Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Mielenkiintoista nähdä miten paljon, jos ollenkaan, nuo uudet ryzenit kellottuu. Nyt näyttää kokonaisuudessaan jo todella hyvältä. Pitää näköjään lykätä uuden myllyn kokoaminen loppukesälle tai syksylle. Jos näyttää yhtä hyvältä vielä nda:n lopun jälkeen niin mennään punaisella.
jos XFR toimii yhtään kuten edellisissä niin tuskin sinne on järkevää ylikellotusvaraa jätetty. Ehkä kaikkien ydinten maksimikelloa voisi kasvattaa viittaamalla tehorajoille kintaalla ja jäähdyttämällä paremmin mutta single coressa tuskin on varaa ~yhtään.
 
Ryzen 1800X:n ja 2700X:n tapauksessa single-core turbojen maksimikellotaajuudet oli vedetty melkolailla juuri niin tappiin kuin ne prosessilla onnistuivat. Miksi tilanne olisi 3800X:n kanssa millään tavalla toinen?

Vaikka valmistusmäärien suhteen. 14nm kapasiteetista ei ollut pulaa, 7nm eri asia. Lisäksi toistaiseksi on julkaistu vain 64-ytiminen Epyc (8*8 corea), 32-ytimisestä ollut huhuja (4*8 corea?). Tarkoittaa: 8-ytimisistä chipleteistä voi olla pulaa. Laittamalla turbot vähän alemmiksi saadaan selvästi enemmän tavaraa myyntiin. Nyt julkaistuista prosessoreistahan puuttuu 8-ytiminen "roskamalli" (kuten Ryzen 7 1700) johon voitaisiin dumpata umpisurkeat 8-core chipletit.

Toisekseen korkeampia turbokelloja ei edes tarvita. $399 prosessori kisaa i7-9700K:ta vastaan (8C/8T, 3,6/4,9) ja voittaa sen myös single coressa noillakin turbokelloilla mikäli IPC boosti on sen 10-15%. Muussa voittaa selvästi.

$249 prosessorilla taas on vastassa i5-9600K (6C/6T, 3,7/4,6) jonka Ryzen voittaa selvästi.

Eli ei kannata huonontaa saantoja liian korkeilla turbokelloilla kun nykyisetkin riittävät.

jos XFR toimii yhtään kuten edellisissä niin tuskin sinne on järkevää ylikellotusvaraa jätetty. Ehkä kaikkien ydinten maksimikelloa voisi kasvattaa viittaamalla tehorajoille kintaalla ja jäähdyttämällä paremmin mutta single coressa tuskin on varaa ~yhtään.

Radeon VII:ssa vaikuttaisi olevan enemmän kellotusvaraa kuin Vegassa. Lisäksi olettaen 12-ytimisen olevan 6+6 eikä esim. 8+4, tuntuu aika kummalliselta jos 6-ytimisen "huonomman" chipletin saa kellotettua paremmin kuin 8-ytimisen "paremman" chipletin...
 
jos XFR toimii yhtään kuten edellisissä niin tuskin sinne on järkevää ylikellotusvaraa jätetty. Ehkä kaikkien ydinten maksimikelloa voisi kasvattaa viittaamalla tehorajoille kintaalla ja jäähdyttämällä paremmin mutta single coressa tuskin on varaa ~yhtään.

Youtubettajat siis tech-tubettajat kertoilevat huhuista notta 3000-sarja olisi hyvä kellottumaan verrattuna edelliseen 2000 sarjaan.

RedGamingTech, TechYesCity mitä näitä nyt on.

edit: huhut ymmärtääkseni AMD sisältä tulleet niin mene ja usko ennen julkaisua.
 
On tulossa, eli ainoa mitä AMD (ja Intel) ovat tulevaisuudessa julkaisemassa ei ole 6-ydin prosessori jonka hinta ilman veroja on 199$

Esim. tästä voit lukea asiasta:
AMD Ryzen 5 3600 6 Core Benchmark Leaks, Destroys Intel i7-9700K
Onkohan "vahingossa lipsahtanut" viereinen numero että saadaan huomionhakuinen otsikko, artikkelissa kun käsitellään 8700K:ta.. :think:
The Core i7-8700K and 9700K are also very similar to each other
Mm noh.. mitä nyt kaksi oikeaa corea ja juotettu IHS jälkimmäisessä.
Ei pidä ymmärtää väärin, toivon todella että AMD:ltä tulee nyt oikeasti hyvä prosessori myös pelikäyttöön. Mutta se ei miellytä, jos kaiken tämän hehkuttamisen jälkeen revikoissa paljastuu tuhnuksi. Euro per performanssi -mittarilla varmastikin vie, mutta kuinka kovasti? Tuleeko Inhellille paineita sipaista premiumlisiä pois hinnoista?
 
Vaikka valmistusmäärien suhteen. 14nm kapasiteetista ei ollut pulaa, 7nm eri asia. Lisäksi toistaiseksi on julkaistu vain 64-ytiminen Epyc (8*8 corea), 32-ytimisestä ollut huhuja (4*8 corea?). Tarkoittaa: 8-ytimisistä chipleteistä voi olla pulaa. Laittamalla turbot vähän alemmiksi saadaan selvästi enemmän tavaraa myyntiin. Nyt julkaistuista prosessoreistahan puuttuu 8-ytiminen "roskamalli" (kuten Ryzen 7 1700) johon voitaisiin dumpata umpisurkeat 8-core chipletit.

Toisekseen korkeampia turbokelloja ei edes tarvita. $399 prosessori kisaa i7-9700K:ta vastaan (8C/8T, 3,6/4,9) ja voittaa sen myös single coressa noillakin turbokelloilla mikäli IPC boosti on sen 10-15%. Muussa voittaa selvästi.

$249 prosessorilla taas on vastassa i5-9600K (6C/6T, 3,7/4,6) jonka Ryzen voittaa selvästi.

Eli ei kannata huonontaa saantoja liian korkeilla turbokelloilla kun nykyisetkin riittävät.



Radeon VII:ssa vaikuttaisi olevan enemmän kellotusvaraa kuin Vegassa. Lisäksi olettaen 12-ytimisen olevan 6+6 eikä esim. 8+4, tuntuu aika kummalliselta jos 6-ytimisen "huonomman" chipletin saa kellotettua paremmin kuin 8-ytimisen "paremman" chipletin...
Ootellaahan vielä niitä testaajien tuloksia :D Saapa nähä pärjääkö mikään noista amd prossuista kellotetulle i5 9600k:lle.
 
Vaikka valmistusmäärien suhteen. 14nm kapasiteetista ei ollut pulaa, 7nm eri asia. Lisäksi toistaiseksi on julkaistu vain 64-ytiminen Epyc (8*8 corea), 32-ytimisestä ollut huhuja (4*8 corea?). Tarkoittaa: 8-ytimisistä chipleteistä voi olla pulaa. Laittamalla turbot vähän alemmiksi saadaan selvästi enemmän tavaraa myyntiin. Nyt julkaistuista prosessoreistahan puuttuu 8-ytiminen "roskamalli" (kuten Ryzen 7 1700) johon voitaisiin dumpata umpisurkeat 8-core chipletit.

Toisekseen korkeampia turbokelloja ei edes tarvita. $399 prosessori kisaa i7-9700K:ta vastaan (8C/8T, 3,6/4,9) ja voittaa sen myös single coressa noillakin turbokelloilla mikäli IPC boosti on sen 10-15%. Muussa voittaa selvästi.

$249 prosessorilla taas on vastassa i5-9600K (6C/6T, 3,7/4,6) jonka Ryzen voittaa selvästi.

Eli ei kannata huonontaa saantoja liian korkeilla turbokelloilla kun nykyisetkin riittävät.



Radeon VII:ssa vaikuttaisi olevan enemmän kellotusvaraa kuin Vegassa. Lisäksi olettaen 12-ytimisen olevan 6+6 eikä esim. 8+4, tuntuu aika kummalliselta jos 6-ytimisen "huonomman" chipletin saa kellotettua paremmin kuin 8-ytimisen "paremman" chipletin...
Ryzen 3800X:n maksimiturbolla ei ole nähdäkseni mitään tekemistä Rome:jen turbojen ja binnausten kanssa. Eihän niitä tulevia epycejä ole vielä edes julkaistu, saati että lopullisista kelloista olisi tietoa? Miksi 3800X:n turbokelloja pitäisi alentaa, jotta joskus myöhemmin myyntiin tulevien Romejen yieldit paranisivat? En näe mitään järkeä noissa väitteissä.

3800X tullaan liki varmasti binnaamaan kaikista parhaiten kellottuvista chipleteistä, koska sillä on korkeimmat kellot kaikista myytävistä tuotteista. Kaikissa muissa tuotteissa voi myydä sitten pari sataa megahertsiä alemmilla max-turboilla jos se nyt saantoja jossain määrin parantaa.
 
Ryzen 3800X:n maksimiturbolla ei ole nähdäkseni mitään tekemistä Rome:jen turbojen ja binnausten kanssa. Eihän niitä tulevia epycejä ole vielä edes julkaistu, saati että lopullisista kelloista olisi tietoa? Miksi 3800X:n turbokelloja pitäisi alentaa, jotta joskus myöhemmin myyntiin tulevien Romejen yieldit paranisivat? En näe mitään järkeä noissa väitteissä.

3800X tullaan liki varmasti binnaamaan kaikista parhaiten kellottuvista chipleteistä, koska sillä on korkeimmat kellot kaikista myytävistä tuotteista. Kaikissa muissa tuotteissa voi myydä sitten pari sataa megahertsiä alemmilla max-turboilla jos se nyt saantoja jossain määrin parantaa.

Verrattuna Zeniin, tällä hetkellä puuttuu muutama "roskakasa":

- Huonosti kellottuva 8-ydin piiri joka ei kelpaa Epycciin (Zenissä: R7-1700)
- Piiri jossa toimii 0+4 tai 2+2 ydintä (Zenissä joko ne 4-ydin Ryzenit tai 16 core Epyc)
- Piiri jossa toimii 1+1 ydintä (Zenissä 8 core Epyc)

Seurauksena, 8-ytimisten Ryzenien pitää olla selkeästi "parempia" kuin Zenin aikana, koska "huonoja" piirejä ei tällä hetkellä laiteta mihinkään. Se näkyy satavarmasti myös turbokelloissa, mikäli halutaan myydä mahdollisimman paljon. Lisäksi Threadrippereihin laitetaan parhaiten kellottuvat piirit.

3800X:ssa ei edes ole korkeimmat turbokellot nyt julkaistuista malleista.
 
Vaikka väittämä esiintyykin AMD:n slidessä, niin se näyttäisi liittyvän pikemminkin valmistusprosessiin kuin mihinkään tiettyyn tuotteeseen. Tällaiset luvut tuppaavat olemaan "up to" -tyyppisiä eli toteutuvat jossain todellisissa tai kuvitteellisissa tuotteissa, toisissa välttämättä eivät. IPC ei kuulu mukaan valmistusprosessien vertailuun, kuten ei myöskään ydinten määrän kasvattaminen. Oleellista tässä on siis kuitenkin huomata, että parannuksen ei tarvitse olla sama kaikilla tuotteilla ja kellotaajuuksilla. Siksi kyseessä ei ole lupaus siitä, kuinka nopeita tuotteita tullaan julkaisemaan. Ei AMD:ltä varmaan ole tulossa myöskään max. 32,5 Watin 8-ydin-Ryzeniä pöytäkoneisiin, vaikka kalvolla mainittiin puolittunut kulutus samalla suorituskyvyllä ja nykyisin löytyy jo 8-ydin Ryzen 65 W TDP:llä.
Jep. Joten herää kysymys mikä tälläisten "+25% more performance" esittämisten tarkoitus oikein on?
 
Saitte kuvankin JA VIELÄKÄÄN EI MENE JAKELUUN??????
upload_2019-6-3_13-46-31.png
 
Ja vieläkään ei mene jakeluun kysymys. Miksi tuollaisia "performance >1.25x" näytetään? 1Ghz prossun tehot saadaan nyt 1.25 Ghz prossulla samalla sähköteholla. Ketä tuo tieto kiinnostaa?
 
Ja vieläkään ei mene jakeluun kysymys. Miksi tuollaisia "performance >1.25x" näytetään? 1Ghz prossun tehot saadaan nyt 1.25 Ghz prossulla samalla sähköteholla. Ketä tuo tieto kiinnostaa?

Isoa rahaa. Yrityksiä. Joitain kuluttajiakin. Nopeimman 64-ytimisen epycin kellot ovat luokkaa 2Ghz, jolloin esimerkkisi on täysin relevantissa mittakaavassa.
Eikä tarvitse olla edes palvelintuotteista kysymys. Maailmassa on insinöörejä, jotka suunnittelevat konemallistoja, joita myydään satoja tuhansia ja heillä voi olla ohjeena, että prosessorin lämpöteho saa olla vain 65W ja sen pitää olla maksimaalisen nopea. Heitä kiinnostaa samalla virralla maksimisuorituskyky jossain teoreettisessa tilanteessa, koska se YLEENSÄ heijastuu myös tosielämään.
 
Verrattuna Zeniin, tällä hetkellä puuttuu muutama "roskakasa":

- Huonosti kellottuva 8-ydin piiri joka ei kelpaa Epycciin (Zenissä: R7-1700)

Miksei se kelpaisi EPYCiin?

Zeppelin-piirissä oli huomattava osa logiikkaa, joka ryzenissä oli poissa käytöstä, ja potentiaalisesti valmistusvika jonkun sellaisen kohdalla teki piiristä kelvottoman EPYCiin mutta kelvollisen Ryzeniin. Mutta zen2-chipletissä tällaista logiikkaa on hyvin vähän (lähinnä tulee mieleen vain mahdollinen kolmas IFoP-linkki)

- Piiri jossa toimii 0+4 tai 2+2 ydintä (Zenissä joko ne 4-ydin Ryzenit tai 16 core Epyc)

Tulossa varmaan joko 4-ydin-malleja ryzenistä, tai jotain 16- tai 32-ytimisiä EPYCejä, workloadeille jotka tykkäävät suuresta muistikaistasta ja/tai L3-välimuistista. Toki osa 16- tai 32-ytimisistä EPYCeistä tulee myös ihan vaan pienemmällä määrällä chiplettejä.

- Piiri jossa toimii 1+1 ydintä (Zenissä 8 core Epyc)

Tällaisten piirin osuus kaikista on todella, todella pieni. 1. sukupolven EPYCissä tällainen piiri haluttiin tehdä lähinnä markkinasegmentoitisyistä, käyttötarkoituksiin joissa tarvittiin paljon kaista mutta vähän vääntöä, eikä haluttu maksaa enempää.

zen2-sukupolven EPYCeissä tämä voidaan tehdä laittamalla pienempi määrä chiplettejä, kun muistikanavia on kuitenkin 8 vaikka chiplettejä on vähemmän.

Seurauksena, 8-ytimisten Ryzenien pitää olla selkeästi "parempia" kuin Zenin aikana, koska "huonoja" piirejä ei tällä hetkellä laiteta mihinkään.

Ei laiteta mihinkään julkaistuihin tuotteisiin. Kyllä niitä laitetaan tuotteisiin joita tullaan julkaisemaan kesän aikana.

Se näkyy satavarmasti myös turbokelloissa, mikäli halutaan myydä mahdollisimman paljon.

öö? Nyt on kyllä "satavarma" päättely hyvin heikoilla perusteluilla.

Lisäksi Threadrippereihin laitetaan parhaiten kellottuvat piirit.

Tämä päti (vain) zen+-sukupolvessa, ei tiedetä varmuudelta mitään zen2-sukupolven osalta tästä.

Zen2-threadripperistä ei muutenkaan tiedetä mitään, kaikkein vähiten siitä, että koska se oikein tulee. Ei olisi kovin hyvää bisnestä jättää parhaita piirejä puoleksi vuodeksi varastoon odottelemaan joskus myöhemmin julkaistavaa niche-tuotetta.
 
Vaikka valmistusmäärien suhteen. 14nm kapasiteetista ei ollut pulaa, 7nm eri asia.

Ei ole eri asia:

TSMC's 7nm Node Supposedly Running Below Capacity - ExtremeTech

Report: TSMC 7nm Utilization Improves on Orders From AMD, HiSilicon - ExtremeTech

Lisäksi toistaiseksi on julkaistu vain 64-ytiminen Epyc (8*8 corea), 32-ytimisestä ollut huhuja (4*8 corea?).

Käsittääkseni ei ole julkaistu vielä mitään zen2-sukupolven EPYCiä.

Ollaan ainoastaan näytetty yksi kuva piiristä, jossa keskellä iso IO-piiri ja sen ympärillä neljä chiplettiä, ja postattu jotain alustavia benchmarkkja jostain tällaisesta piiristä, ilman että oltaisiin puhuttu vielä mistään tuotenimistä tms.

Tarkoittaa: 8-ytimisistä chipleteistä voi olla pulaa. Laittamalla turbot vähän alemmiksi saadaan selvästi enemmän tavaraa myyntiin.

Ei, niitä piirejä joissa maksimikellot ovat alhaisemmat voidaan myydä parilla gigahertsillä toimiviin EPYCeihin (joita todennäköisesti toimitetaan jo isoille asiakkaille vaikka julkaisua ei ole vielä ollutkaan, asiakkaat saa sitten julkiasta niitä käyttävät koneensa samana päivänä kun itse prosessori julkaistaan).

Radeon VII:ssa vaikuttaisi olevan enemmän kellotusvaraa kuin Vegassa.

Näyttiksissä puhutaan aina lämpötila/virrankulutusrajoitteisista tilanteista. Eri asia kuin prossun maksimi-turbo-kellot

Lisäksi olettaen 12-ytimisen olevan 6+6 eikä esim. 8+4, tuntuu aika kummalliselta jos 6-ytimisen "huonomman" chipletin saa kellotettua paremmin kuin 8-ytimisen "paremman" chipletin...

Nyt sinulla on aivan yksinkertainen käsitys "huonommasta". Ei ole mitään yhtä mittaria joka muodostaa täydellisen järjestysrelaation siitä, siihen mikä on "huonompi" ja mikä parempi chipletti.

Tämä menee nimenomaan päin vastoin. Kun jos meillä on vaikka chiplet, jossain kahdeksasta ytimestä vaikka 2 kellottuu 4.4GHz:aan, ja kuusi 4.6 GHz:aan, tämä voidaan myydä 3900X:nä mutta ei 3800X:nä.
 
Tämä menee nimenomaan päin vastoin. Kun jos meillä on vaikka chiplet, jossain kahdeksasta ytimestä vaikka 2 kellottuu 4.4GHz:aan, ja kuusi 4.6 GHz:aan, tämä voidaan myydä 3900X:nä mutta ei 3800X:nä.
Paitsi että 4.6GHz taitaa olla vain yhden ytimen xfr turbo? No, nähtäväksi jää.

Kun emme tiedä tsmc:llä valmistettujen chiplettien kellottuvuus/vuotovirta/corejen rikkinäisyys jakaumia, niin meidän on melko mahdotonta arvioida, että mitkä SKU:t ovat ”vaikeimpi” valmistaa.

Todennäköisesti AMD:n SKU jakautuma ja hinnoittelu pyrkii ennakoimaan jakaumaa niin, että se maksimoi saadun rahamäärän valmistuneista piireistä.

Nuo laskelmat ovat kuitenkin industrial management ja markkinointihemmojen laskelmia, eivät elektroniikkainsinöörien hommia.
 
Paitsi että 4.6GHz taitaa olla vain yhden ytimen xfr turbo? No, nähtäväksi jää.

Käsittääkseni ehkä kerrallaan yhden, mutta minkä tahansa ytimen. Kaikkien pitää pystyä siihen. Prosessori ei voi itse päättää, mitä sen ytimistä käytetään, tästä päättää käyttiksen skeduleri.
 
Käsittääkseni ehkä kerrallaan yhden, mutta minkä tahansa ytimen. Kaikkien pitää pystyä siihen. Prosessori ei voi itse päättää, mitä sen ytimistä käytetään, tästä päättää käyttiksen skeduleri.

Pinnacle ridge toi tuon ccx:n parhaan coren merkkauksen. Ne näkyy ryzen masterissa kultaisena ja hopeisena. Ei tullut kyllä ikinä seurattua onko maksimikellot aina niillä, vai joka ytimellä. Kun parhaiden corejen merkkauskäytöntö on jo olemassa, joten en yllättyisi, jos ainoastaan zen2:n tagatut coret yltää maksimiboosteihin.
 
Ja vieläkään ei mene jakeluun kysymys. Miksi tuollaisia "performance >1.25x" näytetään? 1Ghz prossun tehot saadaan nyt 1.25 Ghz prossulla samalla sähköteholla. Ketä tuo tieto kiinnostaa?
Tuo 1.25x kannattaa ymmärtää ennemminkin esim. 8 ytimen sijaan uudella prosessilla voidaan laittaa 10 saman suorituskyvyn ydintä samalla tdp:llä, jolloin se suorituskyky nousee 1.25x, kellotaajuutta kun on vaikeampaa nostaa.
 
Käsittääkseni ehkä kerrallaan yhden, mutta minkä tahansa ytimen. Kaikkien pitää pystyä siihen. Prosessori ei voi itse päättää, mitä sen ytimistä käytetään, tästä päättää käyttiksen skeduleri.

Tuo on heikkous juuri noissa loppuun niistetyissä boosteissa (XFR2 ja TBM3).
Pinnaclella ei ollut mitään tapaa saada käyttöjärjestelmä kuormittamaan niitä kahta parasta (4.35GHz) ydintä ja se suorituskykyhyöty jäi täysin tuurista (scheduler) kiinni olevaksi.
Intelillä on sama ongelma Turbo Boost Max 3 (Skylake-X) kanssa, mutta niiltä sentään tuli ohjelma joka laittaa yhtä threadiä rasittavien sovellusten affiniteetin niille parhaille ytimille.
 
Tuo 1.25x kannattaa ymmärtää ennemminkin esim. 8 ytimen sijaan uudella prosessilla voidaan laittaa 10 saman suorituskyvyn ydintä samalla tdp:llä, jolloin se suorituskyky nousee 1.25x, kellotaajuutta kun on vaikeampaa nostaa.

Joo, ja saman 1.25x parannuksen voi saavuttaa myös n+1 muullakin yhdistelmällä.
Esim. +15% IPC:tä ja 8.7% korkeammat kellotaajuudet, samalla tehonkulutuksella.
 
Joo, ja saman 1.25x parannuksen voi saavuttaa myös n+1 muullakin yhdistelmällä.
Esim. +15% IPC:tä ja 8.7% korkeammat kellotaajuudet, samalla tehonkulutuksella.
Aivan joo, tuo olikin AMD:n antama määre, eikä TSMC:n kuten nopsasti oletin.. mutta pätee edelleen.
 
Miksei se kelpaisi EPYCiin?

Zeppelin-piirissä oli huomattava osa logiikkaa, joka ryzenissä oli poissa käytöstä, ja potentiaalisesti valmistusvika jonkun sellaisen kohdalla teki piiristä kelvottoman EPYCiin mutta kelvollisen Ryzeniin. Mutta zen2-chipletissä tällaista logiikkaa on hyvin vähän (lähinnä tulee mieleen vain mahdollinen kolmas IFoP-linkki)

Olihan noita piirejä valikoitu ja "paljon" virtaa kuluttava, "huonosti" kellottuva 8-ydin ei välttämättä kelpaa Epycciin mutta kelpaisi "huonoon" Ryzeniin. Jollainen 1700 oli.

Tulossa varmaan joko 4-ydin-malleja ryzenistä, tai jotain 16- tai 32-ytimisiä EPYCejä, workloadeille jotka tykkäävät suuresta muistikaistasta ja/tai L3-välimuistista. Toki osa 16- tai 32-ytimisistä EPYCeistä tulee myös ihan vaan pienemmällä määrällä chiplettejä.

Hyvin luultavasti onkin. Toisaalta sitten, 64-core Epycistä kerrottiin yli puoli vuotta sitten ja muista Zen2 Epyceistä on kerrottu tuon verran:

Tällaisten piirin osuus kaikista on todella, todella pieni. 1. sukupolven EPYCissä tällainen piiri haluttiin tehdä lähinnä markkinasegmentoitisyistä, käyttötarkoituksiin joissa tarvittiin paljon kaista mutta vähän vääntöä, eikä haluttu maksaa enempää.

zen2-sukupolven EPYCeissä tämä voidaan tehdä laittamalla pienempi määrä chiplettejä, kun muistikanavia on kuitenkin 8 vaikka chiplettejä on vähemmän.

Eihän noita paljoa tietenkään myyty. Silti sinne saatiin tungettua ne kaikkein heikoimmat tapaukset. Tällä hetkellä ei ole tiedossa vastaavaa prosessoria johon voisi tunkea piirit joissa toimii 1+1 ydin kahdekstasta, tulossa on ehkä.

Ei laiteta mihinkään julkaistuihin tuotteisiin. Kyllä niitä laitetaan tuotteisiin joita tullaan julkaisemaan kesän aikana.

Hyvin luultavasti niin, virallisesti on todella hiljaista.

öö? Nyt on kyllä "satavarma" päättely hyvin heikoilla perusteluilla.

Mitä pienempiin kelloihin prosessorin pitää pystyä, sitä suurempi osa valmistetuista prosessoreista niihin pystyy.

Tämä päti (vain) zen+-sukupolvessa, ei tiedetä varmuudelta mitään zen2-sukupolven osalta tästä.

Zen2-threadripperistä ei muutenkaan tiedetä mitään, kaikkein vähiten siitä, että koska se oikein tulee. Ei olisi kovin hyvää bisnestä jättää parhaita piirejä puoleksi vuodeksi varastoon odottelemaan joskus myöhemmin julkaistavaa niche-tuotetta.

Totta, se on vain hyvä arvaus tässä vaiheessa.

Alkuperäinen Threadripper julkaistiin puolisen vuotta Ryzenien jälkeen, eli kyllä siinä kohtaa jätettiin joksikin aikaa varastoon odottelemaan kovia piirejä. Nehän olivat niitä parhaiten kellottuvia.


Tällä hetkellä ei ole pulaa. Noita chiplettejä on valmistettu jo jonkin aikaa ja saattoi vaikuttaa jossain määrin vielä tähänkin hetkeen. Mikäli kapasiteetista ei oikeasti ole pulaa, loppuvuodesta tuotteita pitäisi saada oikein kunnolla.

Käsittääkseni ei ole julkaistu vielä mitään zen2-sukupolven EPYCiä.

Ollaan ainoastaan näytetty yksi kuva piiristä, jossa keskellä iso IO-piiri ja sen ympärillä neljä chiplettiä, ja postattu jotain alustavia benchmarkkja jostain tällaisesta piiristä, ilman että oltaisiin puhuttu vielä mistään tuotenimistä tms.

AMD on antanut ymmärtää niitä toimitettavan "valikoidusti" tässä neljänneksessä, kaikille saataville Q3. Vai oliko sekin huhu, en muista.

Ei, niitä piirejä joissa maksimikellot ovat alhaisemmat voidaan myydä parilla gigahertsillä toimiviin EPYCeihin (joita todennäköisesti toimitetaan jo isoille asiakkaille vaikka julkaisua ei ole vielä ollutkaan, asiakkaat saa sitten julkiasta niitä käyttävät koneensa samana päivänä kun itse prosessori julkaistaan).

Niissä Epyc chipleteissä pitäisi mielellään olla myös alhainen kulutus noilla 2 GHz:n kelloilla. Ei välttämättä ihan jokainen niihin kelpaa.

Näyttiksissä puhutaan aina lämpötila/virrankulutusrajoitteisista tilanteista. Eri asia kuin prossun maksimi-turbo-kellot

Kunnon jäähyllä rajoittaa enemmän arkkitehtuuri ja se mihin valmistustekniikka venyy.

Nyt sinulla on aivan yksinkertainen käsitys "huonommasta". Ei ole mitään yhtä mittaria joka muodostaa täydellisen järjestysrelaation siitä, siihen mikä on "huonompi" ja mikä parempi chipletti.

Tämä menee nimenomaan päin vastoin. Kun jos meillä on vaikka chiplet, jossain kahdeksasta ytimestä vaikka 2 kellottuu 4.4GHz:aan, ja kuusi 4.6 GHz:aan, tämä voidaan myydä 3900X:nä mutta ei 3800X:nä.

Siksi ne "huonompi" ja "parempi" olivatkin lainausmerkeissä.

Öh? Tässä vaiheessahan ei tiedetä kuinka nuo turbokellot per ydin menevät. Periaatteessa 3900X:lle riittää kun yksi ydin kellottuu 4,6 GHz ja periaatteessa 3800X:lle riittää kun yksi ydin kellottuu 4,5 GHz.

Periaatteessa. Tuskin ne noin menevät. Veikkaisin ennemminkin noiden 95W/105W prosessorien pitävän kellot aika korkealla usean ytimenkin kuormassa.

Tuo on heikkous juuri noissa loppuun niistetyissä boosteissa (XFR2 ja TBM3).
Pinnaclella ei ollut mitään tapaa saada käyttöjärjestelmä kuormittamaan niitä kahta parasta (4.35GHz) ydintä ja se suorituskykyhyöty jäi täysin tuurista (scheduler) kiinni olevaksi.
Intelillä on sama ongelma Turbo Boost Max 3 (Skylake-X) kanssa, mutta niiltä sentään tuli ohjelma joka laittaa yhtä threadiä rasittavien sovellusten affiniteetin niille parhaille ytimille.

Eli toisin sanoen ei välttämättä tarvitse kaikkien ytimien kellottua samaan? Koska max turbohan on "max" eikä "guaranteed"?

Joo, ja saman 1.25x parannuksen voi saavuttaa myös n+1 muullakin yhdistelmällä.
Esim. +15% IPC:tä ja 8.7% korkeammat kellotaajuudet, samalla tehonkulutuksella.

Tietenkin voi. AMD sanoi 7nm prosessin tuovan sen yli 1,25x performancea. Siis pelkän prosessin. Silloin ei arkkitehtuuriparannuksia voida huomioida.
 
Alkuperäinen Threadripper julkaistiin puolisen vuotta Ryzenien jälkeen, eli kyllä siinä kohtaa jätettiin joksikin aikaa varastoon odottelemaan kovia piirejä. Nehän olivat niitä parhaiten kellottuvia.

Eivät olleet, ei jätetty.

Vain zen+-sukupolvessa threadripperissä oli parhaiten kellottuvat piirit.

Ja kun tyypillisesti valmistustekniikan kypsyessä myös saavutettavat kellotaajuudet inasen paranee, mutta threadripperin tullessa puoli vuotta myöhemmin silti sillä oli vain sama maksimikello kuin mitä 1800X saavutti heti julkaisussa, ei todellakaan voi sanoa, että "säästeltiin parhaiten kellottuvia piirejä sitä varten". Ne kaikki alussa tuotetut parhaiten kellottuvat piirit piti todellakin käyttää niihin 1800X:iin.

Ja kaikki threadripperit olivat muutenkin jo zeppelinin uudempia (monta kuukautta ensinnnäisiä zen-piirejä myöhemmin valmistettuja) steppingejä, joista oli jo osa ekan steppingin oleellisimmista bugeista korjattu ja L2-välimuisti säädetty 12 kellojakson viiveelle. Tasan yhtään piilastua ensimmäisistä tuotantoeristä ei mennyt normaaliin myyntiin Threadripperinä.
 
Viimeksi muokattu:
Tietenkin voi. AMD sanoi 7nm prosessin tuovan sen yli 1,25x performancea. Siis pelkän prosessin. Silloin ei arkkitehtuuriparannuksia voida huomioida.
Prosessorin ydinmäärä on melko löyhästi riippuvainen arkkitehtuurista etenkin tämmöisestä modulaarisessa tuoteperheessä. Vai meinaatko että joka ryzen ja TR ja epyc on eri arkkitehtuuri?
 
[offtopic]

https://www.amd.com/en/press-releas...ce-strategic-partnership-ultra-low-power-high

Tämä on hyvin mielenkiintoinen uutinen. Samsung on tunnetusti aika pitkä historia jo erilaisten 3D pinottujen muistien kanssa kuten myös EUV prosessi hallussa.

Ei taida olla sattumaa yhteistyö kun katselee AMD:n viimeisiä patentteja ja huhuja ZEN3 ja ZEN4 ympärillä.

Eihän tällä ole mitään tekemistä ryzenin eikä muistien kanssa. Eikä intelin kanssa kilpailemisen kanssa.

Samsung tekee omia ARM-pohjaisia Exynos-SoC:ejaan, ja on tähän mennessä käyttänyt niissä ARMin Mali-GPUita.

Nyt aikoo alkaa tekemään (ainakin osan) AMDltä lisensoidulla GPUlla. Voi olla ehkä linjaston yläpäätä.

[/offtopic]
 
[offtopic]



Eihän tällä ole mitään tekemistä ryzenin eikä muistien kanssa. Eikä intelin kanssa kilpailemisen kanssa.

Samsung tekee omia ARM-pohjaisia Exynos-SoC:ejaan, ja on tähän mennessä käyttänyt niissä ARMin Mali-GPUita.

Nyt aikoo alkaa tekemään (ainakin osan) AMDltä lisensoidulla GPUlla. Voi olla ehkä linjaston yläpäätä.

[/offtopic]
Toki tuo nyt julkaistu projekti ei tee mutta mitä tapahtuukaan kulissien takana...

Minä en olisi aivan niin varma ettei ole mitään tekemistä. Samsung ei ole mielestäni mitenkään epätodennäköinen kumppani mitä tulee pinottuihin puolijohteisiin.
 
Eivät olleet, ei jätetty.

Vain zen+-sukupolvessa threadripperissä oli parhaiten kellottuvat piirit.

Ja kun tyypillisesti valmistustekniikan kypsyessä myös saavutettavat kellotaajuudet inasen paranee, mutta threadripperin tullessa puoli vuotta myöhemmin silti sillä oli vain sama maksimikello kuin mitä 1800X saavutti heti julkaisussa, ei todellakaan voi sanoa, että "säästeltiin parhaiten kellottuvia piirejä sitä varten". Ne kaikki alussa tuotetut parhaiten kellottuvat piirit piti todellakin käyttää niihin 1800X:iin.

Ja kaikki threadripperit olivat muutenkin jo zeppelinin uudempia (monta kuukautta ensinnnäisiä zen-piirejä myöhemmin valmistettuja) steppingejä, joista oli jo osa ekan steppingin oleellisimmista bugeista korjattu ja L2-välimuisti säädetty 12 kellojakson viiveelle. Tasan yhtään piilastua ensimmäisistä tuotantoeristä ei mennyt normaaliin myyntiin Threadripperinä.

Kyllä tuolla dialla annetaan ymmärtää Threadrippereiden olevan 5% parhaista piireistä AMD Ryzen Threadripper "Summit Ridge" Dies are Heavily Binned

Ensimmäisissä Threadrippereissä oli XFR boost 200 MHz, toisin kuin 1800X:ssa.

Näyttäisivät tosiaan olevan uudempaa steppingiä kaikki, joten ei niitä jätetty pahemmin odottamaan.

Prosessorin ydinmäärä on melko löyhästi riippuvainen arkkitehtuurista etenkin tämmöisestä modulaarisessa tuoteperheessä. Vai meinaatko että joka ryzen ja TR ja epyc on eri arkkitehtuuri?

Pointti on se ettei valmistusteknisissä parannuksissa huomioida arkkitehtuuria, eikä ydinmäärääkään.
 
Pointti on se ettei valmistusteknisissä parannuksissa huomioida arkkitehtuuria, eikä ydinmäärääkään.

Eli siis sun mielestä jos uusi valmistustekniikka mahdollistaa identtisen ytimen (puhdas dieshrink, samat kellot) valmistamisen puolella sähköteholla käyväksi ja sitten sähkötehorajoitteiseen kotelointiin pakataan näitä ytimiä tuplamäärä ja saadaan tuplattu laskentateho siitä niin se ei ole valmistustekniikan aikaansaannosta?

Okei :D
 
Oot kyllä pässi. 1.25x performance at same power ei ota YHTÄÄN KANTAA MISTÄ SE PERFORMANCE TULEE

f4fnktxiyqw11.jpg


Siellä ylhäällähän se lukee.

Vai väitätkö densitynkin tulevan jostain IPC parannuksista tai arkkitehtuurista :rolleyes:

Eli siis sun mielestä jos uusi valmistustekniikka mahdollistaa identtisen ytimen (puhdas dieshrink, samat kellot) valmistamisen puolella sähköteholla käyväksi ja sitten sähkötehorajoitteiseen kotelointiin pakataan näitä ytimiä tuplamäärä ja saadaan tuplattu laskentateho siitä niin se ei ole valmistustekniikan aikaansaannosta?

Okei :D

Lihavoidusta osasta olen samaa mieltä. Sen sijaan jälkimmäinen ei ole valmistustekniikan vaan ytimien lisäyksen aikaansaannosta. Se tuplamäärä ytimiä voitaisiin pakata myös edellisellä valmistustekniikalla.
 
Siellä ylhäällähän se lukee.

Vai väitätkö densitynkin tulevan jostain IPC parannuksista tai arkkitehtuurista :rolleyes:

Lihavoidusta osasta olen samaa mieltä. Sen sijaan jälkimmäinen ei ole valmistustekniikan vaan ytimien lisäyksen aikaansaannosta. Se tuplamäärä ytimiä voitaisiin pakata myös edellisellä valmistustekniikalla.

Ihan oikeasti, lue loppuun mitä kirjoitin ja sitten vielä ymmärrä se.

Jos meillä on kiveen hakattu koteloinnin/jäähdytyksen tehoraja niin miten ajattelit vanhalla tekniikalla lisätä siihen samanlaisia ytimiä?

Saavuttaa saman kaksinkertaistetun laskentatehon?
 
uutta kokoonpanoa kasaamassa, cpu vaihtoehtoja mietin, i5 8600k/ryzen 5 2600/3600? mitä kannattaisi ostaa... peli käyttöön enimmäkseen tulee.
 
Ihan oikeasti, lue loppuun mitä kirjoitin ja sitten vielä ymmärrä se.

Jos meillä on kiveen hakattu koteloinnin/jäähdytyksen tehoraja niin miten ajattelit vanhalla tekniikalla lisätä siihen samanlaisia ytimiä?

Saavuttaa saman kaksinkertaistetun laskentatehon?

Mitäs jos ei ole kiveen hakattu koteloinnin/jäähdytyksen tehorajaa? Siinä tapauksessa valmistustekniikka ei lisää suorituskykyä. Sanoin ettei valmistusteknisissä parannuksissa (noissa luvuissa) huomioida arkkitehtuuria eikä ydinmääriä josta aloit vääntämään jotain ihmeskenaariota.

Miksikö niissä ei huomioida ydinmääriä? Sehän nähdään kuvasta: 0,5* power antaa samalla virrankulutuksella 2 kertaa enemmän ytimiä joka kuitenkin antaa antaa 25% lisää performancea same power :confused: Mielenkiintoinen laskuoppi :rolleyes:

uutta kokoonpanoa kasaamassa, cpu vaihtoehtoja mietin, i5 8600k/ryzen 5 2600/3600? mitä kannattaisi ostaa... peli käyttöön enimmäkseen tulee.

Ryzen 3600 ei saa vielä.
 
uutta kokoonpanoa kasaamassa, cpu vaihtoehtoja mietin, i5 8600k/ryzen 5 2600/3600? mitä kannattaisi ostaa... peli käyttöön enimmäkseen tulee.

Riippuu mikä näytönohjain, resoluutio ja tavoiteltu virkistystaajuus.

Kyllähän 8600k on parempi pelikäytössä, mutta 2600 reilusti halvempi. Noidenkaan välillä tuskin eroja huomaa, jos on alle 1080 tason näytönohjain tai pelaa vain 60Hz näytöllä.

Edit: 3600 ei pysty vielä sanomaan mitään. Onko edes julkaisupäivää tiedossa?
 
Mitäs jos ei ole kiveen hakattu koteloinnin/jäähdytyksen tehorajaa? Siinä tapauksessa valmistustekniikka ei lisää suorituskykyä. Sanoin ettei valmistusteknisissä parannuksissa (noissa luvuissa) huomioida arkkitehtuuria eikä ydinmääriä josta aloit vääntämään jotain ihmeskenaariota.
AMD on niin luvannut omissa markkinointimateriaaleissaan.

Sieltä löytyy about näin: AM4, sama tdp, sama jäähdytys, sama kotelo

Muoks:

361gyoL.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Juuri nyt houkuttaisi vaihtaa 3570K -->9600K, mutta sitä on hankala perustella, kun uudet Ryzenit ovat tuloillaan. Pääpaino pelaamisessa, muulla ei oikeastaan ole niin väliä. Ehkä se vain kannattaisi odotella ja sitten ostaa 3600(x)/3700(x). :bored:
 
Riippuu mikä näytönohjain, resoluutio ja tavoiteltu virkistystaajuus.

Kyllähän 8600k on parempi pelikäytössä, mutta 2600 reilusti halvempi. Noidenkaan välillä tuskin eroja huomaa, jos on alle 1080 tason näytönohjain tai pelaa vain 60Hz näytöllä.

Edit: 3600 ei pysty vielä sanomaan mitään. Onko edes julkaisupäivää tiedossa?
gtx 1080 löytyy, ja 1080p 144hz
 
AMD on niin luvannut omissa markkinointimateriaaleissaan.

Sieltä löytyy about näin: AM4, sama tdp, sama jäähdytys, sama kotelo

Muoks:

361gyoL.jpg

Sanotaan että sama TDP, samat coolerit, powerit ja kotelot. Ei tuossa puhuta sanaakaan mistään nopeuslisäyksistä (paitsi PCIe 4.0) tai ydinmäärien lisäyksistä.
 
gtx 1080 löytyy, ja 1080p 144hz

Kyllä 9600k on se parempi vaihtoehto. Itsellä 2600 eikä kyllä ongelmia 144 fps saamisessa ainakaan "esport" peleissä. Overwatch, Apex Legends ja Quake Champions mitä pelaillut. Max graffoilla en kyllä pysty testaamaan, koska näyttiksenä vain RX 480.

Kannatta tubesta kattoo testejä, jos AAA-pelit kiinnostaa.
 
Ja vieläkään ei mene jakeluun kysymys. Miksi tuollaisia "performance >1.25x" näytetään? 1Ghz prossun tehot saadaan nyt 1.25 Ghz prossulla samalla sähköteholla. Ketä tuo tieto kiinnostaa?

Jos oikein muistan, ko. kalvo on peräisin usean kuukauden takaisesta tapahtumasta, jossa puhuttiin Ryzenin lisäksi ainakin Epycistä ja Radeon VII:stä. Palvelinprosessoreissa kellotaajuudet ovat usein maltillisia, ja näytönohjainpuolella Radeon VII oli aika lähellä tuota 25 % suorituskyvyn parannusta Vega 64:ään verrattuna, ainakin joissakin peleissä. Myös kannettavissa tietokoneissa matalahkot kellotaajuudet ovat tavallisia, mutta kannettaviin suunnatut Zen 2:t tulevat joskus myöhemmin.

Computexissähän AMD:llä sitten oli konkreettisempiakin, lopputuotteisiin liittyviä suorituskykymittauksia, joista voi lukea vaikkapa täältä: AMD Ryzen 3000 Announced: Five CPUs, 12 Cores for $499, Up to 4.6 GHz, PCIe 4.0, Coming 7/7.
 
Radeon VII:n suorituskyvyn parannus tulee isolta osin myös muistikaistan tuplaantumisesta...
 
Mielenkiinnosta miksi ryzen 2600 kannattaa sinun mielestäsi unohtaa?

Jos haluat oikeasti jatkuvaa 144fps ja näyttiksessä riittää potku niin tuo 2600 muodostuu joissain tilanteissa pullonkaulaksi.

Itsellä ollut 8700K(4.9ghz), 8600K(5ghz), 2600, 2600X(nyt) ja 2700X näistä uusimmista.
 
Ihan oikeasti, lue loppuun mitä kirjoitin ja sitten vielä ymmärrä se.

Jos meillä on kiveen hakattu koteloinnin/jäähdytyksen tehoraja niin miten ajattelit vanhalla tekniikalla lisätä siihen samanlaisia ytimiä?

Saavuttaa saman kaksinkertaistetun laskentatehon?

Monen ytimen suorituskykyä voidaan kasvattaa vähentämällä kellotaajuutta ja kasvattamalla samalla ydinten määrää. Sähkönkulutus kasvaa nopeammin kuin lineaarisesti kellotaajuuden mukana, koska käyttöjännitettä tarvitaan isolla taajuudella enemmän kuin pienellä. Tästä syystä myöskään täällä käsitellyn kalvon väittämät ">25 % lisää suorituskykyä samalla kulutuksella" ja "puolittunut kulutus samalla suorituskyvyllä" eivät ole keskenään ristiriidassa. Tuossa siis yli 25 % suorituskykyä samalla kulutuksella saadaan lisäämällä kellotaajuutta, ydinten määrää lisäämällä saataisiin paljon enemmän. Mutta se tuppaa riippumaan kellotaajuudesta, kuinka paljon parannusta uusi prosessi oikeasti antaa.
 
Jos oikein muistan, ko. kalvo on peräisin usean kuukauden takaisesta tapahtumasta, jossa puhuttiin Ryzenin lisäksi ainakin Epycistä ja Radeon VII:stä.
Kieltämättä kyseinen kalvo käsittelee vain 7nm prosessin tuomia etuja, eikä erityisesti Ryzen prosessorin saamia etuja uuteen valmistusprosessiin siirtymisessä.

Joten siinä mielessä Ryzen prosessoreista ei luvattu mitään ja homma on ok. Seuraavaksi voidaankin sitten katsoa tilanne Ryzenin 15% IPC parannuksen osalta ja sama Intelin Ice Laken 18% osalta kun tuotteet saadaan oikeasti testiin.
 
Juuri nyt houkuttaisi vaihtaa 3570K -->9600K, mutta sitä on hankala perustella, kun uudet Ryzenit ovat tuloillaan. Pääpaino pelaamisessa, muulla ei oikeastaan ole niin väliä. Ehkä se vain kannattaisi odotella ja sitten ostaa 3600(x)/3700(x). :bored:

Tähän vielä se, että uusien kivien julkaisun myötä luultavasti vapautuu aika monta käytettyä 2000-sarjan Ryzeniä markkinoille. Luulisi, että oma 2700X edes jollekin kelpaisi päivitykseksi ettei tarvitse siitä avaimenperää tehdä... Ei tämäkään nyt kuitenkaan _niin_ paljoa takkiin ota Intelille peleissä.
 
siirretty muualta

75 MHz ei juurikaan ongelmia aiheuttanut, 83 MHz oli se joka sekotti vähän kaikkea (PCI väylä kahden jakajalla 41,5 MHz oli todellinen ongelma). 75 MHz väylää tuki moni edes vähän parempi emolevy kuin mallia pakettikone. Ei tarvinnut olla mikään superkellotusemo.

Maksimikerroin oli 6 AMD K6-2 400CXT

6*75 MHz = 450 MHz

Johonkin Pentium MMX:n verrattuna tuo viritys oli ihan eri maailmasta.

Suorituskyky oli myös aivan eri maailmasta kuin tasapainoisilla 450 MHz prosessoreilla;

Super socket 7 emolevystä oli melko turha maksaa ylimääräistä kun halpa socket 7 emolevy (Pentium MMX yhteensopiva tosin piti olla volttien takia) ajoi lähes saman asian.

Ei todellakaan ajanut läheskään samaa asiaa, kun hitaan L2-välimuistin ja hitaahkojen muistin takia suorituskyky oli tuollaisella virityksellä onneton, K6n vain 2-tie-joukkoassosiatiiviset L1-välimuistit missailivat paljon. Suuremmasta kellotaajuudesta ytimelle ei ollut juuri mitään iloa, kun se ydin käytti melkein kaiken aikansa datan odotteluun L2-välimuistista.

(ja jos siihen väyläylikellotukseen lähdettiin, niin super7-emolla 112.5 oli yhtä ongelmaton kuin 75 Mhz vanhalla emolla; Pelkän väylän ylikellottamalla 4*112.5 = 450 MHz, tai myös prossu ylikellottamalla 500 MHz). Joka tapauksesas 1.5-kertainen väylä- ja L2-nopeus.

Ja super7-emolevyt eivät koskaan olleet kovin kallita, ja vanha emo ja vanha prossu oli hyvä myydä pakettina teeenpäin, siinä missä siitä P-MMXstä ei ilman emoa myymällä saa käytännössä mitään. Nettona Super7-emo oli päivittäjälle hyvin halpa.

K6-3 jossa oli L2-välimuistia mukana itse piirillä olikin sitten jo paljon pätevämpi prosessori tuollaiseen päivityskäyttöön(tai K6-2+ , jos se suostui vanhalla emolla toimimaan)

Varmuuden vuoksi: itselläni oli vastaava viritys ja parille tutullekin sellaisen väsäsin.

Sääliksi käy tuttujasi, joille rakensit todella hitaita koneita. Mutta paljon mekahertsejä!


Itse ultimaattisena AT-kotelo-päivityksenä hankin K6-2+:n ja kellotin sen 560 MHz:aan. Tuo 128 kiB L2-välimuisti teki noilla kertoimilla todella suuren nopeutuksen verrattuna K6-2een. Samalla emolevyllä saattoi minulla olla tuota ennen joku ~350 MHz K6-2, en muista enää tarkkaan.
 
siirretty muualta



Suorituskyky oli myös aivan eri maailmasta kuin tasapainoisilla 450 MHz prosessoreilla;



Ei todellakaan ajanut läheskään samaa asiaa, kun hitaan L2-välimuistin ja hitaahkojen muistin takia suorituskyky oli tuollaisella virityksellä onneton, K6n vain 2-tie-joukkoassosiatiiviset L1-välimuistit missailivat paljon. Suuremmasta kellotaajuudesta ytimelle ei ollut juuri mitään iloa, kun se ydin käytti melkein kaiken aikansa datan odotteluun L2-välimuistista.

(ja jos siihen väyläylikellotukseen lähdettiin, niin super7-emolla 112.5 oli yhtä ongelmaton kuin 75 Mhz vanhalla emolla; Pelkän väylän ylikellottamalla 4*112.5 = 450 MHz, tai myös prossu ylikellottamalla 500 MHz). Joka tapauksesas 1.5-kertainen väylä- ja L2-nopeus.

Ja super7-emolevyt eivät koskaan olleet kovin kallita, ja vanha emo ja vanha prossu oli hyvä myydä pakettina teeenpäin, siinä missä siitä P-MMXstä ei ilman emoa myymällä saa käytännössä mitään. Nettona Super7-emo oli päivittäjälle hyvin halpa.

K6-3 jossa oli L2-välimuistia mukana itse piirillä olikin sitten jo paljon pätevämpi prosessori tuollaiseen päivityskäyttöön(tai K6-2+ , jos se suostui vanhalla emolla toimimaan)



Sääliksi käy tuttujasi, joille rakensit todella hitaita koneita. Mutta paljon mekahertsejä!


Itse ultimaattisena AT-kotelo-päivityksenä hankin K6-2+:n ja kellotin sen 560 MHz:aan. Tuo 128 kiB L2-välimuisti teki noilla kertoimilla todella suuren nopeutuksen verrattuna K6-2een. Samalla emolevyllä saattoi minulla olla tuota ennen joku ~350 MHz K6-2, en muista enää tarkkaan.

K6-3 ja -2 ero oli melkein kuin yöllä ja päivällä. Kellotin aikanaan vahingossa hajalle yhden kolmosen väärällä volttijumpperilla ja sijaisprossuksi uutta odotellessa tuli kakkonen. Huomasi kyllä eron.
 
siirretty muualta



Suorituskyky oli myös aivan eri maailmasta kuin tasapainoisilla 450 MHz prosessoreilla;

Oli se myös aivan eri maailmasta kuin Pentium MMX:lla.

Ei todellakaan ajanut läheskään samaa asiaa, kun hitaan L2-välimuistin ja hitaahkojen muistin takia suorituskyky oli tuollaisella virityksellä onneton, K6n vain 2-tie-joukkoassosiatiiviset L1-välimuistit missailivat paljon. Suuremmasta kellotaajuudesta ytimelle ei ollut juuri mitään iloa, kun se ydin käytti melkein kaiken aikansa datan odotteluun L2-välimuistista.

(ja jos siihen väyläylikellotukseen lähdettiin, niin super7-emolla 112.5 oli yhtä ongelmaton kuin 75 Mhz vanhalla emolla; Pelkän väylän ylikellottamalla 4*112.5 = 450 MHz, tai myös prossu ylikellottamalla 500 MHz). Joka tapauksesas 1.5-kertainen väylä- ja L2-nopeus.

Ja super7-emolevyt eivät koskaan olleet kovin kallita, ja vanha emo ja vanha prossu oli hyvä myydä pakettina teeenpäin, siinä missä siitä P-MMXstä ei ilman emoa myymällä saa käytännössä mitään. Nettona Super7-emo oli päivittäjälle hyvin halpa.

K6-3 jossa oli L2-välimuistia mukana itse piirillä olikin sitten jo paljon pätevämpi prosessori tuollaiseen päivityskäyttöön(tai K6-2+ , jos se suostui vanhalla emolla toimimaan)

Miten tuonkin ottaa. Olihan Celeron 300 monen mielestä oikein hyvä prosessori. L2 välimuisti ei siinä ollut hidasta, vaan sitä ei ollut.

Pointti oli hinta: Pentium MMX (hidas)+emolevy (hidas prosessori)+EDO SIMM (siihen aikaan sai DIMM:a) oli todella halpa käytettynä ja siihen halvalla K6-2. Hintalaatusuhde oli erinomainen. K6-3 laitettiin johonkin koneeseen, kun niiden hinnat olivat "järkevämmät". Tosin pian lähti megahertsisota kunnolla liikkeelle ja seuraavassa päivityksessä gigahersi meni komeasti rikki.

Super 7 emolevyt olivat todella kalliita, kun vertailukohdaksi otti vanhemman socket 7 emolevyn.

Sääliksi käy tuttujasi, joille rakensit todella hitaita koneita. Mutta paljon mekahertsejä!

Itse ultimaattisena AT-kotelo-päivityksenä hankin K6-2+:n ja kellotin sen 560 MHz:aan. Tuo 128 kiB L2-välimuisti teki noilla kertoimilla todella suuren nopeutuksen verrattuna K6-2een. Samalla emolevyllä saattoi minulla olla tuota ennen joku ~350 MHz K6-2, en muista enää tarkkaan.

Eipä tullut valitusta. Hintaan nähden ajankohta huomioiden loistavia ratkaisuja.

K6-3 ja -2 ero oli melkein kuin yöllä ja päivällä. Kellotin aikanaan vahingossa hajalle yhden kolmosen väärällä volttijumpperilla ja sijaisprossuksi uutta odotellessa tuli kakkonen. Huomasi kyllä eron.

Se on ihan totta. K6-3 julkaistiin myöhemmin ja hintakin oli kova, koska L2 kakun toimimisessa oli ongelmaa ja siksi määrät olivat pienempiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 240
Viestejä
4 501 520
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom