Yleistä keskustelua sähköautoista

Itse olen pitänyt tuota rekkapuolta sähköistyksen kannalta aivan menetettynä tapauksena lähes kautta linjan, mutta tuon ajo/lepoajan kautta ajateltuna iso osa rekkaketjuista lienee sähköistettävissä ainakin omiin tunnelmiin verrattuna nopeastikin:
4,5h ajoa tyypillisellä keskivauhdilla 67km/h ( lähde) = 300km. Jos kulutus olisi vaikka tuo 1kwh/1km, 350-400kwh akku olisi pienellä puskurilla jo hallituissa olosuhteissa mahdollinen ratkaisu. Jo 400kwh keskilatausnopeudella 45min tauolla tuo 300kwh kulutus olisi ladattu. Maalitolpat siirtyy tietysti eteenpäin, jos keskituntinopeutta saadaan hilattua homman luonteen vuoksi ylöspäin tai jos kulutus nousee tiestön, kelin tai lastin vuoksi.

Ei näytä ihan mahdottomalta esim. 2030 tienoilla olla selkeimpiin rekkaketjuihin kehitettynä & rakennettuna infra sekä laitteet, jolla kyseiseen malliin päästään.

Oma lukunsa on tietenkin toiminta, missä lataus ei ole siellä kohteessa mahdollista, esim. pölliajo yms. Näissä sähköistys joko ohitettaneen kokonaan tai tilalle kehitetään vaihtoehtoinen teknologia, kuten esim. pidemmälle viety biokaasu, tms.

edit: Kaivelin lisää lähteitä sähkörekkojen kulutukseen. Konsensus 76 tonnin rekalle näyttää olevan lähes tuplat aiemmin bongaamastani, mitä ilmeisimmin pienemmän "rekan" lukemista: Tulos on noin 1,5-2kwh/km. Silloin tolpat tosiaan siirtyvät.
En jaksa uskoa pitkän matkan rahdinkuljetuksen ikinä toteutuvan nykymallin sähköautoilla: akusto painaa liian paljon ja latausajat, sekä ajolainsäädäntö ei mahdollista kustannustehokasta liikennöintiä. Ei varmaan tarvitse mainita ilmanvastuskertoimista. Rahdinkuljetus kaupungin sisällä, jossa on reilusti hidasajoa on toinen juttu(toki siihen on myös reilusti kilpailevia tekniikoita olemassa/tulossa).
 
En jaksa uskoa pitkän matkan rahdinkuljetuksen ikinä toteutuvan nykymallin sähköautoilla: akusto painaa liian paljon ja latausajat, sekä ajolainsäädäntö ei mahdollista kustannustehokasta liikennöintiä. Ei varmaan tarvitse mainita ilmanvastuskertoimista. Rahdinkuljetus kaupungin sisällä, jossa on reilusti hidasajoa on toinen juttu(toki siihen on myös reilusti kilpailevia tekniikoita olemassa/tulossa).
Dieseleillä kuljetaan vielä pitkään, mutta jokseenkin uskoisin itse polttokennorekkojen tulemiseen vaikka en muutoin polttokennohenkilöautoiluun usko. Toisaalta vedyn tankkaushinta olisi todella kallista, joten mielenkiintoista minkälainen tulevaisuuden näkymä on kaukoliikenteen osalta. Vety on jo kovassa kehityksessä lyhyen matkan rahti- sekä henkilöilmailun osalta ja voisi kuvitella infrankin vielä kehittyvän.

Akkukehityksen ei tarvi ottaa edes kovin kummoisia hyppyjä valmistuskustannusten osalta, kun voidaan suoraan haudata polttokennohenkilöautot silmää räpäyttämättä. Tämän hetken mallit ovat erittäin kalliita (Nexo arvio ~70000€) ja huonon suorituskyvyn lisäksi kuluttavat aika paljon euroja per 100km (Esim. Nexo Ruotsissa ~11€/100km eli peruspolttiksen verran).

Voihan tuo kaukoliikenteen kuljetus toimia kyllä ihan akustoilla varustetuilla sähköyhdistelmillä kunhan latausasemat on riittävän järeitä. Pääosinhan kaukoliikenne kulkee vain tiettyjä reittejä, joten ei nyt varmaan ihan tekemätön paikka, jos valtateiden raskas kaukoliikenne olisi sähköistetty ja ristevät menisivät vielä pitkään polttomoottoreilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ei taida ihan päästä Model 3:n kapa/painosuhteseen mutta näistä on vähäh vaikea löytää tietoa kun ei tiedä mitä kukin valmistaja laskee mukaan. Sanoisin että varsin hyvä yritys ainakin.

EDIT: Jos hinta on kohdillaan niin tämä pistää ID3:n todella koville.
OT mut jos voi mitenkään välttää tuota kapa sanaa. Juuri kukaan muu ei käytä sitä ja se ärsyttää melko hyvin.
Ot
 
Onko siihen joku sähköautospesifinen syy miksi etuvetoinen on huonompi? Nelivetoa saa onneksi aika moneen sähköautoon.
Eikai siinä muuta ku että takaveto on parempi noin oletuksena autossa ku autossa? Neliveto sitten se mikä oikeasti hyvä.
 
Dacia Springiä saadaan näköjään odottaa pidempään. Harmi, olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mihin hinta asettuu.


"Täyssähköauto Dacia Spring in ennakkomyynti alkoi joissakin Keski-Euroopan maissa tovi sitten. Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta malliston aikataulu on kuitenkin edelleen avoinna.

Mallin kysyntä on ollut Keski-Euroopassa kovaa, eikä Springiä valitettavasti saada ennakkomyyntiin Suomessa vielä kuluvan vuoden aikana. "
 
Dacia Springiä saadaan näköjään odottaa pidempään. Harmi, olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mihin hinta asettuu.


"Täyssähköauto Dacia Spring in ennakkomyynti alkoi joissakin Keski-Euroopan maissa tovi sitten. Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta malliston aikataulu on kuitenkin edelleen avoinna.

Mallin kysyntä on ollut Keski-Euroopassa kovaa, eikä Springiä valitettavasti saada ennakkomyyntiin Suomessa vielä kuluvan vuoden aikana. "
20490€ näyttäisi olevan saksassa. Lähteeköhän tuosta Saksassa sitten vielä 9000€ hinnasta pois erilaisten tukien kautta?

 
20490€ näyttäisi olevan saksassa. Lähteeköhän tuosta Saksassa sitten vielä 9000€ hinnasta pois erilaisten tukien kautta?

Ota tuosta nyt selvää. Lukee kyllä että olisi tuossa hinnassa jo huomioitu.
 
Samaa mieltä ehdottomasti, 5 tonnia lisää niin saa Mazdan jossa on 35 kWh akku ja laatukin todennäköisesti parempi.

Tota mazdaa ei oo täällä vielä taidetty haukkua käsitellä täällä. Siinähän oli kova pelinavaus mahtavalla rangella ja kaasulla joka on tietoisesti laimennettu "bensiinimoottorin" tuntuiseksi.
 
20490€ näyttäisi olevan saksassa. Lähteeköhän tuosta Saksassa sitten vielä 9000€ hinnasta pois erilaisten tukien kautta?

Ilman muuta lähtee. Spring on Saksan halvin massatuotettu sähköauto ollen 4 k€ sähkö-Twingoakin halvempi. Tukien jälkeen hinnaksi jää 10 920 €. Sähköautolla on mahdollista säästää käyttöiän aikana 10 k€ energiakuluissa, joten sopiva polttisverrokki olisi joku tonnin tai parin käytetty.

"Auf dem Papier mindestens 20.490 Euro teuer, in der Praxis aber nach Abzug der Förderung bereits ab 10.920 Euro zu haben, wird der in China produzierte Kleinwagen zum günstigsten Großserien-Elektroauto in Deutschland. Selbst der elektrische Twingo der Muttermarke Renault ist rund 4000 Euro teurer."


 
Hieman offtopic, mutta vähän rupesi naurattamaan tämä tuore BMW:n I Vision Circular sähköauto-konsepti, kun selvästi BMW onnistuu edelleen jatkamaan ennusteen mukaista maskin kasvatusta. Alkaakin jo maski olemaan jo melkein tuossa 2025 tasolla :btooth:

BMW-i-Vision-Circular-8-640x480.jpg


a43j0w1_460s.jpg
 
Dieseleillä kuljetaan vielä pitkään, mutta jokseenkin uskoisin itse polttokennorekkojen tulemiseen vaikka en muutoin polttokennohenkilöautoiluun usko. Toisaalta vedyn tankkaushinta olisi todella kallista, joten mielenkiintoista minkälainen tulevaisuuden näkymä on kaukoliikenteen osalta. Vety on jo kovassa kehityksessä lyhyen matkan rahti- sekä henkilöilmailun osalta ja voisi kuvitella infrankin vielä kehittyvän.
Jos ilmastomuutoksen torjunta on syy, niin dieselmoottorit ei ole vielä haudattuja.

Vaatii sopiva ei fosiillisen polttoaineen jossa hiilijalanjälki riittävän hyvä.

Jos puhdasta "ilmaista" sähköä,niin akkujenkilpailukyky ei ole kovinhyvä.

Toisaalta vedyn tankkaushinta olisi todella kallista, joten mielenkiintoista minkälainen tulevaisuuden näkymä on kaukoliikenteen osalta. Vety on jo kovassa kehityksessä lyhyen matkan rahti- sekä henkilöilmailun osalta ja voisi kuvitella infrankin vielä kehittyvän.
Vedyn osalta kyse puhtaasta vedystä, eli nykykäsityksen mukaan puhtaan sähkönhinnasta. Jos uskotaan että sen seurauksena tuotantolaitosten hinnat ei kymmyskysymys.

(on toki aina välillä tiedotteita missä kerotaan uudesta keksinnöstä joka mahdollistaa ihmeitä, mutta ne kai samaan sarjaan ylivoimaisten akkukesintöjen kanssa)
Akkukehityksen ei tarvi ottaa edes kovin kummoisia hyppyjä valmistuskustannusten osalta, kun voidaan suoraan haudata polttokennohenkilöautot silmää räpäyttämättä. Tämän hetken mallit ovat erittäin kalliita (Nexo arvio ~70000€) ja huonon suorituskyvyn lisäksi kuluttavat aika paljon euroja per 100km (Esim. Nexo Ruotsissa ~11€/100km eli peruspolttiksen verran).
Ajoneuvokäytössä hinta on toki yksitekiä, mutta on siinäkin tapahduttava alenemista että se kw/h hinta painuu kilapilukyiseksi. Lisäksi huomioitava että seuraavanvuosikymenenaikana ei ole itsestään selvää että kehitys on edes suoraviivaisesti alenevaa.

Mutta ajoneuvoissa akun komponenttihinnan lisäksi on muitakin haasteita, paino ja tilavuus, kummatkin nostaa kustannuksia ja varsinkin per rahti tonni.

Kolmas kustannus on "tankkaaminen", vaihdetaanko akkut, vai miten se tehdään tehokkaasti. Jos tinkitään toimintasäteestä, niin nopeita vaihtopisteitä, jos pikalatauksia, niin jokin nopea puskuri energiavarasto tarvitaan latauspisteisiin.

Jos puhdastahalpaa sähköyllinkyllin, niin vedyssä on vahvuuksia, vaikka sekinvaatii sähkönjakelunverkon ja tuotannon pönkittämistä, niin huomattavasti helpompi kuin akut (no oletus että kumoaa heikomman hyötysuhteen).


Voihan tuo kaukoliikenteen kuljetus toimia kyllä ihan akustoilla varustetuilla sähköyhdistelmillä kunhan latausasemat on riittävän järeitä. Pääosinhan kaukoliikenne kulkee vain tiettyjä reittejä, joten ei nyt varmaan ihan tekemätön paikka, jos valtateiden raskas kaukoliikenne olisi sähköistetty ja ristevät menisivät vielä pitkään polttomoottoreilla.
Vety kävisi kumpaakin.

Mutta puhuit sähköistämisestä, tuli mieleen raideliikenteensähköistys, sitähän on palloteltu jos maanteita sähköistetään.

Paikallisbussiliikenne on iso käytännön kokeilu akkusähkökäytästä, vaikka siitä iso askel rahtiliikenteeseen, niin näkisin että tärkeää kokemusta.
 
Dacia on jo niin edullinen (saksassa), että jos suomessa olis hinta edes suurinpiirtein samaa luokkaa, niin kaupaksi kävisi. Veikkaan, että suomessa hinta on varmaan jossain 20k pinnassa, jolloin kauppa ei taida käydä.
 
Dacia on jo niin edullinen (saksassa), että jos suomessa olis hinta edes suurinpiirtein samaa luokkaa, niin kaupaksi kävisi. Veikkaan, että suomessa hinta on varmaan jossain 20k pinnassa, jolloin kauppa ei taida käydä.
Suomen hinta on varmaan aika lähelle Saksan hintaa ennen tukia. Suomessa on isompi ALV ja autovero jotka suurin piirtein kuittaantuvat 2000€ hankintatuella.
 
Dacia Springiä saadaan näköjään odottaa pidempään. Harmi, olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mihin hinta asettuu.


"Täyssähköauto Dacia Spring in ennakkomyynti alkoi joissakin Keski-Euroopan maissa tovi sitten. Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta malliston aikataulu on kuitenkin edelleen avoinna.

Mallin kysyntä on ollut Keski-Euroopassa kovaa, eikä Springiä valitettavasti saada ennakkomyyntiin Suomessa vielä kuluvan vuoden aikana. "

Vähän ollut hinta pettymys tuossa Daciassa. Siitä piti tulla edullinen, mutta ilmeisesti revitään käsistä tuollakin hinnalla. Ehkäpä Suomessa saadaan hankintatukea nostettua ensi vuonna.
 
Vähän ollut hinta pettymys tuossa Daciassa. Siitä piti tulla edullinen, mutta ilmeisesti revitään käsistä tuollakin hinnalla. Ehkäpä Suomessa saadaan hankintatukea nostettua ensi vuonna.
Kuinka halvalla uusi auto pitäisi saada? Ei ne halvimmat uutena myytävät polttisautotkaan paljoa alta kahden kympin ole nykypäivänä
 
Kuinka halvalla uusi auto pitäisi saada? Ei ne halvimmat uutena myytävät polttisautotkaan paljoa alta kahden kympin ole nykypäivänä

Tuon piti olla halvin sähköauto (hinnan asettua ilman tukia 14-18k välille), mutta käytännössä Seat Mii yms. olleet edullisempia. Kuitenkin puhutaan pienellä akulla olevasta kauppakassista ilman mitään ihmeellisyyksiä. 8k Dacia Sanderon päälle on jo liikaa.
 
Kyllähän tuon Dacian hinnan olisi pitänyt olla useampi tonni triplettiä halvempi, että tuntuisi mitenkään järkevältä hankinnalta. Toki tripletin 2019 hintaan vaikutti paljon muukin kuin tuotantokustannukset, mutta kerrran ko. diili on ollut olemassa, niin ainakin itselle tripletin omistajana olisi hyvin hankala perustella selvästi paskemmilla spekseillä olevan auton hankintaa paria tonnia kalliimmalla. Käyttökokemuksen perusteella myös epäilen vahvasti, että talvella noin pieni akku alkaisi oikeasti harmittamaan ja tuhnu suorituskyky ei toisi mitään extraa fiilikseen koeajossa. Tripletti kun on oikeasti hauska ja suorituskykyinen ajettava kaupunkiympäristössä, kehäväylilläkin pärjää hyvin - Puolet tehoista pois (tms. mitä Daciassa on), niin alkaa mennä nihkeäksi.
 
Vedystä ei saa millään samanhintaista kuin sähköstä, mikäli se on sähköllä tuotettu
Juu. Syystä että hyötysuhde on huonompi ja vedyn infra maksaa hunajata.
1631101766584.png


Laskeskelin joutessani, että Kalifornian (yksi asema, vihreää vetyä ilmeisesti. Menin lankaan, eipä olekkaan*) vedyn hinnoilla, Mirai Gen 2:lla EPA-kulutuksella ajaessa kustannuksia tulis n. 9,7 €/100 km (EPA kulutus saattaa olla hitu optimistinen). Tuossa hinnassa on ilmeisesti mukana jonkinlaisia tukiaisia.
Vastaa öbaut 0,5€ / kWh sähkön hintaa, jos keskikulutus sähköautolla olisi 20 kWh / 100 km. Joillakin pikalatureilla ihan realistinen taksa, jos ei ole klubikorttia matkassa.

*Edit:
Ihmettelin alhaista hintaa ja viherpestyä maakaasua se olikin, eli oisko tämä "harmaata" vetyä sitten:
"The firms assert that the fuel is green, yet the “100% renewable” hydrogen sold at California fueling stations is made with natural gas. It gets branded as renewable through a scheme in which hydrogen companies pay to trap greenhouse-gas-intensive methane from landfills and farming operations elsewhere in the country. The companies don’t use the resulting biogas, which gets pumped into natural gas pipelines, except to generate carbon credits they rely on to claim their fuel is green."

Elektrolyysillä tehty vety, jota ei saa juuri mistään, on n. 2 - 3 kertaa kalliimpaa kuin "sininen" (öljy/maakaasu + CCS). Sininen on (hiilipäästön hinnasta riippuen, lähinnä eurooppa) ainakin vielä kalliimpaa kuin ruskea tai harmaa. Eikä sinistä oikeastaan ole edes tarjolla, koska CCS on ihan lähtötelineissä. Paikoissa missä päästökauppaa ei ole, harmaan ja sinisen ero on suuri:
"Today, green hydrogen is 2-3 times more expensive than blue hydrogen, produced from fossil fuels in combination with carbon capture and storage (CCS)."

Sivuhuomiona, Jenkeissä Toyota tarjoaa Mirain ostajille tai liisaajille $15k vetytankkauskortin lisäksi mm. hinauspalvelun ja 21 päivää ilmaista autonvuokrausta:
"ToyotaCare Enhanced Roadside Assistance including expedited towing service and trip interruption reimbursement."
"Complimentary Rental Experience. Lease 21 days during first 3 years. Purchase 21 days during first 3 years."

Koko LA Timesin juttu näkyy aukeavan Googlen välimuistin kautta:

Yo. artikkelista on näköjään myös lyhyt video:



Jenkeissä on myyty tai liisattu yhteensä ~11k FCEV:tä kumulatiivisesti, ikinä. Vetyasemia on Kaliforniassa 48.

Vertailun vuoksi: Heinäkuussa 2021 sähköautoja myytiin 35213 kpl. Latausasemia on Kaliforniassa 12839.
 
Viimeksi muokattu:
VW Up!, Skoda Citigo ja Seat Mii

Edit: ja noista taitaa saada käytettynä enempi rahaa tilalle, kuin uutena.
Jep. Maksoin e-upista uutena 18.500, vaihdossa uuteen ID.3:een hyvitettiin 22.500. Siis käytetysta autosta uuden listahinnan mukainen hyvitys. No joutu vaihtamaan, vaikka edelleen olen sitä mieltä että e-up (tai koko tripletti) on hinta/laatu paras (pikku)auto ikinä. Ajelin mm. Hki-Rauma-Hki vaan hakemaan pari laatikkoa kaljaa.
 
Vedystä ei saa millään samanhintaista kuin sähköstä, mikäli se on sähköllä tuotettu
Kun auringosta peräisin olevaa energiaa aletaan hyödyntämään siinä määrin kuin on välttämätöntä öljyn ja kivihiilen käytön lopettamiseksi, suurinta osaa voimaloista ei voida kytkeä suoraan verkkoon, eikä vedyn tuotantoon käytetyn sähkön hinta ole missään nimessä se, mitä siitä maksettaisiin sähkömarkkinoilla. Pikemminkin sähkön myynnistä verkkoon joutuisi maksamaan, kun vetyä tuottamalla lopputuotteen saa myytyä voitolla.
 
Toyotalla on ilmeisesti jossain prototyyppiautossa nyt solid-state akut testissä. Detailit ovat niukat ja auto itsessään näyttää olevan aika kaukana tuotantovalmiista:
 
Kun auringosta peräisin olevaa energiaa aletaan hyödyntämään siinä määrin kuin on välttämätöntä öljyn ja kivihiilen käytön lopettamiseksi, suurinta osaa voimaloista ei voida kytkeä suoraan verkkoon, eikä vedyn tuotantoon käytetyn sähkön hinta ole missään nimessä se, mitä siitä maksettaisiin sähkömarkkinoilla. Pikemminkin sähkön myynnistä verkkoon joutuisi maksamaan, kun vetyä tuottamalla lopputuotteen saa myytyä voitolla.

Ongan sekin yksi mahdollisuus, mutta voisihan sitä ylijäämää lykätä akkuihinkin
 
Tässä kohtaa puhutaan niin isoista energiamääristä että akkujen osuus siinä menee pyöristysvirheisiin. Nykyisillä akkukemioilla siis.

Se mitä sinne akkuihin kuitenkin saadaan laitettua, ei ole sen kalliimpaa kuin mitä siihen vedyn tuotantoon käytettävä sähkö. Nämä akut voivat jossain kohtaa olla ihan suoraan autonkin akkuja
 
Nyt ei kannata ajatella, että jos ei ole materiaaleja akkujen valmistukseen niin käytetään vetyä ja polttokennoja. News flash, ne polttokennotkin käyttävät harvinaisia metalleja siinä missä akkukennotkin. Molempia varten tarvitaan louhoksia ja osittain sameja materiaaleja tarvitaan. (Edit. piti vielä lisätä, että myös niitä akkuja tarvitaan joka tapauksessa polttokennoautoihinkin).
 
Jaa että se on kaikki tai ei mitään?
Jos puhuttaisiin kaikesta, puhuttaisiin megawattituntien sijaan terawattitunneista ihan jo Suomen mittakaavassa. Jo tällä hetkellä kun tuuli- ja aurinkovoimaa on n. 10 % sähköntuotannosta, puhutaan n. 8 TWh vuosituotannosta. Jos fossiiliset korvattaisiin pelkästään sähköntuotannosta ja unohdettaisiin liikennepolttoaineet ja öljylämmitys, pitäisi määrä nelinkertaistaa. Parin viikon tuotannon puskuroiva energiavarasto olisi jo yli terawattitunnin.
 
Tässä kohtaa puhutaan niin isoista energiamääristä että akkujen osuus siinä menee pyöristysvirheisiin. Nykyisillä akkukemioilla siis.
Ei näihin kyllä mitään NMC/NMO/NCA -kemioita kannattas tuhlata, jos litiumiakaan, koska vaihtoehtoisia kemioita ja tapoja on pitkä liuta: suola, happi, rauta, reDox flow:n eri kemiat, jne. Mutta niin vain näitä gigawatti-luokan akustojakin pykäillään:
"Vistra plans on two more phases to attain its 1,500 megawatt/6,000 megawatt-hours goal. Phase III is planned to expand an additional 350 megawatt/1,400 megawatt-hours, and Phase IV will expand another 750 megawatt/3,000 megawatt-hours, ultimately providing enough power for more than 1 million homes."

Heittämällä suurin osa energiavarastoista on kuitenkin tällä hetkellä pumppuvoimaloita:
"In recent years, energy storage installations around the world have been dominated by lithium-ion battery technology. But pumped hydro, for decades the only utility-scale storage asset available and still the leader with 95 percent of storage’s global capacity, isn’t giving up just yet. "

Miksi vetyä ei näy kuvioissa niin paljon kuin voisi kuvitella? Sen round-trip -hyötysuhde on heikko ts. energiaa ja rahaa palaa niin varastoinnissa kuin varastojen purkamisessakin paljon:
"The technology to convert power to hydrogen and back to power has a round-trip efficiency of 18%-46%, according to data that Flora presented from the Massachusetts Institute of Technology and scientific journal Nature Energy. In comparison, two mature long-duration technologies, pumped-storage hydropower and compressed air energy storage, boast round-trip efficiencies of 70%-85% and 42%-67%, respectively. Flow batteries, a rechargeable fuel cell technology that is less mature, have a round-trip efficiency of 60%-80%."

Mutta kyllä vihreälle vedylle markkinat löytyy viimeistään raskaasta- ja kemian teollisuudesta esim. SSAB:n fossiiliton teräs. Liikenteessä sitten eniten toiveita on pitkän matkan raskaissa kuljetuksissa ja laiva- ja lentoliikenteessä. Lyhyesti sanottuna applikaation pitää olla sellainen missä vedyn hinta (tai sen energiatehottomuudesta johtuvat kustannukset) ei vaikuta merkittävästi kokonaiskustannuksiin tai muita vaihtoehtoja ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Se mitä sinne akkuihin kuitenkin saadaan laitettua, ei ole sen kalliimpaa kuin mitä siihen vedyn tuotantoon käytettävä sähkö. Nämä akut voivat jossain kohtaa olla ihan suoraan autonkin akkuja

Menee aiheen ohi joten en jatka tässä ketjussa, totean vain että akuilla ei mitään laajamittaisia energiavarastointeja toteuteta nykyisillä akkukemioilla.

Jotta vähän osviittaa antaa niin maailman suurin akkuvarasto tällä hetkellä varastoi saman verran energiaa kuin kaksi 20 jalan merikonttia täynnä nestemäistä vetyä. Ja tuon akkuvarasto on about 4 jalkapallokentän kokoinen ja maksoi kymmeniä miljoonia.
 
Kylläpä olisi mukava, kun meillä olisi sisäpiiriläinen antamassa vähän vinkkiä milloin hankintatuki tulisi muuttumaan nykyistä suopeammaksi :hmm:

Luulisi tuohon nyt jossain vaiheessa olevan tulossa parannusta.
 
Sillä perusteella mitä mä olen ymmärtänyt tulee tuki siirtymään henkilöautoista lataus infraan. Eli ehkä autovero poistetaan jolloin tukea auton hinnasta saa vähän vähemmän? Toki voi myös olla ettei tuosta haluta puhua ennen aikoja jottei myynnit romahda.
 
Kylläpä olisi mukava, kun meillä olisi sisäpiiriläinen antamassa vähän vinkkiä milloin hankintatuki tulisi muuttumaan nykyistä suopeammaksi :hmm:

Luulisi tuohon nyt jossain vaiheessa olevan tulossa parannusta.
Suosittelen käyttämään tuen silloin, kun sitä on saatavilla. Tuki alkaa muuttua turhaksi ja poistuu, kun sähköautojen hinnat laskee ja käytettyjä alkaa tupsahdella markkinoille, latausinfran parantuessa samalla.
 
1631189901447.png


Olikohan jossain jo tietoa mitä tämä nyt käytännössä tarkoittaa? Kuinka nopeasti yhtälö alkaa käydä negatiiviseksi tämän kannustimen takia?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 518
Viestejä
4 510 020
Jäsenet
74 410
Uusin jäsen
pp78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom