Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä

[perato]

Witcher 3: Hearts of Stone (PC)

Toista kertaa peluussa tämä lisäri. Viimeksi pelasin suoraan peruspelin perään ja ähky oli valtava, nyt jätin pelin yhen pelin väliin ja aikaakin ehti kulua pari viikkoa ennen tämän aloitusta. Pari sivutehtävää pelasin vissiin vähän ku vahingossa peruspeliä pelatessa, mutta toisaalta nyt törmäsin pariin peruspelin sivutehtävään tätä pelatessa. Kaikki hyvin lyhkäsiä.

Tätä on kovasti kehuttu erityisesti kirjoituksen ja pahiksen osalta, mutta ite en kyl tälle lämpeä nyt enkä silloin. Ihan ok, mutta ihan muutamaa huippua lukuunottamatta jää jotenki todella ohkaseksi. Vaikutelmana on, että "tän olis varmaan pitänyt olla pitempi ja rikkaampi". Varsinki heist missio on jotenki todella köykänen eikä tuo häätehtäväkään ole mitenkään erityisen hieno ollakseen merkittävä osa main questia. Tuntui enemmän sekin semmoselta pitkäksi venytetyltä sivujuonteelta. Heistin osalta alko lähinnä miettimään, et tuliko tämä siihen samaan aikaan ku tämä "heist" tyyppinen kerää porukka, ryöstä pankki, pelityyli oli suosiossa(GTA, PAYDAY, Biowaren miehistönkeräyspelit). Gaunter O'Dimm on ihan hyvä antagonisti, mutta jää todella vähän käytetyksi ja loppu on varsin antikliimaksi, juokse tuonne, riko seinä, heihei.

Pelikartta on se sama kuin peruspelissä, laajennettuna kartan oikeaan ylänurkkaan jota peruspelissä ei käytetty ollenkaan. Osa tehtävistä sijoittuu myös tutuille seuduille, pääasiassa peruspelissä vähälle käytölle jääneeseen Oxenfurtiin. Muuten ei juurikaan pyöritä Pontarin eteläpuolella tai Novigradissa. Sinällään alue on siis uusi, mutta tuntuu siltä samalta vanhalta. Maaseutua on enemmän ja asiat siellä on lähinnä hirviön pesiä ja ritareiden leirejä. Aika vähän on tutkittavaa ja sivutehtäviä mikä vähän kuin korostaa että koko Hearts of Stone on yksi pitkä sivutehtävä.

Pelillisesti ei juuri tuoda ihmeitä, yksi kauppias tarjoaa enchanteja itemeihin, mutta koin ne jotenkin 'turhiksi'. Netissä näyttää jotku kommentoineen, että olis hyviäkin ne, mutta ei ollut tarvetta. Haastetta on minusta kuitenkin lisää peruspeliin verrattuna ja varsinkin pomovastustajat oli oikeasti reilusti haastavampia kuin mitä peruspelissä missään vaiheessa. Olgierin ja haudankaivajan kanssa sai oikeasti käytellä pulloja death marchilla.

Nyt voi sanoa, että jos joskus vielä jostain syystä W3 pariin palaa, nii voi skipata tämän sisällön. Edes graafisesti ei tarjoa mitään minkä vaikka joku 20v päästä tuleva remake boostais uusiin sfääreihin.

 

[Jumi]

Witcher 3: Hearts of Stone (PC)

Toista kertaa peluussa tämä lisäri. Viimeksi pelasin suoraan peruspelin perään ja ähky oli valtava, nyt jätin pelin yhen pelin väliin ja aikaakin ehti kulua pari viikkoa ennen tämän aloitusta. Pari sivutehtävää pelasin vissiin vähän ku vahingossa peruspeliä pelatessa, mutta toisaalta nyt törmäsin pariin peruspelin sivutehtävään tätä pelatessa. Kaikki hyvin lyhkäsiä.

Tätä on kovasti kehuttu erityisesti kirjoituksen ja pahiksen osalta, mutta ite en kyl tälle lämpeä nyt enkä silloin. Ihan ok, mutta ihan muutamaa huippua lukuunottamatta jää jotenki todella ohkaseksi. Vaikutelmana on, että "tän olis varmaan pitänyt olla pitempi ja rikkaampi". Varsinki heist missio on jotenki todella köykänen eikä tuo häätehtäväkään ole mitenkään erityisen hieno ollakseen merkittävä osa main questia. Tuntui enemmän sekin semmoselta pitkäksi venytetyltä sivujuonteelta. Heistin osalta alko lähinnä miettimään, et tuliko tämä siihen samaan aikaan ku tämä "heist" tyyppinen kerää porukka, ryöstä pankki, pelityyli oli suosiossa(GTA, PAYDAY, Biowaren miehistönkeräyspelit). Gaunter O'Dimm on ihan hyvä antagonisti, mutta jää todella vähän käytetyksi ja loppu on varsin antikliimaksi, juokse tuonne, riko seinä, heihei.

Pelikartta on se sama kuin peruspelissä, laajennettuna kartan oikeaan ylänurkkaan jota peruspelissä ei käytetty ollenkaan. Osa tehtävistä sijoittuu myös tutuille seuduille, pääasiassa peruspelissä vähälle käytölle jääneeseen Oxenfurtiin. Muuten ei juurikaan pyöritä Pontarin eteläpuolella tai Novigradissa. Sinällään alue on siis uusi, mutta tuntuu siltä samalta vanhalta. Maaseutua on enemmän ja asiat siellä on lähinnä hirviön pesiä ja ritareiden leirejä. Aika vähän on tutkittavaa ja sivutehtäviä mikä vähän kuin korostaa että koko Hearts of Stone on yksi pitkä sivutehtävä.

Pelillisesti ei juuri tuoda ihmeitä, yksi kauppias tarjoaa enchanteja itemeihin, mutta koin ne jotenkin 'turhiksi'. Netissä näyttää jotku kommentoineen, että olis hyviäkin ne, mutta ei ollut tarvetta. Haastetta on minusta kuitenkin lisää peruspeliin verrattuna ja varsinkin pomovastustajat oli oikeasti reilusti haastavampia kuin mitä peruspelissä missään vaiheessa. Olgierin ja haudankaivajan kanssa sai oikeasti käytellä pulloja death marchilla.

Nyt voi sanoa, että jos joskus vielä jostain syystä W3 pariin palaa, nii voi skipata tämän sisällön. Edes graafisesti ei tarjoa mitään minkä vaikka joku 20v päästä tuleva remake boostais uusiin sfääreihin.

Meikästä paras DLC ikinä ja paras osa koko peliä. Hyvä tarina ja hienoja yksityiskohtia niinku tämä lasten laulu. Jälkeenpäin tullu katottua paljon videoita tuosta lisäristä, itäeurooppalainen mystiikka ja aikuisten sadut isku lujasti. Kirjoituksesta pidän paljon ja alkupuolen risteyksen tapaamisessa sanottiin vaikka mitä jotka vasta tajusi myöhemmin. Huippukohtia oli useampi ja ne jäivät hyvin mieleen, jos ne eivät olisi iskeneet niin tuskin oisin tuosta niin paljoa tykännyt. Pitivät pitkään mielenkiintoa yllä.

Heist-tehtävä ei kiinnostanut ja oli heikointa antia, olin vähän yllättynyt kun kuulin sitä kehuttavan myöhemmin. Saatoin tosin vastata johonkin sitä koskevaan kysymykseen "väärin" ja peli hyppäsi joidenkin kohtien yli. Pääpelissähän katosi kokonaisia NPC:itä ja niiden tehtäviä jos ei löytynyt edellisten Witcher pelien saveja koneelta ja kysyttäessä vastasi "Joo, tapoin sen". NPC-tehtävän tilalla oli joku geneerinen "tapa haamut tältä maatilalta". Sama koski perustehtäviäkin, "Teetkö tämän tehtävän?" "En." "Ok, painu vittuun sit. (15 experience gained)"

Pääpelissä olin saanut huonoimman lopun ja harmitti ihan oikeasti kun sitä hierottiin naamaan loppukohtauksissa. Olin jopa vähän loukkaantunut useamman päivän ennenkuin aloitin tuon lisärin. Saattoi olla yksi syy miksi DLC tuntui paremmalta ja helpottavalta... DLC:n lopussa ois saanu neuvoja parhaan lopun saamiseen, mutta olin tietysti tehnyt sen jo.

 

[perato]

Meikästä paras DLC ikinä ja paras osa koko peliä. Hyvä tarina ja hienoja yksityiskohtia niinku tämä lasten laulu. Jälkeenpäin tullu katottua paljon videoita tuosta lisäristä, itäeurooppalainen mystiikka ja aikuisten sadut isku lujasti. Kirjoituksesta pidän paljon ja alkupuolen risteyksen tapaamisessa sanottiin vaikka mitä jotka vasta tajusi myöhemmin. Huippukohtia oli useampi ja ne jäivät hyvin mieleen, jos ne eivät olisi iskeneet niin tuskin oisin tuosta niin paljoa tykännyt. Pitivät pitkään mielenkiintoa yllä.

Heist-tehtävä ei kiinnostanut ja oli heikointa antia, olin vähän yllättynyt kun kuulin sitä kehuttavan myöhemmin. Saatoin tosin vastata johonkin sitä koskevaan kysymykseen "väärin" ja peli hyppäsi joidenkin kohtien yli. Pääpelissähän katosi kokonaisia NPC:itä ja niiden tehtäviä jos ei löytynyt edellisten Witcher pelien saveja koneelta ja kysyttäessä vastasi "Joo, tapoin sen". NPC-tehtävän tilalla oli joku geneerinen "tapa haamut tältä maatilalta". Sama koski perustehtäviäkin, "Teetkö tämän tehtävän?" "En." "Ok, painu vittuun sit. (15 experience gained)"

Pääpelissä olin saanut huonoimman lopun ja harmitti ihan oikeasti kun sitä hierottiin naamaan loppukohtauksissa. Olin jopa vähän loukkaantunut useamman päivän ennenkuin aloitin tuon lisärin. Saattoi olla yksi syy miksi DLC tuntui paremmalta ja helpottavalta... DLC:n lopussa ois saanu neuvoja parhaan lopun saamiseen, mutta olin tietysti tehnyt sen jo.

Esim tuo laulu on yks esimerkki missä Witcherin immersio rikkoutuu joka kerta. Ne odottaa että saavut ja alkaa sit laulamaan sitä alusta. Sama monessa kylässä, aina samat jutut ku saavut paikalle. Sanat kuulee jo peruspelissä kertaalleen mut alkaa ärsyttää jo toisella kuulemalla. Ärsyttävä trope ylipäätään tuo "creepy lastenlaulu".

 

[Heseman]

Small Saga (PC)

Small Saga on enimmäkseen yhden tyypin, Darya Noghanin tuotos. Se on oldschool-japsirope, josta itselläni tuli mieleen Final Fantasy VI. Päähahmo Verm on hiiri, joka veljensä kanssa lähtee ryöstämään jumalten aarreaittaa ja päätyy jahtaamaan mystistä Keltaista jumalaa. Muutkin pelihahmot ovat siis erilaisia jyrsijöitä, kuten hiiriä, kontiaisia ja päästäisiä, mistä pelin nimikin tulee. Suosikkini oli jammaava Dizi. Juoni on ihan jees, joskaan ei maatamullistava. Darya on ilmeisesti matkan varrella vaihtanut sukupuoltaan, mikä selittänee pelissä vahvana olevan sateenkaariteeman. Musiikki oli jees, varsinkin muutamassa bossitaistelussa.

Kun on rope kyseessä niin kuinkas se taistelu? No se oli ylihelppoa. Kuolin pelissä ainoastaan kaksi kertaa joista vain toinen johti game overiin. Vasta lopputaisteluissa alkoi olla pientä uhkaa ja ne olivatkin pelin kiinnostavimmat taistelut. Vaikka olenkin hakannut päätäni Miyazakin mäntyyn lukuisia kertoja, en moista aina jaksa, mutta tämä meni liikaa sinne toiseen laitaan. Toisaalta tämä on helppo aloitus genreen, jos se ei ole muuten tuttu. Pituutta tällä oli sellaiset yhdeksän tuntia kun tein löytämäni sivutehtävät. Tekijä oli mukana myös aiemmin tykkäämässäni Aviator Attorneyssä ja se kolahti itselleni paremmin, mutta ei tämäkään huono ollut. Vähän oudosti tästä ei ole sivua PCGamingWikissä, mutta Steamista löytyy ja lähtee käyntiin vaikka suoraan exestä ilman, että gaben.exe olisi käynnissä.

Small Saga on Steam

Beneath the streets of London, an angry mouse seeks revenge against the god who stole his tail. An epic RPG of miniature proportions!

store.steampowered.com