- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 689
Lorelai (PC, 2019, Harvester Games)
Viime vuonna ostin muistaakseni julkaisussa, koska pidin kehittäjän ehkä tunnetuimmasta pelistä The Cat Ladystä (2013) aika paljon. Meinasin viime vuonna pelata kauhun aikaan, mutta se jäi. Korjasinpa sitten vahingon nyt.
The Cat Ladyn (Ja Downfall Reduxin) tapaan tämä on hieman erilainen point and click seikkailu. 2D:nä liikutaan hahmolla vasemmalle ja oikealle näppäimistöä käyttäen. Peliä pystyy pelaamaan siis yhdellä kädellä tai sitten kapulalla. Sinänsä ihan rentouttavaa pelata, voi vaikka hörppiä vettä samaan aikaan. Vähän totuttelua taas vaati, mutta kyllä sitä kuin vanha tekijä pelasi. Luultavasti ajateltu läppärillä pelaavia, kun ei hiirtä ole aina saatavilla, niin voi ihan sellaisenaan pelata.
Tarina on kehittäjän "Devil Came Through Here" trilogian päätösosa. En ole aivan tarkkaa järjestystä saanu selville, kun Downfall Redux on periaatteessa ensimmäisen pelin uusioversio, mutta vissin on toinen järjestyksessä nyt. Sinänsä ei tarvitse edellisiä olla pelattuna nauttiakseen tästä, mutta kyllä iloa saa jos on.
Pelissä pelataan Lorelai nimisessä naisella, joka asuu paskassa kämpässä äitinsä, vauva-ikäisen pikkusiskonsa ja kauhian isäpuolensa kanssa. Unelmia olisi päästä tästä perhehelvetistä poies, kunnes huono päivä tapahtuu ja kuollaan isäpuolen kädestä. Tästä sitten lähtee itsensä etsimisen tie kuoleman ja elämän välillä ja hirveitä tapahtuu. Samantyylistä menoa odoteltavissa kuin The Cat Ladyssä siis.
Tarina ei ihan samaa jälkeä jättäny mieleen kuin The Cat Lady, joten se oli sinänsä pettymys. Vaikea sanoa mikä jätti vajaaksi. Kehittäjän peleissä ei ole ääninäyttely aivan niin hyvää kuin vaikka Wadjet Eyen peleissä.
Lorelai oli kyllä komia peli. Ilmeisesti pelimoottorin vaihtuminen Adventure Game Studiosta Unityyn auttoi mukavasta. Yhdistellään 2D ja 3D:tä kivasti kamerakulmilla ja graaffisesti. Muutamassa kohtaa 3D oli kyllä aika silmiinpistävää katsottavaa, mutta kokonaisuutena yksi onnistuimmista yhdistelmistä.
Ääninäyttely ei tosiaan ollu tosi hyvää, mutta kyllä kuunteli. Musiikit ja äänimaailma muuten, ai että. Mukana on indie rockia, esimerkiksi päävalikossa piti pysähtyä kuuntelemaan laulua ja sulkea peli ja etsiä se sitten. The Cat Ladyssä oli myös indie rockia, mutta ei omasta mielestä yhtä hyvää materiaalia. Peliin sävelletyt viisut olivat hyvän tunnelman luojia, vaikka ei näin äkkiseltään tule mieleen mitään.
Kokonaisuutena ihan pätevä pääasiassa tarinalla ratsastava "point and click" seikkailu, kevyillä pulmilla. Kuitenkin lässähti hieman, niin en ihan suoriltaan suosittelisi. Pelaa enemmin The Cat Lady ensin, jos pidät siitä, niin sitten ehkä tämä. Downfallista en vielä sano mitään, ehkä seuraavaksi, joko alkuperäinen tai Reduxi sitten.
Viime vuonna ostin muistaakseni julkaisussa, koska pidin kehittäjän ehkä tunnetuimmasta pelistä The Cat Ladystä (2013) aika paljon. Meinasin viime vuonna pelata kauhun aikaan, mutta se jäi. Korjasinpa sitten vahingon nyt.
The Cat Ladyn (Ja Downfall Reduxin) tapaan tämä on hieman erilainen point and click seikkailu. 2D:nä liikutaan hahmolla vasemmalle ja oikealle näppäimistöä käyttäen. Peliä pystyy pelaamaan siis yhdellä kädellä tai sitten kapulalla. Sinänsä ihan rentouttavaa pelata, voi vaikka hörppiä vettä samaan aikaan. Vähän totuttelua taas vaati, mutta kyllä sitä kuin vanha tekijä pelasi. Luultavasti ajateltu läppärillä pelaavia, kun ei hiirtä ole aina saatavilla, niin voi ihan sellaisenaan pelata.
Tarina on kehittäjän "Devil Came Through Here" trilogian päätösosa. En ole aivan tarkkaa järjestystä saanu selville, kun Downfall Redux on periaatteessa ensimmäisen pelin uusioversio, mutta vissin on toinen järjestyksessä nyt. Sinänsä ei tarvitse edellisiä olla pelattuna nauttiakseen tästä, mutta kyllä iloa saa jos on.
Pelissä pelataan Lorelai nimisessä naisella, joka asuu paskassa kämpässä äitinsä, vauva-ikäisen pikkusiskonsa ja kauhian isäpuolensa kanssa. Unelmia olisi päästä tästä perhehelvetistä poies, kunnes huono päivä tapahtuu ja kuollaan isäpuolen kädestä. Tästä sitten lähtee itsensä etsimisen tie kuoleman ja elämän välillä ja hirveitä tapahtuu. Samantyylistä menoa odoteltavissa kuin The Cat Ladyssä siis.
Tarina ei ihan samaa jälkeä jättäny mieleen kuin The Cat Lady, joten se oli sinänsä pettymys. Vaikea sanoa mikä jätti vajaaksi. Kehittäjän peleissä ei ole ääninäyttely aivan niin hyvää kuin vaikka Wadjet Eyen peleissä.
Lorelai oli kyllä komia peli. Ilmeisesti pelimoottorin vaihtuminen Adventure Game Studiosta Unityyn auttoi mukavasta. Yhdistellään 2D ja 3D:tä kivasti kamerakulmilla ja graaffisesti. Muutamassa kohtaa 3D oli kyllä aika silmiinpistävää katsottavaa, mutta kokonaisuutena yksi onnistuimmista yhdistelmistä.
Ääninäyttely ei tosiaan ollu tosi hyvää, mutta kyllä kuunteli. Musiikit ja äänimaailma muuten, ai että. Mukana on indie rockia, esimerkiksi päävalikossa piti pysähtyä kuuntelemaan laulua ja sulkea peli ja etsiä se sitten. The Cat Ladyssä oli myös indie rockia, mutta ei omasta mielestä yhtä hyvää materiaalia. Peliin sävelletyt viisut olivat hyvän tunnelman luojia, vaikka ei näin äkkiseltään tule mieleen mitään.
Kokonaisuutena ihan pätevä pääasiassa tarinalla ratsastava "point and click" seikkailu, kevyillä pulmilla. Kuitenkin lässähti hieman, niin en ihan suoriltaan suosittelisi. Pelaa enemmin The Cat Lady ensin, jos pidät siitä, niin sitten ehkä tämä. Downfallista en vielä sano mitään, ehkä seuraavaksi, joko alkuperäinen tai Reduxi sitten.