YLE - yhteiskunnallinen asema

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä kiinnostaa edelleen.

Tähän tietysti voisi laitta hieman faktaa jotta ei mene fiktio ja fakta sekaisin. Monesti ajatelemme , että oma mielipiteemme edustaa enemmistöä, jos ympärillämme olevan massa on samankaltaista kuin me itse. Päätelmä voi olla monesti aivan väärä.

Finnpanel - TV-mittaritutkimus

Näillä katseluluvuilla YLE toteuttaa hyvin tehtäväänsä ja osoittaa edeleen kiinnostusta.

Kun tarkastellaan tilannetta ikäryhmittäin, havaitaan hyvin dramaattinen mutta ei mitenkään yllätyksetön ilmiö, joka ei todellakaan povaa hyvää YLE:n kokonaiskatsojamäärille tulevaisuudessa.

Eli YLE:ä katselee pääasiassa sellaiset ikäryhmät, jotka ovat sitä tottuneet vanhastaankin katsomaan. Nuorisoa ei kiinnosta.

Esimerkiksi alle 45-vuotiaissa YLE:n suosio on niin heikkoa, että voi hyvällä syyllä kysyä onko rahoitusmalli reilu. Onko reilua, että nuorehko tyyppi maksaa YLE-veroa 160 euroa vuodessa, jossei juuri kuluta eikä tule koskaan kuluttamaankaan YLE:n palveluja. Vastaus on ei.

 

[ollyz]

Nyt tuosta ihanteesta ollaan tultu kauas. Nuoret arvostavat yhä vähemmän aineistoa, joka vaatii ponnistelua ja omien ajatusten haastamista ja muokkaamista. Sen sijaan se tahtoo nopeita vaihtuvia ärsykkeitä, jotka tuovat tyydytystä.

Edellisen, sinänsä ansiokkaasta kirjoituksesta nostan tämän. Eli nyt ainakin Helsingin seudulla ovat yleistyneet TikTok-haasteet, jossa piestään joukolla joku sivullinen ja pahoinpitely kuvataan tietysti kameralla. Eilenkös Rautatieasemalla useampi kymmenen otti yhteen, siellä on kamerat laulaneet ja matskua on vaikka millä mitalla.

Eli Yuotube-sivistyksen mitta alkaa olla tässä; mitä törkeämpää väkivaltaa saat kuvattua tai tehtyä, sitä arvostutumpi olet. En tarpeen erikseen mainita, mutta nämä teot tuntuu kohdistuvan tuonne maahanmuuttajaporukkaan. Että voidaanko Suomessa ylpeillä onnistuneella kotoutuksella kun tätä tapahtuu lähes päivittäin? Ruotsin lähiöissä on konetuliaseita ja käsikranaatteja, ja alueita joihin ei ambulanssi tai palokunta mene.

No juu. Olisiko nämäkin tapaukset jotenkin saatu oppimimaan maan tavoille, vaikka nyt sitten lukemalla ja kirjoittamalla, en tiedä. Tuntuu, että parhaamme ainakin yritettiin. En usko että vika on opettajissa tai sossunkaan täteissä, parhaan varmaan oavat tehneet. Jos oppi ei maistu, niin se ei maistu.

Miten liittyy Yleen, on se, että aina kun maahanmuuttaja tekee rötöksen, niin tuntomerkkejä ei kerrota. Jos sattuu ihmeen syystä olemaan kantasuomalainen, niin varmasti kerrotaan. En hyväksy tätä touhua ensinkään. Objektiivisesti kertova valtiollinen kanava kertoo kaikki tuntomerkit välittömästi, eikä harjoita valkopesua. Ainakin Ranska, Saksa, Britannia jne jne. Mutta ei suomi, ettei olisi rasismia.

 

[Erkki_erikeepperi]

Edellisen, sinänsä ansiokkaasta kirjoituksesta nostan tämän. Eli nyt ainakin Helsingin seudulla ovat yleistyneet TikTok-haasteet, jossa piestään joukolla joku sivullinen ja pahoinpitely kuvataan tietysti kameralla. Eilenkös Rautatieasemalla useampi kymmenen otti yhteen, siellä on kamerat laulaneet ja matskua on vaikka millä mitalla.

Eli Yuotube-sivistyksen mitta alkaa olla tässä; mitä törkeämpää väkivaltaa saat kuvattua tai tehtyä, sitä arvostutumpi olet. En tarpeen erikseen mainita, mutta nämä teot tuntuu kohdistuvan tuonne maahanmuuttajaporukkaan. Että voidaanko Suomessa ylpeillä onnistuneella kotoutuksella kun tätä tapahtuu lähes päivittäin? Ruotsin lähiöissä on konetuliaseita ja käsikranaatteja, ja alueita joihin ei ambulanssi tai palokunta mene.

No juu. Olisiko nämäkin tapaukset jotenkin saatu oppimimaan maan tavoille, vaikka nyt sitten lukemalla ja kirjoittamalla, en tiedä. Tuntuu, että parhaamme ainakin yritettiin. En usko että vika on opettajissa tai sossunkaan täteissä, parhaan varmaan oavat tehneet. Jos oppi ei maistu, niin se ei maistu.

Miten liittyy Yleen, on se, että aina kun maahanmuuttaja tekee rötöksen, niin tuntomerkkejä ei kerrota. Jos sattuu ihmeen syystä olemaan kantasuomalainen, niin varmasti kerrotaan. En hyväksy tätä touhua ensinkään. Objektiivisesti kertova valtiollinen kanava kertoo kaikki tuntomerkit välittömästi, eikä harjoita valkopesua. Ainakin Ranska, Saksa, Britannia jne jne. Mutta ei suomi, ettei olisi rasismia.

Itse olisin erityisen huolestunut myös TikTokin pitkän tähtäimen merkityksestä kiinalaisen propagandan ja vakoilun välineenä. Itse en ole koskaan käyttänyt TikTokia tästäkin syystä, mutta myös siksi, että mun silmissäni toi on profiloitunut teinityttöjen palveluna ja lisäksi vertical video oksettaa mua. Sitä paitsi katson videoita mieluummin tietokoneella/televisiosta kuin kännykästä.

 

[Vepasto]

Kun tarkastellaan tilannetta ikäryhmittäin, havaitaan hyvin dramaattinen mutta ei mitenkään yllätyksetön ilmiö, joka ei todellakaan povaa hyvää YLE:n kokonaiskatsojamäärille tulevaisuudessa.

Eli YLE:ä katselee pääasiassa sellaiset ikäryhmät, jotka ovat sitä tottuneet vanhastaankin katsomaan. Nuorisoa ei kiinnosta.

Mitä ikäryhmää ei kiinnosta ? En ihan pongannut tätä.

On luonnollista että YLE ei ole nuorison suosikkikanava, mutta pitää ymmärtää myös se , että iän kattuessa kiinostuksen kohteet muuttuvat ja kummasti alkaa asiasisältöinen ohjelma kiinnostamaan ja jopa ihan Suomen omat asiat. Varsinkaan jälkimmäistä on vaikea löytää youtuubista tai striimipalveluista ja kaupallisten kanavien tarjonta on myös melko suppeata, koska niiden meno perustuu puhtaasti kaupallisuuteen eli katselulukuihin.

Se on tietysti totta, että katselutottumukset ja medialähteet muuttuvat, mutta mielestäni ne vain täydentävät toisiaan ja jokaisella on yhä oma paikkansa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitä ikäryhmää ei kiinnosta ? En ihan pongannut tätä.

On luonnollista että YLE ei ole nuorison suosikkikanava, mutta pitää ymmärtää myös se , että iän kattuessa kiinostuksen kohteet muuttuvat ja kummasti alkaa asiasisältöinen ohjelma kiinnostamaan ja jopa ihan Suomen omat asiat. Varsinkaan jälkimmäistä on vaikea löytää youtuubista tai striimipalveluista ja kaupallisten kanavien tarjonta on myös melko suppeata, koska niiden meno perustuu puhtaasti kaupallisuuteen eli katselulukuihin.

Se on tietysti totta, että katselutottumukset ja medialähteet muuttuvat, mutta mielestäni ne vain täydentävät toisiaan ja jokaisella on yhä oma paikkansa.

10-24 -vuotiaissa keskimäärinen viikkotavoittavuus on YLE1:llä 27%, YLE2:lla 21%. 25-44 -vuotiailla molemmat 52%.

Teet kyllä aikamoisen hypoteesin jos esität, että YLE:n suosio kasvaa kun ihmiset vanhenee. Enpä usko. Sen sijaan vanhat ihmiset kyllä tykkää katsoa YLE:ä kun ovat sitä aina ennenkin katsoneet ja ylipäätään tottuneet perinteiseen mediaan.

Ihan jos mietitään vaikka mun omia vanhempia, niin kyllähän ne katsoo YLE:ä runsaasti. Tuleeko minusta koskaan samanlainen, vaikka eläisin 100-vuotiaaksi? No ei varmasti tule.

 

[Vepasto]

Itse olisin erityisen huolestunut myös TikTokin pitkän tähtäimen merkityksestä kiinalaisen propagandan ja vakoilun välineenä. Itse en ole koskaan käyttänyt TikTokia tästäkin syystä, mutta myös siksi, että mun silmissäni toi on profiloitunut teinityttöjen palveluna ja lisäksi vertical video oksettaa mua. Sitä paitsi katson videoita mieluummin tietokoneella/televisiosta kuin kännykästä.

Eikös sillä katsota vain toisten tekemiä lyhyitä videoita ?
Millä tavalla tämä eroaa perusperiaatteeltaan youtuubista ? ( en ole koskaan käyttänyt tik tokkia, joten kysymys voi olla hölmö ).
Toiseksi, eikös Google, Facebook, Apple, yms ovat vastaavia vakoilijoita länsileiristä ? Facebookkiahan on syytetty jopa jonkinmuotoisesta propagandasta tai totuuden vääristelystä aina välillä.

Teet kyllä aikamoisen hypoteesin jos esität, että YLE:n suosio kasvaa kun ihmiset vanhenee. Enpä usko. Sen sijaan vanhat ihmiset kyllä tykkää katsoa YLE:ä kun ovat sitä aina ennenkin katsoneet ja ylipäätään tottuneet perinteiseen mediaan.

Näin se vain menee. Kiinnostuksen kohteet muttuu iän myötä. Tosi TV väistyy ja yhteiskunnalliset asiat tulevat tilalle.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eikös sillä katsota vain toisten tekemiä lyhyitä videoita ?
Millä tavalla tämä eroaa perusperiaatteeltaan youtuubista ? ( en ole koskaan käyttänyt tik tokkia, joten kysymys voi olla hölmö ).

Noinhan se onkin, mutta TikTok voi algoritmeillaan pönkittää erilaista materiaalia ja onhan siellä ihan suoranaisia CCP:n (Kiinan kommunistisen puolueen) propagandisteja myös joukossa.

Toiseksi, eikös Google, Facebook, Apple, yms ovat vastaavia vakoilijoita länsileiristä ? Facebookkiahan on syytetty jopa jonkinmuotoisesta propagandasta tai totuuden vääristelystä aina välillä.

Ei, en pane yksityisiä mediafirmoja samaan sarjaan kuin Kiinan kommunistinen puolue. Jälkimmäinen on pitkässä juoksussa huomattavasti vaarallisempi.

Vähän sama kuin jos vertaat MTV:tä ja RT:tä toisiinsa...

 

[Dääm]

Näin se vain menee. Kiinnostuksen kohteet muttuu iän myötä. Tosi TV väistyy ja yhteiskunnalliset asiat tulevat tilalle.

Yhteiskunnalliset asiat ovat erittäin suosittuja youtubessa. Toki se viihde on se suosituin asia, mutta niin se on ylelläkin

 

[ollyz]

Jos tarkoitat Karpo-moodilla sen muistelua, miten Hannu Karposta kaupallisella MTV:llä oli kiva tehdä töitä, kun kaikki olivat selvinpäin ja johto seisoi toimittajien takana, eikä pyörinyt kuin tuuliviiri poliitikkojen paineessa, niin erittäin relevantti pointti.

Tässä @yero ei alkuunkaan ymmärtänyt pointtia, jota koitettu rautavasaralla takoa päänuppiin. Jos on itsenäinen valtio, niin sillä pitää olla itsenäinen tiedonvälitys. Ei siis sellainen, jonka vaikka itänaapuri ostaa pois. Ja kansallisesti on merkittävää, että tuotetaan kansallista sisältöä, joka ei välttämättä markkinataloudessa olisikaan niin merkittävää.

Itsenäiseen tiedonvälitykseen kuuluu, että sillä on kaikkia näitä toimintoja ja paljon muutakin. Eikä vähäisimpänä tavoitteena ole kansallisen vakauden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen.

Näin yksinkertaista asiaa en ala enää näin yksinkertaisille ihmisille kertaakaan enää selittämään. Lue ketju alusta loppuun (parikymmentä viestiä) ja vaikka wikipediaa, ja palaa sitten viisastelemaan.

Juurikin tietysti näin. Ota silmä käteen ja vastaa vaikka alla olevaan. Jos siinä jotain perustavanlaatuista ongelmaa, niin olen kiinnostunut kuulemaan. Näissä ketjuissa on ongelma, että joku olennainen asia aina hautautuu uusien viestien alle. Otan nyt sitten tuon "Eikä vähäisimpänä tavoitteena ole kansallisen vakauden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen.", mihin @yero ja @Erkki_erikeepperi voisi vaikkapa vastata. Jos pelkkää vastustajan propagandaa tulee joka tiedotusvälineestä eikä se Youtuubikaan oikein toimi, niin miten sitten suu pannaan?

 

[Romuvarasto]

Yle on vähän niinkuin Alko - sen verran tärkeä toimija markkinoilla että pystyy perustehtävänsä ohella tarjoamaan paljon ekstraa.

Tällä hetkellä talossa katsotaam Yleä ja Hesaria ja jos Yle tulee joltain osin maksulliseksi niin tiedän mistä ne rahat säästetään: HS ei enää ole muutenkaan entisensä. Sen tilaus loppuu ekaa kertaa n. 40 vuoteen.

 

[Itse T.]

On luonnollista että YLE ei ole nuorison suosikkikanava, mutta pitää ymmärtää myös se , että iän kattuessa kiinostuksen kohteet muuttuvat ja kummasti alkaa asiasisältöinen ohjelma kiinnostamaan ja jopa ihan Suomen omat asiat.

Ehkä niin, mutta kun lähdin tekemään toista yliopistotutkintoani keski-iässä noin 20 vuotta ensimmäisen jälkeen, opiskelija-aineksessa tapahtunut muutos hätkähdytti.

a) Käytöstapojen puute. Ensimmäisen tutkintoni aikaan opiskelijat kunnioittivat luennoitsijoita. Toisen tutkintoni aikaan mentiin ja tultiin miten lystättiin, tuijoteltiin kännykkää ja puhuttiin vieruskaverin kanssa. Tunsin monesti myötähäpeän sekaista raivoa, kun opiskelijat täysin estoitta juttelivat keskenään opettajan yrittäessä opettaa.

Jotkut luennoisijat eivät reagoineet tilanteeseen mitenkään, osa piti taukoja siinä toivossa, että joukko hiljenisi, ja osa yritti saada komentamalla joukkoa kuriin sillä seurauksella, että rauhaa kesti pienen tovin, kunnes hälinä alkoi uudestaan.

Pienryhmissä huomattava osa tunneista kului siihen, että ryhmä saatiin edes jonkinlaiseen järjestykseen. Tiukimmat opettajat siinä onnistuivat, mutta silloin yleinen tunnelma oli kuin 50-luvun kansakoulussa eli kaikkea muuta kuin rento.

Harkkaryhmissä tehtäviä ei tehty kotona. Työlästytti istua harkoissa, koska opettajan aika kului niissä opettamiseen, vaikka tarkoitus oli opiskella kotona ja harjoitusten avulla vain varmistaa oppiminen ja syventää sitä.

b) Romahtanut suomen taito. Kirjallisissa töissä tunsin syvää hämmennystä, kun huomasin, että opiskelijat eivät kyenneet kirjaamaan ajatuksiaan jäsennellysti paperille. Enkä nyt tarkoita, että jokaisen pisteen, pilkun ja puolipisteen pitäisi olla paikoillaan, vaan oletin, että yliopistoon saakka päässeiden kyky esittää ajatuksiaan kirjallisesti olisi edes jossain määrin kehittynyt.

c) Kyvyttömyys ymmärtää yksinkertaisia ohjeita. Ensimmäisen tutkintoni aikaan opiskelijat näyttivät ymmärtävän käytännöt ja vaatimukset kuin itsestään. Toisen tutkintoni aikaan tutkintoon sisältyi pakollisena valtava määrä ties mitä varsinaisiin opintoihin sisältymätöntä byrokraatteja työllistävää opetusta, jonka tarkoitus oli valmentaa opiskelijoita opiskeluun ja opettaa heille käytännöistä. Silti vähän joka toinen tuntui olevan pallo hukassa. Luento kuin luento aineessa kuin aineessa, niin samat käytäntöjä koskevat kysymykset toistuivat ja toistuivat, vaikka ne oli varmasti kerrottu sekä suullisesti että kirjallisesti ties kuinka monta kertaa.

Ehkä tämä aines myöhemmin elämässään rupeaa kuluttamaan Ylen palveluita, mutta ainakin tuossa varhaisaikuisuudessa kyky keskittyä juuri mihinkään tai sisäistää yksinkertaisintakaan ohjetta, vaikutti tuhoutuneen vain parissa kymmenessä vuodessa.

Pidän selityksenä yksilöllisen kulttuurin nousua, mikä on huonontanut käytöstapoja, mutta ennen kaikkea netin vaikutusta. Nettikulttuuriin kuuluu jatkuva virikkeiden etsiminen ja niiden odottaminen. Siksihän kännyköitäkin luennoilla näprätään, että kännykkään verrattuna opetus tuntuu tylsältä. Kännykkä saa ihmisen virittymään odottamaan koko ajan uutta ärsykettä. Sinne saattaa milloin tahansa pimpahtaa jotain uutta, mutta vaikka ei pimpahtaisi, niin silloinkin jotain kivaa voi etsiä itse.

Oppimiseen liittyvät lahjakkuus ja älykkyys, mutta siihen liittyvät myös kyky asettua aloilleen, sietää tylsyyttä ja painaa pyllyä penkkiin. Koska viimeksi mainitut ovat romahtaneet, oppilaitokset ovat ruvenneet reagoimaan opintoja helpottamalla. Samalla on luovuttu käytöstapavaatimuksista. Opettajat ovat alistuneet siihen, että he ovat sisällöntuottajia eivätkä auktoriteetteja.

Muokkaan vielä sen verran, että ryhmätöiden esittelyssä vasta hälistiinkin. Monille opiskelijoille luokan edessä esiintyminen oli vaikeaa, eikä sitä helpottanut se, että yleisö puuhaili ihan omiaan. Joskus tuntui, että ryhmätyöt olisi voitu esittää pelkästään opettajalle ilman muita opiskelijoita, koska opiskelijat eivät olleet niistä kiinnostuneita.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ehkä niin, mutta kun lähdin tekemään toista yliopistotutkintoani keski-iässä noin 20 vuotta ensimmäisen jälkeen, opiskelija-aineksessa tapahtunut muutos hätkähdytti.

a) Käytöstapojen puute. Ensimmäisen tutkintoni aikaan opiskelijat kunnioittivat luennoitsijoita. Toisen tutkintoni aikaan mentiin ja tultiin miten lystättiin, tuijoteltiin kännykkää ja puhuttiin vieruskaverin kanssa. Tunsin monesti myötähäpeän sekaista raivoa, kun opiskelijat täysin estoitta juttelivat keskenään opettajan yrittäessä opettaa.

Jotkut luennoisijat eivät reagoineet tilanteeseen mitenkään, osa piti taukoja siinä toivossa, että joukko hiljenisi, ja osa yritti saada komentamalla joukkoa kuriin sillä seurauksella, että rauhaa kesti pienen tovin, kunnes hälinä alkoi uudestaan.

Pienryhmissä huomattava osa tunneista kului siihen, että ryhmä saatiin edes jonkinlaiseen järjestykseen. Tiukimmat opettajat siinä onnistuivat, mutta silloin yleinen tunnelma oli kuin 50-luvun kansakoulussa eli kaikkea muuta kuin rento.

Harkkaryhmissä tehtäviä ei tehty kotona. Työlästytti istua harkoissa, koska opettajan aika kului niissä opettamiseen, vaikka tarkoitus oli opiskella kotona ja harjoitusten avulla vain varmistaa oppiminen ja syventää sitä.

b) Romahtanut suomen taito. Kirjallisissa töissä tunsin syvää hämmennystä, kun huomasin, että opiskelijat eivät kyenneet kirjaamaan ajatuksiaan jäsennellysti paperille. Enkä nyt tarkoita, että jokaisen pisteen, pilkun ja puolipisteen pitäisi olla paikoillaan, vaan oletin, että yliopistoon saakka päässeiden kyky esittää ajatuksiaan kirjallisesti olisi edes jossain määrin kehittynyt.

c) Kyvyttömyys ymmärtää yksinkertaisia ohjeita. Ensimmäisen tutkintoni aikaan opiskelijat näyttivät ymmärtävän käytännöt ja vaatimukset kuin itsestään. Toisen tutkintoni aikaan tutkintoon sisältyi pakollisena valtava määrä ties mitä varsinaisiin opintoihin sisältymätöntä byrokraatteja työllistävää opetusta, jonka tarkoitus oli valmentaa opiskelijoita opiskeluun ja opettaa heille käytännöistä. Silti vähän joka toinen tuntui olevan pallo hukassa. Luento kuin luento aineessa kuin aineessa, niin samat käytäntöjä koskevat kysymykset toistuivat ja toistuivat, vaikka ne oli varmasti kerrottu sekä suullisesti että kirjallisesti ties kuinka monta kertaa.

Ehkä tämä aines myöhemmin elämässään rupeaa kuluttamaan Ylen palveluita, mutta ainakin tuossa varhaisaikuisuudessa kyky keskittyä juuri mihinkään tai sisäistää yksinkertaisintakaan ohjetta, vaikutti tuhoutuneen vain parissa kymmenessä vuodessa.

Pidän selityksenä yksilöllisen kulttuurin nousua, mikä on huonontanut käytöstapoja, mutta ennen kaikkea netin vaikutusta. Nettikulttuuriin kuuluu jatkuva virikkeiden etsiminen ja niiden odottaminen. Siksihän kännyköitäkin luennoilla näprätään, että kännykkään verrattuna opetus tuntuu tylsältä. Kännykkä saa ihmisen virittymään odottamaan koko ajan uutta ärsykettä. Sinne saattaa milloin tahansa pimpahtaa jotain uutta, mutta vaikka ei pimpahtaisi, niin silloinkin jotain kivaa voi etsiä itse.

Oppimiseen liittyvät lahjakkuus ja älykkyys, mutta siihen liittyvät myös kyky asettua aloilleen, sietää tylsyyttä ja painaa pyllyä penkkiin. Koska viimeksi mainitut ovat romahtaneet, oppilaitokset ovat ruvenneet reagoimaan opintoja helpottamalla. Samalla on luovuttu käytöstapavaatimuksista. Opettajat ovat alistuneet siihen, että he ovat sisällöntuottajia eivätkä auktoriteetteja.

Muokkaan vielä sen verran, että ryhmätöiden esittelyssä vasta hälistiinkin. Monille opiskelijoille luokan edessä esiintyminen oli vaikeaa, eikä sitä helpottanut se, että yleisö puuhaili ihan omiaan. Joskus tuntui, että ryhmätyöt olisi voitu esittää pelkästään opettajalle ilman muita opiskelijoita, koska opiskelijat eivät olleet niistä kiinnostuneita.

Joo, ei varmasti ala nuori polvi innoissaan kuluttamaan YLE:n palveluja edes vanhemmiten. Ja jos asiapitoisen sisällön kulutushalu kasvaakin iän myötä, niin tuskin se erityisesti juuri YLE:een suinkaan kohdistuu.

Kärsimättömyys on sitten vielä isompikin asia, eikä mullakaan kovin usein riitä kärsivällisyys keskittyä jonkun/minkään pidemmän ohjelman katsomiseen keskittyneesti. TikTok-sukupolvella tämä on varmasti kärjistynyt äärimmilleen. Mulla sentään riittää vielä kärsivällisyys Youtuben standardipituisiin videoihin..

Mutta, siitä päätellen miten suosittu Netflix on, niin kaipa pitkiäkin pätkiä vielä jaksetaan katsoa tai jotkut jaksaa. Saa nähdä mikä on tilanne tulevaisuudessa.

 

[ollyz]

Nopea vastaus tuohon @Itse T. ansiokkaaseen viestiin.

Mnusta yläkoulussa ja miksipä ei jo alakoulussa pitäisi nostaa äidinkielen (tarkoitan nyt suomen kieltä, ruottalaiset ja maahanmuuttajat saa sitä opetella yhtälailla) määrää merkittävästi. Ei ehkä kielioppia, vaan erilaisiin aineistoihin tutustumista ja niiden referoimista omin sanoin. Ja laittaa kaikille pakolliseksi kymmensormijärjestelmän opettelu (ennen puhuttiin konekirjoituksesta). Siinä olisi jo sellainen palvelus tuleville sukupolville, että eivät arvaakaan. Kun tekstin tuottaminen sujuu myös koneella, niin se on helpompaa vieraalla kielellä. Ja vaikka ohjelmointikielillä.

 

[ollyz]

Oppimiseen liittyvät lahjakkuus ja älykkyys, mutta siihen liittyvät myös kyky asettua aloilleen, sietää tylsyyttä ja painaa pyllyä penkkiin. Koska viimeksi mainitut ovat romahtaneet, oppilaitokset ovat ruvenneet reagoimaan opintoja helpottamalla. Samalla on luovuttu käytöstapavaatimuksista. Opettajat ovat alistuneet siihen, että he ovat sisällöntuottajia eivätkä auktoriteetteja.

Jouduin lyhentämään ansiokasta viestiä. Voin allekirjoittaa koko homman, tosin en noin pitkältä ajalta, mutta myös yliopistossa opettajana/assarina toimineena.

Joskus aikanaan oli joku taloustieteen proffa, ja hermostui kun salin etuosassa opiskelijatytöt pulisivat keskenään. Proffa sitten kysyi, että: "Tiedättekös tytöt, että Gambiassa asuu heimo, jossa miesten peniksen keskipituus on 40 cm?". Noh, tytöt pakkasi laukkunsa ja lähtivät pois. Proffa huusi perään, että hei tytöt, kyllä niitä lentoja Gambiaan menee vielä huomennakin.

Ja joskus jollain massaluennolla oli edellä ryhmä kuuroja opiskelijoita, joille siis salin etuosassa joku viittoi luennoitsijan ulosannin. No ei siinä mitään, mutta nää kuurot kyllä keskenään viittoili koko puolitoista tuntia niin että ei siinä itsekään paljon pystynyt uentoa seuraamaan. Ja jos oikein ymmärsin, niin viittoilivat jostain tuevista bileistä.

Tätähän se on. Olihan jo USA:n pressana Trump, jonka keskittymis-span on ehkäpä kaksi minuuttia. Tähän sitä ollaan varmaan menossa.

Hassua kyllä, joskus piti yliopiston opettajille opettaa 15 hengen ryhmissä jonkun tietokonesoftan käyttöä. Siitähän ei meinannut tulla yhtään mitään, kun pulisivat vaan keskenään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Siihen aikaan kun minä viimeeksi opiskelin, kulutettiin luennoilla aikaa PC:llä pasianssia pelaten eikä paljon pulistu..

Jos oikein hyvä tuuri kävi, niin koneissa oli jopa nettiyhteys.

 

[pekka666]

Ehkä niin, mutta kun lähdin tekemään toista yliopistotutkintoani keski-iässä noin 20 vuotta ensimmäisen jälkeen, opiskelija-aineksessa tapahtunut muutos hätkähdytti.

a) Käytöstapojen puute. Ensimmäisen tutkintoni aikaan opiskelijat kunnioittivat luennoitsijoita. Toisen tutkintoni aikaan mentiin ja tultiin miten lystättiin, tuijoteltiin kännykkää ja puhuttiin vieruskaverin kanssa. Tunsin monesti myötähäpeän sekaista raivoa, kun opiskelijat täysin estoitta juttelivat keskenään opettajan yrittäessä opettaa.

Jotkut luennoisijat eivät reagoineet tilanteeseen mitenkään, osa piti taukoja siinä toivossa, että joukko hiljenisi, ja osa yritti saada komentamalla joukkoa kuriin sillä seurauksella, että rauhaa kesti pienen tovin, kunnes hälinä alkoi uudestaan.

Pienryhmissä huomattava osa tunneista kului siihen, että ryhmä saatiin edes jonkinlaiseen järjestykseen. Tiukimmat opettajat siinä onnistuivat, mutta silloin yleinen tunnelma oli kuin 50-luvun kansakoulussa eli kaikkea muuta kuin rento.

Harkkaryhmissä tehtäviä ei tehty kotona. Työlästytti istua harkoissa, koska opettajan aika kului niissä opettamiseen, vaikka tarkoitus oli opiskella kotona ja harjoitusten avulla vain varmistaa oppiminen ja syventää sitä.

b) Romahtanut suomen taito. Kirjallisissa töissä tunsin syvää hämmennystä, kun huomasin, että opiskelijat eivät kyenneet kirjaamaan ajatuksiaan jäsennellysti paperille. Enkä nyt tarkoita, että jokaisen pisteen, pilkun ja puolipisteen pitäisi olla paikoillaan, vaan oletin, että yliopistoon saakka päässeiden kyky esittää ajatuksiaan kirjallisesti olisi edes jossain määrin kehittynyt.

c) Kyvyttömyys ymmärtää yksinkertaisia ohjeita. Ensimmäisen tutkintoni aikaan opiskelijat näyttivät ymmärtävän käytännöt ja vaatimukset kuin itsestään. Toisen tutkintoni aikaan tutkintoon sisältyi pakollisena valtava määrä ties mitä varsinaisiin opintoihin sisältymätöntä byrokraatteja työllistävää opetusta, jonka tarkoitus oli valmentaa opiskelijoita opiskeluun ja opettaa heille käytännöistä. Silti vähän joka toinen tuntui olevan pallo hukassa. Luento kuin luento aineessa kuin aineessa, niin samat käytäntöjä koskevat kysymykset toistuivat ja toistuivat, vaikka ne oli varmasti kerrottu sekä suullisesti että kirjallisesti ties kuinka monta kertaa.

Ehkä tämä aines myöhemmin elämässään rupeaa kuluttamaan Ylen palveluita, mutta ainakin tuossa varhaisaikuisuudessa kyky keskittyä juuri mihinkään tai sisäistää yksinkertaisintakaan ohjetta, vaikutti tuhoutuneen vain parissa kymmenessä vuodessa.

Pidän selityksenä yksilöllisen kulttuurin nousua, mikä on huonontanut käytöstapoja, mutta ennen kaikkea netin vaikutusta. Nettikulttuuriin kuuluu jatkuva virikkeiden etsiminen ja niiden odottaminen. Siksihän kännyköitäkin luennoilla näprätään, että kännykkään verrattuna opetus tuntuu tylsältä. Kännykkä saa ihmisen virittymään odottamaan koko ajan uutta ärsykettä. Sinne saattaa milloin tahansa pimpahtaa jotain uutta, mutta vaikka ei pimpahtaisi, niin silloinkin jotain kivaa voi etsiä itse.

Oppimiseen liittyvät lahjakkuus ja älykkyys, mutta siihen liittyvät myös kyky asettua aloilleen, sietää tylsyyttä ja painaa pyllyä penkkiin. Koska viimeksi mainitut ovat romahtaneet, oppilaitokset ovat ruvenneet reagoimaan opintoja helpottamalla. Samalla on luovuttu käytöstapavaatimuksista. Opettajat ovat alistuneet siihen, että he ovat sisällöntuottajia eivätkä auktoriteetteja.

Muokkaan vielä sen verran, että ryhmätöiden esittelyssä vasta hälistiinkin. Monille opiskelijoille luokan edessä esiintyminen oli vaikeaa, eikä sitä helpottanut se, että yleisö puuhaili ihan omiaan. Joskus tuntui, että ryhmätyöt olisi voitu esittää pelkästään opettajalle ilman muita opiskelijoita, koska opiskelijat eivät olleet niistä kiinnostuneita.

Olen vielä aika nuori ja opiskelen tällä hetkellä yliopistossa, mutta valitettavasti voin allekirjoittaa ainakin osan tästä. Luennoilla keskustelu ja muu turha värkkääminen kuten läppärillä työskentely on mielestäni aika häiritsevää. En oikeastaan edes ymmärrä, että miksi osa ihmisistä käy luennoilla jos eivät keskity niihin ollenkaan. Läsnäolopakkoa kun ei kuitenkaan ole. Toinen asia mikä hieman hämmästyttää on, että joillekkin vaikuttaa tulevan ikään kuin yllätyksenä että niiden opintojen eteen pitäisi tehdä myös vähän töitä. En sitten tiedä, että ovatko jotkut päässeet lukiostakin niin helpolla että minkäänlaista rutiinia opiskeluun ei ole päässyt kehittymään. En tosin halua leikkiä mitään pyhimystä, itsekin tullut joskus syyllistyttyä noihin mainittuihin asioihin.

Tuossa aiemmin oli puhetta youtubesta ja tubettajista. Minulla youtuben katsominen on jäänyt lähes kokonaan pois, koska mielestäni siellä on hyvin vähän mitään mielenkiintoista, laadukasta tai edes hauskaa sisältöä. Suurin osa videoista vaikuttaa olevan joko naamioituja mainoksia tai sitten muuten vain jotain ihan jonninjoutavaa lässytystä. En ymmärrä, että mitä ihmiset näkevät noissa kaiken maailman "tubettajissa", eikä kyllä kiinnosta pätkääkään kuulla mistään sellaisesta. En kyllä toisaalta seuraa mitään julkkisjuttuja muutenkaan, koska mielestäni niissäkään ei ole mitään mielenkiintoista.

Pitäisi varmaan alkaa lukea enemmän kirjoja. Välillä harmittaa, että ei ole tullut luettua kovin paljoa, mutta ei tällaisia asioita oikein osannut arvostaa vielä lapsena tai teininä. Yleinen keskittymiskyvyn heikkeneminen on kyllä nykyteknologian varjopuolia.

 

[evakko]

10-24 -vuotiaissa keskimäärinen viikkotavoittavuus on YLE1:llä 27%, YLE2:lla 21%. 25-44 -vuotiailla molemmat 52%.

Teet kyllä aikamoisen hypoteesin jos esität, että YLE:n suosio kasvaa kun ihmiset vanhenee. Enpä usko. Sen sijaan vanhat ihmiset kyllä tykkää katsoa YLE:ä kun ovat sitä aina ennenkin katsoneet ja ylipäätään tottuneet perinteiseen mediaan.

Ei se uskon asia ole kun ilmeisesti jonkin tilaston kaivoit. Alla Finnpanelin vuosittainen keskimääräinen päivätavoittavuus kanavittain viime vuodelta

yhtiön kaikki kanavat yht.	10-24 v	25-44 v	45-64 v	yli 65 v
Yle	13 %	35 %	69 %	87 %
MTV	15 %	39 %	62 %	73 %
Nelonen	12 %	32 %	48 %	53 %
Discovery	7 %	22 %	39 %	39 %
Disney	5 %	15 %	24 %	25 %

En vielä sanoisi että Yle erottuu alle 45 v -ryhmässä erityisen hyljeksittynä. Koska ohjelmistossa ei ole MacGyverin uusintoja, Big Brotheria, Temptation Islandia, Paratiisihotellia ja mitä niitä onkaan niin vanhemmat viihtynevät Ylen parissa paremmin. Mutta mielestäni tuosta näkee ensisijaisesti että vanhemmiten tv:n katselu lisääntyy huomattavasti. Minusta Discovery & Disney uusimpina isoina toimijoina ovat onnistuneet tavoittamaan hyvin jopa yli 65 v -ryhmän.

Lähde: Finnpanel - TV-mittaritutkimus

 

[kaarlos]

Mutta mielestäni tuosta näkee ensisijaisesti että vanhemmiten tv:n katselu lisääntyy huomattavasti.

En ole ihan vakuuttunut että vanhemmiten tv:n katselu lisääntyisi. Tässä voi hyvin olla myös se, että 45 vuotiaat ja vanhemmat ovat katsoneet koko ikänsä telkkaria ja jatkavat sen katsomista lähinnä tottumuksesta. En ihmettele yhtään että nuoremmat katsovat perinteistä tv:tä huomattavasti vähemmän kun nykyään pystyy käyttämään juuri sitä viihdettä mitä haluaa juuri siihen aikaan kun haluaa suoratoistopalveluiden kautta. Tuohon jos tottuu heti nuorena, niin voi olla aika iso kynnys astua siihen broadcast-television maailmaan jossa ohjelmiston sisältöön ei millään tavalla voi vaikuttaa.

 

[evakko]

En ole ihan vakuuttunut että vanhemmiten tv:n katselu lisääntyisi. Tässä voi hyvin olla myös se, että 45 vuotiaat ja vanhemmat ovat katsoneet koko ikänsä telkkaria ja jatkavat sen katsomista lähinnä tottumuksesta. En ihmettele yhtään että nuoremmat katsovat perinteistä tv:tä huomattavasti vähemmän kun nykyään pystyy käyttämään juuri sitä viihdettä mitä haluaa juuri siihen aikaan kun haluaa suoratoistopalveluiden kautta. Tuohon jos tottuu heti nuorena, niin voi olla aika iso kynnys astua siihen broadcast-television maailmaan jossa ohjelmiston sisältöön ei millään tavalla voi vaikuttaa.

Kun nyt sanoit niin kun muistelen, tosiaan oli muutama vuosi sitten hieman yli 20 v työkaveri ei halunnut katsoa uutta GoT-kautta viikottain vaan vasta kun kaikki jaksot olivat katsottavissa. Ajattelin teinisukulaisia joita näyttää kiinnostavan enemmän TikTok ja tubettajat kuin edes NetFlix.

 

[ollyz]

Kun nyt sanoit niin kun muistelen, tosiaan oli muutama vuosi sitten hieman yli 20 v työkaveri ei halunnut katsoa uutta GoT-kautta viikottain vaan vasta kun kaikki jaksot olivat katsottavissa. Ajattelin teinisukulaisia joita näyttää kiinnostavan enemmän TikTok ja tubettajat kuin edes NetFlix.

Niin paljon kuin minua ei kiinnostakaan epämääräiset tilastot (näyttäkää minulle tilasto, niin näytän ainakin 7 tapaa miten sitä voi tulkita väärin),

Niin sanotut "edistykselliset piirit" pitävät suoraa demokratiaa parhaana vaikuttamisen muotona. Suora demokratia on esimerkiksi tämä viestiketju, jossa päästäisiin hyvään lopputulemaan, ja sitä sitten ajettaisiin eteenpäin.

Tässä mielessä tämä on ollut ihan perseestä. Itse jotain kitissyt Ylen ja itsenäisen valtion luonteesta, joku taas siitä että Yle vie rahaa, kolmas että youtubesta saa kaiken tarvittavan tiedon ja neljäs...en edes muista.

Mitä tästä opimme. No emme oikeastaan yhtään mitään. En edelleenkään aio katsoa youtube-streameja ja pidän vastaavasti hyvänä, että valtiolla on oma tiedonvälitys. Vastaavasti, jokunen muu aikoo vastedeskin katsoa vai youtubea koska sieltä tulee kaikki. Että näillä mennään!

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei se uskon asia ole kun ilmeisesti jonkin tilaston kaivoit. Alla Finnpanelin vuosittainen keskimääräinen päivätavoittavuus kanavittain viime vuodelta

yhtiön kaikki kanavat yht.	10-24 v	25-44 v	45-64 v	yli 65 v
Yle	13 %	35 %	69 %	87 %
MTV	15 %	39 %	62 %	73 %
Nelonen	12 %	32 %	48 %	53 %
Discovery	7 %	22 %	39 %	39 %
Disney	5 %	15 %	24 %	25 %

En vielä sanoisi että Yle erottuu alle 45 v -ryhmässä erityisen hyljeksittynä. Koska ohjelmistossa ei ole MacGyverin uusintoja, Big Brotheria, Temptation Islandia, Paratiisihotellia ja mitä niitä onkaan niin vanhemmat viihtynevät Ylen parissa paremmin. Mutta mielestäni tuosta näkee ensisijaisesti että vanhemmiten tv:n katselu lisääntyy huomattavasti. Minusta Discovery & Disney uusimpina isoina toimijoina ovat onnistuneet tavoittamaan hyvin jopa yli 65 v -ryhmän.

Lähde: Finnpanel - TV-mittaritutkimus

Ei tuosta niin voi päätellä, että ihminen vanhetessaan lisää television katselua, vaan että tällä hetkellä vanhemmat ihmiset katsoo enemmän TV:tä kuin nuoremmat (jotka katsovat enemmän nettiä).

Hyvin oletetusti ne tämän hetken nuoret katsoo jatkossakin nettiä eivätkä siirry minkään television ykkösverkon pariin. Aika toiveajattelua sellainen.

(Toki joku Yle Areenakin on Netissä, mutta se on vain pieni piste taustakohinassa kun huomioidaan Netin kaikki tarjonta.)

 

[Vepasto]

Ei tuosta niin voi päätellä, että ihminen vanhetessaan lisää television katselua, vaan että tällä hetkellä vanhemmat ihmiset katsoo enemmän TV:tä kuin nuoremmat (jotka katsovat enemmän nettiä).

Hyvin oletetusti ne tämän hetken nuoret katsoo jatkossakin nettiä eivätkä siirry minkään television ykkösverkon pariin. Aika toiveajattelua sellainen.

(Toki joku Yle Areenakin on Netissä, mutta se on vain pieni piste taustakohinassa kun huomioidaan Netin kaikki tarjonta.)

Tulevaisuudessa TV:n ja netin ero hämärtyy entisestään.
Nythän jo tulee TV lähetykset livestriimnä ulos, jota voi katso joko perinteisellä TV:llä tai vaikka kännykällä. Kumpaa katsomista tämä on ?

Mutta palatakseni otsikon aiheeseen, YLE:n tehtävä on tuottaa muutakin kuin TV lähetyksiä. Radio on edellen iso tekijä. Tosin siitäkin voi vetää vastaavan väännön kaupallisten kanavien ja vaikka podcastien välillä. Näkisin että YLE on tulevaisuudessa vain yksi sisällöntuottaja nettiin, joka pitää tietyistä suomalisita intresseistä kiinni, kuun muut pelurit ovat markkinavoimien ja kansainvälisten tekijöiden ohjaamia.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tulevaisuudessa TV:n ja netin ero hämärtyy entisestään.
Nythän jo tulee TV lähetykset livestriimnä ulos, jota voi katso joko perinteisellä TV:llä tai vaikka kännykällä. Kumpaa katsomista tämä on ?

Mutta palatakseni otsikon aiheeseen, YLE:n tehtävä on tuottaa muutakin kuin TV lähetyksiä. Radio on edellen iso tekijä. Tosin siitäkin voi vetää vastaavan väännön kaupallisten kanavien ja vaikka podcastien välillä. Näkisin että YLE on tulevaisuudessa vain yksi sisällöntuottaja nettiin, joka pitää tietyistä suomalisita intresseistä kiinni, kuun muut pelurit ovat markkinavoimien ja kansainvälisten tekijöiden ohjaamia.

Livestream on ihan sitä samaa perinteistä telkkaria hieman uudemmalla välitystekniikalla, kuin kaapeli-tv konsanaan.

Tuskinpa nuoret innoissaan mitään TV1:n striimiäkään tulevat katsomaan vanhetessaan.

 

[Vepasto]

No mitä ne nyt sitten katsoo ja mitä ohjelmia tulevaisuudessa ?

 

[Tuomi0]

Ylen ongelmallisuuden voi kiteyttää siihen, miten se pystyisi käsittelemään siihen itseensä kohdistuvaa kritiikkiä ja millä tavalla se kohtelee vaikkapa kansanedustajaa, joka pyrkisi sen voimaa horjuttamaan. Toisaalta Yle ei selvästikkään pysty tuottamaan mitään niin laadukasta ajankohtaisohjelmaa tai muuta ajankohtaista sisältöä, jota ei muutaman pennin budjetilla tuoteta jo tubeen tai podcasteihin. Se ei siis ole selvästi mitenkään kovin erikoinen työkalu, yllättäen henkilöiden motivaation taso, ulosannin taso ja perehtyneisyys on asia joka määrittelee sisällön laadun.

Ja sitten voitaisiin mennä niihin epäkohtiin, miten tuollainen järkäle vaikuttaa vapaan tiedotuksen syntymismahdollisuuksiin suomessa, pystyykö muuten Yle käsittelemään sitäkään asiaa tiedotuksessaan jollain tasolla? Voisiko sen tutkiva journalismi löytää vakavia seurauksia ruohonjuuritason ilmentymiin tai hakea korjaustapoja haittojen vähentämiseen?

Jos meidän elämä on 99.9% kaupallisten palveluiden varassa, miten on niin erikoista että tätä palvelua ei voida saada kaupalliselta tarjottimelta? Kuulostaa vähän 2010 luvun taksimuurin murtumiselta, jossa maailma romahtaa jos taksikuskien jokaista pierua ei säädellä suuressa virkamiestalossa.

Yle haluaakin että te keskustelette siitä, onko lätkää riittävästi vai laitetaanko salkkareita. Barometrienkin mukaan sitä kritisoivat ihmiset ovat väärässä, eikö olekin mukava olla sielä turvallisemmalla puolella aitaa?

 

[Vepasto]

Jos meidän elämä on 99.9% kaupallisten palveluiden varassa, miten on niin erikoista että tätä palvelua ei voida saada kaupalliselta tarjottimelta? Kuulostaa vähän 2010 luvun taksimuurin murtumiselta, jossa maailma romahtaa jos taksikuskien jokaista pierua ei säädellä suuressa virkamiestalossa.

Tietyt yhteiskunnan toiminnallisuudet pitää olla "valtion" omistuksessa, jotta ne toimivat tilanteessa kuin tilanteessa. Lisäksi nuo kaupalliset palvelut eivät aina tarkoita tietä onneen. Tästä on esimerkkejä vaikka millä mitalla. Kaupallisuus tarkoittaa myös sitä, että kaiken pitää tuottaa rahaa ja tämä ei toimi ihan joka paikassa, jossa pitää tuotaa palveluita myös marginaliryhmille tai edistää kulttuuritoimintaa. Nykyisellä YLE:n toimintakuvauksella en näe puhtaasti kaupalliselle toimijalle oikein kestävää liiketoimintapohjaa.

Taksivertaus oli huono. Ei ollut kyse valtio-omisteisesta toiminnasta, vaa nkyse oli ihan kaupallisista toimijoista joita ohjasi lainsäädäntö.

YLE ei varmasti ole optimaalinen organisaatio toteuttamaan sille asetettua tehtävää, ja tarvitsisi remonttia. Mutta miten se tehdään on hankalampi juttu. Äänestämällä eduskuntavaaleissa ?

 

[kaarlos]

Kaupallisuus tarkoittaa myös sitä, että kaiken pitää tuottaa rahaa ja tämä ei toimi ihan joka paikassa, jossa pitää tuotaa palveluita myös marginaliryhmille tai edistää kulttuuritoimintaa.

Miksi kulttuuritoiminnan edistämisen pitäisi olla yhteiskunnan tehtävä? Ihmisethän sen ympäröivän kulttuurinsa luovat. Jos joku kulttuuripiireistä tuleva taiteilija ei kykene luomaan sellaista taidetta joka menee kaupaksi, niin ei se taide muutu yhtään sen paremmaksi sillä että julkinen sektori rahoittaa sitä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tietyt yhteiskunnan toiminnallisuudet pitää olla "valtion" omistuksessa, jotta ne toimivat tilanteessa kuin tilanteessa.

Tuossa on vaan sellainen paradoksi, että TV-verkko sinänsä on ollut yksityisessä omistuksessa jo jotain 20 vuotta..

Ja jonkinlainen "kriisivalmius" voidaan varmaan säilyttää "hieman vähäisemmälläkin" panostuksella kuin tämä nykyinen YLE:n budjetti. Ja mikä se sellainen kriisi edes sitten on, kun ei tämä korona-aikakaan ole paljon yhtä Yleä kaivannut kyllä...

Miksi kulttuuritoiminnan edistämisen pitäisi olla yhteiskunnan tehtävä? Ihmisethän sen ympäröivän kulttuurinsa luovat. Jos joku kulttuuripiireistä tuleva taiteilija ei kykene luomaan sellaista taidetta joka menee kaupaksi, niin ei se taide muutu yhtään sen paremmaksi sillä että julkinen sektori rahoittaa sitä.

Etenkin nykyaikana kun "multimediakulttuurin" luominen ja levittäminen on teknisesti äärimmäisen yksinkertaista.

 

[Vepasto]

Miksi kulttuuritoiminnan edistämisen pitäisi olla yhteiskunnan tehtävä? Ihmisethän sen ympäröivän kulttuurinsa luovat. Jos joku kulttuuripiireistä tuleva taiteilija ei kykene luomaan sellaista taidetta joka menee kaupaksi, niin ei se taide muutu yhtään sen paremmaksi sillä että julkinen sektori rahoittaa sitä.

hmm, mitenköhän tämän nyt sanoisi. Mielestäni sinulla nyt uupuu hieman ymmärrystä tästä aihepiiristä. Kulttuuritoiminta ja taide tarvitsevat tukea, muuten se kuolisi. Ja jos se kuolisi , Suomi menettäisi palasen omaan identiteettiään ja kulttuuriperintöä. Tätä ei valitettavasti arvosteta ja se ei puhuttele suurta yleisöä. En ole minkään tämän alan ekspertti, mutta kuvittelen ymmärtäväni suuren kuvan tässä. Otetaan fiktiivinen esimerkki jolla ei todennäköisesti ole mitään tekemistä koko asian kanssa, mutta antaa kuitenkin esimerkin suuresta kuviosta. Kuvitellaan että Arvar Aalto ja Sibelius olisivat saaneet tukea valtiolta toimintaansa josain muodossa Ilman tukea miehet olisivat lopettaneet tuhunsa ja siirtyneet vaikka kebab ravintojan pitäjiksi. Mitä Suomi olisi tässä menettänyt ?

Eksytään nyt todella kaus aiheesta, mutta puhdas kaupallinen toiminta ei aina oiken toimi taide ja kulttuuritouhuissa. Moni urheilulajikin olisi ongelmissa ilman tukea, sillä ei sitä piirisarjan jääkiekkoa nyt ihan pelkästään lipputulilla pyöritetä.

Edelleen olen sitä mieltä että YLE:llä on jatkossakin tarvetta suomen mediaympäristössä.

 

[Vepasto]

Tuossa on vaan sellainen paradoksi, että TV-verkko sinänsä on ollut yksityisessä omistuksessa jo jotain 20 vuotta..

Ei digita toimi ihan markkinavoimien ehdoilla/pelisäännöillä vaikka onkin yksityisessä omistuksessa. Se on velvoitettu laskuttamaan kustannusperusteisesti hallitsevan markkinaosuuden takia. Varmaan muitakin velvoitteita on, jotka ei puhtaasti kaupallisesta näkökulmasta ole niin järkeviä.

 

[pekka666]

En kyllä ihan ymmärrä, että mitä lisäarvoa se Ylen tarjontaan toisi, jos Yle oman tuotannon sijaan ostaisi kaiken joiltain ulkoisilta toimijoilta? Tässä taas haisee sellainen puhdas ideologisuus, jonka mukaan kaikki julkisen puolen tekemä on automaattisesti pahasta.
(Valitettavasti julkisen puolen toiminta on usein tehottomampaa kuin yksityisen, mutta ei se ole mun nähdäkseni mikään luonnonlaki josta ei voida päästä yli.)

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei digita toimi ihan markkinavoimien ehdoilla/pelisäännöillä vaikka onkin yksityisessä omistuksessa. Se on velvoitettu laskuttamaan kustannusperusteisesti hallitsevan markkinaosuuden takia. Varmaan muitakin velvoitteita on, jotka ei puhtaasti kaupallisesta näkökulmasta ole niin järkeviä.

Niin eli hyvin toimii homma vaikkei "tietyt toiminnallisuudet" olekaan valtion omistuksessa. Hyvin toimisi homma vaikkei YLE:kään olisi valtion omistuksessa tai kenenkään omistuksessa. Ei todellakaan olisi mikään maailmanloppu. Elämä jatkuisi ja muut toimijat kasvaisivat entistä suurempaan kukoistukseen ja paikkaisivat YLE:n "puutetta".

Veikkaus Oy:hyn pätee ihan sama, toisin kuin tietyt tuomiopäivän julistajat haluaa uskotella...

 

[Vepasto]

Hyvin toimii juu. Mutta ei näissä yhtiöissä katsota tuottamatonta toimintaa hyvällä. Kuten pekka tuossa yllä totesi, niin enemmän taitaa tässäkin olla kyse vaan sitä, että valtioyhtiöt ovat järjestäen huonoja. Ihan näin jyrkkää näkökantaa en ottaisi, sillä niillä on tietty tehtävä , josta jokainen voi katsoa vaikka sieltä youtuubista. ( jos sieltä sen tiedon löytää ). Joitakin ohjataan varsin hyvin ja joitakin vähän huonommalla menestyksellä. Mutta samanlailla on myös asiat kaupallisella puolella.

 

[evakko]

Mitäs luulette, näkyisikö ilman Yleä Parayleisurheilun EM -kisat tv:ssä edes tämän hetken laajuudessaan, tunnin kooste näkyy tulevan illalla? Joku tietysti sanoo "totta kai, jos katsojia on tarpeeksi" mutta siitä päästään asiaan jonka @Vepasto nosti. Olisiko kysyntää tarpeeksi ja ellei, olisiko Suomi "köyhempi" paraurheilun näivettyessä kun sponsorit eivät saisi lainkaan tv-näkyvyyttä jolloin ohjaisivat euronsa muualle?

Jos tarjolla on vain kaupallisia palveluja kuka takaa että tarjonta on muutakin kuin sitä jonka tuotto% on suurempi kuin X? Entä jos tuloksena olisi uusintoja uusintojen perään. Esim. tänään Suurmestari S2E10 alkaa kolmelta Mtv3:lla ja sama jakso Subilla heti perään viideltä. Stadi vs. Lande tulee tällä viikolla joka päivä joltain Mtv:n kanavalta. En tutkinut onko eri jaksoja mutta ei sillä väliä, uusintoja ne on kuitenkin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitäs luulette, näkyisikö ilman Yleä Parayleisurheilun EM -kisat tv:ssä edes tämän hetken laajuudessaan, tunnin kooste näkyy tulevan illalla? Joku tietysti sanoo "totta kai, jos katsojia on tarpeeksi" mutta siitä päästään asiaan jonka @Vepasto nosti. Olisiko kysyntää tarpeeksi ja ellei, olisiko Suomi "köyhempi" paraurheilun näivettyessä kun sponsorit eivät saisi lainkaan tv-näkyvyyttä jolloin ohjaisivat euronsa muualle?

Jos lähetysoikeudet saa ostettua sopuhintaan ja noita koosteita joku katsoo, niin miksei näkyisi.

Toisaalta paljonpuhuvaa voi ehkä olla, että jääkiekon MM-kisatkin näkyy Nordicbetin kautta ilmaiseksi. Oletetusti näkyy muutakin urheilua. Toisissa uutisissa, Veikkauksen de-facto monopolia yritetään vankistaa juuri par'aikaa uudella lainsäädännöllä ja rahansiirrot ulkomaisille vedonlyöntisivustoille ehkä kielletään. Eli tässä onkin sitten eräs aasinsilta näidenkin asioiden välillä...

Vedonlyöntifirmat on muuten iso sponsori urheilussa. Niin on Veikkauskin, mutta monopoliasema ei ole kovin terve eikä tuottoisin asetelma urheilun kannalta, vaan urheilu varmasti hyötyisi enemmän vapaasta kilpailusta tällä alalla, ja se voisi myös vaikuttaa urheilun näkyvyyteen televisiossa.

 

[kaarlos]

Kuvitellaan että Arvar Aalto ja Sibelius olisivat saaneet tukea valtiolta toimintaansa josain muodossa Ilman tukea miehet olisivat lopettaneet tuhunsa ja siirtyneet vaikka kebab ravintojan pitäjiksi. Mitä Suomi olisi tässä menettänyt ?

Tässä herääkin kysymys, että saiko Alvar Aalto faktuaalisesti aikanaan tukea? Vai olisiko kuitenkin niin, että häntä nyt pidettiin jo omana elinaikanaan jonkinasteisena visionäärinä ja hän siten sai toteuttaa visiotaan ihan niin paljon kuin kykeni. Tässä kiteytyykin aika hyvin se ero "apurahataiteilijan" ja menestyvän taiteilijan välillä. Rakennusarkkitehdit lienevät muutenkin ihan kysyttyä porukkaa työmarkkinoilla, joten vähän oudolta tuntuu jos hänen olisi tarvinnut siirtyä muihin töihin.

Vaihtoehtoisest jos Alvar Aalto ei olisi koskaan suunnitellut Jyväskylän yliopiston päärakennusta, olisi sen tilalle voinut rakentaa jonkun toimivan rakennuksen tuon nykyisen paskakasan sijaan. Sen sijaan tuo on joku suojeltu rakennus jolle ei voi tehdä mitään ja se ei sovellu lainkaan opiskelukäyttöön (jos se nyt ylipäätään soveltuu mihinkään).

Eksytään nyt todella kaus aiheesta, mutta puhdas kaupallinen toiminta ei aina oiken toimi taide ja kulttuuritouhuissa. Moni urheilulajikin olisi ongelmissa ilman tukea, sillä ei sitä piirisarjan jääkiekkoa nyt ihan pelkästään lipputulilla pyöritetä.

Ja miksi tämä on ongelma? Onko todellakin niin, että jotain piirisarjatason jääkiekkoa joka ei vaan kiinnosta riittävän suurta yleisöä olisi ihan pakko voida harrastaa muiden kustannuksella?

 

[Väinämöinen]

Iltalehden pääkirjoitus toteaa sen, mitä moni muukin on tässä keskustelussa todennut.

” Oikeasti ainutlaatuista on vain se, miten suurta palvelua on päätetty pyörittää verovaroilla. Lopputulokseen on todennäköisesti päädytty sen vuoksi, että koko Yleisradion rahoitus on suhteettoman suuri Suomen kokoiseen maahan. Ylen budjetti paisuu joka vuosi, ja jonnekin ne verovarat on kulutettava.”

Pääkirjoitus: Yle Areenasta on paisunut mammuttimainen kanava ulkomaisen viihteen jakeluun

Julkisen palvelun tehtävä näyttää perin hämärältä, kun sitä peilaa Yle Areenan katsotuimmista ohjelmista, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen

www.iltalehti.fi

Huvittavaahan on kuinka tietyt tahot täälläkin puolustavat tuota ”julkisena palveluna”. Toisaalta en ihmettele, kun monella tuntuu olevan kovin suuri into käytellä niitä muiden rahoja omiin huvituksiinsa muutenkin.

 

[Vepasto]

Mielestäni pääkirjoitus on ihan asiaan ja kyseenalaistaa YLEn toimintaa rakentavasti. Mutta, sekin peilaa YLEn toimintaa katsotuimpien ohjelmin listauksella ja vetoaa siihen. EI perhana, Ylen pihvihän on siinä muussa kuin siinä katsotuimmassa hötössä. Se erottuu muista palveluntarjoajista tällä tarjonnalla ja tekee siinä mielessä siitä uniikin. En myöskään näe siinä mittään pahaa vaikka yle esittäisi maailman suosituinta ulkomaista ohjelmaa yksinoikeudella ja sitä katsoisi vaikka jokainen suomalainen. Mitä pahaa siinä on ? Onko ok sitten katsoa sitä samaa ohjelmaa vaikka maikkarilta ja pakkokatsella kymmeniä minuutteja mainontaa vastapalveluksesksi. ? Jos pitää valita, niin katson ohjelman kuin ohjelman mielummin ilman mainoksia ja olen valmis jopa maksamaan siitä.

Ihan tervettä ravistelua tämä kuitenkin on YLE:n suhteen ja varmasti jollain aikavälillä asiat muuttuvat jonkin verran. En kuitenkan toivo että YLE kuopataan kokonaan.

 

[evakko]

Jos lähetysoikeudet saa ostettua sopuhintaan ja noita koosteita joku katsoo, niin miksei näkyisi.

No esimerkiksi siksi että Suurmestarin/Huvila ja huussin/Paratiisihotellin/valitse vapaasti viikon viides uusinta maksaa 30 % siitä mitä lähetysoikeudet + selostaja mutta tuottaa 60 %.

Toisaalta paljonpuhuvaa voi ehkä olla, että jääkiekon MM-kisatkin näkyy Nordicbetin kautta ilmaiseksi. Oletetusti näkyy muutakin urheilua. Toisissa uutisissa, Veikkauksen de-facto monopolia yritetään vankistaa juuri par'aikaa uudella lainsäädännöllä ja rahansiirrot ulkomaisille vedonlyöntisivustoille ehkä kielletään. Eli tässä onkin sitten eräs aasinsilta näidenkin asioiden välillä...

Vedonlyöntifirmat on muuten iso sponsori urheilussa. Niin on Veikkauskin, mutta monopoliasema ei ole kovin terve eikä tuottoisin asetelma urheilun kannalta, vaan urheilu varmasti hyötyisi enemmän vapaasta kilpailusta tällä alalla, ja se voisi myös vaikuttaa urheilun näkyvyyteen televisiossa.

Rahapeliyhtiöiden MM-kisojen striimit on surkealla laadulla minkä varmaan itsekin tiedät, olikohan jotain 0,5 Mbps eikä mahdollisuutta suurentaa koko näytön kokoiseksi kun vilkaisin kisojen alkupäässä. Itseasiassa Veikkaus tv näyttää samoja kisoja paremmalla laadulla, jotain hyvää monopolistakin

Voi olla että suurimmat lajit saisivat enemmän sponsorirahaa ilman monopolia mutta kaupallisten rahapeliyhtiöiden ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille joten voi olla että tv-näkyvyyden ulkopuolelle jäävät lajit saisivat vähemmän. Veikkaus ainakin näennäisesti jakaa rahaa tasaisemmin. En kannata nykyistä monopolia rahansiirtokieltokeskusteluineen mutta jos jätetään verottamatta/ilman lisenssimaksuja niin käy kuten ulkomaisten kaivosyhtiöiden kanssa.

 

[Erkki_erikeepperi]

No esimerkiksi siksi että Suurmestarin/Huvila ja huussin/Paratiisihotellin/valitse vapaasti viikon viides uusinta maksaa 30 % siitä mitä lähetysoikeudet + selostaja mutta tuottaa 60 %.


Rahapeliyhtiöiden MM-kisojen striimit on surkealla laadulla minkä varmaan itsekin tiedät, olikohan jotain 0,5 Mbps eikä mahdollisuutta suurentaa koko näytön kokoiseksi kun vilkaisin kisojen alkupäässä. Itseasiassa Veikkaus tv näyttää samoja kisoja paremmalla laadulla, jotain hyvää monopolistakin

Voi olla että suurimmat lajit saisivat enemmän sponsorirahaa ilman monopolia mutta kaupallisten rahapeliyhtiöiden ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille joten voi olla että tv-näkyvyyden ulkopuolelle jäävät lajit saisivat vähemmän. Veikkaus ainakin näennäisesti jakaa rahaa tasaisemmin. En kannata nykyistä monopolia rahansiirtokieltokeskusteluineen mutta jos jätetään verottamatta/ilman lisenssimaksuja niin käy kuten ulkomaisten kaivosyhtiöiden kanssa.

Tottakai vedonlyöntifirmoilta kerättäisiin lisenssimaksut ja verot. Toisin kuin nyt...

Ruotsissahan onkin jo tämäntyylinen systeemi nyt kai.

 

[Tommy Goldfish]

Media | Sanoman Yle-kantelu julki: Yhtiö haluaa rajata Areenasta tosi-tv-sarjoja ja oppimissisältöjä

Mediayhtiö Sanoma julkisti EU-komissiolle osoittamansa Ylen palveluja koskevan kantelun. Suomi vastannee kanteluun pian.

www.hs.fi

Sanoman kantelussa haluttaisiin ilmeisesti lopettaa myös Pikku Kakkosen eskari peli. Tuo on melkein yksinään itselle yle veron arvoinen tuote. Pikku Kakkosen ekapelillä poika opetteli lukemaan sujuvasti 4-vuotiaana ja nyt 5-vuotiaana alkaa eskaripelin avulla olla kielipää ja laskutaidot kehittymässä vauhdilla myös.

Mitään sisäänleivotuilla mainoksilla varustettua kaupallista tuotetta ei olisi tullut kokeiltua. Mainokset ei kuulu lapsien opettelun keskelle.

 

[kaarlos]

Mitään sisäänleivotuilla mainoksilla varustettua kaupallista tuotetta ei olisi tullut kokeiltua. Mainokset ei kuulu lapsien opettelun keskelle.

Aika yleinen tapa rahoittaa mobiilipelejä on tarjota niistä mainoksilla täytettyjä ilmaisversioita joista mainokset poistuvat näkyvistä kun ostaa maksullisen version.

 

[Tommy Goldfish]

Aika yleinen tapa rahoittaa mobiilipelejä on tarjota niistä mainoksilla täytettyjä ilmaisversioita joista mainokset poistuvat näkyvistä kun ostaa maksullisen version.

Ja ne pelit on tehty ensisijaisesti koukuttaviksi. Tuo Ylen kasvatustieteilijöiden kanssa tekemä peli on täysin erilainen tuote kun mihin kaupalliset toimijat panostaa.

 

[pertsavk]

Ei minulla mitään sinänsä Yleä ja sille määrättyjä tehtäviä vastaan ole. Kunhan hoitaa hommansa puolueettomasti eikä turpoa tolkuttoman kokoiseksi ja tehottomaksi syöttilääksi, jonka vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee ja jonka molemmilla takajaloilla on oma agendansa. Siinäpä ne kaksi asiaa, joiden vuoksi sen voisikin nykymuodossaan vaikka pistää lihoiksi ja antaa kenkää koko luuserisakille suojatyöpaikoistaan.
Sitten perustettaisiin uusi organisaatio, joka perisi vanhalta Yleltä tarpeellisen määrän toimitiloja ja kalustoa, loppuromut myyntiin. Arvokkain osa kyllä meni jo Digia-kaupoissa. Uuden putiikin nokkamiehen paikka avoimeen hakuun ja hakemuksena suunnitelma siitä kuinka uusi organisaatio hoitaisi lakisääteisen velvoitteensa ja mihin hintaan. Paras (ei halvin, vaan paras) pääsee toteuttamaan visionsa. Tässä kohdassa voisi myös säätää lakia, joka määrittelee laitoksen tehtävät, mikäli se on tarpeen.

Homma jatkuu niin kauan hänen johdollaan, kun työnantaja eli kansa, eduskunnan edustamana, on tyytyväinen. Eikä mitään palkkiovirkoja, jos lakisääteisestä velvoitteesta lipsutaan ja rönsyillään liikaa niin heippa - mutta perustuslain säätämisjärjestyksen mukaisesti päätös siitä. Kansan mandaatilla toimiva sivistyslaitos ja vallan puolueeton vahtikoira, jonka kuonoa ei voi helposti tukkia mutta joka menee vaihtoon jos alkaa sooloilla omiaan eikä muista olemassaolonsa tarkoitusta.

Ei tuo ainakaan yli 500 miljoonaa voisi vuodessa maksaa.

 

[Tuomi0]

Ylen määrätyt tehtävät voitaisiin todennäköisesti hoitaa muutamalla kymmenellä miljoonalla, mutta niitä ei voitaisi hoitaa niin laajasti kuin nyt. Lakihan ei määrittele palvelun laajuutta, se on puhtaasti organisaation kasvamista sille annettuun kultakasaan. Yle on kalliimpi kuin HX hanke, mutta HX on suomalaiselle kulttuurille tärkeämpi kuin Yle ja erityisen surkuhupaisan siitä tekee veroluontoisesti kerätty korvamerkitty raha. Siis meiltä ei edes terveydenhoitoon kerätä erikseen rahaa, mutta Yle on niin tärkeä että näin pitää tehdä?

 

[Awelonian]

Siis meiltä ei edes terveydenhoitoon kerätä erikseen rahaa, mutta Yle on niin tärkeä että näin pitää tehdä?

,
Kyllä kerätään. Veroilla. Ne verot ovat vain yleisiä, jotka kattaa koko valtion toiminnan paletin, joista terveydenhuolto on yksi osa. Muita ovat mm. maanpuolustus, rajavartiot, poliisi, hallinto, opetus, varhaiskasvatus jne. Yksikään noista ei 500milj. budjetilla vuodessa toimisi, vaan on tiettyyn pisteeseen asti yhteistyössä muiden instanssien kanssa. Itse olen sitä mieltä, että Yle on ylipöhöttönyt valtiollinen suojatyöpaikka, joista pitäisi karsia voimalla 2/3 pois. Saisi nekin "tuottajat" ja "toimittajat" sun muu roskaväki tehdä jotain tuottavaa työtä, eikä tala på svenska pari tuntia päivässä hummusta syöden.

Ongelma Ylellä on myös sen vasemmalle kallellaan oleva uutisointi sekä putkinäkö mitä tulee normaaliin journalismiin. Jopa Sanoma-media on kehdannut viime vuosina tehdä välillä jotain omasta poliittisesta piiristään poikkeavaa, toisin kuin Yle.

 

[Viinasta]

Helsinkiläinen Inka Khanji halusi paeta hellettä edes yhdeksi yöksi – ja niin moni muukin, sillä viilentävät staycationit ovat tämän kesän juttu

Vaikka esimerkiksi erilaiset kampanjat ovat hetkittäin nostaneet hotellien varaustilannetta, ei hotellien käyttöaste ole vielä lähelläkään sitä, mitä se oli aikana ennen koronaa.

yle.fi

...
Myös Sokos Hotelsin markkinointi- ja viestintäjohtaja Outi Vitie kertoo, että kuumien säiden myötä ihmiset ovat yöpyneet hotelleissa. Jo tätä ennen oli ollut nähtävissä, että etenkin omassa kotikaupungissa sijaitsevassa hotellissa yöpymiset eli niin sanotut staycationit ovat nousseet korona-ajan trendiksi.
...

Aika monesti Sokos Hotels mainittu. Onkohan tämä nyt sellaista piilomarkkinointia vai mitä?

 

[Bladekill]

Hyvä kooste siitä mihin paskaan YLE käyttää rahaa ja miten sen vahingoittaa suomalaista vapaamarkkinaa:



Tässä vielä kaupan päälle YLE kioskin tiktok tanssivideo missä vittuillaan veronmaksajille siitä kuinka heidän rahaa pyyhitään perseeseen.

 

[Naamapalmu]

Hyvä kooste siitä mihin paskaan YLE käyttää rahaa ja miten sen vahingoittaa suomalaista vapaamarkkinaa:



Tässä vielä kaupan päälle YLE kioskin tiktok tanssivideo missä vittuillaan veronmaksajille siitä kuinka heidän rahaa pyyhitään perseeseen.

Ai nyt ollaankin jo siirrytty demokratian ja journalismin rapauttamisesta (henkiseen) huoltovarmuuteen. Mitähän seuraavaksi? Ei ole mielikuvituksella rajaa.

 

[Tommy Goldfish]

Venäjän vakoilu | Venäjän Zaharova hyökkäsi Pohjoismaisia yleisradioita vastaan

Venäjä tulee Zaharovan mukaan vastaamaan yleisradioyhtiöiden selvityksiin ”vahvoin keinoin”.

www.hs.fi

Venäjälläkään ei tykätä Ylestä. Ikäviä sellaiset instanssit joiden sisältöä ei pääse oikein mitenkään vääristämään. Poislukien toki syöttämällä sopivaa ajatusmalleja tietyille porukoille, jotka sitten yrittää rapauttaa luottamusta ja estää rahoitusta.