Virallinen: NVIDIA vs AMD (vs Intel) keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllähän tuo on pidemmän aikaa tiedossa, että AMD:n johto osaa kämmätä hyviäkin asioita. Jokerin videota viittaan tässä.
 
Kyllähän tuo on pidemmän aikaa tiedossa, että AMD:n johto osaa kämmätä hyviäkin asioita. Jokerin videota viittaan tässä.

Perusteluita kämmäykselle? AMD:lla saa pidettyä käytännössä monopolin pelikonsoleissa, Vega kelpasi myös Intelille ja Vegan tultua AMD sai markkinaosuutta kasvuun.

Mitä AMD:n olisi pitänyt tehdä? Sanoa Sonylle että ottakaa Inteliltä grafiikkapiiri konsoliinne???

Haloo :facepalm:
 
Kämmi vai kompromissi? AMD:lla ei tunnetusti ole kovin hurjat resurssit kun pitäis painia prossu- ja näyttisjättejä vastaan käytännössä samanaikaisesti. :think:
 
Kämmi vai kompromissi? AMD:lla ei tunnetusti ole kovin hurjat resurssit kun pitäis painia prossu- ja näyttisjättejä vastaan käytännössä samanaikaisesti. :think:

Sitäkin. Semi-custom tuottaa pomminvarmaa tuloa joten siihen kannattaa panostaakin.

Katsoin vihdoin mitä tuo Jokeri tuossa videolla horisee. Ei oikein käy järkeen että Koduri olisi ottanut pulttia resurssien siirtämisestä Naviin joka oli hänen "tuotteensa". Vega oli edellisen johtajan "oma" tuote. Eiköhän tuossa jotain muuta ole ollut.
 
Mitään tietämättömät menevät johonkin tavarataloon ja ostavat jonkun merkkikonerojun jossa lukee "pelikone". Tai tilaavat netistä "supertehokkaan pelikoneen".

AMD oli viimeksi Nvidian edellä myynneissä vuonna 2005. Jos olet oikeassa, se tarkoittaa ettei AMD:lla ole vuoden 2005 jälkeen ollut parempaa mallistoa missään vaiheessa kuin Nvidialla.

Sehän ei pidä paikkaansa, joten väitteeni on osoitettu oikeaksi.

Suorituskyvyllä ei ole lähellekään niin suurta vaikutusta myyntilukuihin kuin kuvittelet. Enemmistö EI lue revikoita tai kysele kavereilta jne.

Ihan sama kuin selittäisit puhelimia ostettavan jonkun akkukeston tai suorituskyvyn perusteella. Suurin osa kännykänostajista ei tiedä edes kännykkänsä käyttöjärjestelmää. Samsungin puhelimessa se käyttöjärjestelmä ei ole Samsung...

Ai igpu:llaan? AMD:n ongelma on ollut usein se että kun heillä on hyvä tuote sitä ei saada valmistettua pihalle tarpeeksi paljon tarpeeksi nopeasti(HD5870, HD7970). Mutta sinällään kyllähän sillä myynteihin on vaikutusta jos nvidia kämmää. Esim. Fermin julkaisussa, mikä pudotti nvidian myynti osuutta 10 prosenttiyksiköllä. Toki tilannetta korjasi pian se että se parhaiten myyvä segmentti sitten ei ollutkaan edes fermi aikana huono, gtx460 oli hyvin kilpailukykyinen tuote.
 
Käytännössä pelkkää intel-nvidia bashingia ja fudia koko kanava, sääliksi käy joka näitä vakavasti kattelee :darra:

Varsin odotettu reaktio henkilöltä joka on Jensenin edessä kontallaan housut kintuissa ja vielä rahatukku kädessä.
Mutta tuskin sinä edes koko videota ehdit katsoa, se oli täynnä faktaa lainausten kera jotka kaikki siis löytyy ihan netistä.

Kyllä se on AMD ihan itse paskonu näyttispuolensa, viimesimpänä tämä vega-sotku ja Rajan lähtö. Siitä on turha nVidiaa syyttää, jos firma itse ohjaa kehitysrahat kesken projektin johonkin ihan muualle sillä seurauksella että pääsuunnittelijakin vaihtaa maisemaa ja sivussa käytännössä tuhotaan koko dGPU-osaston kehitysympäristö :D

Vai ettei ollut niin että AMD pisti rajan pihalle yhdessä tämän markkinoinnin "poor volta" kaverin kanssa kun ei saaneet aikaiseksi sitä mitä lupasivat?

Tosin AMD:n mielestä Vega on ollut onnistunut, onhan se myynyt jo nyt 10 kertaa enemmän kuin fury.
 
Njoo, AMD:n vertailut Fijin ja Vega10:n välillä on toki myös markkinointia, vaikkakin varmasti totta, ei tuota nyt kovin ihmeenä voi pitää.
 
Njoo, AMD:n vertailut Fijin ja Vega10:n välillä on toki myös markkinointia, vaikkakin varmasti totta, ei tuota nyt kovin ihmeenä voi pitää.

Itse en tiedä moltako vega korttia on myytty mutta luulen että se on jossain 100 tuhannen ja miljoonan gpu välillä (ehkä enemmän) täysin mutua omalta osalta.
omasta mielestä että on myyty enemmän kuin fijiä on minusta ihan ok saavutus ja enemmän on aina enemmän
 
Varsin odotettu reaktio henkilöltä joka on Jensenin edessä kontallaan housut kintuissa ja vielä rahatukku kädessä.
Mutta tuskin sinä edes koko videota ehdit katsoa, se oli täynnä faktaa lainausten kera jotka kaikki siis löytyy ihan netistä.



Vai ettei ollut niin että AMD pisti rajan pihalle yhdessä tämän markkinoinnin "poor volta" kaverin kanssa kun ei saaneet aikaiseksi sitä mitä lupasivat?

Tosin AMD:n mielestä Vega on ollut onnistunut, onhan se myynyt jo nyt 10 kertaa enemmän kuin fury.

Voi veljet, kukapa ei olis housut kintuissa Jensenin edessä, mieshän on kuin kreikkalainen veistos. Tuota jos saisi rahulilla vähän sipaista & lipaista, sekä höpöröörin puolella vähän huljun muljun niin voi pojat :hungry::hungry:


220px-Jensen_Ackles_%2835444313103%29.jpg


WZiAEkT6_400x400.jpg


jensen-ackles20.jpg


v1.cDsxNDEyNjI1NDtqOzE3NzU4OzEyMDA7MzkwOzUwMA


Mukava löytää muitakin jensen-faneja, ja tosi kiva että foorumille on eksynyt muitakin reippaita karhuhomoja @JiiPee
Tapaammeko taas käyräsaaren saunassa joulunaikaan? Mä oon se parrakas kaveri jolla on jensen-pyyhe!
 
Painavaa asiaa, AdoreTV:ltä:
Ei voi kyllä enempää punaset lasit päässä maailmaa katsella mitä AdoRED :D::D:D

Käytännössä pelkkää intel-nvidia bashingia ja fudia koko kanava, sääliksi käy joka näitä vakavasti kattelee :darra:
Varsin odotettu reaktio henkilöltä joka on Jensenin edessä kontallaan housut kintuissa ja vielä rahatukku kädessä.
Mutta tuskin sinä edes koko videota ehdit katsoa, se oli täynnä faktaa lainausten kera jotka kaikki siis löytyy ihan netistä.
Olen samaa mieltä kuin Kapteeni, suurin osa adoredtv videoista on säälittäviä ja lisää miinuksia tulee todella rasittavasta esitystavasta. Sinun mieltymyksiä ei tarvinne arvailla.
 
Ai igpu:llaan? AMD:n ongelma on ollut usein se että kun heillä on hyvä tuote sitä ei saada valmistettua pihalle tarpeeksi paljon tarpeeksi nopeasti(HD5870, HD7970). Mutta sinällään kyllähän sillä myynteihin on vaikutusta jos nvidia kämmää. Esim. Fermin julkaisussa, mikä pudotti nvidian myynti osuutta 10 prosenttiyksiköllä. Toki tilannetta korjasi pian se että se parhaiten myyvä segmentti sitten ei ollutkaan edes fermi aikana huono, gtx460 oli hyvin kilpailukykyinen tuote.

Miksi AMD "ei saisi valmistettua tarpeeksi tarpeeksi nopeasti" kun tuohon aikaan Nvidia ja AMD valmistivat tuotteitaan samalla valmistustekniikalla samassa tehtaassa saman valmistajan puolesta?

10 prosentin pudotus totaalikämmistä on todella vähän ja osoittaa ettei niillä Nvidian kämmeillä ole juuri mitään vaikutusta. Eli Nvidia myy paremmin vaikka tuote olisi surkea.

Mitä tulee "parhaiten myyvään segmenttiin", se on AMD:lla ollut viime vuodet Nvidiaa parempi ja silti markkinaosuudessa AMD sai parannusta vasta Vegan myötä (joka ei todellakaan ole "parhaiten myyvässä segmentissä").

Tosin AMD:n mielestä Vega on ollut onnistunut, onhan se myynyt jo nyt 10 kertaa enemmän kuin fury.

Vegan julkaisun jälkeen AMD:n markkinaosuus lähti kasvuun vaikka Vegan myyntien ei määrällisesti luulisi vaikuttavan juuri mitään.

Olen samaa mieltä kuin Kapteeni, suurin osa adoredtv videoista on säälittäviä ja lisää miinuksia tulee todella rasittavasta esitystavasta. Sinun mieltymyksiä ei tarvinne arvailla.

Video on säälittävä koska siinä esitetään faktaa josta et tykkää? Tuosta tunnistaa fanipoitsut.
 
10% on paljon, kun ajatellaan ettei high end ole todellakaan se suurin myyvä segmentti. HD5870:sen ja HD7970:sen julkaisut olivat aikalailla paperia ja kunnon saatavuutta oli sitten parin kuukauden päästä(aikalailla normi amd:n julkaisujen suhteen, myyntiä varmasti olisi, muttei saatavuutta). Ja en Fermiä edes pidä totaalikämminä, kuumahan se ensialkuun oli mutta tehokkain silti. Pahiten se oikeastaan floppasi HPC puolella, missä nvidia ei oikeastaan pystynyt edes kattamaan lupauksiaan.
 
Ei se tuotteen hyvyys edelleenkään vaikuta myynteihin merkittävästi. Vai että 4870 aikana AMD vei Nvidiaa, ehkä sinun mielestäsi mutta silti Nvidia oli markkinaosuudessa edellä karkeasti 40-60. Miten tämän selität? Eiköhän tuossa todisteta pointtini oikeaksi.

Kyllähän se vaikuttaa, 4870:n ongelma oli järjetön idle-virrankulutus ja se, että tuohon aikaan Stream oli aika onneton räpellys verrattuna Cudaan. Nvidia laski nopeasti hintoja jonka jälkeen 4870:n nopeus/hinta-etukin haihtui aikalailla olemattomiin. Eipä tuon hinnanlaskun jälkeen jäänyt montaa syytä enää hankkia 4870:aa.
 
10% on paljon, kun ajatellaan ettei high end ole todellakaan se suurin myyvä segmentti. HD5870:sen ja HD7970:sen julkaisut olivat aikalailla paperia ja kunnon saatavuutta oli sitten parin kuukauden päästä(aikalailla normi amd:n julkaisujen suhteen, myyntiä varmasti olisi, muttei saatavuutta). Ja en Fermiä edes pidä totaalikämminä, kuumahan se ensialkuun oli mutta tehokkain silti. Pahiten se oikeastaan floppasi HPC puolella, missä nvidia ei oikeastaan pystynyt edes kattamaan lupauksiaan.

Kun nyt jälkikäteen katsoo, AMD sai mukavasti markkinaosuutta takaisin "täydellisellä flopilla" (Vega) vaikka samaan aikaan Nvidia ei erityisesti ole perseillyt. Ei nuo markkinaosuudet kovinkaan hyvin ole peilanneet sitä mitä on saatavilla, mihin hintaan ja millaista. Pitkälti tuostakin syystä ettei high end vaikuta juurikaan ja myös kalliimman keskiluokan vaikutus voi olla melko pieni kun verrataan todellisiin massoihin (ne halvat piirit).

Tästä syystä väittäisin selvästi suuremman tekijän olevan AMD:n prosessoriin integroidut näytönohjaimet. Kun AMD iskee jonkun mopopiirin prosessorin kylkeen, se ei ole erillinen näytönohjain. Kun taas Nvidia laittaa pakettikoneeseen jonkun kympin romun, se on erillinen näytönohjain ja vaikutus markkinaosuuteen on sama kuin tonnin superkortilla.

Tykkäätkö sinä adoredtv:n intel/amd/nvidia videoista?

Ei viestistäsi ainakaan selvinnyt mikä se todellinen ongelma noissa videoissa oli. Päättelin siis sen olevan "väärät mielipiteet".

Kyllähän se vaikuttaa, 4870:n ongelma oli järjetön idle-virrankulutus ja se, että tuohon aikaan Stream oli aika onneton räpellys verrattuna Cudaan. Nvidia laski nopeasti hintoja jonka jälkeen 4870:n nopeus/hinta-etukin haihtui aikalailla olemattomiin. Eipä tuon hinnanlaskun jälkeen jäänyt montaa syytä enää hankkia 4870:aa.

Eipä Cudalla tuossa vaiheessa juuri mitään tehnyt. Enemmän tässä katsottiin asiaa suuremmassa mittakaavassa ja myös siltä kantilta ettei Nvidialla tuossa vaiheessa ollut mitään superkortteja tarjolla.

Todennäköisemmin tuo ettei AMD ole erillisnäyttiksissä mennyt ohi johtuu integroiduista, joita Nvidia ei PC puolella tarjoa. Eli jos kuvitellaan AMD:n korvaavan kaikki erillisnäytönohjaimet jollain prosessoriin integroidulla näytönohjaimella, Nvidialla on pian 100% osuus erillisnäytönohjaimista.
 
Kun nyt jälkikäteen katsoo, AMD sai mukavasti markkinaosuutta takaisin "täydellisellä flopilla" (Vega) vaikka samaan aikaan Nvidia ei erityisesti ole perseillyt. Ei nuo markkinaosuudet kovinkaan hyvin ole peilanneet sitä mitä on saatavilla, mihin hintaan ja millaista.

Missä näitä markkinaosuuksia voi ihmetellä?
 
AMD fanitus menee nyt hiukan yli. Koitas @Threadripper rauhoittua ennenkuin menee lopullisesti uskottavuus kirjoitteluihisi.
+1
Miksi AMD ei tekisi noin? AMD tekee loistavan piirin PC-puolen grafiikkakortteihin = Nvidia myy paremmin koska Nvidia. Mitä järkeä tehdä "Ryzeneitä" sellaiseen tuoteryhmään jossa se paremmuus ei selkeästi näy myynneissä?

AMD tekee parasta tuotetta sellaisiin kategorioihin joissa paras tuote todella myy. Ei sellaisiin jossa tuotetta ei osteta koska väärä merkki. Nvidia fanit näyttävät saaneen aikaan sen mitä halusivat. AMD pysyy poissa high end PC-markkinoilta ja Nvidia nostaa hintaa. Jostain syystä valittavat nyt Nvidian korttien olevan liian kalliita. Miksi? Tilannehan on se mitä halusivat
:facepalm:
Mikä ihmeen "fanitus"? Missä kohtaa? Faktaahan tässä on koko ajan tullut. Jos olen jotain kirjoittanut väärin, saa korjata.
Faktojen ja mutuilun tueksi sinä tai joku muu asioista perillä oleva puolueeton taho voisi kertoa esimerkkejä amd:n parhaista tuotteista ja eniten tuottavista kategorioista. Määrällisesti eniten suurten valmistajien desktop ja mobiili marketti malleihin uitetaan muutaman kympin - sadan taalan kortteja joten ehkä valtaosa amd:n ja nvidian tuloista kertyy niistä.

Paremmuudesta en sano mitään mutta rautapuolen hintoja ja niiden kehitystä seuranneet tietää Radeon 570/580 ja Vega 56/64 korttien olevan kalliimpia kuin saman teholuokan 1050/1060 ja 1070/1080. Kiviäkään ei enää kiinnostaa vaikka joku fanipoika "tietää" jonkun ostaneen vega 56:n amd:n suositushinnalla.

Testissä AMD Radeon RX Vega 56 - io-tech.fi
upload_2018-6-17_8-44-21.png


@Kaotik tuolla jo esitteli myyntiosuuksia joten laitetaan tähän kertauksen vuoksi myös amd:n ja nvidian ensimmäisen neljänneksen liikevaihdot.

AMD Q1/2018: Liikevaihto kasvoi 40 %
NVIDIA Q1/2019: Ennätysneljännes

AMD
upload_2018-6-17_6-39-19.png


Nvidia
upload_2018-6-17_6-44-27.png
 
Faktojen ja mutuilun tueksi sinä tai joku muu asioista perillä oleva puolueeton taho voisi kertoa esimerkkejä amd:n parhaista tuotteista ja eniten tuottavista kategorioista. Määrällisesti eniten suurten valmistajien desktop ja mobiili marketti malleihin uitetaan muutaman kympin - sadan taalan kortteja joten ehkä valtaosa amd:n ja nvidian tuloista kertyy niistä.

Paremmuudesta en sano mitään mutta rautapuolen hintoja ja niiden kehitystä seuranneet tietää Radeon 570/580 ja Vega 56/64 korttien olevan kalliimpia kuin saman teholuokan 1050/1060 ja 1070/1080. Kiviäkään ei enää kiinnostaa vaikka joku fanipoika "tietää" jonkun ostaneen vega 56:n amd:n suositushinnalla.

Testissä AMD Radeon RX Vega 56 - io-tech.fi
upload_2018-6-17_8-44-21.png


@Kaotik tuolla jo esitteli myyntiosuuksia joten laitetaan tähän kertauksen vuoksi myös amd:n ja nvidian ensimmäisen neljänneksen liikevaihdot.

AMD Q1/2018: Liikevaihto kasvoi 40 %
NVIDIA Q1/2019: Ennätysneljännes

AMD
upload_2018-6-17_6-39-19.png


Nvidia
upload_2018-6-17_6-44-27.png

Valtaosa tuloista ei välttämättä kerry niistä. Ongelma näissä määriin perustuvissa markkinaosuuksissa on juuri se ettei myyntihinnalla ole väliä. Intel on ylivoimainen markkinajohtaja näytönohjaimissa vaikka hatusta vedettynä Intelin näytönohjaimista yli 99% vastaa tehoiltaan korkeintaan AMD:n tai Nvidian 40-50 euron näytönohjainta. Eli 1000 euron näytönohjain on näissä määrävertailuissa saman arvoinen kuin muutaman euron rupu.

AMD:n näytönohjaimet ovat kalliimpia kuin Nvidian "saman teholuokan" ja silti AMD:n näytönohjaimet ovat jatkuvasti loppu. Vasta viime aikoina saatavuus on edes vähän parantunut. Sehän kertoo juurikin paremmuudesta, eikö? Mikäli saman teholuokan AMD:sta maksetaan enemmän kuin saman teholuokan Nvidiasta, AMD on silloin parempi.

Siihen oli selvä syy: kryptomainaus. Mainaajat ostavat parasta, muut ostavat "parasta". Kryptomainaajaa kiinnostaa paras kortti kryptomainauksessa. Eli kortin hankintahinta ja mainausteho suhteessa virrankulutukseen. Kaikki muu on yhdentekevää. Kortin absoluuttinen paremmuus voidaan määritellä noilla kriteereillä, merkillä ei ole väliä. Mainaajille on yhdentekevää onko grafiikkapiirin valmistaja AMD, Nvidia, Intel, SuperpowerGPU tai joku muu. Parasta ostetaan, mainaajat eivät ole merkkiuskollisia. Jos AMD on paras mainaukseen, AMD:ta ostetaan eniten mainaukseen koska AMD on paras. Piste.

Sitten ovat ne muut ostajat. Kun ei ole täysin selkeää "paremmuusmittaria", ostopäätös perustuu usein mielikuviin ja muihin vähemmän absoluuttisiin asioihin. Kuten "luin netistä ton merkin olevan parempi", "kaveri sano ton olevan parempi", "mulla oli valmistajan X piiri vuonna 1994 kortissa ja se oli paska, X on edelleen paska, en osta" jne.

Tämän takia mainaukseen hommattiin AMD:ta ja vasta kun AMD:n kortit loppuivat, ostettiin Nvidiaa. Mainauksen takia AMD:n "saman" teholuokan näytönohjaimet maksoivat enemmän (maksavat kai edelleen) koska AMD:n näytönohjaimet olivat ja ovat parempia.

Miten nuo taloudelliset tulokset tähän liittyvät :confused:
 
Kyllä, edessä on muutama todella mielenkiintoinen vuosi tietotekniikan parissa ;)
Tässä sukelletaan hieman myös CPU-puolelle, mutta kuitenkin. Kilpailu on hieno asia ja sitä on viime vuosina ollut aivan liian vähän...
Kuluttaja voittaa.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Valtaosa tuloista ei välttämättä kerry niistä. Ongelma näissä määriin perustuvissa markkinaosuuksissa on juuri se ettei myyntihinnalla ole väliä. Intel on ylivoimainen markkinajohtaja näytönohjaimissa vaikka hatusta vedettynä Intelin näytönohjaimista yli 99% vastaa tehoiltaan korkeintaan AMD:n tai Nvidian 40-50 euron näytönohjainta. Eli 1000 euron näytönohjain on näissä määrävertailuissa saman arvoinen kuin muutaman euron rupu.

AMD:n näytönohjaimet ovat kalliimpia kuin Nvidian "saman teholuokan" ja silti AMD:n näytönohjaimet ovat jatkuvasti loppu. Vasta viime aikoina saatavuus on edes vähän parantunut. Sehän kertoo juurikin paremmuudesta, eikö? Mikäli saman teholuokan AMD:sta maksetaan enemmän kuin saman teholuokan Nvidiasta, AMD on silloin parempi.

Siihen oli selvä syy: kryptomainaus. Mainaajat ostavat parasta, muut ostavat "parasta". Kryptomainaajaa kiinnostaa paras kortti kryptomainauksessa. Eli kortin hankintahinta ja mainausteho suhteessa virrankulutukseen. Kaikki muu on yhdentekevää. Kortin absoluuttinen paremmuus voidaan määritellä noilla kriteereillä, merkillä ei ole väliä. Mainaajille on yhdentekevää onko grafiikkapiirin valmistaja AMD, Nvidia, Intel, SuperpowerGPU tai joku muu. Parasta ostetaan, mainaajat eivät ole merkkiuskollisia. Jos AMD on paras mainaukseen, AMD:ta ostetaan eniten mainaukseen koska AMD on paras. Piste.

Sitten ovat ne muut ostajat. Kun ei ole täysin selkeää "paremmuusmittaria", ostopäätös perustuu usein mielikuviin ja muihin vähemmän absoluuttisiin asioihin. Kuten "luin netistä ton merkin olevan parempi", "kaveri sano ton olevan parempi", "mulla oli valmistajan X piiri vuonna 1994 kortissa ja se oli paska, X on edelleen paska, en osta" jne.

Tämän takia mainaukseen hommattiin AMD:ta ja vasta kun AMD:n kortit loppuivat, ostettiin Nvidiaa. Mainauksen takia AMD:n "saman" teholuokan näytönohjaimet maksoivat enemmän (maksavat kai edelleen) koska AMD:n näytönohjaimet olivat ja ovat parempia.
Jep, suuri osa myydyistä rx ratukoista on mennyt virtuaalivaluuttojen louhintafarmeihin. Kuka hyötyy?
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Miten nuo taloudelliset tulokset tähän liittyvät :confused:
Ei ehkä liity mutta amd gpu sektorin tuotot on varsin pieniä vaikka radeon näytönohjaimet on mielestäsi ylivoimaisia ja niiden kysyntä ylittää tarjonnan.
 
Miten nuo taloudelliset tulokset tähän liittyvät :confused:
Siten, että niistä näkee Vegan ja Ryzenien myynnit ovat lopulta vähäisiä kilpailijoihin verrattuna.

Jos Ryzenin, Apujen ja kaikkien peli-GPU:iden yhteenlaskettu myynti oli 1.12 miljardia, niin ei siinä noita $200 tuotteita voi olla kovin montaa miljoonaa kun osa on noita ihan hinnat-alkaen piirejäkin...

Intelin PC-centric liikevaihto on yli 8miljardia. Jos CPU:t ovat esim. Puolet tuosta 1.12 miljardista, niin intelin markkinaosuus kuluttaja cpu:ista on yli 90%...

Ja jäljelle jäävä dGPU markkinaosuus AMD:lle on 560M/(560+1720) = 24.6%...

(1720 miljoonaa on Nvidian viime kvartaalin gaming-divisioonan myynnit).
 
Viimeksi muokattu:
Jep, suuri osa myydyistä rx ratukoista on mennyt virtuaalivaluuttojen louhintafarmeihin. Kuka hyötyy?
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Kuka hyötyy, kuka ei. Olennaista on ettei louhijoita kiinnosta piirivalmistajan nimi.

Ei ehkä liity mutta amd gpu sektorin tuotot on varsin pieniä vaikka radeon näytönohjaimet on mielestäsi ylivoimaisia ja niiden kysyntä ylittää tarjonnan.

Radeon näytönohjaimien kysyntähän ylitti tarjonnan pitkän aikaa koska ne olivat ylivoimaisia Nvidaan nähden. Ei tuossa ole mitään kiistelemistä. Tuotot ovat "pieniä" (suhteellinen parannus suuri) koska AMD tietää kokemuksesta ettei mainaajille kannata myydä liikaa näytönohjaimia. Mainaajat lopettavat ostamisen heti kun mainauksen kannattavuus laskee liikaa, seurauksena on äkkiä liikaa uusia ja käytettyjä näytönohjaimia markkinoilla.

Näytönohjaimia ostavat myös sellaiset joille paremmuus ei merkitse niin paljoa kuin mainaajille. Pienistä kokonaistuotoista osa selittyy sillä.

Siten, että niistä näkee Vegan ja Ryzenien myynnit ovat lopulta vähäisiä kilpailijoihin verrattuna.

Jos Ryzenin, Apujen ja kaikkien peli-GPU:iden yhteenlaskettu myynti oli 1.12 miljardia, niin ei siinä noita $200 tuotteita voi olla kovin montaa miljoonaa kun osa on noita ihan hinnat-alkaen piirejäkin...

Intelin PC-centric liikevaihto on yli 8miljardia. Jos CPU:t ovat esim. Puolet tuosta 1.12 miljardista, niin intelin markkinaosuus kuluttaja cpu:ista on yli 90%...

Ja jäljelle jäävä dGPU markkinaosuus AMD:lle on 560M/(560+1720) = 24.6%...

(1720 miljoonaa on Nvidian viime kvartaalin gaming-divisioonan myynnit).

Ne ovat vähäisiä, mutta kasvamassa. Ei tosin liity tähän koska tuotteen paremmuudella on vain osin tekemistä myyntimäärien tai hintojen kanssa.

Laskelmat eivät ihan päde. AMD:lla serveriprosessorit ovat erillään työpöytäprosessoreista noissa tuloksissa. AMD:n dGPU markkinaosuus oli viime neljänneksellä 35%.

Laskelmat ovat vaikeita kun AMD:lla on embedded, semi-custom ja enterprise erillään computing and graphics osastosta. Veikkaisin myös ettei AMD ole vielä saanut kaikkia tuloja toimitetuista Epyceistä.
 
Valtaosa tuloista ei välttämättä kerry niistä. Ongelma näissä määriin perustuvissa markkinaosuuksissa on juuri se ettei myyntihinnalla ole väliä. Intel on ylivoimainen markkinajohtaja näytönohjaimissa vaikka hatusta vedettynä Intelin näytönohjaimista yli 99% vastaa tehoiltaan korkeintaan AMD:n tai Nvidian 40-50 euron näytönohjainta. Eli 1000 euron näytönohjain on näissä määrävertailuissa saman arvoinen kuin muutaman euron rupu.
Mitataan sitten rahaa kun kappalemäärät eivät kelpaa.
Laskelmat eivät ihan päde. AMD:lla serveriprosessorit ovat erillään työpöytäprosessoreista noissa tuloksissa. AMD:n dGPU markkinaosuus oli viime neljänneksellä 35%.

Laskelmat ovat vaikeita kun AMD:lla on embedded, semi-custom ja enterprise erillään computing and graphics osastosta. Veikkaisin myös ettei AMD ole vielä saanut kaikkia tuloja toimitetuista Epyceistä.
Ensinnäkin, Intelin "Client Computing Group" liikevaihto oli 8.2 miljardia dollaria. Siellä ei ole serveriprosessoreita. AMD:n Graphics & Compute yksikön myynnit olivat 1.12 miljardia. Nvidian Gaming segmentin myynnit olivat 1.72miljardia.

Otetaan lähtökohdaksi tuo sinun 35% osuus GPU-markkinoista ->
Jotta AMD:n peli-GPU markkinaosuus rahassa mitattuna olisi 35%, niin sen GPU-myyntien pitäisi olla 0.92 miljardia.
(0.92/(0.92+1.72)) = 34.8%.

Kun 1.12 miljardista vähennetään 0.92 miljardia, niin jäljelle jää 200 miljoonaa.

Se tarkoittaisi, että AMD olisi myynyt yhteensä 200 miljoonalla CPU:ita ja APU:ja, mikä on täysin naurettava väite. Ryzen on myynyt paljon paremmin kuin 200 miltsin edestä, joten voidaan olla 110% varmoja, että AMD ei ole edes lähellä tuota 35% markkinaosuutta GPU:issa kun mitataan rahaa.

Enterprise segmentistä tiedetään se, että suurin osa rahoista tulee PS4 ja Xbone piireistä. EPYC:ien ja ammattiradeoneiden eivät yhteensäkään ole voineet ylittää 150 miljoonaa viime kvartaalissa. Toivottavasti tilanne muuttuu nopeasti, sillä tuon segmentin kasvu voisi auttaa AMD:tä oikeasti pääsemään kunnolla voitolliseksi.

Ergo: AMD:n kuluttaja GPU-markkinaosuus ei ole lähelläkään 35%:ia rahassa mitattuna. Ammattipuolella GPU-myynnit ovat todennäköisesti lähinnä pyöristysvirhe.
 
Mitataan sitten rahaa kun kappalemäärät eivät kelpaa.

Ensinnäkin, Intelin "Client Computing Group" liikevaihto oli 8.2 miljardia dollaria. Siellä ei ole serveriprosessoreita. AMD:n Graphics & Compute yksikön myynnit olivat 1.12 miljardia. Nvidian Gaming segmentin myynnit olivat 1.72miljardia.

Otetaan lähtökohdaksi tuo sinun 35% osuus GPU-markkinoista ->
Jotta AMD:n peli-GPU markkinaosuus rahassa mitattuna olisi 35%, niin sen GPU-myyntien pitäisi olla 0.92 miljardia.
(0.92/(0.92+1.72)) = 34.8%.

Kun 1.12 miljardista vähennetään 0.92 miljardia, niin jäljelle jää 200 miljoonaa.

Se tarkoittaisi, että AMD olisi myynyt yhteensä 200 miljoonalla CPU:ita ja APU:ja, mikä on täysin naurettava väite. Ryzen on myynyt paljon paremmin kuin 200 miltsin edestä, joten voidaan olla 110% varmoja, että AMD ei ole edes lähellä tuota 35% markkinaosuutta GPU:issa kun mitataan rahaa.

Enterprise segmentistä tiedetään se, että suurin osa rahoista tulee PS4 ja Xbone piireistä. EPYC:ien ja ammattiradeoneiden eivät yhteensäkään ole voineet ylittää 150 miljoonaa viime kvartaalissa. Toivottavasti tilanne muuttuu nopeasti, sillä tuon segmentin kasvu voisi auttaa AMD:tä oikeasti pääsemään kunnolla voitolliseksi.

Ergo: AMD:n kuluttaja GPU-markkinaosuus ei ole lähelläkään 35%:ia rahassa mitattuna. Ammattipuolella GPU-myynnit ovat todennäköisesti lähinnä pyöristysvirhe.

Ihan hyvät laskelmat olet tehnyt. Muutama kysymys kuitenkin: oletko varma ettei Intelin CCG:n myynnit sisällä muitakin kuin prosessoreita? Oletko varma ettei Nvidian Gaming segment sisällä muitakin kuin erillisnäytönohjaimia?

Siihen on syynsä etteivät kyseiset yritykset suoraan sano "desktop CPU sales" vaan se ympätään vähän suurempaan kokonaisuuteen (Intel: Client Computing Group, AMD: Graphics & Compute) jotta ei pysty laskemaan paljonko myyntiä oikeasti tuli tietyissä kategorioissa.

Kun vielä lisätään sekin fakta ettei myynnin määrä välttämättä suoraan korreloi voittojen kanssa eikä kaikki myynnit välttämättä näy heti (varsinkaan serveripuolella), ei tuollaisia tarkkoja laskelmia yksinkertaisesti pysty tekemään ilman sisäpiiritietoa.
 
Kuiske kuuluu että nvidia on ajanut cryptoboomi miinaan ja joku/jotkin AIB valmistajat on palauttanu 300000 piiriä nvidialle.
Varmaan yksi syy miksei uutta olla tuotu markkinoille, veikkaan että se on nvidian intresseissä koittaa päästä noista ensin eroon.
 
Kuiske kuuluu että nvidia on ajanut cryptoboomi miinaan ja joku/jotkin AIB valmistajat on palauttanu 300000 piiriä nvidialle.
Varmaan yksi syy miksei uutta olla tuotu markkinoille, veikkaan että se on nvidian intresseissä koittaa päästä noista ensin eroon.
Palauttanut, onko nvidian piireissä jotain vikaa? Ellei niin tilattujen piirien myyminen on AIB valmistajien ongelma.
 
Eiköhän tästä kohta hyvät väännöt saada kun nähdään vihreiden korttien uusi kattaus. Ihan kiva olisi toki jos punaiseltakin tulisi jotain, mutta hiljaista taitaa olla. Nähtäväksi jää kuinka törkeästi vihreä tämän varjolla rahastaa, toivottavasti hinnat pysyy kurissa.
 
Ellei niin tilattujen piirien myyminen on AIB valmistajien ongelma.

Riippuu ihan sopimuksesta, voi olla mahdollista palauttaa tai sitten ei.

Niin tai näin, 300000 piiriä on sen verran paljon, että tuollaisen määrän alaskirjaaminen saattaisi heittää pienemmän AIB:in aika pahaan kuseen, niin voi olla nvidian intresseissä joustaa ja ottaa ne piirit takaisin.
 
Vaikea sanoa mitä noiden piirien kanssa on tapahtunut ja kuinka paikkansa pitävä tuo huhu on. Varmasti taustalla on kuitenkin sopimuksia ja niissä varmasti kaikenlaisia pykäliä joissa esim. palautuksien ehdot on määritelty. En pitäisi mitenkään mahdottomana jos vaikka siellä olisi mainittuna, että edellisen generaation piirejä saa palauttaa mikäli uudemman generaation piirejä otetaan tilalle jne.

Tai voihan se olla niinkin että GPP kikkailun hyvityksenä niitä otetaan takaisin ja korvataan uudemmilla piireillä, kun siihen kuitenkin monet valmistajat laittoivat paukkuja turhan takia. Tuskin siitä ihan puhtain paperein selvisivät niidenkään valmistajien toimesta ketkä lähtivät mukaan loppujen lopuksi.
 
Tunteja tuota closed alphaa tahkonneena täytyy sanoa, että nyt on kyllä liaan aikaista mitään suorituskykyä tuolla testata suuntaan taikka toiseen. Sama kuin testaisi lambo vastaan ferrari kilometrin pätkällä hiekkarantaa:D
 
Siirretty muualta tänne oikeaan säikeeseen

Otan toisen näkökannan asiaan, eli valmistustekniikan vaihdolla saadun parannuksen.

GTX580 vs GTX680. GTX680 uudisti arkkitehtuuria jossakin määrin ja samalla vaihtui valmistustekniikka 40nm tekniikasta 28 nm tekniikkaan. Eli: arkkitehtuuria kehitettiin ja siirryttiin "seuraavaan" valmistustekniikkaan.

GTX980Ti vs GTX1080. GTX1080 uudisti arkkitehtuuria hyvin vähän, voidaan laittaa sen painoarvo lähelle nollaa. Hieman kärjistäen arkkitehtuurin vaikutus on olematon joten kaikki parannus tulee valmistustekniikasta.

Ensinnäkin:

Parannus mihin?

Parempi valmistustekniikka mahdollistaa

1) Arkkitehtuurin jossa on enemmän logiikkaa
2) Suuremmat kellotaajuudet.
3) Pienemmän sähkönkulutuksen.

Sama logiikka samalla kellotaajuudella on tasan yhtä nopea valmistustekniikasta riippumatta.


Toisekseen:


"Uudisti arkkitehtuuria hyvin vähän" ei oikeasti ollutkaan niin vähän: Prosessoriytimien rekisterimäärät tuplattiin, ja ilmeisesti myös jaetun muistin määrä/säie suureni selvästi, Ja kunnollinen rautatuki kuuluisalle "asynchronous compute"lle lisättiin.

Ja framepuskurinpakkausta parannettiin selvästi, mikä tarkoittaa muistikaistansäästöä, millä on selvä vaikutus pelisuorituskykyyn, kun muistikaista tulee vähemmän pullonkaulaksi.

Koska GTX980Ti-GTX1080 parannus oli karkeasti sanoen kaksi kertaa suurempi (annetaan painoarvoa sillekin ettei arkkitehtuuria uusittu) kuin GTX580-GTX680

Eikä ollut.

Sotket nyt GTX980 -> GTX1080 tai GTX980ti -> GTX1080ti -parannukseen.

GTX980 ja GTX980Ti ovat täysin eri piirit.

GTX1080 ja GTX1080Ti ovat myös täysin eri piirit.

Ja sitä arkktitehtuuria muutettiin selvästi maxwellista pascaliin.

ja parannus johtui käytännössä yksinomaan valmistustekniikan paranemisesta, voidaan todeta muutoksen karkeasti vastanneen yhden valmistustekniikan ylihyppäämistä.

Eikä voida.

Valmistustekniikan vaihtaminen "seuraavaan" tarkoittaa käytännössä normaalisti energiatehokkuuden (melkein) tuplautumista.

Yhden valmistustekniikan "skippaaminen" tarkoittaisi siis energiatehokkuuden nelinkertaistumista, ja energiatehokkuus ei lähellekään nelinkertaistunut näiden piirien välillä, se ei edes tuplaantunut.

Vaikka se absoluuttisesti valmistustekniikoita tarkastelemalla ei menisikään tarkalleen noin, niin käytännössä parannus vastaa yhden valmistustekniikan ylihyppyä.

Eikä vastaa. Kaikki tekniset luvut mitä niistä prosesseista ja niiden suorituskyvystä tiedetään sanoo, että "28nm" -> "16nm" vastaa nimenomaan normaalia yhtä prosessisukupolvea.

Siitä kertoo myös karkeat aikataulut:

40nm joulukuu 2009, 28nm maaliskuu 2012, väliä vähän yli 2 vuotta.

28nm maaliskuu 2012, 16nm toukokuu 2016, väliä hieman vajaat 4 vuotta.

Eli myös aikataulujen suhteen 16nm vastaa yhden valmistustekniikan hyppäämistä yli.

Tämä kertoo siitä, kuinka valmistustekniikoiden kehitys on hidastunut, kun se on käynyt yhä vaikeammaksi kun fysiikan rajat alkaa enenevissä määrin tulla vastaan.

Ja kertoo myös siitä, että kun TSMC mokasi 20nm prosessinsa kanssa kun alunperin kehitti en ilman FinFETiä tai SOIta, meni sitten ylimääräistä aikaa sen korjaamisen.

Eli: on melko turha odottaa seuraavan GeForcen vetävän samanlaista hyppyä kuin GTX1080 teki GTX980Ti:ta vastaan ellei arkkitehtuuripuolella ole tehty ihmeitä.

Hyppy noiden välillä oli pieni, helposti saadaan paljon suurempi.

nVidialla on jo olemassa GV100/Titan V, joka on iso ja kallis piiri. Ja sen suorituskykyero jopa 1080 Ti:hin on paljon suurempi kuin 980 ti:n ja 1080:n ero.


Jättämällä tensoriytimet pois ja valmistamalla sen "10nm" tai "7nm" valmistustekniikalla se menisi oikein inhimilliseen tilaan ja olisi selvästi halvempi valmistaa, voitaisiiin julkaista GTX2080-nimellä kuluttajille.


Rajoittavaksi tekijäksi voisi tulla lähinnä muistikaista - HBM2lla sitä saisi varmasti tarpeeksi lisää, mutta se on kallista. GDDR6 on kuitenkin tulossa, ja 384-bittinen GDDR6-muisti tarjoisi jo yli tuplasti kaistaa 1080een nähden, ja jo 256-bittiselläkin GDDR6lla kaistaa voisi olla riittävästi
 
Viimeksi muokattu:
Ensinnäkin:

Parannus mihin?

Parempi valmistustekniikka mahdollistaa

1) Arkkitehtuurin jossa on enemmän logiikkaa
2) Suuremmat kellotaajuudet.
3) Pienemmän sähkönkulutuksen.

Sama logiikka samalla kellotaajuudella on tasan yhtä nopea valmistustekniikasta riippumatta.


Toisekseen:


"Uudisti arkkitehtuuria hyvin vähän" ei oikeasti ollutkaan niin vähän: Prosessoriytimien rekisterimäärät tuplattiin, ja ilmeisesti myös jaetun muistin määrä/säie suureni selvästi, Ja kunnollinen rautatuki kuuluisalle "asynchronous compute"lle lisättiin.

Ja framepuskurinpakkausta parannettiin selvästi, mikä tarkoittaa muistikaistansäästöä, millä on selvä vaikutus pelisuorituskykyyn, kun muistikaista tulee vähemmän pullonkaulaksi.

Parannus siihen nopeuteen joka saatiin julkaisuvaiheessa käyttämällä valmistustekniikan antamat edut vs edellinen huippumalli.

Arkkitehtuuria uusittiin hyvin vähän väite pitää mainiosti paikkaansa. Samoilla kellotaajuuksilla Pascal oli julkaisuhetkellä käytännössä yhtä nopea kuin Maxwell kun otetiin käytännössä vastaavat piirit vertailuun. Muistikaistan vaatimusten väheneminen vaikuttaa enemmän siihen kuinka heikkoa muistia voidaan käyttää jotta saadaan sama suorituskyky. Ei käytännössä vaikuta valmistustekniikan tuomiin hyötyihin.

Koska käytännön suorituskyky on hyvin lähelle 1:1 samoilla kellotaajuuksilla, voidaan väitettä "arkkitehtuuri muuttui hyvin vähän" pitää tässä yhteydessä (edellinen huippumalli vs julkaisun paras malli) täysin perusteltuna.

Eikä ollut.

Sotket nyt GTX980 -> GTX1080 tai GTX980ti -> GTX1080ti -parannukseen.

GTX980 ja GTX980Ti ovat täysin eri piirit.

GTX1080 ja GTX1080Ti ovat myös täysin eri piirit.

Ja sitä arkktitehtuuria muutettiin selvästi maxwellista pascaliin.

Tässä verrattiin edellinen huippumalli vs julkaisun paras. GTX1080 Ti julkaistiin melkein vuosi myöhemmin kuin GTX1080. Valmistustekniikka paranee ajan kanssa ja samalla parempien piirien julkaisu muuttu järkevämmäksi. Alunperin vertailu oli GTX1080Ti vs tuleva GTX2xxx huippumalli julkaisussa, ei GTX1080Ti vs joku GTX2xxx joka julkaistaan vuosi sen jälkeen kun ensimmäinen GTX2xxx huippumalli on julkaistu. Samaten jos suorituskyky samalla kellotaajuudella on vastaavalla piirillä julkaisussa lähelle 1:1, arkkitehtuuria ei ole muutettu merkittävästi ellei se sitten näy esim. selkeästi pienempänä virrankulutuksena.

Eikä voida.

Valmistustekniikan vaihtaminen "seuraavaan" tarkoittaa käytännössä normaalisti energiatehokkuuden (melkein) tuplautumista.

Yhden valmistustekniikan "skippaaminen" tarkoittaisi siis energiatehokkuuden nelinkertaistumista, ja energiatehokkuus ei lähellekään nelinkertaistunut näiden piirien välillä, se ei edes tuplaantunut.

Millaisilla piireillä? Kun verrataan Intelin puolelta 32nm vs 22 nm, performance per watt on pientä jännitettä käyttävissä piireissä parantunut huimasti. Kun katsotaan mitä tapahtuu kun jännitettä nostetaan desktop prosessorien jännitteiden tasolle, parannus on lähellä nollaa. Performance per watt mittaria on huono käyttää koska se riippuu lähes täysin siitä mitä valmistetaan ja mihin kategoriaan.

Eikä vastaa. Kaikki tekniset luvut mitä niistä prosesseista ja niiden suorituskyvystä tiedetään sanoo, että "28nm" -> "16nm" vastaa nimenomaan normaalia yhtä prosessisukupolvea.

Niillä teknisillä luvuilla ei ole mitään väliä kun katsotaan mitä saadaan aikaan käytännön tapauksessa. Huomioiden arkkitehtuurin aiheuttamien parannusten olevan käytännössä nolla, GTX980Ti vs GTX1080 tapauksessa voidaan puhua yhden valmistustekniikan yli hyppäämisestä kun katsotaan mitä saatiin käytännössä aikaan edellinen huippumalli vs uuden tekniikan julkaisun huippumalli.

Kuten yllä. Jos katsotaan Intelin 32nm-22nm teknisillä luvuilla, on tehty yhden sukupolven hyppäys. Kun katsotaan käytännössä desktop prosessoreissa, voidaan puhua 22nm:n kohdalla hädin tuskin 32nm+:sta.

Tämä kertoo siitä, kuinka valmistustekniikoiden kehitys on hidastunut, kun se on käynyt yhä vaikeammaksi kun fysiikan rajat alkaa enenevissä määrin tulla vastaan.

Ja kertoo myös siitä, että kun TSMC mokasi 20nm prosessinsa kanssa kun alunperin kehitti en ilman FinFETiä tai SOIta, meni sitten ylimääräistä aikaa sen korjaamisen.

Tietysti, myös GF mokasi 20nm prosessin kanssa. Tietenkin lähes kaksinkertainen aika kehittää valmistusprosessia myös auttaa saamaan suuremman parannuksen.

Hyppy noiden välillä oli pieni, helposti saadaan paljon suurempi.

nVidialla on jo olemassa GV100/Titan V, joka on iso ja kallis piiri. Ja sen suorituskykyero jopa 1080 Ti:hin on paljon suurempi kuin 980 ti:n ja 1080:n ero.

Jättämällä tensoriytimet pois ja valmistamalla sen "10nm" tai "7nm" valmistustekniikalla se menisi oikein inhimilliseen tilaan ja olisi selvästi halvempi valmistaa, voitaisiiin julkaista GTX2080-nimellä kuluttajille.

Rajoittavaksi tekijäksi voisi tulla lähinnä muistikaista - HBM2lla sitä saisi varmasti tarpeeksi lisää, mutta se on kallista. GDDR6 on kuitenkin tulossa, ja 384-bittinen GDDR6-muisti tarjoisi jo yli tuplasti kaistaa 1080een nähden, ja jo 256-bittiselläkin GDDR6lla kaistaa voisi olla riittävästi

Totta kai saadaan jos halutaan ja ollaan valmiit karsinmaan tuloista. Mitään teknistä estettä ei ollut julkaista GTX1080Ti:ta samaan aikaa kuin GTX1080:a. Näytönohjaimien koko poikkeuksetta kasvaa kun valmistustekniikka kehittyy ja saannot paranevat. Mikään ei estä Nvidiaa julkaisemasta jättipiiriä heti kun 7nm tekniikka toimii joten kuten. Huonoilla saannoilla ei tule yhtä paljoa voittoa kuin tulee tekemällä ensin maltillisemman kokoista. Tämä siis massamarkkinoille. Huonot sannot tarkoittavat ettei sieltä tule heti alussa jättipiiriä vaan sellainen joka järkevästi pystytään tekemään hyvillä saannoilla. Vahvasti veikkaan ettei sellainen piiri ole lähelläkään sitä parannusta vs GTX1080Ti mitä oli GTX1080 vs GTX980Ti.

Kun edellisessä sukupolvessa AMD ja Nvidia julkaisivat keskisarjan piirit (RX480 ja GTX1060), ne olivat hämmästyttävän lähellä nopeudessa huomioiden ettei kumpikaan varsinaisesti tiennyt mitä kilpailija tarkalleen tekee ja valmistustekniikatkin olivat erilaiset. Molemmat tekivät keskisarjan kortin siihen sweet spotiin mikä hyvillä saannoilla onnistuu ja Nvidia skaalasi paremmat piirit sen mukaan (1070 ja 1080).

On melko helppo veikata seuraavan sukupolven GeForcen "mid end" piirin "GTX2060" (jos sellainen tulee) olevan valmistusteknisesti sweet spot ja parempien skaalautuvan sen mukaan. Voisivat tietenkin julkaista sikahintaisen jättiläisenkin massamarkkinoille, en usko siihen koska rahallisesti siinä ei ole järkeä.
 
Parannus siihen nopeuteen joka saatiin julkaisuvaiheessa käyttämällä valmistustekniikan antamat edut vs edellinen huippumalli.

Arkkitehtuuria uusittiin hyvin vähän väite pitää mainiosti paikkaansa. Samoilla kellotaajuuksilla Pascal oli julkaisuhetkellä käytännössä yhtä nopea kuin Maxwell kun otetiin käytännössä vastaavat piirit vertailuun. Muistikaistan vaatimusten väheneminen vaikuttaa enemmän siihen kuinka heikkoa muistia voidaan käyttää jotta saadaan sama suorituskyky. Ei käytännössä vaikuta valmistustekniikan tuomiin hyötyihin.

Koska käytännön suorituskyky on hyvin lähelle 1:1 samoilla kellotaajuuksilla, voidaan väitettä "arkkitehtuuri muuttui hyvin vähän" pitää tässä yhteydessä (edellinen huippumalli vs julkaisun paras malli) täysin perusteltuna.



Tässä verrattiin edellinen huippumalli vs julkaisun paras. GTX1080 Ti julkaistiin melkein vuosi myöhemmin kuin GTX1080. Valmistustekniikka paranee ajan kanssa ja samalla parempien piirien julkaisu muuttu järkevämmäksi. Alunperin vertailu oli GTX1080Ti vs tuleva GTX2xxx huippumalli julkaisussa, ei GTX1080Ti vs joku GTX2xxx joka julkaistaan vuosi sen jälkeen kun ensimmäinen GTX2xxx huippumalli on julkaistu. Samaten jos suorituskyky samalla kellotaajuudella on vastaavalla piirillä julkaisussa lähelle 1:1, arkkitehtuuria ei ole muutettu merkittävästi ellei se sitten näy esim. selkeästi pienempänä virrankulutuksena.



Millaisilla piireillä? Kun verrataan Intelin puolelta 32nm vs 22 nm, performance per watt on pientä jännitettä käyttävissä piireissä parantunut huimasti. Kun katsotaan mitä tapahtuu kun jännitettä nostetaan desktop prosessorien jännitteiden tasolle, parannus on lähellä nollaa. Performance per watt mittaria on huono käyttää koska se riippuu lähes täysin siitä mitä valmistetaan ja mihin kategoriaan.



Niillä teknisillä luvuilla ei ole mitään väliä kun katsotaan mitä saadaan aikaan käytännön tapauksessa. Huomioiden arkkitehtuurin aiheuttamien parannusten olevan käytännössä nolla, GTX980Ti vs GTX1080 tapauksessa voidaan puhua yhden valmistustekniikan yli hyppäämisestä kun katsotaan mitä saatiin käytännössä aikaan edellinen huippumalli vs uuden tekniikan julkaisun huippumalli.

Kuten yllä. Jos katsotaan Intelin 32nm-22nm teknisillä luvuilla, on tehty yhden sukupolven hyppäys. Kun katsotaan käytännössä desktop prosessoreissa, voidaan puhua 22nm:n kohdalla hädin tuskin 32nm+:sta.



Tietysti, myös GF mokasi 20nm prosessin kanssa. Tietenkin lähes kaksinkertainen aika kehittää valmistusprosessia myös auttaa saamaan suuremman parannuksen.



Totta kai saadaan jos halutaan ja ollaan valmiit karsinmaan tuloista. Mitään teknistä estettä ei ollut julkaista GTX1080Ti:ta samaan aikaa kuin GTX1080:a. Näytönohjaimien koko poikkeuksetta kasvaa kun valmistustekniikka kehittyy ja saannot paranevat. Mikään ei estä Nvidiaa julkaisemasta jättipiiriä heti kun 7nm tekniikka toimii joten kuten. Huonoilla saannoilla ei tule yhtä paljoa voittoa kuin tulee tekemällä ensin maltillisemman kokoista. Tämä siis massamarkkinoille. Huonot sannot tarkoittavat ettei sieltä tule heti alussa jättipiiriä vaan sellainen joka järkevästi pystytään tekemään hyvillä saannoilla. Vahvasti veikkaan ettei sellainen piiri ole lähelläkään sitä parannusta vs GTX1080Ti mitä oli GTX1080 vs GTX980Ti.

Kun edellisessä sukupolvessa AMD ja Nvidia julkaisivat keskisarjan piirit (RX480 ja GTX1060), ne olivat hämmästyttävän lähellä nopeudessa huomioiden ettei kumpikaan varsinaisesti tiennyt mitä kilpailija tarkalleen tekee ja valmistustekniikatkin olivat erilaiset. Molemmat tekivät keskisarjan kortin siihen sweet spotiin mikä hyvillä saannoilla onnistuu ja Nvidia skaalasi paremmat piirit sen mukaan (1070 ja 1080).

On melko helppo veikata seuraavan sukupolven GeForcen "mid end" piirin "GTX2060" (jos sellainen tulee) olevan valmistusteknisesti sweet spot ja parempien skaalautuvan sen mukaan. Voisivat tietenkin julkaista sikahintaisen jättiläisenkin massamarkkinoille, en usko siihen koska rahallisesti siinä ei ole järkeä.

GTX1080 oli tehty ko sukupolven "keskisarjan" ytimellä
GTX1060 oli muistaakseni hieman pienempi, saman sukupolven ydin. (isompi, kuin 1050:n ydin)
GTX1080 Ti on ko sukupolven isoin ydin, jonkinverran leikattuna (Titan xp täydellisin ko "GP102" coren sisältävä)

Itse en ole ikinä tukenut, kuin kolmea eri tasoa kuluttajakorteissa.
Halppispaskoja: ( Esim 1030-1050Ti)"entry", näillä näkyy kuva ja joku pelikin periaatteessa pyörii, jopa kohtuudella, kun tiputtaa karkkeja ja resoa.
Keskitason kortteja (esim 1060-1080) Näillä jo pelataan jopa ok, mutta ei huippuresoilla.
Yläpään kortit: Näissä on se isoin ydin, korkeintaan kohtuudella leikattuna (esim 1080TI ja titanit)

En käsitä miksi yrität sotkea ja mutuilla 980 Ti:n kanssa, kun se nyt vain on ihan eri ytimiä, edellistä sukupolvea.
 
GTX1080 oli tehty ko sukupolven "keskisarjan" ytimellä
GTX1060 oli muistaakseni hieman pienempi, saman sukupolven ydin. (isompi, kuin 1050:n ydin)
GTX1080 Ti on ko sukupolven isoin ydin, jonkinverran leikattuna (Titan xp täydellisin ko "GP102" coren sisältävä)

Itse en ole ikinä tukenut, kuin kolmea eri tasoa kuluttajakorteissa.
Halppispaskoja:(esim 1030-1050Ti)"entry", näillä näkyy kuva ja joku pelikin periaatteessa pyörii, jopa kohtuudella, kun tiputtaa karkkeja ja resoa.
Keskitason kortteja (esim 1060-1080) Näillä jo pelataan jopa ok, mutta ei huippuresoilla.
Yläpään kortit: Näissä on se isoin ydin, korkeintaan kohtuudella leikattuna (esim 1080TI ja titanit)

En käsitä miksi yrität sotkea ja mutuilla 980 Ti:n kanssa, kun se nyt vain on ihan eri ytimiä, edellistä sukupolvea.

Noh jos tarkkoja ollaan gp100 oli pascal sukupolven suurin ydin, toki siitä ei koskaan kuluttajapuolen tuotetta tehty. Mutta pjooh Pascal -> Volta on vähän kuin Kepler -> Maxwell, perf/W paranee vaikka pysytään samalla viivanleveydellä.
 
Noh jos tarkkoja ollaan gp100 oli pascal sukupolven suurin ydin, toki siitä ei koskaan kuluttajapuolen tuotetta tehty. Mutta pjooh Pascal -> Volta on vähän kuin Kepler -> Maxwell, perf/W paranee vaikka pysytään samalla viivanleveydellä.
Niin, siksi sanoin tuolla tuon "kuluttajakorteissa"
 
Tässä verrattiin edellinen huippumalli vs julkaisun paras.

Vertailusi on typerä, kun saman sarjan eri piirejä julkaistiin pari kuukautta eri tahtiin.

Järkevää on verrata saman hinnan, pii-pinta-alan tai markkinasegmentin piirejä keskenään.

GM200 oli aivan eri markkinasegmentin piiri kuin GP104, ja näiden vertaileminen keskenään on typerää.

GTX1080 Ti julkaistiin melkein vuosi myöhemmin kuin GTX1080.

... mutta GP102-piiri johon se perustuu, titan X (pascal) julkaistiin pari kuukautta GTX 1080n jälkeen.

Mutta jätit nämä titanit pois vertailustasi - perusteetta.

Piiri oli valmis, sitä ei vaan tarvinnut tuoda markkinoille tuohon markkinasegmenttiin koska kilpailua ei olltui ja 1080 pieksi mennen tullen kaikkea mitä AMDllä oli tarjolla.

Valmistustekniikka paranee ajan kanssa ja samalla parempien piirien julkaisu muuttu järkevämmäksi. Alunperin vertailu oli GTX1080Ti vs tuleva GTX2xxx huippumalli julkaisussa, ei GTX1080Ti vs joku GTX2xxx joka julkaistaan vuosi sen jälkeen kun ensimmäinen GTX2xxx huippumalli on julkaistu. Samaten jos suorituskyky samalla kellotaajuudella on vastaavalla piirillä julkaisussa lähelle 1:1, arkkitehtuuria ei ole muutettu merkittävästi ellei se sitten näy esim. selkeästi pienempänä virrankulutuksena.

Mitähän tarkoitat nyt "vastaavalla piirillä" ? Tähän mennessä olet verrannut keskenään piirejä jotka eivät ole millään järkevällä mittarilla "vastaavia piirejä".

Vertasit järeintä maxwell-piiriä KOLMANNEKSI JÄREIMPÄÄN Pascal-piiriin.

Millaisilla piireillä? Kun verrataan Intelin puolelta 32nm vs 22 nm, performance per watt on pientä jännitettä käyttävissä piireissä parantunut huimasti. Kun katsotaan mitä tapahtuu kun jännitettä nostetaan desktop prosessorien jännitteiden tasolle, parannus on lähellä nollaa. Performance per watt mittaria on huono käyttää koska se riippuu lähes täysin siitä mitä valmistetaan ja mihin kategoriaan.

Uudet valmistustekniikan nimenomaan mahdollistavat niiden matalampien jännitteiden käytön (kellotaajuutta laskematta), ja se on juuri yksi (muttei ainoa) syy siihen, miksi ne ovat energiatehokkaampia.

Kun molempia piirejä ajetaan sellaisella jännitteellä, että se juuri saavuttaa jonkun "keskitasoa" olevan kellotaajuuden, uusi valmistustekniikka tekee sen n. kaksi kertaa energiatehokkaammin.
Jos taas uutta ajetaan hiukan suuremmalla kellotaajuudella siten että käytety jännite on "suhteessa samaa tasoa" prosessin maksimi- ja minimijännitteisiin verrattuna, uusi on vähän alle kaksi kertaa energiatehokkampi. Nämä on ne tilanteet, mitä näyttiksillä tulee vastaan.

Sen sijaan kun aletaan käyttämään hyvin suuria jännitteitä maksimikellotaajuuden saavuttamiseksi, alkaa se uusikin prosessi viemään paljon sähköä. Ei relevantti tilanne näyttiksissä, paitsi ehkä Vegan kohdalla, kun AMD halusi kellottaa Vegan liian korkeisiin kelloihin.

Niillä teknisillä luvuilla ei ole mitään väliä kun katsotaan mitä saadaan aikaan käytännön tapauksessa.

:facepalm:

Eli siis ignoraat täysin ne suoraan prosessin ominaisuuksista kertovat tekniset luvut ja ominaisuudet vain sen takia että LUULET että ne muka "käytännössä toimii" jotenkin erilailla. Eikä edes toimi.

Niinkuin oikeasti. Alkaa olemaan kyllä taas sen tason "elämäm koululais"-tason touhua että hohhoijaa.

jos et ymmärrä asioita, sitten kannattaisi yrittää opetella ymmärtämään niitä asioita, sen sijaan että alkaa väittämään että kaikki sellaiset asiat ja luvut, joita ei itse ymmärrä, on merkityksettömiä.


Ja tuosta tuon prosessin käytännön toimivuudesta:


Jos nyt verrataan vaikka esille ottamiasi GTX 980 TI:tä ja 1080 GTXää, niin käytännössä saatiin aikaan se, että

1) transistoritiheys on 1.72-kertaistunut noiden koko piirien välillä. Toki tätä hiukan huonontaa piirin reunoilla oleva IO, käytännössä ne itse logiikkatransistorit ja välimuistit pääsee skaalautumiskertoimeltaan hiukan lähemmäs kakkosta. Ollaan siis todella kaukana siitä nelosestä, mitä sen pitäisi pitäisi olla, jos oltaisin hypätty "yhden täyden prosessisukupolven ylI".

2) energiatehokkuus on alle kaksinkertaistunut kun sen pitäisi melkein nelinkertaistua jos oltaisiin hypätty "yhden prosessin" yli.


Että väitteesi että "käytännän vaikutus olisi paljon suurempi kuin yhden sukupolven vaikutus, käytännössä kahden luokkaa" on täyttä puppua.


Huomioiden arkkitehtuurin aiheuttamien parannusten olevan käytännössä nolla

Parempi framepuskuripakkaus vähentää selvästi muistiliikennettä. Muistin käyttö on suurimpia virrankulutuksen aiheuttajia näyttiksillä. Eli osa siitä hiukan alle kaksinkertaisesta energiatehokkuuden parantumisesta johtuu nimenomaan arkkitehtuurillisesta muutoksesta. Jäljelle jääväksi valmsitustekniikan osuudeksi jää siis selvästi alle 2x.

, GTX980Ti vs GTX1080 tapauksessa voidaan puhua yhden valmistustekniikan yli hyppäämisestä kun katsotaan mitä saatiin käytännössä aikaan edellinen huippumalli vs uuden tekniikan julkaisun huippumalli.

"julkaisun huippumalli" on täysin irrelevantti asia kun toisessa huippupiiri julkaistiin heti, toisessa 3kk myöhemmin. Se 3kk on ihan merkityksetön aika tuossa ja GP102n pudottaminen pois vertailusta sen 3kk takia on ihan puhdasta typeryyttä tai tarkoituksellista epärehellisyyttä.

Kuten yllä. Jos katsotaan Intelin 32nm-22nm teknisillä luvuilla, on tehty yhden sukupolven hyppäys. Kun katsotaan käytännössä desktop prosessoreissa, voidaan puhua 22nm:n kohdalla hädin tuskin 32nm+:sta.

Pinta-ala:

Yksi Ivy Bridge-ydin vie n. 19.5mm^2 pinta-alaa. (2c ja 4c GT2-versioiden pinta-alat 121 vs 160 mm^2)

Yksi Sandy Bridge-ydin vie n. 33.5 mm^2 pinta-alaa. (2c 4c GT2-versioiden pinta-alat 149 vs 215 mm^2)

Koko piirejä ei siis voi suoraan järkevästi verrata keskenään, koska ivy bridgessä on paljon järeämpi näyttis ja selvästi isommat välimuistit yms.


Ytimen pinta-ala on siis pudonnut 58%iin kun valmistustekniikka on vaihdettu "32nm" -> "22nm".

Tämä on hyvin lähellä sitä puoleen putoamista, mikä uudesta prosessista pitäisi tulla, vaikka Ivy Bridge-ytimessä on myös lisätty jonkin verran toiminnallisuutta, jonka takia siinä on enemmän logiikkaa (F16C- ja rdrand-käskyt, järeämpi jakolaskuyksikkö, mov-käskyjen suoritus renameamalla)


Suorituskyvystä taas:

Desktop-prosessorit pyörii täysin erilaisilla jännitteillä ja täysin eri kohdassa sitä jännite-kellotaajuus-virrankulutus-käyrää kuin näyttikset.

Siitä huolimatta:

The Intel Ivy Bridge (Core i7 3770K) Review

Anandin testeissä esim. x264:ssa 3770k oli 10% nopeampi kuin 2600k, mutta silti 3770k:lla koko systeemin virrankulutus oli vain 82% 2600k:n virrankulutuksesta.

Tästä virrankulutuksesta ivy bridellä n. puolet oli käytännössä muuta kuin CPUn kulutusta, ja näiden muiden osien kulutus lisääntyi ivy bridgellä kun tehtiin enemmän työtä.

Tästä saadaan laskettua että käytännössä itse ivy bridge-prosessorin virrankulutus oli alle kaksi kolmasosaa sandy bridgen virrankulutuksesta, VAIKKA se teki 10% enemmän työtä.

Päästään aika lähelle sitä energiatehokkuuden tuplaantumista.


Ja tässä vielä verrattiin prossuja joista toinen oli valmistetu "kypsällä" versiolla "32nm" tekniikasta ja toinen "22nm" prosessin varhaisella versiolla.
Jonkun devils canyonin aikaan prosessi oli kypsynyt tästä aika paljon lisää ja ero "32nm" prosessiin oli taas jo selvästi suurempi.


Että väitteesi siitä että intelin "22nm" ei tarjonnut juuri mitään parannusta "32nm" prosessiin on täyttä puppua.

Tietysti, myös GF mokasi 20nm prosessin kanssa. Tietenkin lähes kaksinkertainen aika kehittää valmistusprosessia myös auttaa saamaan suuremman parannuksen.

Mitään "suurempaa parannusta" ei vaan ollut.

Energiatehokkuus parani alle kaksinkertaisesti, kellotaajuuksia voitiin nostaa n. 1.5-kertaisesti ilman että energiankulutus ja lämpörajat alkoi paukkua.

Ja transistoritiheys parani alle 2-kertaisesti.

Totta kai saadaan jos halutaan ja ollaan valmiit karsinmaan tuloista. Mitään teknistä estettä ei ollut julkaista GTX1080Ti:ta samaan aikaa kuin GTX1080:a. Näytönohjaimien koko poikkeuksetta kasvaa kun valmistustekniikka kehittyy ja saannot paranevat. Mikään ei estä Nvidiaa julkaisemasta jättipiiriä heti kun 7nm tekniikka toimii joten kuten. Huonoilla saannoilla ei tule yhtä paljoa voittoa kuin tulee tekemällä ensin maltillisemman kokoista.
Tämä siis massamarkkinoille. Huonot sannot tarkoittavat ettei sieltä tule heti alussa jättipiiriä vaan sellainen joka järkevästi pystytään tekemään hyvillä saannoilla. Vahvasti veikkaan ettei sellainen piiri ole lähelläkään sitä parannusta vs GTX1080Ti mitä oli GTX1080 vs GTX980Ti.

GV100 josta tensoriyksiköt poistettu ja muistirajapinta vaihdettu ei olisi mikään "jättipiiri" "7nm"llä.

TSMC "7nm" prosessi on 2.74 kertaa tiheämpi (mitattuna SRAM-solun koolla) kuin TSMCn "16nm" prosessi. Se on siis ihan oikeasti "puolentoista sukupolven hyppäys" siitä "16nm" prosessista tiheydeltään. (log2 (2.74) == 1.454)

Jos koko piiri skaalautuisi tuolla kertoimella, täysi GV100 valmistettuna "7nm"llä olisi vain 297mm^2.

Käytännössä piirin reunoilla oleva IO ei skaalaudu ihan täydellä kertoimella, mutta tensoriyksiköt poisjättämällä ja vähemmän pädejä käyttävään muistitekniikkaan vaihtamisella säästöä olisi varmaan hiukan enemmän kuin mitä näiden huonompaan skaalaamiseen menetetään. Lopputulokseni ehkä joku ~280mm^2 piiri, pienempi kuin GTX1080/GP104 ( 314mm^2), puolessa välissä polaris 10n(rx 480) ja gtx 1080n kokoa.


Kun edellisessä sukupolvessa AMD ja Nvidia julkaisivat keskisarjan piirit (RX480 ja GTX1060), ne olivat hämmästyttävän lähellä nopeudessa huomioiden ettei kumpikaan varsinaisesti tiennyt mitä kilpailija tarkalleen tekee ja valmistustekniikatkin olivat erilaiset. Molemmat tekivät keskisarjan kortin siihen sweet spotiin mikä hyvillä saannoilla onnistuu ja Nvidia skaalasi paremmat piirit sen mukaan (1070 ja 1080).

.. paitsi että AMDn piiri oli näistä 16% isompi, vaikka se valmistettiin n. 9-15% (*) tiheämmällä valmistustekniikalla. Eli AMDn piiri olikin logiikkamäärältään n. 25-30 % suurempi.

AMDltä tarvittiin siis n. 25-30% enemmän logiikkaa saman suorituskyvyn saavuttamiseen.


On melko helppo veikata seuraavan sukupolven GeForcen "mid end" piirin "GTX2060" (jos sellainen tulee) olevan valmistusteknisesti sweet spot ja parempien skaalautuvan sen mukaan. Voisivat tietenkin julkaista sikahintaisen jättiläisenkin massamarkkinoille, en usko siihen koska rahallisesti siinä ei ole järkeä.

~280mm^2 piiri ei olisi mikään "sikahintainen jättiläispiiri" vaan se olisi vain n. 20% sitä sinun sweet-spot-rx480stäsi suurempi.



(*) Applen piiri oli Samsungin prosessilla(sama kuin GFn prosessi) 9% pienempi kuin TSMCn prosessilla, mutta SRAM-solun koko on jopa 15% pienempi.
 
Viimeksi muokattu:
GTX1080 oli tehty ko sukupolven "keskisarjan" ytimellä
GTX1060 oli muistaakseni hieman pienempi, saman sukupolven ydin. (isompi, kuin 1050:n ydin)
GTX1080 Ti on ko sukupolven isoin ydin, jonkinverran leikattuna (Titan xp täydellisin ko "GP102" coren sisältävä)

En käsitä miksi yrität sotkea ja mutuilla 980 Ti:n kanssa, kun se nyt vain on ihan eri ytimiä, edellistä sukupolvea.

Varsin usein kun julkaistaan uusi näytönohjain, se uusi malli enemmän tai vähemmän korvaa jonkin vanhan mallin.

Minkä näytönohjaimen korvasi GTX1080? Aivan, GTX980Ti.

Siinä syy miksi 980Ti on mukana keskusteluissa. Se sattuu olemaan se kortti jonka uusi kuluttajaluokan huippumalli korvasi ja siksi järkevin vertailukohta siihen mitä uusi valmistustekniikka sai aikaan kuluttajaluokan huippumallin osalta.

Vertailusi on typerä, kun saman sarjan eri piirejä julkaistiin pari kuukautta eri tahtiin.

Järkevää on verrata saman hinnan, pii-pinta-alan tai markkinasegmentin piirejä keskenään.

GM200 oli aivan eri markkinasegmentin piiri kuin GP104, ja näiden vertaileminen keskenään on typerää.

Ihan saman segmentin piirejä olivat. Molemmat olivat pelikäyttöön suunnattuja high end piirejä. Julkaisuhinnatkin olivat käytännössä samat (GTX1080 Founders edition vähän kalliimpi kuin 980Ti, normaali vähän halvempi).

... mutta GP102-piiri johon se perustuu, titan X (pascal) julkaistiin pari kuukautta GTX 1080n jälkeen.

Mutta jätit nämä titanit pois vertailustasi - perusteetta.

Piiri oli valmis, sitä ei vaan tarvinnut tuoda markkinoille tuohon markkinasegmenttiin koska kilpailua ei olltui ja 1080 pieksi mennen tullen kaikkea mitä AMDllä oli tarjolla.

Totta kai jätin pois koska hintaa oli noin 90% enemmän kuin GTX1080:lla. Täysin eri markkinasegmentin piiri kyseessä.

Tarkoitat ettei GTX1080:n tullessa ollut kilpailua AMD:n suunnalta mutta kolmen kuukauden päästä oli?

Mitähän tarkoitat nyt "vastaavalla piirillä" ? Tähän mennessä olet verrannut keskenään piirejä jotka eivät ole millään järkevällä mittarilla "vastaavia piirejä".

Vertasit järeintä maxwell-piiriä KOLMANNEKSI JÄREIMPÄÄN Pascal-piiriin.

Vertasin Nvidian pelikäyttön parasta (noin 700 euron hintaluokassa) Maxwell piiriä Nvidian tehokaimpaan (julkaisuhetkellä) Pascaliin noin 700 euron hintaluokassa. Jälkimmäinen korvasi suoraan edellisen.

Mikä vertailu olisi ollut pätevämpi?

:facepalm:

Eli siis ignoraat täysin ne suoraan prosessin ominaisuuksista kertovat tekniset luvut ja ominaisuudet vain sen takia että LUULET että ne muka "käytännössä toimii" jotenkin erilailla. Eikä edes toimi.

Niinkuin oikeasti. Alkaa olemaan kyllä taas sen tason "elämäm koululais"-tason touhua että hohhoijaa.

jos et ymmärrä asioita, sitten kannattaisi yrittää opetella ymmärtämään niitä asioita, sen sijaan että alkaa väittämään että kaikki sellaiset asiat ja luvut, joita ei itse ymmärrä, on merkityksettömiä.

Ignoraan ne asiat joilla ei ole merkitystä. Katsoppa uudelleen mitä se alkuperäinen väite sisälsi ja huomaat ettei noilla teknisillä luvuilla ole mitään merkitystä. Kyse oli siitä paljonko nopeutta saatiin lisää julkaisuhetken huippumallilla edelliseen huippumalliin verrattuna.

Ja tuosta tuon prosessin käytännön toimivuudesta:

Jos nyt verrataan vaikka esille ottamiasi GTX 980 TI:tä ja 1080 GTXää, niin käytännössä saatiin aikaan se, että

1) transistoritiheys on 1.72-kertaistunut noiden koko piirien välillä. Toki tätä hiukan huonontaa piirin reunoilla oleva IO, käytännössä ne itse logiikkatransistorit ja välimuistit pääsee skaalautumiskertoimeltaan hiukan lähemmäs kakkosta. Ollaan siis todella kaukana siitä nelosestä, mitä sen pitäisi pitäisi olla, jos oltaisin hypätty "yhden täyden prosessisukupolven ylI".

2) energiatehokkuus on alle kaksinkertaistunut kun sen pitäisi melkein nelinkertaistua jos oltaisiin hypätty "yhden prosessin" yli.

Että väitteesi että "käytännän vaikutus olisi paljon suurempi kuin yhden sukupolven vaikutus, käytännössä kahden luokkaa" on täyttä puppua.

Kun taas katsot mistä keskustellaan, huomaat ettei transistoritiheydestä tai energiatehokkuudesta ollut mitään puhetta.

Siksi väitteeni pitää täysin paikkaansa kun katsotaan historiaa taaksepäin.

Rautalankaa: mikäli GTX1080:n paikalle olisi laitettu Titan X (GTX1080:n hinnalla jne), silloin teholisäys edelliseen huippumalliin verrattuna vastaisi karkeasti kahden valmistusprosessin ylihyppäämistä. Tämän takia kaikki transistoritiheydet sun muut voi jättää huomiotta, niillä ei ole mitään merkitystä. Eikä niillä ole mitään merkitystä siinäkään paljonko se GTX2xxx (mikä onkaan seuraava huippumalli) tuo parannusta GTX1080:n tai GTX1080 Ti:n nähden (hintakysymys myös). Enemmän ratkaisee se paljonko parannusta halutaan tai pystytään tuomaan (saannot mm.).

Parempi framepuskuripakkaus vähentää selvästi muistiliikennettä. Muistin käyttö on suurimpia virrankulutuksen aiheuttajia näyttiksillä. Eli osa siitä hiukan alle kaksinkertaisesta energiatehokkuuden parantumisesta johtuu nimenomaan arkkitehtuurillisesta muutoksesta. Jäljelle jääväksi valmsitustekniikan osuudeksi jää siis selvästi alle 2x.

Virrankulutus ehkä vähenee muttei vaikuta nopeuteen kovinkaan merkittävästi koska nopeuden kannalta suurin merkitys oli muistikaistan tarpeen vähentymisellä.

"julkaisun huippumalli" on täysin irrelevantti asia kun toisessa huippupiiri julkaistiin heti, toisessa 3kk myöhemmin. Se 3kk on ihan merkityksetön aika tuossa ja GP102n pudottaminen pois vertailusta sen 3kk takia on ihan puhdasta typeryyttä tai tarkoituksellista epärehellisyyttä.

Se on relevantti asia, koska 3 kuukautta julkaisun jälkeen on täysin eri asia kuin julkaisuhetkellä. Mikäli haluaa ostaa julkaisuhetkellä, pitää olla saatavilla julkaisuhetkellä. Myös 90% korkeampi hinta on hyvin merkityksellinen.

Pinta-ala:

Yksi Ivy Bridge-ydin vie n. 19.5mm^2 pinta-alaa. (2c ja 4c GT2-versioiden pinta-alat 121 vs 160 mm^2)

Yksi Sandy Bridge-ydin vie n. 33.5 mm^2 pinta-alaa. (2c 4c GT2-versioiden pinta-alat 149 vs 215 mm^2)

Koko piirejä ei siis voi suoraan järkevästi verrata keskenään, koska ivy bridgessä on paljon järeämpi näyttis ja selvästi isommat välimuistit yms.

Ytimen pinta-ala on siis pudonnut 58%iin kun valmistustekniikka on vaihdettu "32nm" -> "22nm".

Tämä on hyvin lähellä sitä puoleen putoamista, mikä uudesta prosessista pitäisi tulla, vaikka Ivy Bridge-ytimessä on myös lisätty jonkin verran toiminnallisuutta, jonka takia siinä on enemmän logiikkaa (F16C- ja rdrand-käskyt, järeämpi jakolaskuyksikkö, mov-käskyjen suoritus renameamalla)


Suorituskyvystä taas:

Desktop-prosessorit pyörii täysin erilaisilla jännitteillä ja täysin eri kohdassa sitä jännite-kellotaajuus-virrankulutus-käyrää kuin näyttikset.

Siitä huolimatta:

The Intel Ivy Bridge (Core i7 3770K) Review

Anandin testeissä esim. x264:ssa 3770k oli 10% nopeampi kuin 2600k, mutta silti 3770k:lla koko systeemin virrankulutus oli vain 82% 2600k:n virrankulutuksesta.

Tästä virrankulutuksesta ivy bridellä n. puolet oli käytännössä muuta kuin CPUn kulutusta, ja näiden muiden osien kulutus lisääntyi ivy bridgellä kun tehtiin enemmän työtä.

Tästä saadaan laskettua että käytännössä itse ivy bridge-prosessorin virrankulutus oli alle kaksi kolmasosaa sandy bridgen virrankulutuksesta, VAIKKA se teki 10% enemmän työtä.

Päästään aika lähelle sitä energiatehokkuuden tuplaantumista.

Ja tässä vielä verrattiin prossuja joista toinen oli valmistetu "kypsällä" versiolla "32nm" tekniikasta ja toinen "22nm" prosessin varhaisella versiolla.
Jonkun devils canyonin aikaan prosessi oli kypsynyt tästä aika paljon lisää ja ero "32nm" prosessiin oli taas jo selvästi suurempi.

Että väitteesi siitä että intelin "22nm" ei tarjonnut juuri mitään parannusta "32nm" prosessiin on täyttä puppua.

Toinen mielipide tulee tässä:

Intel Core i7-3770K CPU Review | bit-tech.net

Virrankulutus stock kelloilla rasituksessa:

2500K: 162W
3570K: 161W

Kellotaajuudet nousivat 0,1 GHz sekä stock että turbo. Valmistustekniikka antoi 3% lisää kellotaajuutta ja 1 watin pienemmän lämmöntuoton. Käytännössä nolla.

Mitä tulee ytimen pienentymiseen ja siihen mitä myöhempi 22nm teki jne, niistä en sanonutkaan mitään. Valmistustekniikan tuoma nopeusparannus uuden valmistustekniikan mallin julkaisuhetkellä on hyvin lähellä nollaa. HT malleissa ero on suurempi, siinä saattaa arkkitehtuuri vaikuttaa enemmän.

Mitään "suurempaa parannusta" ei vaan ollut.

Energiatehokkuus parani alle kaksinkertaisesti, kellotaajuuksia voitiin nostaa n. 1.5-kertaisesti ilman että energiankulutus ja lämpörajat alkoi paukkua.

Ja transistoritiheys parani alle 2-kertaisesti.

Nopeusparannus suhteessa edelliseen huippumalliin oli suuri. Se on olennaisin asia.

GV100 josta tensoriyksiköt poistettu ja muistirajapinta vaihdettu ei olisi mikään "jättipiiri" "7nm"llä.

TSMC "7nm" prosessi on 2.74 kertaa tiheämpi (mitattuna SRAM-solun koolla) kuin TSMCn "16nm" prosessi. Se on siis ihan oikeasti "puolentoista sukupolven hyppäys" siitä "16nm" prosessista tiheydeltään. (log2 (2.74) == 1.454)

Jos koko piiri skaalautuisi tuolla kertoimella, täysi GV100 valmistettuna "7nm"llä olisi vain 297mm^2.

Käytännössä piirin reunoilla oleva IO ei skaalaudu ihan täydellä kertoimella, mutta tensoriyksiköt poisjättämällä ja vähemmän pädejä käyttävään muistitekniikkaan vaihtamisella säästöä olisi varmaan hiukan enemmän kuin mitä näiden huonompaan skaalaamiseen menetetään. Lopputulokseni ehkä joku ~280mm^2 piiri, pienempi kuin GTX1080/GP104 ( 314mm^2), puolessa välissä polaris 10n(rx 480) ja gtx 1080n kokoa.

Se mikä on "jättipiiri" riippuu lähes yksinomaan siitä miten hyvin valmistustekniikka toimii. 28nm prosessin alkuvaiheessa 300 mm2 piiri oli iso piiri, loppuvaiheessa väännettin jo 600 mm2 piirejä.

Yleisesti ottaen myös valmistustekniikan pienentyessä pienenee myös "normaalikokoisen" piirin koko, eli 300 mm2 piiri 7nm tekniikalla on paljon "isompi" kuin sama piiri 16nm tekniikalla.

.. paitsi että AMDn piiri oli näistä 16% isompi, vaikka se valmistettiin n. 9-15% (*) tiheämmällä valmistustekniikalla. Eli AMDn piiri olikin logiikkamäärältään n. 25-30 % suurempi.

AMDltä tarvittiin siis n. 25-30% enemmän logiikkaa saman suorituskyvyn saavuttamiseen.

AMD tarvitsi enemmän logiikkaa saman pelinopeuden saavuttamiseen. Kryptomainauksessa AMD meni menojaan. Eivät ne transistorit täysin hukkaan siis menneet. Toisekseen AMD:lla oli käytössä lähes koko GF:n valmistuskapasiteetti kun taas TSMC:lla oli "muutama" asiakas käyttämässä 16nm prosessia.

~280mm^2 piiri ei olisi mikään "sikahintainen jättiläispiiri" vaan se olisi vain n. 20% sitä sinun sweet-spot-rx480stäsi suurempi.

(*) Applen piiri oli Samsungin prosessilla(sama kuin GFn prosessi) 9% pienempi kuin TSMCn prosessilla, mutta SRAM-solun koko on jopa 15% pienempi.

280mm2 7nm tekniikalla on paljon "suurempi" kuin 280mm2 14/16nm tekniikalla. Lisäksi mikäli 7nm saannot ovat huonot, siitä voi hyvinkin tulla sikahintainen jättiläispiiri. Sellaisia olivat lähes kaikki 20nm piirit. Ihan varmasti 20nm tekniikalla saatiin valmistettua toimivia piirejä. Ne kaikki olivat sikahintaisia tai jättiläispiirejä, tai molempia.

Niin kauan kun ei tiedetä mitkä ovat 7nm tekniikan saannot ja hinnat, on mahdoton sanoa näistä asioista tarkasti.[/QUOTE]
 
Minkä näytönohjaimen korvasi GTX1080? Aivan, GTX980Ti.

Siinä syy miksi 980Ti on mukana keskusteluissa. Se sattuu olemaan se kortti jonka uusi kuluttajaluokan huippumalli korvasi ja siksi järkevin vertailukohta siihen mitä uusi valmistustekniikka sai aikaan kuluttajaluokan huippumallin osalta.
Ei, vaan jos pitää laskea että se "korvasi" jonkun, niin se "korvasi" 980:n.

Eikä loppuviesti sen paremmalta näytä.
 
Ei, vaan jos pitää laskea että se "korvasi" jonkun, niin se "korvasi" 980:n.

Eikä loppuviesti sen paremmalta näytä.

Hinnan puolesta 980 maksoi satasen vähemmän kuin 980Ti tai vaihtoehtoisesti GTX1080 maksoi satasen enemmän kuin GTX980. Satasen hintaero "korvaajalle" on aika paljon kun löytyy samanhintainenkin. Nopealla googletuksella hintaperustelu kelpaa muillekin Nvidia unveils GTX 1080 and GTX 1070: a new level in GPU power

Edit: Tai sanotaan asia tällä tavalla. Mikäli GTX1080 ei ollut GTX980Ti:n korvaaja se tarkoittaa ettei GTX980Ti:n korvaajaa julkaistu samalla kun GTX1000-sarja julkaistiin. Jos GTX980Ti:lle ei ole korvaajaa, miksi sen hintaa pudotettiin samalla kuin GTX980:n GTX1000-sarjan tullessa? Mitä järkeä pudottaa hintaa radikaalisti mikäli kortille ei ole korvaajaa tulossa?

Mikä muussa viestissä on vikana? Väite koski edelleen sitä paljonko saadaan julkaisussa lisää nopeutta. Sillä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa paljonko valmistustekniikka paranee. Kuten vaikka Threadripper 2 joka on "noin 100%" nopeampi edeltäjäänsä nähden. Joten vamistustekniikka parani "noin 100%"? :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
297 581
Viestejä
5 075 344
Jäsenet
81 335
Uusin jäsen
Kosminen kettu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom