Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
@Divvy @JiiPee nostan vanhaa. En tiedä miksi, mutta g-sync aiheutti itsellä tuon 99. persentiilin droppaamisen kahvijärvellä dirt rallyssa. Sanotaanko että piti mennä melko pitkän kaavan mukaan ennen kuin näki lähelle.

1. Lähtötilanne oli puhdas kokoonpano
2. Ajurit yms uusiks koska 99. persentiili niin paljon alhaisempi kuin vastaavalla kokoonpanolla jollain toisella
3. Koko käyttöjärjestelmä uusiksi
4. Bios flashback vanhempaan
5. Bios uusimpaan
6. Kellot pois
7. Kellot takas & vuorokausien vakaustestejä
8. Lopetin ja totesin että aivan sama
9. Rakenna custom loop & tee shunt mod titanille koska rupesin epäilemään että GPU:n power limit aiheuttaa tuon
10. Tutki kaikkia vetoja ja huomaa että kaikissa sama ~100fps 99. persenttiili

100fps -> 100hz -> G-sync -> sammuta g-sync ja tässä tulos:

drt gsync off.PNG

Lukuina:
Avg: 194fps
99th%: 149fps

Nyt voin nukkua taas yöni rauhassa. :joy:

Ei verrannollinen aikaisempien omien tuloksien kanssa, koska titanilla shunt modin jälkeen +262MHz (2062Mhz) kelloja corella.

Joku fiksumpi voi selittää miksi tämä tapahtuu kahvijärvellä mut ei ryzenillä. Itse en tiedä.

No johan on ollu jumppa! Niin eli siis kahvilla g-sync päällä siulla oli se frametime ihan hirveen näköinen? Oli sitä sahaamista ihan helvetisti?
 
Katoitko mimmosta GPU ja CPU kuormitus oli g-sync päällä? Mietin et jos vaikka CPU ei mielestään saa riittävästi kuormaa ja tiputtelee kelloja et voisko se aiheuttaa sitten sitä sahaamista?

Eli turbot poistamalla sahaamiset kuriin? Ei kuulosta pöllömmältä idealta, jos jos fps dropit aiheuttaa häiriötä :think:
 
Katoitko mimmosta GPU ja CPU kuormitus oli g-sync päällä? Mietin et jos vaikka CPU ei mielestään saa riittävästi kuormaa ja tiputtelee kelloja et voisko se aiheuttaa sitten sitä sahaamista?

Riippumatta siitä onko G-sync päällä vai ei, ei 5ghz 8700k / 4000C16 "LL" riitä ruokkimaan kellotettua Titania 1080p resolla tuossa pelissä niin, että gpu-usage pysyisi kokoajan 99%:ssa.

Ts. en nyt mitään tarkkoja graafeja ottanut, mutta silmämääräisesti g-sync päällä tai pois päältä pyöri gpu-usage pääsääntöisesti siinä 95-99%, muutamissa kohdissa dropaten jonnekin 90% nurkille. En vastaavasti huomannut silmämääräisesti mitään muutosta prosessorin käyttöasteessa.
 
Eli turbot poistamalla sahaamiset kuriin? Ei kuulosta pöllömmältä idealta, jos jos fps dropit aiheuttaa häiriötä :think:

Niin kun se kuva nyt kuitenkin oli todella ruma g-sync päällä. Ja oikeestaan ainoo ero on että max fps cap g-sync päällä joten kuormaa on vähemmän jollloin kaiken järjen mukaan se frametime pitäisi olla tasaisempi. Ellei sitten tosiaan kellot ala sahaamaan.. Oikein muuta ainakaan ittellä tule mieleen.
 
Niin kun se kuva nyt kuitenkin oli todella ruma g-sync päällä. Ja oikeestaan ainoo ero on että max fps cap g-sync päällä joten kuormaa on vähemmän jollloin kaiken järjen mukaan se frametime pitäisi olla tasaisempi. Ellei sitten tosiaan kellot ala sahaamaan.. Oikein muuta ainakaan ittellä tule mieleen.

Ei G-sync rajoita max fps. Mulla siis on 100Hz näyttö, ja G-sync päälläkin se keskimääräinen fps oli jossain 150fps nurkilla, mutta 99.persentiili tippui sinne 100fps, jossa ei ole mitään logiikkaa. G-syncin pitäisi vain "mennä pois päältä" kun virkistystaajuus ylitetään. Sen takia moni käyttää max fps limitteriä, että g-sync pysyisi jatkuvasti päällä.
 
Oota ku tulee AMD uudet chipsetit, intel tulee olemaan aika ahtaalla siinä scenariossa.

Hyvä että kilpailua on ilman sitä oltais kusessa.

Kallein ei aina tarkoita että olisi paras tai parempi. (Käyttötarkoitus ratkaisee)...
 
Oota ku tulee AMD uudet chipsetit, intel tulee olemaan aika ahtaalla siinä scenariossa.

Hyvä että kilpailua on ilman sitä oltais kusessa.

Kallein ei aina tarkoita että olisi paras tai parempi. (Käyttötarkoitus ratkaisee)...

Mistä chipseteistä oikein puhut?

Mitä millään tavalla hyödyllistä ne uudet chipsetit voivat mielestäsi tuoda?


Ryzen ei edes tarvi toimiakseen mitään IO-ohjain-piiriä.
 
Ei G-sync rajoita max fps. Mulla siis on 100Hz näyttö, ja G-sync päälläkin se keskimääräinen fps oli jossain 150fps nurkilla, mutta 99.persentiili tippui sinne 100fps, jossa ei ole mitään logiikkaa. G-syncin pitäisi vain "mennä pois päältä" kun virkistystaajuus ylitetään. Sen takia moni käyttää max fps limitteriä, että g-sync pysyisi jatkuvasti päällä.

Aivan juu käsitin väärin sen siun 100Hz -> 100FPS viittauksen. Pystyisitkö testaamaan että rajotat sen max FPS:n tuohon 100 g-sync päällä ja miksei pois päällä myös, että onko niillä jotain eroa?
 
Tuli sitten taas luettua kaikenlaista.

PC-markkinat laskeneet jo viisi vuotta ja vaikka nyt näyttäisi lasku tasoittuneen, niin kaikki ennustukset odottavat laskun vain jatkuvan. Tämän tietänee kaikki kuten myös sen että mobiilimarkkinat jatkavat vahvaa kasvuaan vuodesta toiseen. Puhelimen ja padin käyttöalueet kasvavat koko ajan ja tietty PC:n kustannuksella. Mobiililaitteet täyttävät jo nykyään suurimman osan ihmisen normaaleista tietotekniikan tarjoamista palveluista ja miksei, koska onhan kalikka paljon helpommin lähestyttävä, suhteellisen turvallinen ja helposti mukana. Tarvitsee vain katsoa minkä loisteessa kasvava sukupolvi viettää suuren osan ajastaan. Siellä on tulevaisuus, isoin massa ja sinne kannattaa kehittää ne uusimmat innovaatiot. Rahanäkökulmasta asia on vielä merkittävämpi. Uusi huippupuhelin voi maksaa sen 1000€ ja useat näkevät joko todellista hyötyä tai sitten statuselementtiä niin paljon että päivittelevät luuriaan jopa vuoden välein. Tämä raha on väistämättä pois jostain muusta ja lähin kilpailija löytyy tietenkin siitä x86-vehkeestä, joka on vain pelkkä työväline, pakollinen kuluerä joka ei suurempia intohimoja herätä.

Sitten on tietenkin se pelipuoli ja parasta tehoa PC sille puolelle toki tarjoaa, mutta ketkä sen perässä sitten ovat? Konsolien helppoutta on PC:n paha lähteä haastamaan ja konsolit taas eivät pärjää Google/Apple-ekosysteemeille. Taas voidaan katsoa mitä ne tulevaisuuden toivot tekevät, niin aivan tajuttoman vähän näkyy PC:itä enää nulikoiden pelilaitteina. Pleikka, äxbox jyrää ja vielä enemmän kännykkäpelit, eikä pelkästään sen takia että ovat helppokäyttöisempiä vaan etenkin yhteisöllisyyden takia. PC- ja konsolipuolella on toki multiplayeria eri muodoissa, mutta niiden vaatima laitteisto/infra yms. vaatii tilaa ja suunnitelmallisuutta. Olkoot mobiilipeli sitten vähän yksinkertaisempi, hieman rumemman näköinen, mutta vastapainona kaveripelisession voi polkaista pystyyn missä vaan kaverien ollessa fyysisesti läsnä tai ei. Sosiaalisuuskortti on hyvin vahva koukuttaja ja se on mobiilipuolella sisäänrakennettuna joka tasolla. Nintendon Switch tuntui alkuun erikoiselta vedolta, mutta kyllä ne pojat kotiläksynsä=markkinatutkimuksensa hyvin ovat tehneet.

Ja pelipuolesta sitten se VR, sehän vaatii paljon laskentatehoa ja siinähän on hyvää kasvusaumaa PC:lle...no vinkkinä vain että kannattaa jättää se Oculus tai Vive ihan suosiolla kauppaan ellei ole oikeasti aivan turhaa rahaa taskun pohjalla. Nykyisellään laitteet ovat aivan liian hankalia normitallaajille että saavutettaisiin kriittinen massa ja sitä myötä oikeasti kunnon hittipelejä. Toki nyt julkaistut Doom ja Fallout4 ovat hyviä houkuttimia, mutta silti tarvitaan se 700€ VR-paketti ja pitkälti toista tonnia maksava PC kaveriksi + kaapelikikkailua ja muuta säätämistä että päästään edes alkuun. Pleikkarin VR:ää on myyty ihan kiitettävästi, mutta se onkin kilpailijoitaan puolet halvempi ja muutenkin "helppo" ostos pleikkarin omistajille. Siinäkin tosin on valitusta aiheuttanut johtojen kanssa sählääminen, minkä takia onkin luontevaa odottaa seuraavan sukupolven poistavan tämän kiusantekijän...ja pikkupakko onkin tai muuten käy näille 3D-lasit eli tuli-meni. No tähän suuntaan Google ja muut ovatkin menossa. Suurimmalle osalle VR onkin tullut tutuksi 3D-kehikoista, joihin se nykyään jo 4K-näytöllä varustettu kännykkä napsautetaan, katsellaan juutuubista 3D-videoita, lennellään kaupungin yllä ja istutaan vuoristoradassa. Samalla pääsee testaamaan kuinka nopeasti alkaa oksettaa ja on paremmat valmiudet päätellä maksaako tästä touhusta sen nyt kulutetun 30€ sijaan 750€ (PS4+VR) tai enemmän (PC+Oculus/Vive)...suurimmalle osalle riittää se 30€. Suunta on standalone VR-laitteisiin ja sinne myös Google, Oculus, Microsoft sekä Vive ovat menossa. Nämäpä eivät sitten ole millään lailla riippuvaisia PC-raudasta, vaan sisällä surisee useimmiten joku Snapdragoni tms mobiiliprossu. Oculukselta myös ennustavat että tekniikan kehittyessä muutaman vuoden päästä heidän nykyiset kaksi kehityslinjaansa PC:n kanssa ja ilman sulautuvat jälkimmäiseen.

Ja sitten tästä vihdoin ja viimein Inteliin ja AMD:hen. Pointti tullee aika selvästi esiin eli x86:n tulevaisuus näyttää vähän joka suhteessa aika surkealta. Palvelinpuolella on varmasti edessä terve ja mielenkiintoinen kilpailu Intelin ja AMD:n välillä, joiden asemaa taas on nakertamassa Power sekä ARM. Lisäksi ohjelmistojen muuttuessa yhä alustariippumattomimmiksi, mukaan voi tulla yllättäviäkin pelureita. Läppäripuoli on taas ollut vahvasti Intelin hanskassa, mutta AMD tulee myös sinne suhteellisen hyvällä paletilla ja Intelin veto lähteä kehittämään GPU:ita AMD:n kanssa kertoo ettei nyt ihan satavarmoja olla siitäkään alueesta. Läppäripuolen musta hevonen on taas "Always Connected"-ajatuksen mukainen ARM-apuprosessorin mukaanotto. Apuprossulla hoidetaan se kevyt päivittäinen käyttö, todennäköisesti 90% kaikesta kuormasta, x86-puolen odotellessa sivussa jos tarvetta kovemmalle laskentateholle. Nyt myös AMD ilmoittanut lähtevänsä Qualcommin kanssa tällaiseen kehitykseen. Apple tuo pian oman ARM+Intel-läppärinsä ja Microsoft toi hetki sitten omansa (Microsoft launches ARM-powered Windows 10 PCs with ‘all-day’ battery life). Ei tarvitse olla mikään ennustaja-eukko että näkee kuinka ARM on pikkuhiljaa valumassa myös tälle sektorille ja jos/kun tekniikka saadaan hyvin toimivaksi, niin Inteliä/AMD:tä näkee enää vain huippumalleissa.

Ja kaiken tämän keskellä Intel pyristelee omien tehtaidensa kanssa ja yrittää myydä sitä kapasiteettia nyt muillekin ettei tuotantolaitokset kävisi vajaateholla (Intel foundry customer bails out) Intelin ongelmat 10nm kanssa alkavat kuitenkin painaa aika pahasti. Alunperin 10nm lupailtiin vuodelle 2015 ja nyt näyttää siltä että hyvä jos isossa mittakaavassa edes vuonna 2018. Tämän päälle vielä se, että ennustus on että vasta toisen tai kolmannen sukupolven 10nm tulee tuomaan jotain merkittävää etua nykyiseen optimoituun 14nm-prosessiin. Intelin 10nm on ilmeisesti vielä aika lailla samanlainen kuin GF:n 7nm (Intel foundry customer bails out Another partner silently goes AWOL), joten käytännössä Intelin prosessietumatkaa ei enää ole tai on jopa jäämässä jo jalkoihin. Samalla Intelin nykyinen monoliittinen arkkitehtuuri on myrkkyä tuleville 7nm viivanleveyksille, jossa valmistuskustannukset ovat tuplasti kalliimmat per kivi kuin 14nm-prosessilla. Lisa Su väittää että vaikka nykyinen Epyc-huippumalli onkin kommunikaatio-yms-linkkien takia isompi kuin sama paketti monoliittisena mallina, niin valmistuskustannukset ovat pienemmän hylkyprosentin takia 40% edulisemmat (IEDM 2017: AMD says Epyc is just the beginning | ZDNet). En ehkä itse laittaisi nyt montaa penniä Intelin osakkeisiin...
 
Olishan toi 5+ GHz Ryzen aika kova 12 corella. Tollasen jos oikeasti sieltä tiputtaisi ulos näin pikaisesti niin olis kyllä aika WTF moment Intelille.
 
@sushukka Olen tuosta viimeisestä osasta samaa mieltä, mutta näkisin X86-arkkitehtuurin vain löytävän vahvemmin oman paikkansa, kun peruskäyttäjä pärjää ARM:lla. Totta kai X86:n käyttäjämäärä suhteessa laskee, mutta vain sen takia että iso osa tavanomaisista tietokonekäyttäjistä löytää itselleen sopivamman alustan.

ARM yleistyy laajalti, mutta kunnon grafiikkaan se ei riitä ja on aina olemassa markkinat hienon näköisille peleille, joita joku löytyy aina tuottamaan.

PC-koneita tarvitaan paljolti kaiken laiseen raskaaseen tuottamiseen, jossa X86 on pakko olla ja sen enemmän ytimiä sen parempi. PC-pelaaminen voi myös hyvin, koska moni tuottaa ja pelaa samalla koneella.

Tämän lisäksi konsolit ovat alkaneet jatkuvasti muuttuvien valmistustekniikoiden ja -kustannusten takia päivittymään nopeammin, mikä ohjaa sekin käyttäjiä PC:n pariin, koska miksipä ei PC:tä kun se on melkein sama kuin konsoli.

PC:llä pääset nykyään käsiksi kaiken maailman alphoihin ja betoihin, joten sekin houkuttaa vannoutuneempaa pelaajaa ja PC:llä on tarjottavana rajusti parempi 144 ruudunpäivitys verrattuna 30, mistä yhä useampi tuntuu kiinnostuvan.

Mobiilipelaaminen näyttää siksi vahvalta että lapset pelailevat kännykällä ja nykyään myös nuoret kuin aikuiset naisetkin. Tämä on valtava kategoria ihmisiä. Miksi vanhempi ostaisi lapselle kalliin konsolin jos älypuhelin riittää pelaamiseen tälle vallan hyvin? Sitten kun ikä alkaa olla siinä yläasteen paikkeilla ja voi omaa rahaakin mahdollisesti löytyä, niin varmasti kääntyy kelkka ensimmäisen konsolin tai PC:n puoleen (jossa X86), puhumattakaan jos vanhemmat jo omistavat tällaisen. Lukumäärät ja osuudet hämäävät, koska pelaajia on nykyään kaiken kaikkiaan enemmän.

Tämä meni aiheesta sivuun, mutten näe X86-alustalla minkään laista huolta vielä pitkiin aikoihin, tosin Intelin on toki tarjottava nopeammin lisää ytimiä pystyäkseen kilpailemaan jatkossa. AMD kun kilpailee nyt aivan samoista apajista, mutta laajentaa samalla myös osaamistaan muille saroille, mihin voi tarjota varsinkin tehokasta integroitua grafiikkapiiriä ja melko energiatehokasta Ryzeniä. AMD pärjää sen mitä pärjää kuitenkin sillä, että antaa muiden vapaammin tehdä piireistään kustomoituja versioita.
 
Viimeksi muokattu:
@sushukka
ARM yleistyy laajalti, mutta kunnon grafiikkaan se ei riitä ja on aina olemassa markkinat hienon näköisille peleille, joita joku löytyy aina tuottamaan.

Grafiikkaa piirretään nykyään näytönohjaimilla, ei prosessoreilla.

Tehokasta näyttistä pystyisi ihan yhtä lailla käyttämään ARM-ytimen kanssa kuin x86-ytimen kanssa, kun vaan joku tekisi ARM-pohjaisen piirin jossa olisi pcie16x-väylä (tai joku muu nopea väylä näyttiksen kytkemiseen, nvlink toiminee myös nvidian näyttisten kanssa)

Ja siitä grafiikan geometriapuolesta:

ARM neon-SIMD:llä soveltuu siihenkin vähintään yhtä hyvin kuin ryzen, jos joku vaan tekee sen tehokkaan ARM-ytimen

PC-koneita tarvitaan paljolti kaiken laiseen raskaaseen tuottamiseen, jossa X86 on pakko olla

Tämä alkaa käydä aika harvinaiseksi. Se oikeasti raskas laskenta on melko platform-riippumatonta, kun sitä on jo viime vuosituhannella ajeltu ties kuinka monen eri UNIX-RISC-valmistajien erilaisilla koneilla. Ja nyt sitä ollaan tämän vuosikymmenen aikana sitten siirretty paljon näyttiksellä tapahtuvaksi.

ja sen enemmän ytimiä sen parempi. PC-pelaaminen voi myös hyvin, koska moni tuottaa ja pelaa samalla koneella.

Tämän lisäksi konsolit ovat alkaneet jatkuvasti muuttuvien valmistustekniikoiden ja -kustannusten takia päivittymään nopeammin

Valmistustekniikoiden kehitys tosin on HIDASTUNUT, ei nopeutunut.
 
Aivan juu käsitin väärin sen siun 100Hz -> 100FPS viittauksen. Pystyisitkö testaamaan että rajotat sen max FPS:n tuohon 100 g-sync päällä ja miksei pois päällä myös, että onko niillä jotain eroa?

Voi kai sen testata, mutta oletan että se on vain min/avg/max lukittu fps. (98/99)
 
No väittelenpä hieman takaisin... :)

  • Kannattaa tsekkaa uusimmat graffademot/pelit uusimmilla älykännyköillä. Ei paha, ei ollenkaan paha. Kun rahaa on taloudessa X-määrä, niin jos se kännykkä pitää joka tapauksessa ostaa, niin helposti jää kyllä se toinen tonni tai kaksi laittamatta erilliseen peliboksiin. Kytke se kännykkä telkkariin ja bluetooth-ohjaimeen, niin siinä konsolin korvike.
  • Totta, mutta tämä ei varsinaisesti lisää X86-laitteiden määrää. Coreja on lisää, mutta käyttäjä on sama. Jotkut tuottaa ja pelaa samalla koneella, mutta kyllä se useimmiten on niin että ne ovat edelleen kaksi eri konetta. Työpaikan koneella ei Steameja tai Battle.nettejä katsota hyvällä. Muutenkin hyvä pelinäytönohjain työkoneessa on aika harvinaista herkkua ellei sitten ole oma firma tai muuten vaan saa päättää täysin vapaasti minkälaisen työkoneen haluaa.
  • Konsoleiden päivitysnopeus ei varsinaisesti pakota ostamaan uutta konsolia. Uusimmat pelit toimii myös siinä vanhemmassakin PS4-iteraatiossa. Ja edelleenkin konsoli toimii kun laitat sen käyntiin, otat ohjaimen käteen ja alat paukuttaa. Ei tarvitse asentaa Windowsia, päivittää virustorjuntaohjelmaa, asennella Steamia, ihmetellä onko se levytila loppu vai minkä takia tahmaa jne. Monelle tuottaa ongelmia jo pelkästään PC:n kaapeleiden kytkeminen paikalleen.
  • Beta/alpha-pelihoukutinta en kyllä laske argumentiksi ja kyllähän nuo uudet konsolit ymmärtääkseni pystyy myös yli 30fps ruudunpäivitysnopeuksiin...ja edelleenkin suurin osa pelaajista tuskin on edes miettinyt tai älynnyt ajatella koko 30/60fps-"ongelmaa".

  • Ei se porttiteoria tässä oikein puhtaasti toimi. Se nainen tuskin koskaan ostaa PC:tä pelaamista varten, vaan pelaa sitä Candy Crushia ihan tyytyväisenä sillä kännykällä edelleen. Harva poikakaan sitä tekee, vaikka pelailu nyt pojilla on yleisempää. Peli-PC:n ostaminen nuorelle vaatii vanhemmilta jonkunlaista osaamista aihealueen ympärille tai sitten jonkun naapurin nörtin tms. Jos sitä ei ole, niin kyllä se konsolin puolelle taipuu, varsinkin kun pitäisi heti alkuun tehdä valtava pohjatyö että edes osaisi ostaa oikenlaiset komponentit. Toki voi ostaa valmiin kikantin pelikoneen, mutta siinä mennään melko varmasti metsään koska ensinnäkään ei haluta ostaa sitä helposti yli 1000€ konsolia enemmän maksavaa PC:tä, minkä takia ostetaan se ruppa ja ihmetellään kun graffat on surkeammat kuin konsoleissa.
  • Osittain olen kyllä samaa mieltä siinä että nuoret vanhempana ostavat sen PC:n pelikoneeksi, mutta silloinkin lähinnä taloudellisista syistä eli mennään opiskelemaan, rahaa ei ole kuin yhteen jokapaikan laitteeseen ja pelitkin saa kivasti waretettua netistä. Tiedän myös kuitenkin paljon tässä tilanteessa olevaa porukkaa, jotka ovat kuitenkin päätyneet ostamaan kunnon läppärin, jota mukava käyttää luennoilla ja sitten tyydytään johonkin vanhempaan konsoliin, kännykkäpeleihin tai johonkin low-end-graffaan siinä läppärissä. 1500€ on oikeasti iso raha ja jos sen pelinälän saa tyydytettyä jollain edullisemmalla tavalla, niin siihen on kovin helppo tarttua.
Statistiikat sen näyttää. PC-puoli sellaisena kun nyt sen tunnemme on pikkuhiljaa hiipumassa. Kyllä sillä paikkansa on, mutta se ei enää pitkään aikaan ole ollut valokeilassa niin kuin ennenvanhaan. Nulikoilla on kännykät jo alkuvaiheessa ja kasvavat siihen ajattelumalliin: someakin voi tavallaan kutsua ajanvietepeliksi. PC tulee vanhempana jos tulee, mutta usein se on läppäri + se kännykkä. Jos se PC tulee, niin jossain vaiheessa ihminen vanhenee ja se pelaaminen ei tunnu enää ihan yhtä kivalta kuin ennenkin. Kunnon peleihin pitää varata aikaa, omaa rauhaa, aamulla pitäisi taas mennä töihin jne. niin sitten on usein helpompi vain räplää jotain Netflixiä tai jotain simppeliä mobiiligeimiä tms. Se ehkä mitä yritän sanoa on se, että ennen vanhaan ei ollut niin paljon vaihtoehtoja. Silloin jos halusi pelata, niin siihen touhuun oli jollain tasolla sitouduttava. Nyt jos kiinnostaa pelata jotain, niin siihen on sen sata eri vaihtoehtoa ja kallein niistä on PC. Stiimialennuksillakin tarvitaan melko määrä pelejä että hintaeron saa kurottua umpeen ja se tuskin edes onnistuu jos pitää vielä olla jatkuvasti siellä aallonharjalla konetta päivittämässä. En kritisoi, koska olen puhdasverinen PC-mies, mutta kaikkialla ympärillä vaan näen tämän PC:n muuttumisen käytännössä leivänpaahtimeen verrattavaksi pakolliseksi dokumenttien tuottamiskoneeksi.
 
@sushukka

Eipä minulla ole enempää sanottavaa, kuin grafiikkademot eivät ole kovinkaan vastaavia valmiiden pelien kanssa simulaatioineen. Tärkeänä huomiona vielä mobiilipelien laatu ja syvyys eivät ole samaa luokkaa mitä muualla, mikä on yksi suurimpia mobiilipelien kompastuskiviä sen lisäksi, että ohjaaminen kosketusnäytöllä on pidemmän päälle turhauttavaa.

Mobiilipelaaminen on valtaosalle vain ensikosketus pelaamiseen, mistä sitten siirrytään muiden laitteiden pariin, eli uskon tähän mainitsemaasi porttiteoriaan. PC-pelaamisen tulevaisuus on tässä mielessä valoisa, mikä näkyy tietääkseni kohonneissa PC-pelien myyntitilastoissa ja esimerkiksi erillisnäytönohjaimien myynnissä. Tilastoja taitaa löytyä myös ihan PC-komponenttien ja -pakettien saralta ja tietysti tärkeämpänä rekisteröityneiden Steam-käyttäjien osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kaiken tämän keskellä Intel pyristelee omien tehtaidensa kanssa ja yrittää myydä sitä kapasiteettia nyt muillekin ettei tuotantolaitokset kävisi vajaateholla (Intel foundry customer bails out)

Onko jossain luotettavasta lähteestä kuultua faktaa aiheesta, että intelin tehtaat kävisi vajaateholla?

Intel osti juuri Alteran. Kun Intel siirtää alteran FPGA-piirien tuotannon omiin tehtaisiinsa, se saa aika hyvin täytettä niille.

Intelin ongelmat 10nm kanssa alkavat kuitenkin painaa aika pahasti. Alunperin 10nm lupailtiin vuodelle 2015 ja nyt näyttää siltä että hyvä jos isossa mittakaavassa edes vuonna 2018. Tämän päälle vielä se, että ennustus on että vasta toisen tai kolmannen sukupolven 10nm tulee tuomaan jotain merkittävää etua nykyiseen optimoituun 14nm-prosessiin.

Uudesta valmistusprosessista voi olla muitakin hyötyjä kuin saavutettava maksiminopeus. Transistoritiheys paranee, ja virrankulutus matalalla jännitteellä, matalilla kelloilla voi myös olla pienempi (tosin se voi olla myös suurempi ;)

Intelin 10nm on ilmeisesti vielä aika lailla samanlainen kuin GF:n 7nm (Intel foundry customer bails out Another partner silently goes AWOL), joten käytännössä Intelin prosessietumatkaa ei enää ole tai on jopa jäämässä jo jalkoihin.

Jos nyt kuitenkin odotettaisiin ensin että sen GFn "7nm" prosessista tulee mitään varmoja aikataulutietoja (eikä pelkkiä GFN lupauksia ja roadmappejä) ulos. Siellä saattaa ihan hyvin olla vielä edessä niitä samoja ongelmia mitä intel on jo "10nm" prosessinsa kanssa ratkonut.

Samalla Intelin nykyinen monoliittinen arkkitehtuuri on myrkkyä tuleville 7nm viivanleveyksille, jossa valmistuskustannukset ovat tuplasti kalliimmat per kivi kuin 14nm-prosessilla.

Miten niin? Onko lähdettä tuolle "tuplasti kalliimmat"-väitteelle?

Ja tosiaan suuremmalla piilastulla on suurempi todennäköisyys että piilastulle tulee vikoja. Tätä varten sieltä voidaan kytkeä pois yksittäisiä ytimiä tai tiettyjä SRAM-lohkoja. Valmistetaan esim. 36-ydin ja myydään sitä 32-ytimisenä. Yksi vika ei enää nykyään johda siihen että koko piilastu on pilalla, ellei se ole jossain kriittisessä kohdassa väylärakennetta tai sellaisessa piirissä, joita siellä ei ole montaa. Tosin tuo mesh-topologia myös tarkoittaa sitä että muutaman kriittisen ison väylän sijasta siellä kymmeniä pieniä, ja vaikka joku väyläkin olisi rikki, datan voi ehkä pystyä reitittämään sen ohi kiertotietä (tosin ei ole varmaa, tukeeko intelin väylän reititysprotokolla näitä kiertoteitä)

Lisa Su väittää että vaikka nykyinen Epyc-huippumalli onkin kommunikaatio-yms-linkkien takia isompi kuin sama paketti monoliittisena mallina, niin valmistuskustannukset ovat pienemmän hylkyprosentin takia 40% edulisemmat (IEDM 2017: AMD says Epyc is just the beginning | ZDNet). En ehkä itse laittaisi nyt montaa penniä Intelin osakkeisiin...

Nämä prosentit on AMDn valmistus- ja pakkaustekniikoilla ja AMDn arkkitehtuurilla(jossa esim. L3-kakkua ei saa kytkettyä pois päältä yhtä pienellä granulariteetilla kuin intelillä).

AMDllä esim kaikki EPYC-mallit missä yhtään L3-kakkua on kytketty pois päältä samalla vähintäään puolittaa ydinmäärän.
 
@sushukka

Eipä minulla ole enempää sanottavaa, kuin grafiikkademot eivät ole kovinkaan vastaavia valmiiden pelien kanssa simulaatioineen. Tärkeänä huomiona vielä mobiilipelien laatu ja syvyys eivät ole samaa luokkaa mitä muualla, mikä on yksi suurimpia mobiilipelien kompastuskiviä sen lisäksi, että ohjaaminen kosketusnäytöllä on pidemmän päälle turhauttavaa.
Mobiilipelaaminen on valtaosalle vain ensikosketus pelaamiseen, mistä sitten siirrytään muiden laitteiden pariin, eli uskon tähän mainitsemaasi porttiteoriaan.

Jos se kosketusnäytöllä pelaamainen ei "aloittelevaa pelaajaa" nappaa niin se johtaa siihen että sitten se ei pelaa, eikä siihen, että se vaihtaisi pelilaitetta.

Kun ei ole kokeillut parempaa, ei voi kaivata sitä. Kun on kokeillut parempaa, ei ole paluuta huonompaan.

Porttiteoriasi ei siis tämän osalta toimi.

PC-pelaamisen tulevaisuus on tässä mielessä valoisa, mikä näkyy tietääkseni kohonneissa PC-pelien myyntitilastoissa ja esimerkiksi erillisnäytönohjaimien myynnissä. Tilastoja taitaa löytyä myös ihan PC-komponenttien ja -pakettien saralta ja tietysti tärkeämpänä rekisteröityneiden Steam-käyttäjien osalta.

Sinun uskollasi ja todellisuudella on hyvin vähän korrelaatiota keskenään.

Koska ne erillisnäyttisten myynnit ovat mielestäsi kasvaneet?

Tässä vähän mutun sijasta faktaa niistä erillisnäyttisten myynneistä:
Tästä tosin puuttuu viimeinen reilu vuosi.

jpr_q2_2016_mkt_historical_quaterly_gpu_sales---2005---2016.png


Ja potentiaaliset PC-pelien kasvaneet myyntimäärät selittynee melko suurelta osin Steamin lisääntyneillä alennusmyynneillä.

Tosin, saattaa olla myös, että olet katsellut vain steamin tilastoja niistä myydyistä PC-peleistä? Ja yhä suurempi osa PC-peleistä myydään steamin kautta, samalla kun steam-myynnit ovat nousseet, on hyllystä ostettujen pelien määrä romahtanut?
 
Viimeksi muokattu:
90%:lle käyttäjistä riittää pelaamiseen ja muuhun käyttöön se FHD ja siihen kykeneviä näyttiksiä on myyty nyt pitkään, joten on ihan luonnollista, että tahti hyytyy. Muutenkin kone ja näyttissukupolvien olemassaoloaika on kasvanut kokoajan, eikä mitään merkittävää (virtuaalimaailmat on ERITTÄIN kivoja, mutta laitteet vaatii vielä kehittelyä ja softaa rutkasti lisää -> harvinaisia) ole oikein tullut lisää, sitten DX11:sta julkaisun, joten ei vain keskimäärin ole tarvetta uusille näyttiksille siinämäärin.

Jos mainaaminen ei söisi näyttiksiä, tuo pudotus olisi vielä jyrkempi.
 
Tässä ikivanhassa videossa Ryzen 7 @4GHz hakkaa selvästi 7700K:n @5GHz melkein joka pelissä 1080p resolla (GTX 1070 @2200MHz), kun käytetään nopeata rammia. WTF?

www.youtube.com/watch?v=RZS2XHcQdqA

Ihan mahdollista. Nopea rammi nostaa infinity fabricin nopeutta = latenssi tippuu CXX yksiköiden välillä. Ynnä AMD:lla on korkeammat latenssit muisteissa, mutta enemmän kaistaa käytössä. Nopeat muistit/kireät asetukset tiputtaa latenssia.

Intelkin hyötyy nopeista muisteista, mutta Ryzen saa niistä todella kovan boostin. Kyllä sillä kaby laken rinnalle punnertaa, mutta ei enää coffee laken (noista kireistä muisteista oli enemmänkin testejä, useimmiten ryzen veti voiton minimiframeissa ja 99 persentiilissä, kaby lake avg. ja max frameissa).

Coffee laken lisäcoret ja edelleen kovat kellot pitää parhaan peliprosun kruunun intelillä.
 
3600 RAM ei tosin taida olla vieläkään niin stabiili ryzenilla, että sillä voisi pyörittää konetta ilman kaatumisen pelkoa, mutta 3200 RAMinkin tulokset ovat nättejä, erityisesti latensseja kiristämällä.
 
Siis mitä hittoa eikö nämä ongelmat oltu jo kaikilla yleisillä emoilla korjattu kuukaudessa kahdessa julkaisusta bios päivityksillä. Oiskohan sulla vanhaa tietoa vai perustuuko tämä vielä ajankohtaiseen tietoon?
 
Siis mitä hittoa eikö nämä ongelmat oltu jo kaikilla yleisillä emoilla korjattu kuukaudessa kahdessa julkaisusta bios päivityksillä. Oiskohan sulla vanhaa tietoa vai perustuuko tämä vielä ajankohtaiseen tietoon?
Mikä ongelma?
 
Ei G-sync rajoita max fps. Mulla siis on 100Hz näyttö, ja G-sync päälläkin se keskimääräinen fps oli jossain 150fps nurkilla, mutta 99.persentiili tippui sinne 100fps, jossa ei ole mitään logiikkaa. G-syncin pitäisi vain "mennä pois päältä" kun virkistystaajuus ylitetään. Sen takia moni käyttää max fps limitteriä, että g-sync pysyisi jatkuvasti päällä.
Muistelin juuri, että G-syncissä oli jokin bugi, joka aiheuttaa aika vakavanlaatuista stutteria. Tämänpä takia testasin sen nopeasti tällä istumalla vanhemmalla pelillä. Eli asetukset NVCPL:ssä ovat:
  • monitor technology = gsync
  • vertical sync = off
Poistin pelistä (ezquake) fps-limitterin ja g-sync päällä peli antoi ~2400fps ja peli stutteroi aivan helvetisti. Itseasiassa pelaaminen tuntui ja näytti samalta, kuin sitä olisi pelannut jollain 60fps limitillä.

Toistin testin uudestaan, mutta tällä kertaa pistin g-sync=off ja vsync=off ja vähemmän yllättäen ezquake työntääkin samassa mapissa samalla testillä 5700fps ja stutterit loistavat poissa olollaan.

Eli jotain häikkää siellä on, kun kyseissä pelissä ei ole fps-limitteriä ja g-sync on päällä. Yleisesti ottaen kuitenkin ne pelit joita olen pelaillut ja joissa fps-limitteri on, ovat toimineet g-syncin kanssa ihan mallikkaasti. Sitä en tiedä, miten yleinen tuo kuvailemani ongelma on, koska en ole sitä viitsinyt testata kuin tuolla yhdellä pelillä, mutta ehkä tämä on mahdollisesti se, joka aiheuttaa tuon 99. persentiilin heitot myös?

EDIT:
Käytän itse g-synciä siten, että käytän pelien sisäistä fps-limitteriä rajoittamaan fps-lukeman alle monitorin virkistystaajuuden. Esimerkiksi PG279Q kykenee 165Hz virkistystaajuuteen, jolloin käyttäisin pelissä vaikkapa 144fps limittä. Jos monitorini kykenisi vain 144Hz virkistystaajuuteen, käyttäisin pelissä 120fps limittiä.
 
Viimeksi muokattu:
J
Tässä vähän mutun sijasta faktaa niistä erillisnäyttisten myynneistä:
Tästä tosin puuttuu viimeinen reilu vuosi.

jpr_q2_2016_mkt_historical_quaterly_gpu_sales---2005---2016.png


Ja potentiaaliset PC-pelien kasvaneet myyntimäärät selittynee melko suurelta osin Steamin lisääntyneillä alennusmyynneillä.

Tosin, saattaa olla myös, että olet katsellut vain steamin tilastoja niistä myydyistä PC-peleistä? Ja yhä suurempi osa PC-peleistä myydään steamin kautta, samalla kun steam-myynnit ovat nousseet, on hyllystä ostettujen pelien määrä romahtanut?
Pitäisi ennemmin tarkastella pelinäytönohjainten myyntejä. Integroidut ovat syöneet markkinat multimediagpuilta ihan pakettikoneista lähtien.
 
Pitäisi ennemmin tarkastella pelinäytönohjainten myyntejä. Integroidut ovat syöneet markkinat multimediagpuilta ihan pakettikoneista lähtien.

Integroituja näyttiksiä on ollut suurissa määrin koko tuon käppyrän ajan. Ne ovat vain siirtyneet emolevyjen piirisarjoilta prosessoripiirille.
 
Pitäisi ennemmin tarkastella pelinäytönohjainten myyntejä. Integroidut ovat syöneet markkinat multimediagpuilta ihan pakettikoneista lähtien.
Sitähän tuossa juuri kuvattiin. Shipments of Desktop Discrete Graphics Cards in million units.
 
Sitähän tuossa juuri kuvattiin. Shipments of Desktop Discrete Graphics Cards in million units.
Ei discrete graphics välttämättä ole mikään pelikortti. GT710 kuuluu ko. kategoriaan.

Integroituja näyttiksiä on ollut suurissa määrin koko tuon käppyrän ajan. Ne ovat vain siirtyneet emolevyjen piirisarjoilta prosessoripiirille.
On ollut, mutta onko ominaisuudet olleet samaa luokkaa edes Sandyjen integroitujen kanssa? Ja kaikkein tärkeimpänä, kuuluuko emolle integroitu kortti mihin kategoriaan? Onko läppärin gtx1080 discrete vai ei? Jos ei, ei pöytäkoneenkaan emolle juotettu ole.
 
On ollut, mutta onko ominaisuudet olleet samaa luokkaa edes Sandyjen integroitujen kanssa? Ja kaikkein tärkeimpänä, kuuluuko emolle integroitu kortti mihin kategoriaan? Onko läppärin gtx1080 discrete vai ei? Jos ei, ei pöytäkoneenkaan emolle juotettu ole.

Mitä lueskelin lähteen sivuilta, läppärin GTX1080 ei ilmeisesti ole discrete.

Moni tosin lukee Discrete = pelikortti vaikka moni AMD:n integroitu hakkaa surkeimmat Nvidian erilliskortit.
 
On ollut, mutta onko ominaisuudet olleet samaa luokkaa edes Sandyjen integroitujen kanssa?

Tietysti uudemmissa näyttiksissä on paremmat ominaisuudet kuin vanhoissa.

Olennaista on se, mikä on ero sen saman ikäisen integroidun ja kalliin pelikortin välillä.


Suorituskykyero integroitujen ja erillisnäyttisten välillä on vain LISÄÄNTYNYT tuona aikana, ei kaventunut.

Esim. alkuperäisen nForcen suorituskyky oli melkein puolet GF2n suorituskyvystä, tosin muut integroidut oli vähän hitaampia ja nforce taisi tulla ulos jo vähän ennen tuon käppyrän alkamista.


Nykyisen Raven Ridgen suorituskyky on luokkaa kahdeksasosa jonkun vega 64n suorituskyvystä, ja nvidialla on vielä järeämpiä erillisnäyttiksiä ulkona.

Ja kaikkein tärkeimpänä, kuuluuko emolle integroitu kortti mihin kategoriaan? Onko läppärin gtx1080 discrete vai ei? Jos ei, ei pöytäkoneenkaan emolle juotettu ole.

Ei niitä ennen pöytäkoneiden emoille juotettu, vaan ne oli integroitu siihen emolevyn piirisarjaan. Emolevyille juotetut näyttispiirit on pöytäkoneissa aina olleet todella harvassa ja läppäreissä ne on suurinpiirtein yhtä yleisiä nyt kuin ennenkin, joten ne ei muuta vertailua yhtään mihinkään suuntaan.


Tuossa käytetään sanaa "card" eikä "chip" joten läppärien emolevyille kolvattuja piirejä ei tuohon todennäköisesti ole laskettu
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti uudemmissa näyttiksissä on paremmat ominaisuudet kuin vanhoissa.

Olennaista on se, mikä on ero sen saman ikäisen integroidun ja kalliin pelikortin välillä.


Suorituskykyero integroitujen ja erillisnäyttisten välillä on vain LISÄÄNTYNYT tuona aikana, ei kaventunut.

Esim. alkuperäisen nForcen suorituskyky oli melkein puolet GF2n suorituskyvystä, tosin muut integroidut oli vähän hitaampia ja nforce taisi tulla ulos jo vähän ennen tuon käppyrän alkamista.


Nykyisen Raven Ridgen suorituskyky on luokkaa kahdeksasosa jonkun vega 64n suorituskyvystä, ja nvidialla on vielä järeämpiä erillisnäyttiksiä ulkona.



Ei niitä ennen pöytäkoneiden emoille juotettu, vaan ne oli integroitu siihen emolevyn piirisarjaan. Emolevyille juotetut näyttispiirit on pöytäkoneissa aina olleet todella harvassa ja läppäreissä ne on suurinpiirtein yhtä yleisiä nyt kuin ennenkin, joten ne ei muuta vertailua yhtään mihinkään suuntaan.


Tuossa käytetään sanaa "card" eikä "chip" joten läppärien emolevyille kolvattuja piirejä ei tuohon todennäköisesti ole laskettu
Olennaista on se, että tarjoaako nykyiset integroidut aiempaa suuremmalle osalle käyttäjistä riittävän suorituskyvyn. Nykyäänhän kannettava integroidulla on monelle parempi vaihtoehto kuin erillisnäytönohjaimella, koska peruskäyttäjä ei näe eroa kuin parantuneessa akkukestossa. Joskus aiemmin piti metsästää läppäriä jollain tietyllä gpu:lla tai nvidia ion:illa(aikansa hyvä integroitu), jotta sai 720p-videon pyörimään nykimättä 1080p:stä puhumattakaan.

Näköjään nuo määritelmät tulee muistin käytöstä, eli erillisohjain käyttää omaa muistiaan ja integroitu yhteistä.
 
Tässä ikivanhassa videossa Ryzen 7 @4GHz hakkaa selvästi 7700K:n @5GHz melkein joka pelissä 1080p resolla (GTX 1070 @2200MHz), kun käytetään nopeata rammia. WTF?

www.youtube.com/watch?v=RZS2XHcQdqA

Paljon on ollut puhetta, että tuo ja pari muuta videota oli AMD-trollien tekemiä feikkaus videoita. Voi hyvin ollakkin eikä varmasti tulisi koven monelle yllätyksenä.

Faktaa suoritustehoista: netissä on tuhansia videoita, 99,999% kaikista videoissa joissa 7700k/8700k etc. vie Ryzeneitä kuin pässiä narussa ja sitten on yhteensä ehkä 3 videota koko youtubessa, joissa tilanne on päinvastainen.

Ja toisekseen ei ole mitään järkeä tehdä vertailuja sellaisilla kokoonpanoilla (3600MHz muistinopeus), jotka eivät ole vakaita. Netissä on todella paljon keskusteluja eri palstoilla, joissa Ryzenin omistajat kertovat etteivät saa muisteja kulkemaan vakaasti edes yli 3000MHz asetuksilla. Tätä on monet AMD-fanit yrittäneet salata, mutta tuo on ihan todellinen ilmiö.
 
Olennaista on se, että tarjoaako nykyiset integroidut aiempaa suuremmalle osalle käyttäjistä riittävän suorituskyvyn. Nykyäänhän kannettava integroidulla on monelle parempi vaihtoehto kuin erillisnäytönohjaimella, koska peruskäyttäjä ei näe eroa kuin parantuneessa akkukestossa. Joskus aiemmin piti metsästää läppäriä jollain tietyllä gpu:lla tai nvidia ion:illa(aikansa hyvä integroitu), jotta sai 720p-videon pyörimään nykimättä 1080p:stä puhumattakaan.

Näköjään nuo määritelmät tulee muistin käytöstä, eli erillisohjain käyttää omaa muistiaan ja integroitu yhteistä.

No tuo kyllä onnistuu jo kohtuu vanhoilla intelin integroiduillakin (normipakkaukset, joita tähän asti on yleisesti palveluissa käytetty..)..
 
Olennaista on se, että tarjoaako nykyiset integroidut aiempaa suuremmalle osalle käyttäjistä riittävän suorituskyvyn. Nykyäänhän kannettava integroidulla on monelle parempi vaihtoehto kuin erillisnäytönohjaimella, koska peruskäyttäjä ei näe eroa kuin parantuneessa akkukestossa. Joskus aiemmin piti metsästää läppäriä jollain tietyllä gpu:lla tai nvidia ion:illa(aikansa hyvä integroitu), jotta sai 720p-videon pyörimään nykimättä 1080p:stä puhumattakaan.

Näköjään nuo määritelmät tulee muistin käytöstä, eli erillisohjain käyttää omaa muistiaan ja integroitu yhteistä.
Nääh, kyllä se PC-sektori on laskenut jatkuvasti ja siihen kuuluu kyllä mukaan ihan pelikoneetkin. Steamin kasvu on enemmänkin juuri hkultalan mainitsemaa kivijalkakauppojen menettämää myyntiä ja enpä taida tuntea ketään jolla ei olisi kasaa pelaamattomia pelejä Steam-alennusmyyntien ansiosta. Kyllä se Nvidia ihan syystäkin pyrkii nyt laajentamaan voimakkaasti tekoäly/konesali/yms-alueille, koska sitä kasvua on saatava sitten jostain muualta. Integroidut näytönohjaimet valtaavat alaa, mutta ne ovat turkasen hitaita ja ei niillä oikein missään vaiheessa pysty pelaamaan kuin vuosia vanhoja pelejä tai graafisesti simppeleitä hyppely/puzzlepelejä...joita taas voi ihan hyvin pelaa sillä pädillä/puhelimella tms.

Itse uskon että VR-puoli tulee ajan kanssa viemään sen potin. Menee varmaan aikaa joo, mutta siinä vaiheessa kun kaapeleista ja muista lastentaudeista on päästy eroon, niin VR/AR on optimaalisin mahdollinen ratkaisu. Ei tarvita isoja telkkareita, erillisiä pelilaitteita, tilaa tai yleensäkään mitään muuta rekvisiittaa kun informaatiosisältö tuodaan mahdollisimman lähelle ihmisen reseptoreita. Siitä sitten niihin ihmisen hermostoon kytkettävät tietokoneet ja muu scifihömppä, mutta ei nyt lähdetä keulimaan liikaa. Pointtina kai se kuitenkin että tähän suuntaan markkinat ovat menossa ja sinne sitä kehitystä suunnataan parasta aikaa. VR/AR:n vaatima laskentateho saadaan joko optimoitua varta vasten sille suunnatuilla tekniikoilla tai sitten koko laskenta viedään tylysti pilveen niin kuin nyt tehdään vähän joka laskennan suhteen. Taloudellisesti ja ekologisesti ajateltuna oikea suunta ja kun ilma vielä täyttyy kaiken maailman [n]G-mobiiliverkoista, satelliittiverkoista yms, niin pian voi vain olla typerää hankkia puolet ajasta tyhjän panttina makaava huippulaskentayksikköä kotiin. But in the meantime, ihastellaan kuinka nopea Volta on ja kuinka Nvidia taitaa jättää siitä kokonaan kuluttajaversion tuomatta markkinoille kun ei ole kilpailua ja kuinka se huippu-PC-pelaaminen on taas kalliimpaa kuin koskaan ennen.
 
Paljon on ollut puhetta, että tuo ja pari muuta videota oli AMD-trollien tekemiä feikkaus videoita. Voi hyvin ollakkin eikä varmasti tulisi koven monelle yllätyksenä.

Faktaa suoritustehoista: netissä on tuhansia videoita, 99,999% kaikista videoissa joissa 7700k/8700k etc. vie Ryzeneitä kuin pässiä narussa ja sitten on yhteensä ehkä 3 videota koko youtubessa, joissa tilanne on päinvastainen.

Kerran tämä kaveri oli sinusta aiemmassa postauksessa luotettava lähde ja kommentoit sitä testiä "(jos et jaksa katsoa video niin FPS ero on melkein 50%):", niin ole hyvä. 3466mhz muisteilla (jotka saa vakaaksi) BF1, ryzen rinta rinnan 8700k:n kanssa.

 
Ryzen vaatii B-Diet että saa 3466mhz kireilla subeilla, ja samat muistit kulkee inteleillä 4000mhz+ kireillä subeilla, joten niillä niitä pitäisi verratakkin.

Noinhan tuo videon tekijäkin kommentoi, että 8700k kunnon muisteilla vie Ryzeniä.

Muutenkin tuossa on GPU:t niin tapissa ettei eroja pääse paljon syntymään suuntaan tai toiseen.
 
Ryzen vaatii B-Diet että saa 3466mhz kireilla subeilla, ja samat muistit kulkee inteleillä 4000mhz+ kireillä subeilla, joten niillä niitä pitäisi verratakkin.

Niin saa, intel ei vain hyödy samassa mittakaavassa (mutta hyötyy silti). Valtaosa noista ryzen arvosteluista on joko 2666mhz tai 3200mhz löysillä asetuksilla, viilatuilla muisteilla sitä perffiä tulee kivasti lisää.

Intelillä muistit saa kulkemaan vain kovemmin ja kelloa saa sen 25% enemmän, niin on se silti kovempi peliprosu. Nuo 40-50% jäljessä tapaukset on vain historiaa. 10-20% pelinopeusero ja se intelin hyväksi on lähempänä todellisuutta, kun molemmista platoista otetaan löysät pois.
 
Kerran tämä kaveri oli sinusta aiemmassa postauksessa luotettava lähde ja kommentoit sitä testiä "(jos et jaksa katsoa video niin FPS ero on melkein 50%):", niin ole hyvä. 3466mhz muisteilla (jotka saa vakaaksi) BF1, ryzen rinta rinnan 8700k:n kanssa.



En luottaisi tuohon tyyppiin yhtään.:) Saattaa olla että vahingossa yhden hänen videon olen linkannut, mutta siitä ei kannata liikaa johtopäätöksiä tehdä (tosin "tuhannen" muunkin tyypin videoissa se ero oli parhaimmillaan 50% 8700k vs Ryzenit intelin eduksi) :cigar2: Ja miksi tuossa vertailussa Intelillä oli vain 2400mhz vertailussa? No samapa tuo, hämärä tyyppi.

Ja toisekseen suuri osa ei saa edes muisteja nopeudella 3000MHz vakaaksi Ryzenin kanssa että en todellakaan palstalla kehuisi 3466mhz vakaaksi ryzenin parina :rofl:
 
Viimeksi muokattu:
Intel voi olla yli 50% nopeampi joissain peleissä molemmat viritettynäkin, esim. GTA5 ja TW:Warhammer.

Löytyykö Rytsölän omistajilta TW: Warhammeria? Heittäkää 720p ja resolution scale 50% Ultra-presetillä ja katsotaan miten vertautuu.

Myös mm. GTA5, Asscreed Origins tai Rise of the Tomb Raider onnistuu. Pelejä on pitkät listat, haastamaan vaan. :tup:
 
Viimeksi muokattu:
Myös mm. GTA5, Asscreed Origins tai Rise of the Tomb Raider onnistuu. Pelejä on pitkät listat, haastamaan vaan. :tup:

Oma pelikirjasto on vanhempaa, mutta kyllä siellä jotain benchikelpoista on. Alkuperäiset metrot, deus ex human revolution, far cry 3, L.A Noire, Shadow of mordor, warhammer dawn of war 2, wolfestein new order ja ashes of singularity: escalation. Tomb raiderista on se ensimmäinen, ei tuota riseä.
 
Miksi 720p kun kukaan ei sillä resolla pelaa edes? Sillä toki saadaan eroja intelin hyväksi paljokin mutta cmoon äijjät jotain järkee tohon, ja tulen laittaamaan pelivideota jahka saan kokoonpanoni kuntoon=vesille :D
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 633
Viestejä
4 560 447
Jäsenet
75 010
Uusin jäsen
laaseri-erkki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom