Jos lähdetään vertaamaan näitä halvemman pään LCD-telkkareita ja premium pään OLEDia (S90C), niin se ero ihan oikeasti on todella merkittävä, eikä millään muoto tarvitse olla mikään harrastaja sen nähdäkseen. SDR-kuvalla se ero ei ole niin dramaattinen, vaikka sielläkin vaikuttaa, mutta oikeasti HDR puolella ero on todella suuri. Siinä missä heikommin HDR:ää näyttävällä telkkarilla se HDR tuntuu välillä enemmän haittaavan kuin hyödyttävän kuvaa, OLEDilla HDR on usein niin päräyttävä kokemus, ettei tavalliseen ole paluuta. Jos siis budjetti venyy tuonne 2500e, niin voisin sanoa lähes varmasti, ettei jälkikäteen kaduta että osti kerralla oikeasti hyvän. Etenkin jos jostain vanhasta perustelkkarista hyppää 77" OLEDiin niin kyllähän se ensikokemus pistää isonkin miehen itkemään onnesta. Jos avokki, joka ei alunperin erottanut SD ja HD kuvaa toisistaan, sanoi ekan OLEDin taloon tultua heti että "Ei vitsi tää kuva näyttää aidolta", niin kyllä siinä aika iso ero on
.
Jos verrataan näitä high end LCD/QLEDejä OLEDiin, niin se ero ei ole enää niin dramaattinen, joskin edelleen OLED ainakin hämärässä tilassa katsottuna on kuvaltaan virheettömämpi. Mutta nämä verrokit jo maksavat about saman verran kuin OLEDit, joten ei niitä ottamalla oikein mitään säästä.
Nämä halvemman pään LCD:t, kuten tuo epäilyttävän halpa 75" philips, ovat usein sellaisia joiden HDR-tuki on käytännössä ihan vitsi. Tukevat paperilla, mutta todellisuudessa kuva ei eroa SDR kuvasta juuri mitenkään. En tiedä onko tämän kyseisen Philipsin kohdalla tilanne tuo, mutta monesti näihin halvimpiin laitteisiin lätkäistään se HDR tuki ihan puhtaasti markkinointimielessä. Sama juttu myös pelinäyttöjen puolella, kun jotain perus IPS:ää markkinoidaan HDR readynä.
Edit: Jos haluat LCD:n, joka painii edes jotakuinkin OLEDien sarjassa, tarvitset joko Samsung QN90/95 tai Sony X95L tason laitteen, ja niistä saa tosiaan pulittaa sen vajaa kolme tonnia tuossa 75" hintaluokassa. Tuo Sonyn x90L esim jää selvästi heikommaksi, eikä ole mitenkään erityisen hyvä.