Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[oriental]

Nojoo mulle budjettikone on kuitenkin hintaluokkaa 1000-1500 euroa ja siinä on erillinen näyttis kyllä.

Mutta toki tuolla integroidulla pärjää jos jotain olohuonekonetta rakentelee ja pelailee lähinnä satunnaisesti jotain vanhempia / retropelejä.

Ja miljonäärille halpa auto maksaa sata tonnia

Eiköhän toi "budjettikone" tarkoita mahdollisimman halpaa, kompromisseiltään siedettävää konetta eli jotain 500-700€ rakkinetta. 1000-1500e taitaa olla jo suurimmalle osalle kallis tehokone.

Että ei ehkä kannata väkisin käyttää sanaa väärin.

Toivottavasti amd:llä menee hyvin, niin sais noita oikeita pienen budjetin koneita kasaavat hyvän hinta/tehosuhteen osia tulevaisuudessakin

 

[Gwilherm]

Ja miljonäärille halpa auto maksaa sata tonnia

Eiköhän toi "budjettikone" tarkoita mahdollisimman halpaa, kompromisseiltään siedettävää konetta eli jotain 500-700€ rakkinetta. 1000-1500e taitaa olla jo suurimmalle osalle kallis tehokone.

Että ei ehkä kannata väkisin käyttää sanaa väärin.

Toivottavasti amd:llä menee hyvin, niin sais noita oikeita pienen budjetin koneita kasaavat hyvän hinta/tehosuhteen osia tulevaisuudessakin

Ja jollekkin toi 500-700€ on kallis tehokone ja joutuu tyytyyn 150€ käytettyyn. Kuten sanoit, miljonäärille halpa auto on 100k. Näköjään kaikilla eri käsite budjettikoneesta.

 

[tom_gore]

Ja miljonäärille halpa auto maksaa sata tonnia

Eiköhän toi "budjettikone" tarkoita mahdollisimman halpaa, kompromisseiltään siedettävää konetta eli jotain 500-700€ rakkinetta. 1000-1500e taitaa olla jo suurimmalle osalle kallis tehokone.

Että ei ehkä kannata väkisin käyttää sanaa väärin.

Toivottavasti amd:llä menee hyvin, niin sais noita oikeita pienen budjetin koneita kasaavat hyvän hinta/tehosuhteen osia tulevaisuudessakin

Budjettikone tarkoittaa mulle just sitä mitä se mulle tarkoittaa. Sitten kun satsataan niin se kone maksaa hyvän matkaa yli 2000 euroa. Ja jos ei laiteta erillistä näyttistä voi siirtyä suoraan pelaamaan konsoleilla

 

[Griffin]

Budjettikone tarkoittaa mulle just sitä mitä se mulle tarkoittaa. Sitten kun satsataan niin se kone maksaa hyvän matkaa yli 2000 euroa. Ja jos ei laiteta erillistä näyttistä voi siirtyä suoraan pelaamaan konsoleilla

Tuo on juurikin niin totta. Ja muutenkin:
Parhaan budjettikoneen saa ostamalla sen konsolin. Sitten taas jos haluaa tehdä sillä koneella myös muuta, niin sitten siihen kannattaa satsata ja sitä kannattaa uusia pala kerrallaan aina välillä.
Esim:
-Näyttispäivitys.
-Prossupäivitys.
-Emo+prossu?muistit päivitys.
-Uusi näyttö
-Massamuistipäivitys.
-Poweri vaihtoon jossain välissä. Jos halppis poweri, niin 2 vuoden jälkeen, jos keskilaadukas, niin 4 vuoden jälkeen, jos huippulaadukas, niin saattaa se kestää jopa 6 vuotta..

 

[Threadripper]

Koska korkeampi kellotaajuus vaatii korkeamman jännitteen, ja jos (kun) jännitettä ei voida nostaa ylöspäin ilman että luotettavuus kärsii?

Intelin kuluttajaprossut tukevat AVX offsettia, mutteivät käytä sitä oletuksena.
9900K 1T kellotaajuus on 5GHz, riippumatta ajetaanko 256-bit koodia vai ei.

Kovempi kuorma vaatii myös korkeamman jännitteen, jonka seurauksena korkeammat kellot saavuttaa helpommin pienemmillä kuormilla.

Intelin prosessoreissakin turbotaajuudet laskevat lähemmäs base clockia sitä mukaa kun kuorma kasvaa. Missä vaiheessa se tapahtuu, on toinen kysymys.

Mikäänhän ei vieläkään viittaa tuon 4,6 GHz olevan lähelläkään maksimia. TSMC sanoi 7nm:n olevan 38% paremmin kellottuva kuin 16FF joka kellottuu paremmin kuin 14LPP. AMD taas sanoi 7nm:n kellottuvan 25% paremmin kuin joko 14LPP tai sen viritelty versio 12nm. 4,6 GHz on saman luokan parannus kuin 14LPP->12 nm jolle luvattiin 10%. Ei lähelläkään 25%, vaikka verrokkina olisi 14LPP.

Tuolle voi olla muitakin syitä. Esim. AMD haluaa Inteliä tasaisemmat kellotaajuudet eli turbo pysyy maksimissa tai lähellä sitä kohtuullisillakin kuormilla. Tai chiplet rakenteessa on jotain mikä rajoittaa kellottuvuutta, sehän suunniteltiin 2-3 GHz kellotaajuusluokkaan, ei 4-5 GHz:n luokille. Ehkä AMD ei halua nyt julkaista kovilla kelloilla koska sille ei näytä olevan tarvetta. Samalla menee paljon vähemmän chiplettejä haaskeelle kun niiden ei tarvitse pystyä hirveisiin turbokelloihin.

Hmm, onko kukaan sitten julkaissut, ja jos on niin koska, kuluttajatason 8-ydin prosessorin?
Mietin vaan että 1700X oli 450€ ja 1800X 600€ julkaisun yhteydessä, paljonko 1700 olikaan? Varmasti päälle 300€.

Eli tuleeko nyt vihdoin sinun mielestäsi kuluttajille 8-ydin prosessoria vai onko jokin toinen julkaisu tuonut moisen jo alle 300€ hintoihin markkinoille? Vai miten nyt määriteltiin tuo kuluttajaluokan prosessori sinusta?

FX-prosessorit olivat kuluttajaluokkaan 8-ytimisiä. Tarkat hinnat Ryzeneistä lähtien ovat epäolennaisia. Ennustin ettei AMD lähde mukana ydinsotaan ja niinhän siinä kävi. Logiikka toimii Ryzenistä lähtien:

Halvin 6-ytiminen maksaa noin 200 dollaria (1600 $219, 2600 $199, 3600 $199)

Halvin 8-ytiminen maksaa noin 300 dollaria (1700 $329, 2700 $299, 3700X $329)

Kalliimmat sen mukaan mitä Intelillä tarjolla jne.

Eli täysin linjassa mennään edelleen. Intel nosti perustason Coffee Lakessa 2C4T prosessoreista 4C/4T:n. Samalla 7-sarjan flagship nousi 6C/12T. Se maksoi käytännössä saman kuin aiempi 7-sarjan flagship 4C/4T (7700K). Mitä Intel teki 8-ytimisten kanssa, se ei laittanut 8-ytimistä flagshippiä 7-sarjaan vaan teki ihan uuden hintaluokan 9-sarjalle (i9-9900K). Mitä AMD tässä teki, 5- ja 7-sarjan rinnalle tuli uusi hintaluokka, jonne yksi 9-sarjan prosessori. Joka maksaa saman mitä Intelin 9-sarjalainen.

Siinä vaiheessa kun halvin 12-ytiminen maksaa noin 300 dollaria julkaisussa, voidaan sanoa 12-ytimisen olevan kuluttajaluokkaa.

 

[hese_e]

Ottaa näemä aika koville, kun sitä haaveiltua 5Ghz kelloa ei tullut, vaikka perffi on kohdallaan. Stilt on kyllä viimeisiä kavereita tällä foorumille, jonka kanssa lähtisin vääntämään kellotus/voltit/kuorma yhdistelmistä.

Kellotaajuus on edelleen prosessin ja prosessorin kriittisten polkujen summa. Chiplet rakenteessa ei pitäisi olla mitään kelloja rajaavaa. Pikemminkin minusta AMD tähtäsi kokonaismarkkinoihin tekemällä energiapihin prosun, joka työpöydällä on paremman IPC:n ansiosta kilpailjan kanssa tasoissa pahimman kilpailijan kanssa voltit turvalliseen maksimiin vedettynä. Samat sirut kun menee kannettaviin ja servereihin työpöydän lisäksi, joten se maksimikellotaajuus ei ole taatusti ollut ykkösprioriteetilla. Hyvä single thread perffi tulee myös ipc nostolla.

 

[Threadripper]

Ottaa näemä aika koville, kun sitä haaveiltua 5Ghz kelloa ei tullut, vaikka perffi on kohdallaan. Stilt on kyllä viimeisiä kavereita tällä foorumille, jonka kanssa lähtisin vääntämään kellotus/voltit/kuorma yhdistelmistä.

Lähes jokainen, mukaan luettuna nimimerkillä The Stilt nettiin kirjoittanut ja minä, arvioi Ryzenin kellotaajuudet todella pahasti alakanttiin. Ei auttanut vaikka prosessin ominaisuudet olivat hyvin tiedossa.

Kellotaajuus on edelleen prosessin ja prosessorin kriittisten polkujen summa. Chiplet rakenteessa ei pitäisi olla mitään kelloja rajaavaa. Pikemminkin minusta AMD tähtäsi kokonaismarkkinoihin tekemällä energiapihin prosun, joka työpöydällä on paremman IPC:n ansiosta kilpailjan kanssa tasoissa pahimman kilpailijan kanssa voltit turvalliseen maksimiin vedettynä. Samat sirut kun menee kannettaviin ja servereihin työpöydän lisäksi, joten se maksimikellotaajuus ei ole taatusti ollut ykkösprioriteetilla. Hyvä single thread perffi tulee myös ipc nostolla.

Näitä chiplettejä tuskin alunperin suunniteltiin Ryzeneihin. Edelleenkin on hyvin suuri kysymysmerkki nimeltä GlobalFoundries. Tuskin saamme koskaan tietää mitä oli tarkoitus valmistaa. Jotain josta saa hyvän hinnan ja paljon, se on WSA:n takia täysin selvää. Ja koska GF:n pomo sanoi AMD CPU:n olevan ensimmäisenä tape outissa, Ryzen on äärimmäisen vahva ehdokas.

Joten chipletissä saattaa hyvinkin olla jotain kelloja rajaavaa. Kertoohan se aika paljon etteivät kellot ole lähelläkään sitä mitä AMD sanoi 7nm prosessista. Mikä tietenkään ei tarkoita etteikö sitä saisi irti kellottamalla.

 

[Nerkoon]

Joten chipletissä saattaa hyvinkin olla jotain kelloja rajaavaa. Kertoohan se aika paljon etteivät kellot ole lähelläkään sitä mitä AMD sanoi 7nm prosessista. Mikä tietenkään ei tarkoita etteikö sitä saisi irti kellottamalla.

Tai sitten AMD on ihan vain päättänyt painottaa energiatehokkuutta maksimikellojen kustannuksella. Tehokkaalla ja vähän kuluttavalla prosessorilla kun on helpompi paukutella henkseleita kuin huippunopealla kiukaalla.

 

[Kizmo]

Jos pitäisi arvata mihin se kellotaajuus etu "katosi" niin sanoisin että välimuistien kasvattamiseen lienee investoitu suuri osa 7 nm prosessin eduista.

 

[hese_e]

Joten chipletissä saattaa hyvinkin olla jotain kelloja rajaavaa. Kertoohan se aika paljon etteivät kellot ole lähelläkään sitä mitä AMD sanoi 7nm prosessista. Mikä tietenkään ei tarkoita etteikö sitä saisi irti kellottamalla.

Prosessista luvattiin 25% perffiä samalla kulutuksella TAI 50% pois virrankulutuksesta samoilla tehoilla. Nyt kivet näyttää ottaneen IPC boostin, minimalistisen kellojen noston ja tiputtaneet rajusti virrankulutusta. Minusta tuo on aika lähellä sitä, mitä AMD lupasi prosessista.

 

[Threadripper]

Tai sitten AMD on ihan vain päättänyt painottaa energiatehokkuutta maksimikellojen kustannuksella. Tehokkaalla ja vähän kuluttavalla prosessorilla kun on helpompi paukutella henkseleita kuin huippunopealla kiukaalla.

Tai sitten niin. Tosin TDP:n perusteella näin ei ole eikä mitään muuta virrankulutukseen liittyvää tällä hetkellä ole tiedossa.

Jos pitäisi arvata mihin se kellotaajuus etu "katosi" niin sanoisin että välimuistien kasvattamiseen lienee investoitu suuri osa 7 nm prosessin eduista.

Ei kai muu kuin L3 välimuisti kasvanut?

Prosessista luvattiin 25% perffiä samalla kulutuksella TAI 50% pois virrankulutuksesta samoilla tehoilla. Nyt kivet näyttää ottaneen IPC boostin, minimalistisen kellojen noston ja tiputtaneet rajusti virrankulutusta. Minusta tuo on aika lähellä sitä, mitä AMD lupasi prosessista.

Nimenomaan mikäli virrankulutus oikeasti pieneni. Valitettavasti siinä ei ole mitään tietoa tässä kohtaa, on vain TDP arvot jotka eivät pienentyneet.

 

[hese_e]

Nimenomaan mikäli virrankulutus oikeasti pieneni. Valitettavasti siinä ei ole mitään tietoa tässä kohtaa, on vain TDP arvot jotka eivät pienentyneet.

Alkuvuodestahan oletettavasti 3700X oli cinebenchissä vs 9900k. Parempi tulos mitä yhdelläkään 14nm ryzenillä ja huomattavasti pienemmällä kulutuksella. Engineersample, joten se saattoi olla mitä sattuu, mutta suuntaviivoiltaan varmaan 3700X:n luokkaa.

Ynnä 2700X 105W TDP ja 3.7Ghz baseclock. 3700X 65W TDP ja 3.6Ghz baseclock, max boostit about samat. Kyllä nuo kielii aika vahvasti siitä, että prosessin hyödyissä on isketty kiinni energiatehokkuuteen.

 

[Threadripper]

Alkuvuodestahan oletettavasti 3700X oli cinebenchissä vs 9900k. Parempi tulos mitä yhdelläkään 14nm ryzenillä ja huomattavasti pienemmällä kulutuksella. Engineersample, joten se saattoi olla mitä sattuu, mutta suuntaviivoiltaan varmaan 3700X:n luokkaa.

Ynnä 2700X 105W TDP ja 3.7Ghz baseclock. 3700X 65W TDP ja 3.6Ghz baseclock, max boostit about samat. Kyllä nuo kielii aika vahvasti siitä, että prosessin hyödyissä on isketty kiinni energiatehokkuuteen.

3700X menisi karkeasti niihin kellotaajuuksiin joita voisikin odotella.

Base clockeista on vaikea päätellä paljoa koska Zen2:n 256-bit AVX nostaa virrankulutusta oikein kunnolla. Luulisi kuitenkin 3,6 GHz AVX-256 kuluttavan todella paljon enemmän kuin 3,7 GHz AVX-128, joten jollakin (eli valmistustekniikalla) sitä on kompensoitava.

Energiatehokkuuden plussana (ja pienemmillä kelloilla) on tietysti myös vähemmän hukkapiirejä. Ja mistäpä sitä tietää vaikka AMD laittaisi jo nyt sivuun parhaiten kellottuvia piirejä tulevaisuutta varten.

 

[Deleted member 4604]

Kovempi kuorma vaatii myös korkeamman jännitteen, jonka seurauksena korkeammat kellot saavuttaa helpommin pienemmillä kuormilla.

Intelin prosessoreissakin turbotaajuudet laskevat lähemmäs base clockia sitä mukaa kun kuorma kasvaa. Missä vaiheessa se tapahtuu, on toinen kysymys.

Itseasiassa ei vaadi.

V/F on identtinen, riippumatta mitä kuormaa ajetaan.
Näin on myös Intelillä.

Ainoa mikä muuttuu on tehonkulutus (eli virta, jännitteen ollessa kiinteä).
Tämän vuoksi myös näennäinen jännite (jännitepyyntö) voi nousta, koska tehonkulutus on V * I ja jännite laskee suoraan suhteessa I kanssa kun Rll (jännitelinjan resistanssi) on vakio.

Esim.

1T tehonkulutus ajettaessa 128-bit koodia: 18.5W
1T tehonkulutus ajettaessa 256-bit koodia: 29.0W
Vaadittu minimijännite: 1.135V
Jännitelinjan resistanssi (Rll): 1.2mOhm

Jännitepyyntö 128-bit koodin suorituksen aikana: (1.135 + (0.0012 * (18.5 / 1.135))) = 1.1545V
Jännitepyyntö 256-bit koodin suorituksen aikana: (1.135 + (0.0012 * (29 / 1.135))) = 1.1657V

Todeutunut jännite on molemmissa tapauksissa identtinen.

Toteutuneet kellotaajuudet korreloivat kuorman kanssa vasta siinä tapauksessa, kun joku boostiominaisuuden käyttämistä muuttujista täyttyy tai on täyttymässä (teho, virta, lämpö tai jännite).
Ainoat Intelin prosessorit, joissa kellotaajuudet riippuvat kuorman raskaudesta tai paremminkin siitä miten suuri osuus ytimen resursseista on käytössä, on Skylake serveriytimet (käytössä myös HEDT:ssä).
Tuollakaan ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin teho, virta ja lämpötilatekijöiden kanssa ja kyseisen ominaisuuden käyttäminen on vapaaehtoista.

Koska toteutuvat kellotaajuudet riippuu pääasiassa teho ja virtarajoista, eivätkä kuorman raskaudesta, emolevyvalmistajat nostavat juuri noita kyseisiä rajoittimia suorituskyvyn parantamiseksi
AMD Precision Boost Overriden tuoma suorituskykyparannus perustuu juuri samaan (PPT, TDC, EDC rajoittimet), vaikkakin se mahdollistaa käyttäjän myös nostaa prosessorin käyttämiä jänniterajoja luotettavuuden kustannuksella (scalar).

AMD:lla, Intelillä sekä nVidialla on jokaisella käytössään omat tekniikkansa, joilla piirejä saadaan ajettua maksimikelloilla ilman, että luotettavuus putoaa tietyn (kunkin valmistajan järkeväksi katsoman) raja-arvon alle.
Suurin rajoittava tekijä on kaikissa tapauksissa jännite, joka voidaan turvallisesti syöttää piirille. nVidian piireillä saavutettu maksimijännite näkyy rajoitteissa (esim. GPU-Z) "Vrel" (voltage reliability) syynä.
AMD:lla vastaavasti FIT rajoittaa prosessorin jännitepyyntiä, sen perusteella miten jännitteellä ja lämpötilassa X L3 solujen laskennallinen elinikä käyttäytyy.

 

[KoneenKokoaja]

Ainoat Intelin prosessorit, joissa kellotaajuudet riippuvat kuorman raskaudesta tai paremminkin siitä miten suuri osuus ytimen resursseista on käytössä, on Skylake serveriytimet (käytössä myös HEDT:ssä).

Win10 suorittimen virta-asetuksista kellotaajuudet saa vaihtumaan automaattisesti kuormituksen raskauden mukaan ihan sillä prosenttivälillä mitä itse haluaa. Tuntuu toimivan ihan hyvin kaikilla Intelin prosessoreilla mitä olen testannut vaikka ei ole skylake. Itselläni on virherpiipertäjä virran kulutus moodi työpöytä käyttöä varten, jolloin en tarvitse täysiä kellotaajuuksia ja pelaamista varten sitten moodia jossa kaikki ylikellotukset on maksimissa.

 

[JiiPee]

500 dollarin prosessori on enemmän HEDT:ta kuin kuluttajaluokkaa.

FX-prosessorit olivat kuluttajaluokkaan 8-ytimisiä. Tarkat hinnat Ryzeneistä lähtien ovat epäolennaisia. Ennustin ettei AMD lähde mukana ydinsotaan ja niinhän siinä kävi.

Mitä AMD tässä teki, 5- ja 7-sarjan rinnalle tuli uusi hintaluokka, jonne yksi 9-sarjan prosessori.

Voi huoh!

Ryzen 7 1800X March 2, 2017 US $499

Ilmeisesti tuo oli sitten HEDT prossu julkaisussa? AMD toi 1000 sarjan myötä työpöydälle kuluttajaluokkaan 8-core prosessorin josta pyytivät hiukan premium hintaa koska niin pystyivät tekemään sillä kilpailijalla ei ollut mitään vastaavaa samaan luokkaan. Samalla AMD käynnisti ydinsodan.
2000 sarjalaisissa 8-coren hinta romahti koska kilpailijalla oli nokitus niin enää ei samanlaista premium hintaa voitu pyytää.
Nyt 3000 sarjassa taas voidaan tuo premium hinta pyytää koska kilpailijalla ei ole mitään millä vastata. 10-corella ehkä Intel pääsee lähelle mutta AMD voi helposti taas nokittaa julkaisemalla 16-corea, tiputtamalla 12-corea ja alle yhden hintasegmentin alemmas ja taas voidaan myydä premium hinnalla sitä parasta.

 

[Apukuski]

Voi huoh!

Ryzen 7 1800X March 2, 2017 US $499

Ilmeisesti tuo oli sitten HEDT prossu julkaisussa? AMD toi 1000 sarjan myötä työpöydälle kuluttajaluokkaan 8-core prosessorin josta pyytivät hiukan premium hintaa koska niin pystyivät tekemään sillä kilpailijalla ei ollut mitään vastaavaa samaan luokkaan. Samalla AMD käynnisti ydinsodan.
2000 sarjalaisissa 8-coren hinta romahti koska kilpailijalla oli nokitus niin enää ei samanlaista premium hintaa voitu pyytää.
Nyt 3000 sarjassa taas voidaan tuo premium hinta pyytää koska kilpailijalla ei ole mitään millä vastata. 10-corella ehkä Intel pääsee lähelle mutta AMD voi helposti taas nokittaa julkaisemalla 16-corea, tiputtamalla 12-corea ja alle yhden hintasegmentin alemmas ja taas voidaan myydä premium hinnalla sitä parasta.

Voi huoh itsellesi. 1800X ei tainnut olla ainoa 8 core tai halvin. En jaksanut edes lukea loppu sepustustasi.

 

[Deleted member 4604]

Win10 suorittimen virta-asetuksista kellotaajuudet saa vaihtumaan automaattisesti kuormituksen raskauden mukaan ihan sillä prosenttivälillä mitä itse haluaa. Tuntuu toimivan ihan hyvin kaikilla Intelin prosessoreilla mitä olen testannut vaikka ei ole skylake. Itselläni on virherpiipertäjä virran kulutus moodi työpöytä käyttöä varten, jolloin en tarvitse täysiä kellotaajuuksia ja pelaamista varten sitten moodia jossa kaikki ylikellotukset on maksimissa.

Windowsin virranhallintaprofiilit perustuu puhtaasti kuormitettujen suoritinytimien määrään (5-100% / x ydintä), eikä niillä ole varsinaisesti mitään tekemistä prosessorin oman tehonhallinnan kanssa.

 

[sushukka]

Summonoidaas muuten käyttäjä @Threadripper ketjuun takaisin. Muistelisin, että kaksi asiaa olivat lähes täysin varmoja:
ytimiä on lippulaivamallissa 8 ja kellot ovat vähintään 5Ghz, koska 7nm prosessin on välttämätön pakko pitää "surkeaa" 14/12nm prosessia pilkkanaan. Seuraavia ennustuksia nyt kun ei osunut?

Näyttäisi kestävän noin 20min summonoida @Threadripper

 

[KoneenKokoaja]

Windowsin virranhallintaprofiilit perustuu puhtaasti kuormitettujen suoritinytimien määrään (5-100% / x ydintä), eikä niillä ole varsinaisesti mitään tekemistä prosessorin oman tehonhallinnan kanssa.

Win10 virranhallinta lyö päälle täydet boost kellotaajuudet vaikka vain yhtä corea kuormittaisi täysillä ja tiputtaa kellotaajuudet alarajalle kun kuormitus loppuu. Ei se todellakaan vaadi täysiin kellotaajuuksiin jotain 100% kuormitusta kaikkiin ytimiin. Näin se toimii ainakin Intelin Haswell prossuilla ja noin 10% kokonaiskuormituksella menee täydet kellot päälle vaikka se kaikki kuormitus olisi peräisin yhdestä ytimestä.

En tiedä mihin se perustuu, mutta tiedän, että kellotaajuus vaihtelee kuormituksen mukaan ja myös virtaa säästyy, koska kello on matalammalla alhaisessa kuormituksessa. Olen testannut asian Haswell prossuilla ja Win10 virranhallinta advanced asetuksilla muista en tiedä.

 

[Threadripper]

Itseasiassa ei vaadi.

V/F on identtinen, riippumatta mitä kuormaa ajetaan.
Näin on myös Intelillä.

Ainoa mikä muuttuu on tehonkulutus (eli virta, jännitteen ollessa kiinteä).
Tämän vuoksi myös näennäinen jännite (jännitepyyntö) voi nousta, koska tehonkulutus on V * I ja jännite laskee suoraan suhteessa I kanssa kun Rll (jännitelinjan resistanssi) on vakio.

Esim.

1T tehonkulutus ajettaessa 128-bit koodia: 18.5W
1T tehonkulutus ajettaessa 256-bit koodia: 29.0W
Vaadittu minimijännite: 1.135V
Jännitelinjan resistanssi (Rll): 1.2mOhm

Jännitepyyntö 128-bit koodin suorituksen aikana: (1.135 + (0.0012 * (18.5 / 1.135))) = 1.1545V
Jännitepyyntö 256-bit koodin suorituksen aikana: (1.135 + (0.0012 * (29 / 1.135))) = 1.1657V

Todeutunut jännite on molemmissa tapauksissa identtinen.

Toteutuneet kellotaajuudet korreloivat kuorman kanssa vasta siinä tapauksessa, kun joku boostiominaisuuden käyttämistä muuttujista täyttyy tai on täyttymässä (teho, virta, lämpö tai jännite).
Ainoat Intelin prosessorit, joissa kellotaajuudet riippuvat kuorman raskaudesta tai paremminkin siitä miten suuri osuus ytimen resursseista on käytössä, on Skylake serveriytimet (käytössä myös HEDT:ssä).
Tuollakaan ei ole mitään tekemistä minkään muun kuin teho, virta ja lämpötilatekijöiden kanssa ja kyseisen ominaisuuden käyttäminen on vapaaehtoista.

Koska toteutuvat kellotaajuudet riippuu pääasiassa teho ja virtarajoista, eivätkä kuorman raskaudesta, emolevyvalmistajat nostavat juuri noita kyseisiä rajoittimia suorituskyvyn parantamiseksi
AMD Precision Boost Overriden tuoma suorituskykyparannus perustuu juuri samaan (PPT, TDC, EDC rajoittimet), vaikkakin se mahdollistaa käyttäjän myös nostaa prosessorin käyttämiä jänniterajoja luotettavuuden kustannuksella (scalar).

AMD:lla, Intelillä sekä nVidialla on jokaisella käytössään omat tekniikkansa, joilla piirejä saadaan ajettua maksimikelloilla ilman, että luotettavuus putoaa tietyn (kunkin valmistajan järkeväksi katsoman) raja-arvon alle.
Suurin rajoittava tekijä on kaikissa tapauksissa jännite, joka voidaan turvallisesti syöttää piirille. nVidian piireillä saavutettu maksimijännite näkyy rajoitteissa (esim. GPU-Z) "Vrel" (voltage reliability) syynä.
AMD:lla vastaavasti FIT rajoittaa prosessorin jännitepyyntiä, sen perusteella miten jännitteellä ja lämpötilassa X L3 solujen laskennallinen elinikä käyttäytyy.

Puhutaan eri asiasta. Intel jo speksannut valmiiksi prosessorin toimimaan kuormasta riippumatta noilla taajuuksilla.

Mutta sitten taas: jos prosessorille asetetaan tietyt rajoitukset mainitsemissasi asioissa ja sitten haetaan maksimiturbot seuraavilla kuormilla:

- Prosessori idlaa
- Prosessorilla normaali rasitus
- Prosessorilla AVX rasitus

Niin aika varmasti idlaa-turbokellot (turhat muuten kuin markkinointimielessä) ovat kovemmat kuin normaali rasitus -kellot jotka taas ovat kovemmat kuin AVX-kellot. Eli kuormalla on vaikutusta siihen kuinka korkealle turbot voidaan saada. Koska kovemmilla kuormilla jossakin vaiheessa jokin alkaa hakkaamaan vastaan jossakin vaiheessa. Turbotuksen ja ytimien määrästä riippuu mikä ensimmäisenä rajoittaa.

AMD:n tapauksessa saataisiin turboja ylös kun rajattaisiin AVX-rasitukset maksimiturbon ulkopuolelle. Sitä ei AMD tällä tietoa tee, eli sikäli turhahkoa spekulaatiota. Sama pätee tietenkin myös base clockiin, joka Zen2:ssa on ymmärrettävistä syistä aika "kehno" Zeniin nähden. Valmistusprosessi huomioiden totta kai.

 

[Threadripper]

Voi huoh!

Ryzen 7 1800X March 2, 2017 US $499

Ilmeisesti tuo oli sitten HEDT prossu julkaisussa? AMD toi 1000 sarjan myötä työpöydälle kuluttajaluokkaan 8-core prosessorin josta pyytivät hiukan premium hintaa koska niin pystyivät tekemään sillä kilpailijalla ei ollut mitään vastaavaa samaan luokkaan. Samalla AMD käynnisti ydinsodan.
2000 sarjalaisissa 8-coren hinta romahti koska kilpailijalla oli nokitus niin enää ei samanlaista premium hintaa voitu pyytää.
Nyt 3000 sarjassa taas voidaan tuo premium hinta pyytää koska kilpailijalla ei ole mitään millä vastata. 10-corella ehkä Intel pääsee lähelle mutta AMD voi helposti taas nokittaa julkaisemalla 16-corea, tiputtamalla 12-corea ja alle yhden hintasegmentin alemmas ja taas voidaan myydä premium hinnalla sitä parasta.

Totta kai se oli HEDT luokan prosessori julkaisussa. Näkeehän sen jo hinnasta

Tuo prosessori ei mitään ydinsotaa käynnistänyt, sen teki Ryzen 7 1700, joka maksoi vähän päälle kolmisensataa. Samasta syystä 12-core Ryzen ei käynnistä mitään ydinsotaa, se on liian kallis siihen. Jos sen (tai vastaavan) hinta laskee kolmensadan tasolle, se käynnistää sen. Muuten ei.

Näyttäisi kestävän noin 20min summonoida @Threadripper

Kaikki mana kuluikin siihen. Palautumisessa kestää kun potionit ovat loppu.

 

[jobbus]

"AMD:n tapauksessa saataisiin turboja ylös kun rajattaisiin AVX-rasitukset maksimiturbon ulkopuolelle"

Onko olemassa ohjelmaa joka käyttää vain yhtä ydintä avx256 suorittamiseen?

Sorry jos on newbie kysymys.

 

[Deleted member 4604]

Puhutaan eri asiasta. Intel jo speksannut valmiiksi prosessorin toimimaan kuormasta riippumatta noilla taajuuksilla.

Mutta sitten taas: jos prosessorille asetetaan tietyt rajoitukset mainitsemissasi asioissa ja sitten haetaan maksimiturbot seuraavilla kuormilla:

- Prosessori idlaa
- Prosessorilla normaali rasitus
- Prosessorilla AVX rasitus

Niin aika varmasti idlaa-turbokellot (turhat muuten kuin markkinointimielessä) ovat kovemmat kuin normaali rasitus -kellot jotka taas ovat kovemmat kuin AVX-kellot. Eli kuormalla on vaikutusta siihen kuinka korkealle turbot voidaan saada. Koska kovemmilla kuormilla jossakin vaiheessa jokin alkaa hakkaamaan vastaan jossakin vaiheessa. Turbotuksen ja ytimien määrästä riippuu mikä ensimmäisenä rajoittaa.

AMD:n tapauksessa saataisiin turboja ylös kun rajattaisiin AVX-rasitukset maksimiturbon ulkopuolelle. Sitä ei AMD tällä tietoa tee, eli sikäli turhahkoa spekulaatiota. Sama pätee tietenkin myös base clockiin, joka Zen2:ssa on ymmärrettävistä syistä aika "kehno" Zeniin nähden. Valmistusprosessi huomioiden totta kai.

Eli jos prosessori vaatii vaikka 4.8GHz kellotaajuudella 1.325V käyttöjännitteen, ja halutun luotettavuuden mahdollistama maksimijännite on 1.280V, niin selitätkö miten rajaamalla se 4.8GHz taajuus toimimaan vain tietyillä kuormilla saadaan muutettua se vaadittu 1.325V jännite turvalliseksi?

Minimijännitteen määrittää nykyisillä AMD:n ja Intelin prossuilla L1 tai L2 välimuistit, ja niiden kannalta ei ole mitään merkitystä mitä käskyjä prosessori suorittaa.

AMD:n ei ole mitään järkeä (tai varaa) jättää piiruakaan yhden threadin suorituskykyä pöydälle vakiona, jo aiemmin mainituista syistä.

 

[Threadripper]

"AMD:n tapauksessa saataisiin turboja ylös kun rajattaisiin AVX-rasitukset maksimiturbon ulkopuolelle"

Onko olemassa ohjelmaa joka käyttää vain yhtä ydintä avx256 suorittamiseen?

Sorry jos on newbie kysymys.

Prime95 rajattuna yhdelle ytimelle?

Eli jos prosessori vaatii vaikka 4.8GHz kellotaajuudella 1.325V käyttöjännitteen, ja halutun luotettavuuden mahdollistama maksimijännite on 1.280V, niin selitätkö miten rajaamalla se 4.8GHz taajuus toimimaan vain tietyillä kuormilla saadaan muutettua se vaadittu 1.325V jännite turvalliseksi?

Minimijännitteen määrittää nykyisillä AMD:n ja Intelin prossuilla L1 tai L2 välimuistit, ja niiden kannalta ei ole mitään merkitystä mitä käskyjä prosessori suorittaa.

Ei kun toisin päin. Prosessorille laitetaan tietty jännite ja sitten haetaan maksimikellot kyseisellä jännitteellä. Silloin kuorma vaikuttaa paljon siihen mitkä maksimikellot saadaan.

 

[Deleted member 4604]

Ei kun toisin päin. Prosessorille laitetaan tietty jännite ja sitten haetaan maksimikellot kyseisellä jännitteellä. Silloin kuorma vaikuttaa paljon siihen mitkä maksimikellot saadaan.

Ei vaikuta, ellei kellotaajuudet ole joko epävakaat tai teho / virta / lämpörajoitteiset raskaimmassa kuormassa...

 

[Threadripper]

Ei vaikuta, ellei kellotaajuudet ole joko epävakaat tai teho / virta / lämpörajoitteiset raskaimmassa kuormassa...

Sanoit juuri sen mitä hain takaa. Kevyempi kuorma voi olla vakaa vaikka raskaampi ei. Rajataan raskaampi kuorma pois = saadaan vakaa laskematta kelloja tasolle jolla raskaampi kuorma on vakaa.

Omat seurauksensa tuostakin olisivat, mutta jos halutaan absolute maximum turbo clocks, niin tuo on hyvä keino.

 

[Deleted member 4604]

Sanoit juuri sen mitä hain takaa. Kevyempi kuorma voi olla vakaa vaikka raskaampi ei. Rajataan raskaampi kuorma pois = saadaan vakaa laskematta kelloja tasolle jolla raskaampi kuorma on vakaa.

Omat seurauksensa tuostakin olisivat, mutta jos halutaan absolute maximum turbo clocks, niin tuo on hyvä keino.

Eli ajetaan prossua epävakailla kelloilla, epäilemättä fiksua puuhaa.

Eli jos prosessori vaatii vaikka 4.8GHz kellotaajuudella 1.325V käyttöjännitteen, ja halutun luotettavuuden mahdollistama maksimijännite on 1.280V, niin selitätkö miten rajaamalla se 4.8GHz taajuus toimimaan vain tietyillä kuormilla saadaan muutettua se vaadittu 1.325V jännite turvalliseksi?

Minimijännitteen määrittää nykyisillä AMD:n ja Intelin prossuilla L1 tai L2 välimuistit, ja niiden kannalta ei ole mitään merkitystä mitä käskyjä prosessori suorittaa.

 

[Taneli-]

Sanoit juuri sen mitä hain takaa. Kevyempi kuorma voi olla vakaa vaikka raskaampi ei. Rajataan raskaampi kuorma pois = saadaan vakaa laskematta kelloja tasolle jolla raskaampi kuorma on vakaa.

Omat seurauksensa tuostakin olisivat, mutta jos halutaan absolute maximum turbo clocks, niin tuo on hyvä keino.

Ideana nopeasti ajatellen hyvä. Mutta noita on nähty aika monesti eri foorumeillakin. Eli joku näyttää bios kuvaa missä on 5.5GHz asetus tai saa windowsin käynnistymään missä 5.x GHz. Yhtään testiä ei voi ajaa tai kone kaatuu alle parin minuutin mutta saa otettua yhden ruudunkaappauksen.

Toki tarkoitit varmaan tilannetta missä esim. kone kaatuilee satunnaisesti, ainoastaan raskaassa (useamman ytimen rasitus) kuormassa kaatuu 100% varmasti "heti" ja "yleensä" esim. pelit toimivat. Mutta tuossa on se mahdollisuus (ja yleensä myös varma seuraus jos tarpeeksi pitkään jatkaa) että käyttis korruptoituu tai muuta kivaa kun randomilla kone kaatuilee kesken ties minkä homman.

Ainakaan itse en todellakaan tahtoisi että myyntiin tulee prosessoreita mitä mainostetaan "jopa 7½GHz nestetypellä, päällä jopa 15min yhteen putkeen, katso video youtubesta" eikä tietoa 100% varmoista kelloista mitkä toteutuvat mukana tulevalla jäähdytyksellä ja ns. "alemman tason" (hinnat alkaen, ei ne 300-600+€ sisältää vesijäähdytyksen) emolevyllä, kotelon ollessa kiinni ja kone noin teoriassa 24/7 käytössä.

 

[hese_e]

Ei vaikuta, ellei kellotaajuudet ole joko epävakaat tai teho / virta / lämpörajoitteiset raskaimmassa kuormassa...

Tuohon liittyen. Eikös tuo monien, myös threadripperin ihmettelemä ilmiö "vakaa peleillä, mutta kippaa primessä" ja siitä syytetään sitten avx:ää, tai epärealistista kuormaa pohimmiltaan johdu siitä, että raskas kuorma aiheuttaa jännitteen laskua. Siitä taas seuraa L1/L2 cachen sisällön korruptoituminen ja kaatuminen?

Imho. Tuo threadripperin haaveilema kovempi boosti kevyellä kuormalla kaatuu omaan mahdottomuuteensa muutamasta syystä.

- Kellot pitää asetattaa siten, että saadaan riittävän hyvät saannit. Esim jos turvallinen jännite on 1.35v niin sillä saadaan joko 40% saannit 4.6ghz tai 70% 4.5Ghz. Jännitteestä joustaminen aiheuttaa lahoavia prosuja ja oikeusjuttuja ja kelloista kiinni pitämällä romahtaa saannit ja tuotanto kallistuu rajusti.

- Parin coren raskaan ja kevyen kuorman vaikutus toteutuneeseen jännitteeseen ei ole lopulta niin iso. Esim kevellä kuormalla toteutunut jännite on 1.35v ja coren tai parin avx:llä 1.34v. Valmistajat joutuu laittamaan turvamarginaalia koska kokoonpanot vaihtelee. Se 4.5Ghhz 1.35v tehdasasetuksilla kulkeva kivi voi oikeasti kyetä samaan 1.3v jännitteellä, mutta sitä ei todellakaan myydä 4.5Ghz binnauksella, jos se kaatuu jo 1.34v jännitteellä.

 

[caustic]

Ei pitäis varmaan olla kauheen ylivoimanen tehtävä lisätä biossiin mahdollisuus kellojen AVX offsettiin, kuten Intelillä on.

 

[hkultala]

Ei pitäis varmaan olla kauheen ylivoimanen tehtävä lisätä biossiin mahdollisuus kellojen AVX offsettiin, kuten Intelillä on.

Käytännössä mahdoton, jos itse prosessori ei kyseistä ominaisuutta tue raudalla.

BIOS on tuollaisten osalta pääasiassa ainoastaan käyttöliittymä, josta ominaisuuksia voidaan kytkeä päälle tai pois päältä, ja jos itse prosesorilta puuttuu toiminnallisuuden toteutus, ei sitä mikään BIOS-päivitys voi toteuttaa.

(joistain ominaisuuksista voidaan tosin bios-päivityksillä vaikuttaa itse toiminnallisuuden toteutukseenkin, jos bios-päivitys sisältää uutta kodia prosessorin virranhallinta-apuprosessorille, tai mikrokoodipäivityksen itse prosessoriytmille, mutta luulisin, että tämä avx-offset vaatisi ytimeltä sellaista rautaa, jota siellä ei ole)

Ja joka tapauksessa, koko AVX-offset on intelin kummajaisuus joka juontaa juurensa erilaiseen mikroarkkitehtuuriin jota valmistetaan erilaisella mikroarkkitehtuuriila. Ei järkeä zen2lla.

Prosessorin kellotaajuuutta rajoittaa se, millä jännitte-kellotaajuus-yhdistelmällä se on vakaa, eikä AVXn käyttäminen tai käyttämättä jättäminen muuta tätä ELLEI AVXn toteutuksessa ole (pelkästään ylimmissä biteissä) jotain kriittisiä polkuja joita muualla ei ole. Ja "luonnollisessa toteutuksessa" niiden alimpien ja ylimpien bittien osalta datapolku on hyvin samanlainen.

Intel vaan muistaakseni teki omiin prossuihinsa jotain "ylimääräisiä" virrankulutusoptimointeja niiden AVX-datapolkujen ylimpien bittien suhteen silloin kun niitä ei käytetä. Nämä virrankulutusoptimoinnit ehkä maksoivat sitten kelloa sen AVX-offsetin verran, ja niiden takia siellä piti joka tapauksessa olla se logiikka sen tunnistamiseen, "koska AVX on käytössä".

Ja se logiikka "siihen million AVX on käytössä" ei ole aivan niin yksinkertainen kuin miltä se pikapuolisesti kuulostaa.

 

[Threadripper]

Eli ajetaan prossua epävakailla kelloilla, epäilemättä fiksua puuhaa.

Eivät ole epävakaat kun lasketaan kelloja kovemmalla kuormalla.

Tietyissä Intelin prosessoreissahan max turbo laskee kun laitetaan AVX-256 kuormaa ja laskee lisää kun laitetaan AVX-512 kuormaa. Samasta asiasta tässä kyse. Turbo voidaan laittaa korkeammalle mikäli sen ei tarvitse koskea raskaita kuormia.

Ideana nopeasti ajatellen hyvä. Mutta noita on nähty aika monesti eri foorumeillakin. Eli joku näyttää bios kuvaa missä on 5.5GHz asetus tai saa windowsin käynnistymään missä 5.x GHz. Yhtään testiä ei voi ajaa tai kone kaatuu alle parin minuutin mutta saa otettua yhden ruudunkaappauksen.

Toki tarkoitit varmaan tilannetta missä esim. kone kaatuilee satunnaisesti, ainoastaan raskaassa (useamman ytimen rasitus) kuormassa kaatuu 100% varmasti "heti" ja "yleensä" esim. pelit toimivat. Mutta tuossa on se mahdollisuus (ja yleensä myös varma seuraus jos tarpeeksi pitkään jatkaa) että käyttis korruptoituu tai muuta kivaa kun randomilla kone kaatuilee kesken ties minkä homman.

Ainakaan itse en todellakaan tahtoisi että myyntiin tulee prosessoreita mitä mainostetaan "jopa 7½GHz nestetypellä, päällä jopa 15min yhteen putkeen, katso video youtubesta" eikä tietoa 100% varmoista kelloista mitkä toteutuvat mukana tulevalla jäähdytyksellä ja ns. "alemman tason" (hinnat alkaen, ei ne 300-600+€ sisältää vesijäähdytyksen) emolevyllä, kotelon ollessa kiinni ja kone noin teoriassa 24/7 käytössä.

Aivan, eli idlessä toimii tietyllä kellotaajuudella mutta rasituksessa kaatuu. Idlessä voidaan pitää korkeampi kellotaajuus.

Pointtina se että rajoittamalla kuormaa, saadaan korkeammat maksimiturbokellot. Samalla tavalla kuin rajoittamalla aikaa jossa prosessori toimii maksimiturboilla voidaan turbokelloja kasvattaa. Onhan nähty tapauksia joissa huonosti jäähdytetty kannettavan prosessori toimii max turbolla sekunnin tai pari, kunnes lämpö iskee vastaan. Jos pitäisi toimia max turbolla 10 sekuntia, turbokelloja pitäisi laskea.

Tuohon liittyen. Eikös tuo monien, myös threadripperin ihmettelemä ilmiö "vakaa peleillä, mutta kippaa primessä" ja siitä syytetään sitten avx:ää, tai epärealistista kuormaa pohimmiltaan johdu siitä, että raskas kuorma aiheuttaa jännitteen laskua. Siitä taas seuraa L1/L2 cachen sisällön korruptoituminen ja kaatuminen?

Imho. Tuo threadripperin haaveilema kovempi boosti kevyellä kuormalla kaatuu omaan mahdottomuuteensa muutamasta syystä.

- Kellot pitää asetattaa siten, että saadaan riittävän hyvät saannit. Esim jos turvallinen jännite on 1.35v niin sillä saadaan joko 40% saannit 4.6ghz tai 70% 4.5Ghz. Jännitteestä joustaminen aiheuttaa lahoavia prosuja ja oikeusjuttuja ja kelloista kiinni pitämällä romahtaa saannit ja tuotanto kallistuu rajusti.

- Parin coren raskaan ja kevyen kuorman vaikutus toteutuneeseen jännitteeseen ei ole lopulta niin iso. Esim kevellä kuormalla toteutunut jännite on 1.35v ja coren tai parin avx:llä 1.34v. Valmistajat joutuu laittamaan turvamarginaalia koska kokoonpanot vaihtelee. Se 4.5Ghhz 1.35v tehdasasetuksilla kulkeva kivi voi oikeasti kyetä samaan 1.3v jännitteellä, mutta sitä ei todellakaan myydä 4.5Ghz binnauksella, jos se kaatuu jo 1.34v jännitteellä.

Miksi se kaatuisi? Intel tekee ihan samaa:

https://www.intel.com/content/dam/w...ication-updates/xeon-scalable-spec-update.pdf

(sivu 14)

Esim. 8180:

Max turbo 1 ydin ei AVX: 3,8 GHz
Max turbo 1 ydin AVX 2.0: 3,6 GHz
Max turbo 1 ydin AVX-512: 3,5 GHz

Eli kuorman mukaan turbo laskee. Eniten se laskee 6146 mallissa:

Max turbo 1 ydin ei AVX: 4,2 GHz
Max turbo 1 ydin AVX 2.0: 3,6 GHz
Max turbo 1 ydin AVX-512: 3,5 GHz

Mihin tästä päästiin? Jos AMD:n turbokellot ovat riippumatta kuormasta (AVX2.0 tai ei), ne ovat matalammat kuin mitä AMD voisi laittaa mikäli olisi erikseen ei-AVX2.0 turbot tai AVX2.0 turbot.

 

[Deleted member 4604]

Erillisen kellotaajuuskäyttäytymisen luominen 256-bit käskyille on aika vaikeaa, siten että se toimii järkevästi ja kunnolla.
Intelin nykyinen toteutus on kaikkea muuta kuin hyvä ja toimiva, matalammalla kellotaajuudella toimivien mobiili ja serveriprossujen ulkopuolella.

Ensinäkään Intelin toteutusta ei ole mitenkään sidottu prosessorin rasitukseen, vaan normaalisti offset aktivoituu välittömästi kun ytimen normaalisti sammutettuna olevat resurssit on kytketty päälle.
Sen seurauksena mahdollinen offset aktivoituu myös silloin, kun sille ei ole tehonkulutuksen tai lämpötilojen kannalta oikeaa tarvetta (esim. näytönohjainajurin tai pelin suorittaessa marginaalisen määrän 256-bit käskyjä).
Ideaalitilanteessa offset aktivoituisi vain, kun suorittavan ytimen nappaama virta tai prosessorin tehonkulutus ylittää asetetun raja-arvon.

Se että Skylake pohjaiset piirit ylipäätään sallii kyseisen virityksen käyttämisen on melko yllättävää, koska se aiheuttaa helposti ongelmia.
Jotta Skylake-arkkitehtuuriin pohjautuvat prosessorit pystyvät vaihtamaan kellotaajuutta, pitää niiden ytimen Pll sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Pll:n sammuttaminen täydessä rasituksessa aiheuttaa parikin ongelmaa: valtavia virtapiikkejä ytimen käynnistyessä
uudelleen täyteen rasitukseen ja monen käyttäjän havaitseman "nykimisen" offsetin aktivoituessa. Virtapiikit ovat monesti niin isoja ja niin lyhytkestoisia, että AVX offsetin käyttäminen saattaa aiheuttaa oikeasti vakaan prosessorin kaatumisen alijännitteen takia.

Ei siis yllätä, ettei AMD ole lähtenyt tekemään vastaavaa toteutusta.

 

[Samat]

Erillisen kellotaajuuskäyttäytymisen luominen 256-bit käskyille on aika vaikeaa, siten että se toimii järkevästi ja kunnolla.
Intelin nykyinen toteutus on kaikkea muuta kuin hyvä ja toimiva, matalammalla kellotaajuudella toimivien mobiili ja serveriprossujen ulkopuolella.

Ensinäkään Intelin toteutusta ei ole mitenkään sidottu prosessorin rasitukseen, vaan normaalisti offset aktivoituu välittömästi kun ytimen normaalisti sammutettuna olevat resurssit on kytketty päälle.
Sen seurauksena mahdollinen offset aktivoituu myös silloin, kun sille ei ole tehonkulutuksen tai lämpötilojen kannalta oikeaa tarvetta (esim. näytönohjainajurin tai pelin suorittaessa marginaalisen määrän 256-bit käskyjä).
Ideaalitilanteessa offset aktivoituisi vain, kun suorittavan ytimen nappaama virta tai prosessorin tehonkulutus ylittää asetetun raja-arvon.

Se että Skylake pohjaiset piirit ylipäätään sallii kyseisen virityksen käyttämisen on melko yllättävää, koska se aiheuttaa helposti ongelmia.
Jotta Skylake-arkkitehtuuriin pohjautuvat prosessorit pystyvät vaihtamaan kellotaajuutta, pitää niiden ytimen Pll sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Pll:n sammuttaminen täydessä rasituksessa aiheuttaa parikin ongelmaa: valtavia virtapiikkejä ytimen käynnistyessä
uudelleen täyteen rasitukseen ja monen käyttäjän havaitseman "nykimisen" offsetin aktivoituessa. Virtapiikit ovat monesti niin isoja ja niin lyhytkestoisia, että AVX offsetin käyttäminen saattaa aiheuttaa oikeasti vakaan prosessorin kaatumisen alijännitteen takia.

Ei siis yllätä, ettei AMD ole lähtenyt tekemään vastaavaa toteutusta.

Jos prossun normaali virranhallinta hanskaa tuon, niin eipä sinne kannata lähteä mitään ylimääräisiä himmeleitä rakentamaan. Liekkö sitten miten eroja AMD/Intel AVX komentojen virrankulutuksessa tms toteutuksessa.

 

[hik]

Jännää miten 8c 16t 3800x näyttää olevan cachen määrä per core osalta selvästi huonompi kuin 6c 12t ja 12c 24t prosut. Köyhän ei kannata ostaa ehjää prosua. Kai tää on itsestään selvää mutta nyt vasta huomasin.

Eli 6c ja 8c prosuissa on sama L3 cache, eli
6c prosu on rikkinäinen 8c prosu,
ja 12 c prosu on joko 2 kpl rikkinäistä 8c prosua tai 1 kpl ehjä 8c prosu ja puolikas 8c prosu, olikohan näistä vielä kerrottu onko se jompikumpi vai kumpi vaan.

Ehkä joskus tulee myyntiin 8c prosu joka on koottu kahdesta puoliksi rikkinäisestä 8c prosusta ja jossa on 64 megan L3.

Olenko miten pahasti hakoteillä?

 

[KognaK]

Ei ainakaan kahdessa ensimmäisessä sukupolvessa ole ollut hyötyä että 6-ytimellä on enemmän cachea per core kuin 8-ytimellä. En usko että asia muuttuu kolmannessa sukupolvessa.

 

[hik]

Ei ainakaan kahdessa ensimmäisessä sukupolvessa ole ollut hyötyä että 6-ytimellä on enemmän cachea per core kuin 8-ytimellä. En usko että asia muuttuu kolmannessa sukupolvessa.

Jos siitä ei ole ollut hyötyä, sitten cachen kasvattamisesta ei ole yleisesti ottaen hyötyä.

Cachen koko per ydin kasvaa 4 megasta 5,33 megaan kun mennään 8c prosusta 6c prosuun eli se kasvaa 33 %.

Tai sitten eroa ei pysty testaamaan kuin niillä kuormilla jotka käyttää yli 6 corea?

 

[KognaK]

Jos siitä ei ole ollut hyötyä, sitten cachen kasvattamisesta ei ole yleisesti ottaen hyötyä.

Cachen koko per ydin kasvaa 4 megasta 5,33 megaan kun mennään 8c prosusta 6c prosuun eli se kasvaa 33 %.

Tai sitten eroa ei pysty testaamaan kuin niillä kuormilla jotka käyttää yli 6 corea?

Melko varmasti vajaa kuormilla(esim pelit) ei ole juuri väliä paljonko cachea on per core, vain cachen kokonaismäärä merkitsee ja niillä kuormilla jotka skaalautuu hyvin, pari ydintä lisää on paljon parempi. Jos ajatellaan että sovellus kuormittaa tasan 4-säiettä niin cachea on käytettävissä saman verran kummassakin prossussa ja säikeitä ajetaan yhtä monella ytimellä -> suorituskyky on sama. Tilanne säilyy samana 1-6 säikeellä. Sitten kun säikeitä on enemmän kuin 6, niin 8-ydin voittaa aina niillä ylimääräisillä ytimillä.

 

[hik]

Melko varmasti vajaa kuormilla(esim pelit) ei ole juuri väliä paljonko cachea on per core, vain cachen kokonaismäärä merkitsee ja niillä kuormilla jotka skaalautuu hyvin, pari ydintä lisää on paljon parempi. Jos ajatellaan että sovellus kuormittaa tasan 4-säiettä niin cachea on käytettävissä saman verran kummassakin prossussa ja säikeitä ajetaan yhtä monella ytimellä -> suorituskyky on sama. Tilanne säilyy samana 1-6 säikeellä. Sitten kun säikeitä on enemmän kuin 6, niin 8-ydin voittaa aina niillä ylimääräisillä ytimillä.

Samaa mieltä yllä olevasta. Mutta 8-ydinprosun IPC per ydin hivenen laskee 6-ydinprosuun verrattuna, kun ytimet 7 ja 8 otetaan käyttöön. Voi myös olla että sulavuus heikkenee koska cachea on käytössä vähemmän per ydin.

Jos 12c 24t prosulle laitetaan 8c 16t kuorma, pitäisihän sen (samoilla kelloilla) kulkea 64 megan L3 cachella nopeammin kuin mitä se kulkisi 8c 16 prosun 32 megan cachella?

Ainakin Guru3d sivuston Cinebench IPC näytti mun mielestä riippuvan cachen koosta (esim Ryzen 1300x, 8 megaa, Ryzen 1600, 16 megaa). Haswell-E vs Haswell mutta näissä voi olla erona muistin kaistanleveys.

Toimiiko chiplettien L3 niin että kahden chipletin L3 cachet muodostaa yhden yhtenäisen cachen?

 

[hkultala]

Samaa mieltä yllä olevasta. Mutta 8-ydinprosun IPC per ydin hivenen laskee 6-ydinprosuun verrattuna, kun ytimet 7 ja 8 otetaan käyttöön. Voi myös olla että sulavuus heikkenee koska cachea on käytössä vähemmän per ydin.

Ensinnäkin, EVVK jos IPC laskee kun suorituskyky kuitenkin paranee huomattavasti. Suorituskyky on ainoa asia, millä on väliä

Toisekseen, ei voi sanoa että varmuudella IPC aina huononee. Jos kaikki ytimet käpistelee jotain yhteistä sopivankooista datasettiä, jota vain luetaan, niin tällöin se, että useampi ydin käpistelee sitä samaa taulukkoa itse asiassa joissain tilanteissa PARANTAA välimuistien osumatarkkuutta, kun aiemmat ytimet on jo ladanneet sinne välimuistiin dataa mitä toiset ytimet pian tulee käyttämään.

Jos 12c 24t prosulle laitetaan 8c 16t kuorma, pitäisihän sen (samoilla kelloilla) kulkea 64 megan L3 cachella nopeammin kuin mitä se kulkisi 8c 16 prosun 32 megan cachella?

Ei niitä välimuistien kokoja voi vaan laskea tuolla tavalla yhteen, jos mietitään niiden osumatarkkuutta. Monta pientä ei todellakaan vastaa yhtä isoa.

Ja se, mikä on nopeampi, riippuu täysin siitä, miten sitä dataa käytetään. Jos säikeet jakaa paljon samaa dataa, silloin pienempi määrä välimuisteja on parempi, VAIKKA niiden kokonaiskapasiteetti olisi pienempi.

Ainakin Guru3d sivuston Cinebench IPC näytti mun mielestä riippuvan cachen koosta (esim Ryzen 1300x, 8 megaa, Ryzen 1600, 16 megaa).

TÄysin eri tilanne. 1300X:ssä on 2 erillistä CCXää, mutta jokaisen CCXn välimuistista on puolet kytketty pois päältä.

Toimiiko chiplettien L3 niin että kahden chipletin L3 cachet muodostaa yhden yhtenäisen cachen?

Ei, eikä edes yhden chipletin kahden eri CCXn L3-välimuistit.

Jokaisella CCXLlä on oma välimuistinsa. Jos samaa dataa käytetään monesta eri CCXstä, se pitää duploikoida kaikkein eri sitä käyttävien CCXien L3-välimuistiin. Ja jos joku kirjoittaa siellä johonkin välimuistilinjaan, se invalidoi sen välimusitilinjan muidenkin CCXien välimuisteista ja niiden pitää ladata se uudestaan ennen kuin ne voivat käyttää sitä.

 

[hik]

Ensinnäkin, EVVK jos IPC laskee kun suorituskyky kuitenkin paranee huomattavasti. Suorituskyky on ainoa asia, millä on väliä

Mun makuun suorituskyky määritellään niin että se on ensisijaisesti katkoton framejen virta ja toissijaisesti raakaa voimaa (joka auttaa saavuttamaan ekan tavoitteen). Ja tässä katkottomuudessa olisi menty viimeisten kymmenen vuoden aikana eteenpäin, vaikka IPC on vuosien ajan junnannut (kunnes nyt taas alkanut tapahtua).

Toisekseen, ei voi sanoa että varmuudella IPC aina huononee. Jos kaikki ytimet käpistelee jotain yhteistä sopivankooista datasettiä, jota vain luetaan, niin tällöin se, että useampi ydin käpistelee sitä samaa taulukkoa itse asiassa joissain tilanteissa PARANTAA välimuistien osumatarkkuutta, kun aiemmat ytimet on jo ladanneet sinne välimuistiin dataa mitä toiset ytimet pian tulee käyttämään.

Jokaisella CCXLlä on oma välimuistinsa. Jos samaa dataa käytetään monesta eri CCXstä, se pitää duploikoida kaikkein eri sitä käyttävien CCXien L3-välimuistiin. Ja jos joku kirjoittaa siellä johonkin välimuistilinjaan, se invalidoi sen välimusitilinjan muidenkin CCXien välimuisteista ja niiden pitää ladata se uudestaan ennen kuin ne voivat käyttää sitä.

Eli käsitän että 8c 16t, joka Zen 2 kanssa onnistuu yhdellä ccx:llä, on loistava pelikäyttöön, koska pelit ei ainakaan nykyään hyödynnä suurempaa ytimien määrää.

Kun taas Zen 1 neljän ytimen CCX ei kaikille riittänyt pelikäyttöön vaan tarvittiin kaksi CCX:ää 6-8 corea varten, joka voi olla hidasta.

Ja 12c 24t Zen 2 tuskin tuo peleihin juuri hyötyjä 8c 16 t Zen 2 verrattuna, vaan pikemminkin lisää erillisten piipalojen välistä hidasta pomppimista jolloin luultavammin hitaampi kuin 8c 16t Zen 2.

Lisäksi 6c 12t Zen 2 on parempi pelikäyttöön kuin kuin Zen 1/+ 6c 12t koska pysytään yhdellä ccx:llä, yhteinen CCX cache on iso, 6c 12t riittää peleissä nykyään, markalla kivasti tavaraa.

 

[Halpuuttaja]

Eli käsitän että 8c 16t, joka Zen 2 kanssa onnistuu yhdellä ccx:llä, on loistava pelikäyttöön, koska pelit ei ainakaan nykyään hyödynnä suurempaa ytimien määrää.

AMD:n markkinointiheebon mukaan CCX on 4-ytiminen:

 

[hik]

AMD:n markkinointiheebon mukaan CCX on 4-ytiminen:

edit: Kommenttini alla on siis väärin, onko kokonaan vai osaksi, odotan jännityksellä.

huuhaa alkaa
Harmi jos näin on. Spekuloin että ehjiä kokonaisia Ccx:iä ei välttämättä tule sitten vielä linjalta kovin suurta määrää.

Kaipa 12c 24t on sitten 2 kpl 6c 12t piipaloja. Ja 14c 28t julkaistaan kukaties ennen kuin 16c 32t.

... ja onkohan 6c 12t sitten 1 kpl 4c ja 1 kpl 2c piipalaa.
huuhaa päättyy

 

[Asmola]

AMD:n markkinointiheebon mukaan CCX on 4-ytiminen:

Tuossahan sanotaan että CCX sisältää 4+4 = 8 ydintä, eli olisiko CCX:n sisällä jonkinasteinen 4+4 konfiguraatio.

 

[Halpuuttaja]

Tuossahan sanotaan että CCX sisältää 4+4 = 8 ydintä, eli olisiko CCX:n sisällä jonkinasteinen 4+4 configuraatio.

Samaa ihmettelin, ehkäpä vain ilmaissut asian virheellisesti. Seuraavassa lauseessa sanotaan "no change".

 

[Kizmo]

Tai sitten vastaajalla on mennyt sekaisin chipletti ja CCX

Eiköhän se ole nytkin niin että yksi chiplet sisältää kaksi CCX yksikköä kuten edellisissäkin. Reunoille ripoteltu tauhka on vain nyt pakattu IO lastuun.

 

[vemkki]

Muutama päivä sitten vuoti testidataa 6-ytimisestä 3000-sarjan Ryzenistä. Oli ajettu Geekbench. Sen mukaan L3-välimuisti on jaettu kahteen 8 megatavun osaan, mikä aika vahvasti viittaa kahteen CCX:ään.
Entry-level AMD Ryzen 3000 Matisse processor's scores on Geekbench will make Intel nervous

 

[hik]

Ok.
Arvatenkin ccx-ccx viive on pienempi saman piipalan sisällä verrattuna piipalalta io-lastun kautta toiselle piipalalle. Paljonko, tiedetään ehkä vasta julkaisun aikaan. Veikkasin yllä, että yhden chipletin prosu on parempi peliprosu kuin kahden chipletin prosu, mutta toisaalta voihan olla että Windows osaa jakaa tehtävät niin fiksusti ja joka kerta onnistuen chipleteille että ongelmia ei käytännössä tule. Vaan mistä Windows ennalta tietäisi mitkä säikeet juttelee keskenään.

 

[Kizmo]

Ok.
Arvatenkin ccx-ccx viive on pienempi saman piipalan sisällä verrattuna piipalalta io-lastun kautta toiselle piipalalle. Paljonko, tiedetään ehkä vasta julkaisun aikaan. Veikkasin yllä, että yhden chipletin prosu on parempi peliprosu kuin kahden chipletin prosu, mutta toisaalta voihan olla että Windows osaa jakaa tehtävät niin fiksusti ja joka kerta onnistuen chipleteille että ongelmia ei käytännössä tule. Vaan mistä Windows ennalta tietäisi mitkä säikeet juttelee keskenään.

Toistaalta jo nykyisillä zeneillä onnistuu ohjelmallisesti pakottaa peli pyörimään vain yhden CCX:n sisällä ja siitä seuraavat edut suorituskyvyssä on paikoin melkoisia

How to make Ryzen usable for CSGO guide : GlobalOffensive

Process lassolla tuon voi värkätä melko vaivatta automatisoiduksi

Bitsum