Yleinen TV:n hankinta- & säätöketju

Otin töistä läppärin mukaan ja testasin oikein kunnolla tätä risaa 50pus6703 telkkua ennen kuin lähetän sen takaisin verkkikselle.
Lisäksi huomasin PUS8303 arvostelusta että Philipsin telkuissa täytyy pistää Monitor-mode päälle jos mielii nauttia 4:4:4 kuvasta.

Tulokset:

1. 1080p resoluutio + 4:4:4 + monitor-mode
- Input-lagi on vain jotain 20ms luokkaa kun läppärin näytöllä sen testasin.
- 4:4:4 toimii moitteetta
- Ainoa ongelma kuvan laadussa on että tekstien (ja mm. valkoisten kuvien) ympärillä on edelleen niitä pieniä välkkyviä arftefakteja. Tämä kielii siitä että jokin kuvanparannus paske siellä taustalla on päällä vaikka monitor-mode pitäisi sammuttaa kaikki kuvanparannukset.

2. 1080p resoluutio + 4:4:4 + game-mode
- Input lagi samaa luokkaa kuin aikaisemmin
- 4:4:4 testi menee persiilleen ja pahasti
- Vilkkuvat artefaktit tekstien ja kuvien ympärillä
- Kaikki artefaktit ja värien sekoilut läsnä, eli pystysuorat ohuet elementit vaihtelevat väriä pinkin ja vihreän välillä kun niitä liikuttaa kuvassa.

3. 4K + 4:4:4 + monitor-mode
- Stutterointia, järkyttävää stutterointia
- Input lagi tuntuu järkyttävältä, voi myös johtua stutteroinnista
- 4:4:4 testi menee persiilleen ja pahasti
- Kaikki artefaktit ja värien sekoilut läsnä

4. 4K + 4:4:4 + game-mode
- Ei stutterointia
- Input lagi tuntuu hyvältä, en kuitenkaan tarkistanut läppärillä
- 4:4:4 testi menee persiilleen ja pahasti
- Kaikki artefaktit ja värien sekoilut läsnä

Pitää huomata, että noissa Philips Android TV-malleissa ja ei-Android TV malleissa on huomattavasti eroavaisuuksia asetusten jne kanssa.

Ainakin Android TV-malleissa pitää 4:4:4 varten olla päällä Yleisasetukset—> HDMI 4K UHD -valikosta (tms) asetus Optimaalinen. ”Monitor-modea” en kyllä itse Android TV-mallin käyttäjänä tunnista.
 
Pitää huomata, että noissa Philips Android TV-malleissa ja ei-Android TV malleissa on huomattavasti eroavaisuuksia asetusten jne kanssa.

Ainakin Android TV-malleissa pitää 4:4:4 varten olla päällä Yleisasetukset—> HDMI 4K UHD -valikosta (tms) asetus Optimaalinen. ”Monitor-modea” en kyllä itse Android TV-mallin käyttäjänä tunnista.
Monitor-mode pitäisi olla myös ihan Android-töllöissä Philipsillä. Esimerkiksi PUS8303 töllöstä se löytyy 4K/4:4:4 tukea varten.
Ja ihan samalla tavalla on nuo HDMI "Optimaalinen/Standard/Off" asetukset tällä PUS6703 töllöllä.

Lisäksi tuo Monitor-mode näyttää tulevan esille valikossa vasta kun telkku ottaa vastaan 4:4:4 signaalia.
 
Viimeksi muokattu:
Tietääkö joku ue40nu7xxx jalkojen etäisyyden? Manuaalissa ei mielestäni ollut. Pitäisi mitata sopiiko edes tuo :D
 
Ei samsunginkaan säätimessä hirveästi ole nappuloita.

BN5901266A.png
Ja juuri sen takia paljoa vaikeakäyttöisempää kapulaa ei enää vanhukselle voi keksiä, kun perustoiminnotkin vaativat viiden näppäimen peräjälkeisen painelun muutamien sekuntien aikajänteen sisällä.
 
Ja juuri sen takia paljoa vaikeakäyttöisempää kapulaa ei enää vanhukselle voi keksiä, kun perustoiminnotkin vaativat viiden näppäimen peräjälkeisen painelun muutamien sekuntien aikajänteen sisällä.
Kanava ja äänenvoimakkuus vaihtuvat yhdellä painalluksella. Guideen taitaa mennä kolmella, tai startissa kahdella.
 
Kanava ja äänenvoimakkuus vaihtuvat yhdellä painalluksella. Guideen taitaa mennä kolmella, tai startissa kahdella.
Missä kaukosäätimessä kanava ja äänenvoimakkuus eivät vaihdu yhdellä painalluksella? Kyllä tää keppi on mun oman kokemuksen mukaan hirvein kapula mikä on tullut minkään av-vehkeen yhteydessä omistettua. Lähelle pääsevät ainoastaan 2012 vuoden Samsungin älykake touchpadilla (onneksi mukana tuli normaalikin kake) ja Yamahan "100 samankokoista pientä nappulaa" -toteutus.

Vähilläkin nappuloilla pärjäisi, jos vastaanottopuolen toteutus olisi intuitiivinen. Samsungilla se ei sitä ole, vaan joka paikkaan meneminen vaatii järkyttävää näppäinrallia lagisessa UI:ssa, joka jättää näppäinpainalluksia rekisteröimättä, jos ne tulevat liian nopeaa tahtia peräkkäin.
 
Missä kaukosäätimessä kanava ja äänenvoimakkuus eivät vaihdu yhdellä painalluksella? Kyllä tää keppi on mun oman kokemuksen mukaan hirvein kapula mikä on tullut minkään av-vehkeen yhteydessä omistettua. Lähelle pääsevät ainoastaan 2012 vuoden Samsungin älykake touchpadilla (onneksi mukana tuli normaalikin kake) ja Yamahan "100 samankokoista pientä nappulaa" -toteutus.

Vähilläkin nappuloilla pärjäisi, jos vastaanottopuolen toteutus olisi intuitiivinen. Samsungilla se ei sitä ole, vaan joka paikkaan meneminen vaatii järkyttävää näppäinrallia lagisessa UI:ssa, joka jättää näppäinpainalluksia rekisteröimättä, jos ne tulevat liian nopeaa tahtia peräkkäin.
Minun mielestä tuo taas on hyvä koska sitä voi käyttää katsomatta säätimeen. Edellisellä nappulaviidakolla tuo ei onnistunut.

Mikä vaatii näppäinrallia? Tv:n kun laittaa päälle netflix/youtube/atv on 1-2 painalluksen päässä.
Ei minulla ole lagia jos kaukosäädintä näpyttelee normaalisti.
 
Mikä vaatii näppäinrallia? Tv:n kun laittaa päälle netflix/youtube/atv on 1-2 painalluksen päässä.
Ei minulla ole lagia jos kaukosäädintä näpyttelee normaalisti.
Esimerkiksi vanhuksillekin digibokseista tutuksi tullut tallennus ja ajansiirto on kohtuu hankalasti toteutettu. Normaalissa kaukosäätimessä molemmat vaativat yhden napinpainalluksen. Ja toinen päivittäinen perushomma mikä vaatii normaalisti yhden napin painamista ja on tuon kautta ihan tarpeetonta tuskaa on sourcen valinta.
 
Ei samsunginkaan säätimessä hirveästi ole nappuloita.

BN5901266A.png

Just joo - tuo 85-vuotiaalle käteen ja ala opettamaan Tizenin käyttöä. Saat olla joka ilta jeesaamassa.

Vanhalle ihmiselle pitää olla sellainen kapula, mistä löytyy kunnon volumet, kanavanvaihdot (numeroin) ja menut vaikka tutun mökkinapin takaa. Mielellään telkkari vielä ilman älyä ja asetukset lapsilukon taakse ettei pääse vahingossa sähläämään.
 
Esimerkiksi vanhuksillekin digibokseista tutuksi tullut tallennus ja ajansiirto on kohtuu hankalasti toteutettu. Normaalissa kaukosäätimessä molemmat vaativat yhden napinpainalluksen. Ja toinen päivittäinen perushomma mikä vaatii normaalisti yhden napin painamista ja on tuon kautta ihan tarpeetonta tuskaa on sourcen valinta.
Taitaahan se olla vaikeampaa. En katso tv:tä niin ei tullut mieleen.

Lähde vaihtuu automaattisesti hdmi kautta, niin olen välttynyt tuoltakin.
 
Just joo - tuo 85-vuotiaalle käteen ja ala opettamaan Tizenin käyttöä. Saat olla joka ilta jeesaamassa.

Vanhalle ihmiselle pitää olla sellainen kapula, mistä löytyy kunnon volumet, kanavanvaihdot (numeroin) ja menut vaikka tutun mökkinapin takaa. Mielellään telkkari vielä ilman älyä ja asetukset lapsilukon taakse ettei pääse vahingossa sähläämään.
Eihän tuohon tizeniin ole pakko edes tutustua jos tv kuva näkyy käynnistyksen jälkeen? Sen kun vaihtaa kanavaa ja säätää voimakkuutta.

Numeroita ei ole, mökkinappi löytyy.
 
Rtings.comin perusteella ainoat televisiot, joista on 40 tai 43 (tästä listasta etsittynä) malli ja jotka ovat "Judder-Free 24p via 60p" oli Samsung The Frame ja Samsung Q60/Q60R, mutta noissa juuri ne pienimmät televisiot ilmeisesti eivät tue kaikkia noita ominaisuuksia. En sitten tiedä mikä osuus PC:tä käytettäessä itse käyttöjärjestelmällä, sovelluksilla ja näytönohjaimella on. Ainakin Framessa luki "FreeSync (except 43")" ja tuossa toisessa taas "Note that the 43" and 49" models do not support FreeSync.". Eli tällä hetkellä taitaisi mennä edelleenn näyttöjen puolelle, mutta pitäisi kai itse säätää joka tilannetta varten... vaikken tiedä miten se toimisi. Paras kai olisi juuri jos saisi vaikkapa 48 kuvaan sekunnissa synkattua, ainakin pienemmillä luvuilla noissa näyttäisi olevan stutteria, edelleen samassa järjestyksessä Frame Hold Time @ 24 fps oli 28.2 ms ja 31.3 ms... en tarkalleen tiedä mitä tuo meinaa, mutta ei ainakaan ihan mätsää tai tuosta osiosta ei ole kovin hyviä pisteitä saatu. Mutta siis tuskin 100 Hz paneeli sen kummempaa välttämättä auttaa tuossa, vaan yhtä lailla 60 Hz paneeli voi olla OK, jos sen saisi jotenkin synkattua. Mutta ilmeisesti mihinkään ei voi kovin pitkälle luottaa. Sinänsä kyllä hassua, että vain isommissa telkkareissa on 120 Hz paneeleita ja FreeSync toiminnassa... luulisi, ettei se ole teknisesti mahdotonta tai taloudellisestikaan, ja väittäisin, että markkinarakoa on, veisi kaikkia muita sata-nolla.
 
Nyt alkaa raudanhimo olla sillä tasolla että joku oled-töllö pitäisi laittaa ostoskoriin. Philipsin oled kiinnostaa eniten ambilightin takia, 55" koossa hinnan rajoittaessa.

Vaihtoehdot:
Philips 55POS9002 55" Smart Android 4K Ultra HD OLED -televisio 999,90 €
Philips 55&quote; OLED 4K UHD Smart TV 55OLED803/12 - Televisiot
Philips 55&quote; OLED+ 4K UHD Smart TV 55OLED903/12 - Televisiot

903 äänentoistoa on kehuttu testeissä, mutta melko vähän käyttäjien kommentteja löytynyt. 803 ilmeisesti sama ruutu ilman B&W soundbaria?
POS9002 pärjännyt aikanaan testeissä myös hyvin, mutta onko android-päivitysten tuki taattu kovinkaan pitkälle? Oreo siinä jo on, mutta onko
uudemmilla malleilla (803 ja 903) pitempi "elinkaari" ohjelmiston puolesta? Muita huomioita esim paneelien eroista, onko uudempi paneeli muutaman satasen
sijoittamisen arvoinen? Nykyinen tv +5v vanha karvalakki-lcd, eli sen puolesta parannus mallista riippumatta.
803/903 on samat telkut eri äänentoistolla.
9002 sai Oreon toki, mutta niin sai myös sitä vuoden vanhemmatkin mallit (tai oikeammin kaikki mistä löytyy Mediatekin rojut), joten en usko että isoa eroa päivitysten tuloon on. Uudempaan tulee tietenkin pidempään.
Ja jo pelkästään uudemman paneelin/tuplavirittien/HDR10+:n ,ulkonäön ja paremman HDR-kirkkauden vuoksi kallistuisin itse tällä hetkellä ottamaan 803/903.
 
Rtings.comin perusteella ainoat televisiot, joista on 40 tai 43 (tästä listasta etsittynä) malli ja jotka ovat "Judder-Free 24p via 60p" oli Samsung The Frame ja Samsung Q60/Q60R, mutta noissa juuri ne pienimmät televisiot ilmeisesti eivät tue kaikkia noita ominaisuuksia. En sitten tiedä mikä osuus PC:tä käytettäessä itse käyttöjärjestelmällä, sovelluksilla ja näytönohjaimella on. Ainakin Framessa luki "FreeSync (except 43")" ja tuossa toisessa taas "Note that the 43" and 49" models do not support FreeSync.". Eli tällä hetkellä taitaisi mennä edelleenn näyttöjen puolelle, mutta pitäisi kai itse säätää joka tilannetta varten... vaikken tiedä miten se toimisi. Paras kai olisi juuri jos saisi vaikkapa 48 kuvaan sekunnissa synkattua, ainakin pienemmillä luvuilla noissa näyttäisi olevan stutteria, edelleen samassa järjestyksessä Frame Hold Time @ 24 fps oli 28.2 ms ja 31.3 ms... en tarkalleen tiedä mitä tuo meinaa, mutta ei ainakaan ihan mätsää tai tuosta osiosta ei ole kovin hyviä pisteitä saatu. Mutta siis tuskin 100 Hz paneeli sen kummempaa välttämättä auttaa tuossa, vaan yhtä lailla 60 Hz paneeli voi olla OK, jos sen saisi jotenkin synkattua. Mutta ilmeisesti mihinkään ei voi kovin pitkälle luottaa. Sinänsä kyllä hassua, että vain isommissa telkkareissa on 120 Hz paneeleita ja FreeSync toiminnassa... luulisi, ettei se ole teknisesti mahdotonta tai taloudellisestikaan, ja väittäisin, että markkinarakoa on, veisi kaikkia muita sata-nolla.
Rtingsin frame hold time on vain - mielestäni melko harhaanjohtava - mittari, miten vähän tai paljon pikselien hitaus sumentaa liikettä - OLEDeissa ja nopeapikselisissä LCD:issä kuva vaihtuu toiseen niin nopeasti, että 24p näyttää helpommin nykivältä kuin hitaampipikselisissä LCD:issä. Rtingsillä on myös "Response time"-mittaus joka on vastakkainen: kuinka nopeasti pikselit vaihtuvat. Kun kyseessä on LCD tai OLED, molemmat kriteerit eivät voi saada Rtingsiltä hyviä pisteitä samassa laitteessa, koska frame hold time-kriteeri saa paremmat pisteet jos se on lyhyt, ja samoin response time-kriteeri tuottaa paremmat pisteet jos se on lyhyt.
 
Liikkuvan kuvan sumeus 50/60 Hz panelissa ei itse asiassa johdu panelista itsestään; jokainen pysäytyskuva saattaa olla aivan selkeä, mutta aivot tekevät temppuja. Aivot kuvittelevat katsovansa jatkuvaa muuttuvaa kuvaa, kun televisio itse asiassa tuottaa sarjaa still-kuvia. 100/120 Hz -televisiot eivät tuo sinänsä yhtään lisää kuvainformaatiota, koska lähete on 60 Hz tai alempi, mutta jos kuvaprosessori osaa tehokkaasti tuottaa interpoloitua 100/120 Hz kuvaa, aivojen "sekaannus" vähenee kuvan liikkeiden sulavoituessa.
Tässä on hyvä tuoreehko artikkeli "fake"-taajuuksista ja natiiveista taajuuksista sekä sumeudesta:
The truth about 4K TV refresh rates
 
Liikkuvan kuvan sumeus 50/60 Hz panelissa ei itse asiassa johdu panelista itsestään; jokainen pysäytyskuva saattaa olla aivan selkeä, mutta aivot tekevät temppuja. Aivot kuvittelevat katsovansa jatkuvaa muuttuvaa kuvaa, kun televisio itse asiassa tuottaa sarjaa still-kuvia. 100/120 Hz -televisiot eivät tuo sinänsä yhtään lisää kuvainformaatiota, koska lähete on 60 Hz tai alempi, mutta jos kuvaprosessori osaa tehokkaasti tuottaa interpoloitua 100/120 Hz kuvaa, aivojen "sekaannus" vähenee kuvan liikkeiden sulavoituessa.
Tässä on hyvä tuoreehko artikkeli "fake"-taajuuksista ja natiiveista taajuuksista sekä sumeudesta:
The truth about 4K TV refresh rates
Juu, tuo on erittäin tärkeä pala palapelistä - mutta 24fps sisällöllä pysäytyskuvien sumeus on myöskin ominaisuus eikä virhe, kts. esim
Shutter Speed, Frame Rate and the 180° Rule

Lyhyellä valotusajalla, jolla saadaan teräviä pysäytyskuvia, 24fps-sisällön liikkeestä tulee sample and hold-tyyppisillä näytöillä (LCD, OLED) nykivämpää kuin "elokuvallisella" valotusajalla juuri tuosta aivojen temppuilusta johtuen, mutta lyhyellä valotusajalla saadaan toimintakohtauksista iskevämpiä ja "todellisempia".

Omien muutaman vuoden takaisten LG OLED-katselukokemusteni perusteella wanhat elokuvat eivät juuri koskaan nykineet ärsyttävästi, mutta uudemmat toimintapläjäykset usein ainakin jonkin verran - ja sitten oli tapauksia joissa tuntui että joku oli mokannut ja pahasti: esim. Deadpoolin Blu-ray (vai oliko se UHD blu-ray)-version alkutekstit olivat syystä tai toisesta kamalaa katsottavaa nykimisen takia. Pieni määrä liike-interpolaatiota oli "pakko" laittaa päälle jotta leffan jaksoi katsoa läpi.
 
Käsittääkseni elokuvateattereissa esitetään 24 pfs-elokuvia siten, että näytetään sama kuva kahdesti peräkkäin, silloin tuloksena on "48 pfs".
 
Käsittääkseni elokuvateattereissa esitetään 24 pfs-elokuvia siten, että näytetään sama kuva kahdesti peräkkäin, silloin tuloksena on "48 pfs".
Olen myös käsittänyt että näin on ollut ainakin ennen digitaaliaikaa, ja kuvaa siis vilkutetaan 48 kertaa sekunnissa, jolloin ei tule sample and hold-sumeutta eikä kuva myöskään välky aivan kamalasti 24 hz taajuudella (voisiko jopa olla, että englanninkielinen nimi "flicks" tulee tuosta välkynnästä). Elokuvateatterit ovat melko hämäriä ja kuvan kirkkaus rajallinen siitä(kin) syystä, ettei tuo 48 hz kuva välkkyisi liikaa.

Luultavasti olen vetänyt tässä mutkat suoriksi...
 
Tuli ajettua input lagi testit nykyiselle Finluxin 40" 4K-telkulle. Yllätti kuinka korkeat lukemat tuli, input lagi heitteli 50ms-80ms lukemien välillä. Itsellä ei ainakaan ole ollut valittamista tuossa input lagissa mitä vajaa 3 vuotta tätä telkkua käyttänyt.
Noh, nyt on tilaus isketty sisään 49PUS8303 töllöstä missä input lagi 30ms hujakoilla. Toivottavasti ei ole samanlainen romu kuin 50PUS6703 mikä lähtee takaisin Verkkikselle.
 
Varmasti ihan hyvä TV pienellä input lagilla. Samaan hintaan tosin saisi viime vuoden mallin 49" koossa. Noissa ei taida pahemmin olla eroa.



Ok! 49" vähän liian iso pojan huoneen seinälle.
 
Varmasti ihan hyvä TV pienellä input lagilla. Samaan hintaan tosin saisi viime vuoden mallin 49" koossa. Noissa ei taida pahemmin olla eroa.



Ok! 49" vähän liian iso pojan huoneen seinälle.
49" sopiva katseluetäisyys on n. 1.6m esim leffoilla. Jos vaan seinälle fyysisesti mahtuu.
 
TP Vision on kiinalainen yritys, joka omistaa Philips- tv-merkin nykyään. TP Vision muutaman muun merkin ohella tilaa halvimmat tv-mallit Turkista, niillä ei ole kauhean paljon yhteistä muiden Philips-merkkisten televisioiden kanssa. Sama koskee mm. Panasonicia. Paljon on ihmetelty, miksi tunnettujen tv-merkkien pienimmän ruutukoon televisiot ovat niin paljon huonokuvaisempia kuin isommat ruutukoot, tässä yksi selitys.
 
Viimeksi muokattu:
Helppoahan tuon tarkistaminen on. Katsoo vain tyyppikilvestä tai paketista, että siinä lukee Puola.

TPV on Vestelin kilpailija, eli ei tule Turkista Philipsiä.

I rest my case.
 
Viimeksi muokattu:
Jos tuollainen halpavalmistaja on Philips-tvmerkin kilpailija, paha juttu. Kuitenkin muun muassa Philipsin PFL-mallistoa on valmistanut Vestel.
 
Jos tuollainen halpavalmistaja on Philips-tvmerkin kilpailija, paha juttu. Kuitenkin muun muassa Philipsin PFL-mallistoa on valmistanut Vestel.

Heh...Eiköhän Vestel kilpaile samalla tavalla myös esim Sonyn ja muidenkin tuotteiden kanssa samoista asiakkaista.

PFL-malleja on tehty joskus viime vuosikymmenellä. Wikipediakin voi olla väärässä...
 
Viimeksi muokattu:
Heh...Eiköhän Vestel kilpaile samalla tavalla myös esim Sonyn ja muidenkin tuotteiden kanssa samoista asiakkaista.

PFL-malleja on tehty joskus viime vuosikymmenellä. Wikipediakin voi olla väärässä...
Minulla on 52PFL8605 vuosimallia 2011. Loistava kuva, ei koskaan korjailtu.
 
Ladaa sanottiin "Siperian Mersuksi" mutta oikeasti Ladalla ja Mersulla oli omat asiakaskuntansa... Wikipedia on oikeassa, Vestel todella on ainakin valmistanut Philipsejä. Netistä löytyy jopa varaosia Philipsin Vestel-valmisteisiin.
 
Todista väitteesi.


Amsterdam, The Netherlands 28th May, 2013 – TP Vision today informed its employees that the company will concentrate its manufacturing activities in Europe at the manufacturing site of TPV Technology, located in Gorzow, Poland. TPV Technology is the 70% shareholder of TP Vision. As a consequence the company will stop its manufacturing activities in Székesfehérvár, Hungary, by end of 2013.

TP Vision is concentrating its manufacturing capacity with TPV Technology resulting in the closure of its Székesfehérvár TV production site - TP Vision
 
Kenenkäs paneelit Sonyllä nykyään on, eikös ne lopettanut omien tekemisen silloin pari vuotta sitten, tai jotain.
 
Niin, kiinalaisten oma kokoonpanolinja on Puolassa, mutta halvat mallit he ostavat Vesteliltä.

Heti en usko, että huimasti isomman tuotantokapasiteetin omaava Kiinalainen firma ostaisi tuotannon Turkkilaiselta.

Tämän voi helposti onneksi sitten tarkistaa kun kaupassa katselee telkusta tarrasta/paketista sen valmistusmaa Puolan. Ei jaksa enempää herra ”kaikkitietävän” kanssa jankata.
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä ei ole yleensä mitään järkeä ostaa LCD:tä jos budjetti riittää OLEDiin. Lähinnä joku skenaario missä halutaan halvalla mahd. paljon kuvapinta-alaa voisi olla perusteltu. Tai jos käytetään PC-näyttönä tai meinaa pelata samaa peliä tuhansia tunteja, tosin mulla on nyt kohta vuoden ollut ainoana PC-näyttönä ilman mitään burn-inin merkkejäkään. Kaippa sitä jossain vaiheessa tulee, mutta jos se on vasta muutaman vuoden päästä niin samapa tuo, johan sitä joutaakin päivittämään.

Tähän täytyy vastata koska tämä "OLED on paras/täydellinen" tuntuu olevan jo niin yleinen hokema, että siitä on tullut totta ihan vaan toistamalla tarpeeksi. Ei sillä etteikö oledit ole upeita TV:itä, mutta kyllä LCD:issä on omat vahvuutensa joita oledeissa ei ole saavutettu, kuten korkeampi kirkkaus ja väritilavuus HDR:llä, jota ei WRGB-pikselialirakenteella varustetut oledit pysty saavuttamaan.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kontrasti on ehdottomasti tärkein yksittäinen kuvanlaadunmittari, mutta jossain kohtaa siinäkin raja tulee vastaan, kun pienellä bias-valolla nykyisien LCD:ien/QLEDien musta on myös täysin mustaa. Jotain varmasti menetetään shadow detaileissa tai pientä bloomingia voi olla nähtävissä, mutta ei oledienkaan harmaasävytoisto ole täydellistä, macro-blocking yms. johtuen, vaikka tähän on kai tullut parannusta.

TLDR; Toivoisin että ehdotetaan katseluolosuhteisiin/makuun paras TV, sen sijaan että yksinkertaistetaan "OLED = paras".
 
Nopea kysymys; kuinka pitkät buuttiajat porukalla on Android-TV:ssä? Full boot/quick boot käsittääkseni about kaikissa malleissa mutta about ajat sekunneissa kiinnostaa.
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Molemmissa on kyllä hyvä kuva, eikä mitään isoa eroa löydy kuvasta.
 
Kenenkäs paneelit Sonyllä nykyään on, eikös ne lopettanut omien tekemisen silloin pari vuotta sitten, tai jotain.
Tuota pitäisi tutkia mallikohtaisesti, siellä on vaikka mitä. LG Display tietenkin tuottaa OLED näytöt Sony-televisioihin niinkuin muillekin merkeille, myös ips-panelit tulevat pääsääntöisesti LG Displaylta. VA-panelien suhteen Sonylla oli aikoinaan Joint Venture-tuotantolaitos Samsungin kanssa, ja sitä perua edelleenkin ainakin osa VA -paneleista tulee Samsungilta. Sonylla on toki omaakin panelivalmistusta, ja se on monessa yhteistyöyrityksessä mukana, mm JOLED, mutta en usko että Euroopassa noita vielä ainakaan olisi edustettuna.
Yleisestikin tv-valmistajat käyttävät komponetteina alihankintaosia.

Philipsistä vielä: kokoonpano Puolassa on taatusti kalliimpaa kuin Turkissa. Sehän on jo todistettu, että Vestelin piirilevyjä on halvoissa Philipseissä, ja se on varma merkki siitä että Vestel on ne televisiot valmistanut. Haluaako tietää vai uskoa, se on jokaisen oma asia.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
295 814
Viestejä
5 052 814
Jäsenet
80 987
Uusin jäsen
Heepinpoika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom