Turvallisesti perille
Elon Muskin visio ei toteutunut. Autot eivät aja täysin itsenäisesti, vaikka teknologian piti olla kypsä jo viisi vuotta sitten. Mutta vastaava teknologia yleistyy nyt jalkakäytävillä.
Kuva: Juhani Niiranen / HS
Niclas Storås HS
7:00
Raitiovaunu 6 ajaa Hylkeenpyytäjänkadun ja Eiranrannan risteykseen. Kuljettaja jarruttaa äkillisesti.
6E638 kyllä huomasi raitiovaunun. 6E638 tietää hyvin, että suojatietä ei pidä ylittää suin päin. Siksi se odottaa kuuliaisesti jalkakäytävällä eikä lähde ylittämään tietä.
Tällä kertaa kyydissä ei ole hampurilaisia, ruokaostoksia tai muutakaan kuljetettavaa.
6E638 on kuljetusrobotti, jonka asemapaikka Starship Technologiesin kehitysosastolla Helsingin Hernesaaressa.
Se näyttää kylmälaukulta, jonka alle on laitettu kuusi rengasta. Kyljessä on viiri, josta muut tiellä liikkujat voivat huomata robotin.
Tänään olemme esittelyajelulla, mutta 6E638 on ollut myös tositoimissa maailmassa, kun yhtiön roboteista on ollut hetkellisesti pulaa.
Starship Technologies on kehittänyt vuodesta 2014 lähtien kuljetusrobotteja, jotka osaavat ajaa itsenäisesti. Ne kuljettavat ruokaa ja ostoksia Woltin tapaan.
”Robotti ei halua vaihtaa työtä eikä sillä ole kiire seuraavan asiakkaan luo”, sanoo
Ahti Heinla videopuhelun välityksellä. Virolainen Heinla perusti aikoinaan videopuheluyritys Skypen yhdessä
Janus Friisin kanssa. Hänen uusi yrityksensä kilpailee Woltin, Foodoran ja muiden ruokalähettifirmojen kanssa.
Starship Technologies tekee jo tällä hetkellä sitä, mitä moni sijoittaja odotti esimerkiksi kyytipalvelu Uberin tekevän. Kyseisten odotusten vuoksi useiden liikkumiseen ja ajoneuvoihin liittyvien kasvuyrityksien arvo on noussut pörssissä ennätyslukemiin. Syynä on se, että automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan ihmisen liikenteessä.
Jo vuonna 2016 Teslan perustaja
Elon Musk sanoi itsestään ajavien autojen olevan ”ratkaistu ongelma”. Visioissa itsestään ajavat autot eivät mullista vain liikennettä vaan koko kaupunkisuunnittelun, autojen omistamisen ja kuljetuksen ongelmat.
Moni on sijoittanut niin Teslaan, Uberiin kuin ruokalähettiyrityksiin juuri sillä ajatuksella, että jonain päivänä ihmiset saavat väistyä ratista. Kone ajaisi autoa väsymättömästi, vaikka yötä päivää.
On kulunut viisi vuotta siitä, kun Musk sanoi, että ”ongelma on ratkaistu”. Mutta tilanne autoteillä ei ole sitä, mitä visioissa on luvattu.
Itsestään ajavat autot liikkuvat vain rajatuilla alueilla, eivätkä ne välttämättä selviä monimutkaisista tilanteista kaupungeissa. Kyytipalvelu Uber myi tietokoneohjattuja autoja kehittävän Auroran viime vuoden joulukuussa.
Perinteisen auton kehittäminen täysin itsestään ohjautuvaksi vaikuttaisi olevan huomattavasti odotettua vaikeampaa.
Autojen kykyä ohjata itseään mitataan viisiportaisella asteikolla. Vasta viitostasoa pidetään täysin itsestään ohjautuvana ja autonomisena.
Sellaista Tesla ei ole onnistunut kehittämään.
Esimerkiksi Mercedes-Benzin esittelemät itsestään ajavat autot ovat tasolla kolme, joka tarkoittaa, että ne osaavat ajaa itsenäisesti vain tietyissä ympäristöissä, esimerkiksi moottoritiellä.
Jos autonvalmistajien testikilometrejä tuijottaa, ovat autot ajaneet jo miljoonia kilometrejä autopilotilla. Mutta kilometriluvut eivät kerro koko totuutta.
Vaikeimmissa paikoissa ihmisen on pitänyt tarttua rattiin. Siksi myöskään itsestään ohjautuvien autojen turvallisuus ei ole aivan sitä luokkaa kuin valmistajat ovat tilastoilla yrittäneet osoittaa.
Kuolonkolareita on sattunut tilanteissa, jotka autoa ajava ihminen olisi todennäköisesti välttänyt.
Itsestään ajavien menopelien vallankumous saattaakin tapahtua jossain aivan muualla.
Idea kuljetusroboteista sai alkunsa, kun Heinla osallistui avaruusrobotteja kehittävään kilpailuun. Noihin aikoihin myös ensimmäiset lähettipalvelut, Suomessa tunnetut Wolt ja Foodora, olivat alkaneet kehittää palveluitaan.
”Viisi vuotta sitten meitä oli vain pari tyyppiä, mutta nyt olemme laajentaneet toimintamme useaan maahan. Robottien jakelualue kattaa suunnilleen miljoona ihmistä”, Heinla kertoo.
Tammikuussa Starship keräsi uutta rahoitusta 17 miljoonaa dollaria. Yhteensä yhtiö on kerännyt rahoitusta 102 miljoonaa dollaria eli reilu 80 miljoonaa euroa. Suunnitelmissa on kasvattaa kehitystoimintaa myös Suomessa.
Starship Technologiesin Suomen toimistolla kehitetään ohjelmistoja ja käyttöliittymiä. Tällä hetkellä Suomen kehitysyksikössä työskentelee noin kolmekymmentä henkilöä, mutta väkimäärä on tarkoitus tuplata kuluvan vuoden aikana. Taustalla on sovelluskehittäjä Harri Hurme. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Pari vuotta sitten perustetussa Suomen toimistossa keskitytään käyttöliittymän kehitykseen ja muotoiluun. Pääkonttori on edelleen Tallinnassa.
Starship Technologies kehittää robottien ja niiden ohjelmistojen ohella palvelusovellusta, josta kuluttajat voivat tilata ruokaa. Palvelun nimi on Starship Deliveries.
Heinla myöntää, että liiketoiminta ei skaalaudu samalla tavalla kuin ohjelmistoyrityksen. Robotit ovat fyysisiä tuotteita, jotka täytyy valmistaa. Samoin ravintoloiden ja ruokakauppojen kanssa pitää tehdä sopimukset samaan tapaan kuin kuriiriyhtiöt tekevät.
Toisaalta robottikuljetusyhtiö voi kasvaa nopeasti, koska sen ei tarvitse etsiä ihmistyövoimaa, josta on usein pulaa.
Aikaisemmin Heinla on kertonut haastattelussa, kuinka jotkut ihmiset ovat potkineet kävelytiellä kulkevia robotteja. Ruuhkaisten kaupunkien kävelyteiden tukkiminen robotilla ei ole välttämättä ole hyvä idea.
Toistaiseksi Starship Technologies on pysytellyt tietyntyyppisillä asemakaava-alueilla, vaikka kokeiluja on tehty myös New Yorkissa Manhattanilla. Robottikuriirit sopivat parhaiten kampusalueille, kaupunkien laitamille ja esikaupunkeihin. Siksi pääasialliset markkinat ovat toistaiseksi Yhdysvalloissa.
Tosin eniten robotteja löytyy Britanniasta, Milton Keynesin kaupungissa. Siellä liikenteessä on 120 robotin laivue.
Maailmanlaajuisesti Starshipillä on liikenteessä tuhat robottikuriiria. Ensimmäisen kaupallisen kuljetuksensa yritys teki kolme vuotta sitten.
Tyypillinen robotin toimitusmatka on kilometrin tai parin verran. Yhden kuljetuksen hinta on parin euron tietämillä. Se vaihtelee paikkakunnittain. Energiaa kuluu keskimäärin 0,16 kilowattituntia kuljetusta kohden.
Robottikuljetus vie ainakin teoriassa vähemmän energiaa kuin kävelevä ihminen. Starship Technologiesin mukaan robotin teho ajossa on 100 wattia. Vastaava luku kävelevällä ihmisellä on 280 wattia.
6E638 on päässyt suojatien yli. Se jatkaa matkaa kohti rantakahvilaa. Voikukat ovat juuri puhjenneet loistoonsa. Ohikulkijoita selvästi kiinnostaa kävelypolulla kiitävä valkoinen kuutio enemmän kuin ruohikon keltaiset kukat.
Demoa pitävä Starship Technologiesin sovelluskehittäjä
Harri Hurme kertoo, että Tallinnassa ihmiset ovat jo tottuneet robottikuriireihin. Edes eläkeläiset eivät kiinnitä niihin huomiota. Ihmiset tottuvat nopeasti.
Yhtiön mukaan robotit eivät ole aiheuttaneet vakavia onnettomuuksia. Jos laitteen eteen kävelee, se osaa pysähtyä automaattisesti. Edessä ja takana on lukuisia kameroita ja tutkat.
”Meille turvallisuus on prioriteetti numero yksi”, Heinla sanoo.
Onnettomuuksia ei ole hänen mukaansa sattunut.
Kuljetusrobotti pysähtyy automaattisesti, jos sen eteen ilmestyy yllättävä este. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Jos liikenteessä tietokoneen pitää antaa ajaa jotain, pieni kuljetusrobotti tuntuu järkevältä ensiaskeleelta. Autoon verrattuna sillä on lukuisia etuja. Painoa laitteella on 20 kiloa. Kulkunopeus vastaa rivakkaa kävelyä.
Vaikeimmat tilanteet syntyvät, kun robotin pitää ylittää teitä. Se huomattiin jo Hernesaaressa ensimmäisessä tienylityksessä. Autoilijat eivät vielä tiedä, miten reagoida.
Suomessa autoilijan ei tarvitse odottaa suojatietä ylittävää robottia. Robotilla ei ole samoja oikeuksia kuin ihmisellä.
Heinlan mukaan robotit harvemmin jäävät jumiin liikenteeseen. Pahimmissa pattitilanteissa robotti hälyttää ihmisen apuun. Silloin ihminen ohjaa robotin pois tilanteesta etäyhteyden välityksellä.
Vastaava malli ei ole mahdollinen itsestään ajavilla autoilla. Tai oikeastaan on, mutta silloin ihmisen pitää istua kuljettajan paikalla ja tarttua rattiin. Ja juuri siitä syystä ihmistyön ei voi odottaa vähentyvän Uberin ja Woltin kaltaisissa yrityksissä, ainakaan autojen ohjaksista.
Noin 20-kiloisen kuriirirobotin osia. Muotoilusta on vastannut suunnittelutoimisto Aivan. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Operaattorit ovat mainostaneet 5g-yhteyksien auttavan autonomisten autojen yleistymisessä. Nopean ja viiveettömän yhteyden ansiosta autot voisivat kommunikoida keskenään ja ennakoida tilanteita.
Starship Technologies on ottanut kokonaan toisen lähestymistavan. Robottikuriirin toiminta ei perustu huippunopeaan ja lähes viiveettömään internet-yhteyteen. Edes gps-paikannus ei ole keskeisin teknologia robotin toiminnassa. Gps ei yksinkertaisesti ole riittävän tarkka.
Sen sijaan robotit tuntevat toimintaympäristön sentin tarkasti. Ne hyödyntävät kyllä gps-teknologiaa, mutta toimiakseen robottijärjestelmä tarvitsee kolmiulotteisen mallin ympäristöstä. Jokainen kadunkulma ja kanttikivi on robotille tuttu.
Liikenteessä olevat robotit päivittävät jatkuvasti virtuaalista 3d-mallia ympäristöstä. Yhdestä kuljetuksesta syntyy gigatavun verran dataa.
Ennen toiminnan aloittamista uudessa kohteessa Starship Technologies skannaa robottien toiminta-alueen.
Jos Hernesaaren ulkopuolella tulee jalkakäytävällä vastaan kuusipyöräinen robotti, saattaa Starship Technologies olla laajentamassa toiminta-aluettaan.