Eräänä iltana ennen lähetystä kävin hakemassa kahvia ja katselin seinille kiinnitettyjä pahviplakaatteja, joissa oli kuvat uuden organisaation esimiehistä ja vastuuhenkilöistä. Näky oli sen verran uskomaton, että otin kännykkäni esiin ja kuvasin plakaatit. Titteleitä vilisi: tuottaja, tiimiesimies, sisältöpäällikkö, sisältövastaava, uutispäällikkö, tapahtumatuottaja, verkkotuottaja, sisältötuottaja, tuotantosuunnittelija, koulutuspäällikkö, työvuorosuunnittelija, aamu tv:n tuottaja, somevastaava, erityisuutisten esimies, tv-uutisten tuottaja, radiouutisten tuottaja, ajankohtaisohjelmien tuottaja, asiakkuuspäällikkö, kehityspäällikkö ja ohjaamon tuottaja, Päivärinta aloittaa.
Älkää edes luulko, että noita titteleitä oli vain yhdellä henkilöllä, ei sinne päinkään. Samoja titteleitä oli useilla henkilöillä, yhteensä heitä oli yli 106, minkä päälle eri aluetoimituksilla oli jokaisella vastaava tuottajansa ja sisältövastaava, joita oli yhteensä 22.
Lisäksi tulivat lukuisat päälliköt.
Päivärinnan mukaan ”hallintohimmeli oli käsittämätön”.
Uudessa organisaatiossa toimitukset jaoteltiin neljään aihekokonaisuuteen: Maailma, Suomi, Yhteiskunta ja Urheilu. Television ja radion lähetykset siirrettiin Lähetys-osastoon, jolle nimitettiin oma päällikkö. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtotiimin jäseneksi nimitettiin päälliköitä eri aihekokonaisuuksista. Lisäksi muita osastoja olivat Ohjaamo, Kehitys, Kuva ja studio ja Henkilöstöresurssit. Noista kaikista osastoista nimettiin yksi henkilö johtotiimiin, jonka jäseniä oli tuolloin yhdeksän. Lisäksi osastoon Yhteiskunta nimitettiin kaksi sisältötuottajaa, viisi toimitusten esimiestä sekä yksi toimituksen päällikkö. Muita osastoja päällikköineen olivat tuottajaryhmä, juontajaryhmä ja erityissisällöt. Lisäksi esimiehiä ja päälliköitä nimitettiin politiikan toimitukseen, kulttuuri ja ilmiöt -toimitukseen, Metropoli-toimitukseen, Julkinen Suomi -toimitukseen, Hyöty-toimitukseen, Tiede-toimitukseen ja nuorten aikuisten ajankohtaissisältöjen #hashtag-hankkeeseen.
Susanne Päivärinta kirjoittaa, että ”jos ette ymmärtäneet edellä kuvatusta yhtikäs mitään, älkää huoliko, emme mekään Yleisradiossa tajunneet”. Hän sanoo usein ehdottaneensa riippumatonta selvitystä Ylestä, jonka varojen käyttö ei ole avointa.
Yleisradion organisaatio on jaettu kuuteen yksikköön ja neljään tukipalveluista vastaavaan osastoon. Yhtiön verkkosivuilta voi laskea, että näissä työskentelee yhteensä 57 johtajaa tai päällikköä sekä toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Lukuihin ei ole laskettu esimerkiksi seuraavista toimituksista vastaavia henkilöitä: Uutisdesk, Tv- ja radiouutiset, Selkouutiset, Vaalit, Plus-desk, Uutispodcast, Erityisuutiset, Politiikka ja yhteiskunta, Talous ja arki, Tiede, terveys ja elämäntapa, Säätiimi, Kulttuuri, Ulkomaat, Ajankohtaiset ja Aamun prime time. Lisäksi luvuista puuttuvat sekä Nuorten uutistoimituksen ja Aluetoiminnan alueellisesta uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaavat että aluetoimitukset. Kyseisten toimitusten päälliköitä, sisältöpäälliköitä, esimiehiä, vastaavia tuottajia ja tuottajia työskenteli Yleisradion vuoden 2023 syyskuun tiedon mukaan yhteensä 77.
…Ylessä on esimerkiksi News Lab -osasto, joka vastaa digitaalisista palveluista, asiakkuustutkimuksesta, Uutis- ja ajankohtaistoiminnan strategian valmistelusta, tutkimus- ja tuotekehityksestä, algoritmien vallankäytöstä ja robojournalismista. Osaston päällikkö Jukka Niva kertoo Yle Areenassa, että he tutkivat muun muassa megatrendejä. He etsivät vastausta esimerkiksi ilmastonmuutoksen kohdalla siihen, mitä yksilön tai valtion tasolla tulisi tehdä, kun ”tasoja on miljoona”. He tutkivat erilaisia ihmisryhmiä, esimerkiksi niitä, joilla on alituisesti kiire, jotta saataisiin tietoa, miten heitä voitaisiin palvella paremmin. Tietoa saadaan kuulemma laajoilla haastattelututkimuksilla ja kvantitatiivisilla menetelmillä ja ”menemällä jonkin asiakasryhmän lifestyleen asti”.
– Aivan käsittämättömiä osastoja. Jo noiden osastojen nimet ja päällikköjen tittelit ovat kuin jostain sketsiohjelmasta, Susanne Päivärinta toteaa.
Myös Yleisradion Strategia ja asiakkuus -yksikkö vastaa verkkosivujensa mukaan yhtiön strategisesta suunnittelumallista sekä strategiaprosessista, sisältö-, media- ja palvelustrategioista, yhtiötasoisesta kokonaisasiakkuudesta ja asiakkuusanalyysista sekä yhteiskuntasuhteista. Strategia-osasto vastaa yhdessä yhtiön johdon ja muiden yleläisten kanssa siitä, että Ylellä on oikea suunta ja oikea vauhti.
Yhteiskuntasuhteet-osasto rakentaa ja ylläpitää Ylen sidosryhmäverkostoja, vastaa yhtiön mediapolitiikasta ja käy aktiivisesti vuoropuhelua Ylen yhteiskunnallisesta roolista. Etiikkatoimisto ohjeistaa ja kehittää journalistisen etiikan noudattamista sekä käy vuoropuhelua suomalaisten kanssa Ylen journalismista.
Ylen Analytiikka ja tieto -osasto luo ymmärrystä siitä, mikä suomalaisille on tärkeää sekä vastaa, että ymmärrys muuttuu Ylessä sisältöjen ja palveluiden kautta merkitykselliseksi asiakaskokemukseksi. Pääpalveluiden johtaminen ja design -osasto ohjaa pääpalveluiden johtotiimiä. Osaston kerrotaan ohjaavan pää palveluiden digitaalisen asiakaskokemuksen, suunnittelun ja kehittämisen suuntaa.
Muutoksen muotoilu -osasto vastaa muutoksen johtamisesta muotoilun keinoin keskittyen erityisesti Ylen tarjontaan ja asiakas kokemukseen. Osasto suunnittelee strategisia muutoshankkeita ja toteuttaa niitä yhdessä sisältöyksiköiden kanssa.
Urheilu ja tapahtumat -yksikkö vastaa Ylen urheilutapahtumista ja -uutisista sekä tuottaa tapahtumia ja kehittää tapahtumakonsepteja. Yksikkö vastaa myös Ylen tuotannosta ja designista sekä tuotantoresurssin suunnittelusta. Tapahtumat-osasto tuottaa vaikuttavia ja monimediallisia tapahtumia yhdessä Ylen eri yksiköiden kanssa. Lisäksi osasto kehittää yhtiön tapahtumakonsepteja luoden vuorovaikutusta yhdessä eri yleisöjen kanssa ja myös kokonaan uutta digitaalista läsnäoloa. Yksikössä on vaikuttavuuspäällikkö, joka vastaa strategiasta, tuotantosuunnittelusta ja sisältökehityksestä.
Päivärinta jatkaa yksikköjen listausta. Ylen Luovat sisällöt ja media -yksikkö vastaa hänen mukaansa seuraavista kotimaisista suomenkielisistä sisältökokonaisuuksista: asia, draama, kulttuuri, viihde sekä sisällöt lapsille ja nuorille. Yksikkö vastaa myös Ylen suomenkielisten kanavien ja Yle Areenan ohjelmistoista, palveluiden brändeistä, julkaisusuunnittelusta sekä verkkopalvelukehityksestä.
Samaan yksikköön kuuluu Strategia, suunnittelu ja kehitys -osasto, joka pitää huolen, että yksikön työntekijöillä on paras mahdollinen tieto ja ymmärrys erilaisten suomalaisten tarpeista sekä paras osaaminen luoda vahvoja sisältöjä kaikille kohderyhmille. Osastoa johtaa operatiivinen päällikkö, asiakkuudesta ja tutkimuksesta vastaa oma päällikkönsä ja tuotekehityksestä ja osaamisesta oma päällikkönsä sekä yksikön tuotannonsuunnittelusta jälleen erillinen henkilö.
Media-osasto vastaa Ylen televisio- ja radiokanavien sekä Yle Areenan operatiivisesta suunnittelusta ja asiakasrajapinnan kehittämisestä, arkistosta, arkistojulkaisusta sekä kääntämisestä ja versioinnista. Markkinointi-osasto vastaa sisältöjen markkinoinnista ja edistää sisältöjen ja palveluiden kohderyhmälähtöistä löydettävyyttä koko yhtiössä.
Svenska Yle -yksikkö vastaa ruotsinkielisestä tarjonnasta kokonaisuudessaan, kaikilla jakeluteillä. Yksikkö vastaa ruotsinkielisestä julkaisusuunnittelusta, palveluista ja välineiden kaavio- ja kanavaprofiilien suunnittelusta, kanavien koostamisesta sekä kaavioiden toteutuksesta. Media ja tarjonta -osasto vastaa Svenska Ylen julkaisuista ja profiileista yksikön kanavilla ja alustoilla ja brändeistä, sisältöjen ja palveluiden markkinoinnista sekä saavutettavuusasioista yhteistyössä yhtiötason vastuuhenkilöiden kanssa.
Lisäksi Ylessä on Teknologia ja kehitys-, Toimitilat-, Teknologialiiketoiminnan kehitys-, Innovaatiot- ja Yhteiset toiminnot -yksiköt sekä Henkilöstö-, Talous- ja Laki-osastot. Viestintä ja brändi -osasto vastaa yhtiön sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, mediasuhteista, yhtiön brändistä ja asiakaspalvelusta. Lisäksi Ylessä on muitakin osastoja, mutta en pitkästytä teitä nyt yhtään enempää.
– Työskennellessäni Ylessä yli 22 vuotta meille sisällöntekijöille ei selvinnyt, mitä esimerkiksi eri strategia- ja laboratoriohankkeet ja etiikkatoimiston työ todellisuudessa pitivät sisällään. Ainakaan ne eivät ohjelmissamme näkyneet, Susanne Päivärinta tokaisee.