• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Vihreät - De Gröna

Markkinaehtoinen ydinvoima tahtoo olla siitä huono, että todellisuudessa ei ole sellaista firmaa joka kykenisi kantamaan vastuun kun kakkeli osuu tuulettimeen.
Tämä yksi vihreiden ydinvoimapolitiikan tehokkaista välineistä millä estetty ydinvoiman rakentamista.

Juju on siinä että tuo on lähinnä riskin hinnoittelu kysymys, hinnoittelemalla riski tähtitieelliseksi saadaan estetty rakentamisaikeetkin.

Kutenmuissakin isommissa vastuissa, niin ajatus ei ole että se yksittäinen yrittäjä/firma omalla omaisuudellaan vastaisi vahingoista, vaan riskiä jaetaan (vakuutus, vastuujako jne.).
 
Tämä yksi vihreiden ydinvoimapolitiikan tehokkaista välineistä millä estetty ydinvoiman rakentamista.

Juju on siinä että tuo on lähinnä riskin hinnoittelu kysymys, hinnoittelemalla riski tähtitieelliseksi saadaan estetty rakentamisaikeetkin.

Kutenmuissakin isommissa vastuissa, niin ajatus ei ole että se yksittäinen yrittäjä/firma omalla omaisuudellaan vastaisi vahingoista, vaan riskiä jaetaan (vakuutus, vastuujako jne.).

Ei kai mikään estä ydinvoima-alalla sitä yritystä hankkimasta sitä vakuutusta. Paitsi tietenkin se että mikään vakuutusyhtiö ei tule myymään mitään rajatonta vakuutusta vaan kaikissa tulee olemaan jonkinlainen raja.
 
Epäilen että tämä on uusinta kevään teatterista, mutta kyllä voi Vihreät olla ihan pihalla. Jos vakavissaan ovat niin eiköhän se ole kaputt hallitustielle.


Aika tyypillinen Ilta-Sanomien juttu, jossa ei tehdä mitään taustoitusta vaan jätetään faktat lukijoiden selvitettäväksi.

Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on suojeltuna tällä hetkellä? Kuinka tuottavaa maata ojitetut vanhat suot ovat? Huom: Jos maa- tai metsätalous pyörii tukiaisilla, se ei välttämättä ole kansakunnan näkökulmasta tuottavaa puuhaa. Tukiaisten nostajalle toki kyllä.
 
Aika tyypillinen Ilta-Sanomien juttu, jossa ei tehdä mitään taustoitusta vaan jätetään faktat lukijoiden selvitettäväksi.

Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on suojeltuna tällä hetkellä? Kuinka tuottavaa maata ojitetut vanhat suot ovat? Huom: Jos maa- tai metsätalous pyörii tukiaisilla, se ei välttämättä ole kansakunnan näkökulmasta tuottavaa puuhaa. Tukiaisten nostajalle toki kyllä.


Kaikista karuimmat suotyypit ovat sellaisia että hyöty tehtyyn työhön nähden on melko vähäinen. Rehevillä soilla hyöty on merkittävä. Jos KeMeRa-rahoituksesta halutaan pitää kiinni, niin tasapuolisuuden nimissä kunnostusojitukset siellä saisi säilyttääkin. Pohjois-Pohjanmaalla ja monella alueella valtaosa metsäalueista on juuri ojitettuja soita ja siksi metsien kasvu on kohonnutkin vuosikymmenten aikana.

Suojeltujen alueiden määrä on kasvanut, yksityismaita ei saa pakkosuojella mikä on ihan perustuslaissakin kielletty liittyen omaisuuden suojaan. Suojelut ei tuo euroja tilille, puun myynti tuo jos mietitään pitkää aikaväliä.
 
Epäilen että tämä on uusinta kevään teatterista, mutta kyllä voi Vihreät olla ihan pihalla. Jos vakavissaan ovat niin eiköhän se ole kaputt hallitustielle.


No Vihreitä on kritisoitu siitä että eivät enää välitä luonnonsuojelusta vaan keskittyvät mamuttamiseen. Joten ainakin nuo kritiikit voi varmaan sitten hiljalleen lopettaa :smoke:
 
No Vihreitä on kritisoitu siitä että eivät enää välitä luonnonsuojelusta vaan keskittyvät mamuttamiseen. Joten ainakin nuo kritiikit voi varmaan sitten hiljalleen lopettaa :smoke:


Joo fanaattisempien luontotyyppien kohdalta on joo, mutta näen tuon teatteriksi jolla pyritään nostamaan profiilia.
 
Huom: Jos maa- tai metsätalous pyörii tukiaisilla, se ei välttämättä ole kansakunnan näkökulmasta tuottavaa puuhaa. Tukiaisten nostajalle toki kyllä.
Niin pitkään kun Suomi on nettomaksaja EU:n suuntaan, me maksamme ihan itse maa- ja metsätaloutemme. Ne rahat vaan kierrätetään Brysselin kautta. Iso ongelma on myös Keskon ja S-ryhmän asema markkinoilla, ne kun eivät maksa kunnolla tuottajille, vaan vetävät ahneina suurimman siivun välistä.

Kansakunnan näkökulmasta omavaraisuus on kyllä hyödyllistä vaikka se jotain maksaakin. Jos tulee konflikteja, katovuosia tms. niin mitäpä luulette että irtoaako helpolla ruokaa ja apua muualta jos tilanne on siellä sama? Kyllä näissä tilanteissa mennään sitten oma kansa ensin-ajattelulla. Karsitaan mieluummin vaikka siitä humanitaarisesta maahanmuutosta. Siitä kun ei ole ihan oikeasti yhtään mitään hyötyä kansalle ja pyörii ihan täysin verorahoilla.
 
Niin pitkään kun Suomi on nettomaksaja EU:n suuntaan, me maksamme ihan itse maa- ja metsätaloutemme. Ne rahat vaan kierrätetään Brysselin kautta. Iso ongelma on myös Keskon ja S-ryhmän asema markkinoilla, ne kun eivät maksa kunnolla tuottajille, vaan vetävät ahneina suurimman siivun välistä.

Kansakunnan näkökulmasta omavaraisuus on kyllä hyödyllistä vaikka se jotain maksaakin. Jos tulee konflikteja, katovuosia tms. niin mitäpä luulette että irtoaako helpolla ruokaa ja apua muualta jos tilanne on siellä sama? Kyllä näissä tilanteissa mennään sitten oma kansa ensin-ajattelulla. Karsitaan mieluummin vaikka siitä humanitaarisesta maahanmuutosta. Siitä kun ei ole ihan oikeasti yhtään mitään hyötyä kansalle ja pyörii ihan täysin verorahoilla.

Kyllä, juurikin näin. Myöskin 90% meidän öljystä ja iso osa sähköstä tulee Venäjältä. Siksi pitäisin pääosin hyvät välit myös sinne ja lisäisin omaa tuotantoa.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on suojeltuna tällä hetkellä? Kuinka tuottavaa maata ojitetut vanhat suot ovat? Huom: Jos maa- tai metsätalous pyörii tukiaisilla, se ei välttämättä ole kansakunnan näkökulmasta tuottavaa puuhaa. Tukiaisten nostajalle toki kyllä.

Omavaraisuus ruuantuotannossa olis kyllä hyvä säilyttää, varsinkin kun ilmastonmuutos alkaa kunnolla vaikuttaa. Vaikka paperilla jää tappiolle, voisi käydä hyvin huonosti, jos on ulkoistanut ruuantuotannon esim. Afrikkaan ja yhtäkkiä markkinat hajoavat.
 
Omavaraisuus ruuantuotannossa olis kyllä hyvä säilyttää, varsinkin kun ilmastonmuutos alkaa kunnolla vaikuttaa. Vaikka paperilla jää tappiolle, voisi käydä hyvin huonosti, jos on ulkoistanut ruuantuotannon esim. Afrikkaan ja yhtäkkiä markkinat hajoavat.
Tässä onkin asiasta hyvä kirjoitus. Liittyy myös vihreisiin.


Ulla Appelsinin kommentti: Ministeri Ohisalo, entä jos meille tulee nälkä?
Kulkutaudit eivät kadonneetkaan maailmasta eivätkä sotilaalliset kriisit loppuneet. Hyvät Suomen päättäjät, entä jos seuraava kriisi koskeekin ruokaa, kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

Ulla Appelsin

13.8. 19:32
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari esitteli supersuositussa kirjassaan ”Homo Deus”, miten hienosti ihmiskunta on menestynyt taistelussaan epidemioita vastaan. Isorokko saatiin nitistettyä ja modernin ajan pelottavat uhat sarsista ebolaan ovat vaatineet suhteellisen vähän kuolonuhreja. Harari toppuutteli niitä, jotka pelkäävät, että ”jokin mustan surman serkku on odottamassa kulman takana” ja päätyi vuonna 2015 ilmestyneessä teoksessaan itse valoisaan johtopäätökseen:”Kulkutaudit ovat nykyisin paljon pienempi uhka ihmisten terveydelle kuin aiemmalla vuosituhannella.”

Mehän nyt sitten tiedämme, miten kävi – vain muutama vuosi Hararin kirjan ilmestymisen jälkeen. Ne pahanilmanlinnut, jotka ennustivat sitä ”mustan surman serkun” paluuta olivat tismalleen oikeassa ja Harari optimismissaan väärässä. Korona on tähän mennessä tappanut reilusti yli neljä miljoonaa ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa 7 miljoonaa ja saanut koko modernin 2000-luvun maailmamme polvilleen tavalla, jota emme olisi voineet hurjimmissa kuvitelmissammekaan edes ajatella. Kuolemaa, pelkoa, rajoituksia, kieltoja, inhimillistä kärsimystä.


Korona on tappanut miljoonia ihmisiä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Harari on oppinut mies. Mutta vaikka olisimme kuinka oppineita, ei kukaan voi varmuudella ennustaa tulevaa. Siksi viisas varautuu kaikkeen. Vaikka kuinka tuntuisi, että maailma on lopullisesti muuttunut ja muinaiset kriisit ovat taakse jäänyttä elämää. Eivät ne ole.

On se nähty naapurissakin. Muistatteko ilmapiirin Neuvostoliiton romahdettua? Sotien ja vaarojen Euroopassa ja sen lähialueilla piti loppua siihen, ja Venäjän ajateltiin kulkevan noin vain kohti auvoista demokratiaa. Joissakin Euroopan maissa vinosti hymyiltiin vanhanaikaiselle ja jämähtäneelle Suomelle, joka piti sinnikkäästi kiinni yleisestä asevelvollisuudesta eikä muutenkaan lähtenyt ajamaan puolustusvoimia alas. Esimerkiksi Ruotsi laittoi oman yleisen asevelvollisuutensa rauhan ajaksi jäihin vuonna 2010. Riitti sitä kotimaistakin kritiikkiä: Suomessa oli poliitikkoja, joiden mielestä entisiä turvallisuusuhkia ei mukamas enää ole olemassa.


Suomessa on pidetty yleisestä asevelvollisuudesta huolta. Kuva: Petri Huhtinen / Aamulehti
Mutta sitten tulivat vihreät miehet ja Krim ja Ukrainan kriisi ja niin edelleen. Enää ei haukuttu Suomen valintoja, sen sijaan Ruotsikin alkoi paniikissa varustaa Gotlantia uudelleen ja vuonna 2017 asevelvollisuus päätettiin länsinaapurissa palauttaa. Se ei kuitenkaan ole ollut ihan helppoa, kun systeemi on jo kertaalleen romutettu.

Ja tämä on se oleellinen asia: osaammeko me Suomessa varautua tuleviin uhkiin? Ymmärrämmekö, että jos jotain ajetaan nyt alas, sitä ei ehkä olekaan niin helppoa nostaa taas takaisin pystyyn?

Olemme nyt oppineet, että kulkutaudit ja sotilaalliset uhat eivät ole maailmastamme kadonneet. Mutta ajattelevatko Suomen päättäjät tätä uhkakuvaa: entä jos meillä tulee nälkä?


Huolestuttaa, että eivät. Siitä tuoreena esimerkkinä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), joka nosti tällä viikolla Ylellä ja Twitterissä tikunnokkaan suomalaisen maatalouden. Sen sijaan, että sisäministerinä – siis sisäisestä turvallisuudesta vastuuta kantavana ministerinä – Ohisalo käyttäisi voimakkaita puheenvuoroja suomalaisen omavaraisuuden puolesta, hän keskittyi maanviljelijöiden syyllistämiseen ilmastonmuutoksessa. Ohisalon mielestä yksityishenkilöistä moni hoitaa tonttinsa, mutta sen sijaan maatalous: sieltä ne syylliset löytyvät. Ministeri ilmoitti, että maatalous on jäänyt ilmastonmuutoksentorjunnassa ”sivuraiteille”.

Valitettavasti Ohisalo ei ole näkemyksineen yksin. Meillä on viime vuosina levinnyt tapa puhua maaseudusta lähes pelkkänä kulueränä, vaivana ja taakkana. Taannoin esimerkiksi Jussi Halla-aho (ps) herätti hämmennystä näkemyksillään ”kitkuttelusta kepulaisella tukiaispolitiikalla” ja kokoomuksen Sari Sarkomaa puolestaan on kutsunut Suomen maataloutta Saaristomeren liepeillä ”erityiseksi häpeätahraksi”. Viime vuonna Helsingin valtuuston aiempi puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr) jopa tyrmistyttävästi kehotti boikotoimaan suomalaisia eläintuotteita ja vaihtamaan ruotsalaisiin: ”Jos haluat ostaa juustoa, osta vaikka ruotsalaista. Itämeri kiittää".

Tuntuu, että ruoantuottajien työn raskautta ja tärkeyttä ei tajuta. Eivät ne porkkanat, leivät, leikkeleet ja jugurtit itsestään kävele kauppaan. Totta kai ilmastonmuutos on otettava vakavasti jokaisella alalla, ja se koskee maataloutta kuten muitakin sektoreita. Mutta on epäreilua vihjailla, että yksi ammattikunta olisi pääsyyllinen, saati että se jotenkin tahallisesti toimisi piittaamattomasti. Maanviljelijät, jos ketkä, kokevat ilmastonmuutoksen konkreettisesti omilla pelloillaan. He kokevat muutakin: moni taistelee toimeentulostaan päivittäin. Työ on sitovaa ja vaativaa ja lomailukin monelle vain utopiaa. Jos lomittajan saaminen ei maitotilalla jostain syystä onnistu, ei niitä lehmiä voi yksinäänkään navettaan jättää. Tulevaisuus näyttäytyy myös epävarmana. Yhtäkkiä pitäisi investoida ilmastonmuutoksen nimissä valtavia summia muutokseen tai uuteen teknologiaan vain uskoen, että sitä kautta se toimeentulo jonain päivänä tulee.

Suomalaista ruoantuotantoa pitää kehittää ja päästöjä vähentää, se on aivan selvää. Samalla Suomessa on kuitenkin kynsin hampain pidettävä kiinni siitä, että meillä taatusti jatkossakin on ihmisiä, jotka sitä ruokaa meille tuottavat. Se tarkoittaa sitä, ettei maaseutua voi jättää ahdinkonsa ja muutosten kanssa yksin. Ja se tarkoittaa myös sitä, että meidän on osoitettava arvostusta ruoantuottajia kohtaan.

Ruokapula voi tuntua utopistiselta ajatukselta tässä yltäkylläisessä maailmassa, jossa kauppojen hyllyt notkuvat tavaraa. Mutta: niin tuntui maailmanlaajuinen tappava kulkutautikin.

Koronan aikana on maailmalla tapeltu niin maskeista kuin rokotteistakin. Entä jos seuraavalla kerralla tapellaankin vaikka viljasta? Muistavatko nykypäättäjät, että Suomella on siitä historiassa kokemuksia? Hirvittävinä nälkävuosina 1860-luvulla menetettiin viljasato kahtena peräkkäisenä kesänä, ja perunat ja juurekset mätänivät pelloille. Ulkomailta ei saatu riittävästi apua, kun muuallakin oli hätää. Ihmisiä kuoli arvioiden mukaan 150 000 – 200 000 nälkään ja epidemioihin. Suomalaiset pikkulapset kulkivat teillä kerjäten epätoivoisesti edes pientä leivänkannikkaa vasuunsa.

Eikä tässä tarvitse mennä 1800-luvulle. Toisen maailmansodan aikana Suomessa oli pulaa kaikesta ja kahvia, sokeria, leipää, viljatuotteita, maitoa, juustoa, lihaa ja voita säännösteltiin. Vaikeana talvena 1942 jopa perunaa ja juureksia. Nälkä koetteli silloinkin monia koteja. Aikalaiset muistelevat, kuinka joivat litroittain voikukanjuurista keitettyä kahvinvastiketta ja punajuurista tehtyä kaakaota.

Historiasta pitäisi oppia. Ainakin se, että Suomi ei voi jättää ruoantuotantoaan pelkän tuonnin varaan. Eikä se koske vain viljaa ja vihanneksia. Riippumatta siitä, syökö ihminen itse lihaa vai ei, Suomen huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä, että lihantuotantoa ei ajeta meillä alas. Tämä tajuttiin jo 1800-luvun nälkävuosina. Niiden jälkeen Suomessa satsattiin kaukaa viisaasti myös lihantuotantoon, joka ei ollut niin säästä riippuvaista kuin viljankasvatus. Kriisistä oli opittu se, että siellä missä lehmiä oli, maitotuotteilla pystyttiin korvaamaan viljan puutetta.

Itse asiassa jos maailmalla ylipäänsä syödään lihaa, Suomi – kuten muutkin Pohjoismaat – on yksi parhaimmista alueista sen tuottamiseen ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi naudat: meillä ne popsivat nurmea, toisin kuin monessa muussa maassa, joissa niille syötetään sademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatettua soijaa.


Globaalissa maailmantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yksittäisellä, pieneltäkin vaikuttavalla asialla saattaa olla dramaattisia seurauksia. USA:ssa on ollut tänä vuonna pulaa kanansiivistä, pekonista, maissista, useasta ruokatuotteesta. Koronakriisillä oli tähän tietysti vaikutusta, mutta myös sillä, että Suezin kanavaan sattui jäämään konttilaiva jumiin. Yksi ainut laiva – ja yhtäkkiä on seurauksena kaaosta, joka tuntuu toisella puolella maapalloa.


Koronakriisin alkuvaiheessa kaupoista hamstrattiin elintarvikkeita. Kuva: Akseli Muraja
Pientä esimakua paniikin seurauksista saatiin Suomessakin jo koronakriisin alkuvaiheessa. Kun ihmisille iski huoli tuotteiden loppumisesta, hamstrattiin paitsi vessapaperia, niin myös jauhelihaa. Altaat ammottivat monessa kaupassa tyhjyyttään, vaikka ketjut vakuuttivatkin, että tavaraa riittää. Tällä kertaa onneksi riitti.


Suomalaiset ovat näiden kahden koronakesän aikana matkailleet poikkeuksellisen paljon kotimaassa. Me olemme nähneet päilyvät veet ja vehreät niityt. Uineet järvissä ja vaeltaneet vaaroilla.

Mutta kuinka moni on huomannut myös maaseudun hylätyt talot, autioituneet navetat ja hiljenneet kylät? Ymmärrämmekö, että maaseudulla on Suomelle muutakin kuin esteettinen ja nostalgia-arvo? Sieltä tulee meidän jokapäiväinen leipämme.

Ainakin toistaiseksi.

Ohisalon ulostulon jälkeen sosiaalisesta mediasta on saanut lukea maanviljelijöiden epätoivoisia kommentteja. Yksi maitotilan emäntä taisi tiivistää monen kollegansa tunteet Twitterissä: ”Mä en jaksa enää olla ruoantuottajana tässä maassa --- ei kukaan jaksa olla aina vain ongelma.”

Mitä me syömme, jos he eivät enää jaksa?
 
Kyllä, juurikin näin. Myöskin 90% meidän öljystä ja iso osa sähköstä tulee Venäjältä. Siksi pitäisin pääosin hyvät välit myös sinne ja lisäisin omaa tuotantoa.
Vaikka Venäjältä logistiikka ja hintasyistä on ostettu 90 pinnaa öljystä, niin markkinoilla toimijoita riittää ja öljyn voisi ostaa muualtakin. Sillä saattaisi toki olla meille negatiivisia kilpailukykyvaikutuksia.

Sähkön osalta Venäjällä ei juuri ole merkitystä. Verkon maksimikapasiteetti venäläiselle sähkölle on toki n. 10 prosentissa, mutta toteuma on aivan hintasyistä ollut jo usean vuoden vain muutamassa prosentissa.
 
Vaikka Venäjältä logistiikka ja hintasyistä on ostettu 90 pinnaa öljystä, niin markkinoilla toimijoita riittää ja öljyn voisi ostaa muualtakin. Sillä saattaisi toki olla meille negatiivisia kilpailukykyvaikutuksia.

Sähkön osalta Venäjällä ei juuri ole merkitystä. Verkon maksimikapasiteetti venäläiselle sähkölle on toki n. 10 prosentissa, mutta toteuma on aivan hintasyistä ollut jo usean vuoden vain muutamassa prosentissa.

Tavallaan, mutta itänaapuri on viimeinen paikka josta luonnonvarat loppuvat.
 
Omavaraisuus ruuantuotannossa olis kyllä hyvä säilyttää, varsinkin kun ilmastonmuutos alkaa kunnolla vaikuttaa. Vaikka paperilla jää tappiolle, voisi käydä hyvin huonosti, jos on ulkoistanut ruuantuotannon esim. Afrikkaan ja yhtäkkiä markkinat hajoavat.
Jos ruoasta joskus tulee pulaa, niin meinaatko että valtio sosialisoi maanviljelijöiden sadot? Eiköhän ne kuitenkin mene globaaleilla markkinoilla eniten tarjoavalle.
 
Jos ruoasta joskus tulee pulaa, niin meinaatko että valtio sosialisoi maanviljelijöiden sadot? Eiköhän ne kuitenkin mene globaaleilla markkinoilla eniten tarjoavalle.

Rokotteillekin oli asetettu vientirajoituksia koronapandemian aikana, joten miksei maataloustuotteille voisi tehdä saman?
 
Jos ruoasta joskus tulee pulaa, niin meinaatko että valtio sosialisoi maanviljelijöiden sadot? Eiköhän ne kuitenkin mene globaaleilla markkinoilla eniten tarjoavalle.

Ei niitä sosialisoida jos niitä ei ole. Jos siis tuotantoa ajetaan enemmänkin täällä alas.
 
Jos ruoasta joskus tulee pulaa, niin meinaatko että valtio sosialisoi maanviljelijöiden sadot? Eiköhän ne kuitenkin mene globaaleilla markkinoilla eniten tarjoavalle.
Ei ne mene kun kriisitilanteessa se voidaan lainsäädännöllä estää. Toivottavasti vaan silloin ei ole vihreät hallitusvastuussa jarruttamassa kansallista etua.
 
Rokotteillekin oli asetettu vientirajoituksia koronapandemian aikana, joten miksei maataloustuotteille voisi tehdä saman?

Tosiaan jos tulee ihan kunnon nälänhätä, niin silloin mennään varmaan poikkeusaikojen lainsäädännöllä. Tätä varten meillä pitäisi kai olla ne varmuusvarastot?

Todennäköisempää kuitenkin lienee, että ruoasta tulee vain hieman pulaa, hinnat nousevat esim kymmenkertaisiksi ja nälkään kuollaan vain kehitysmaissa.
 
Tosiaan jos tulee ihan kunnon nälänhätä, niin silloin mennään varmaan poikkeusaikojen lainsäädännöllä. Tätä varten meillä pitäisi kai olla ne varmuusvarastot?

Todennäköisempää kuitenkin lienee, että ruoasta tulee vain hieman pulaa, hinnat nousevat esim kymmenkertaisiksi ja nälkään kuollaan vain kehitysmaissa.
Juu ei.

Ennen EU:ta ruoan vientiä ja tuontia säänneltiin meilläkin. Aidossa kriisitilanteessa sääntelyyn palataan todella nopeasti. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden säätää niin viennistä kuin tuonnista, mutta huom. myös esim. maatalouden polttoainekiintiöistä kuin sitten loppukäyttäjän eli kansalaisen ostorajoituksistakin.
Eri asia on sitten, mikä katsotaan sellaiseksi poikkeustilanteeksi, missä valmiuslain voi ottaa käyttöön.
Sitä ennen varmasti ruoan hinta on ollut tapissa jo jonkin aikaa.
 
No Vihreitä on kritisoitu siitä että eivät enää välitä luonnonsuojelusta vaan keskittyvät mamuttamiseen.
Niin, siis jotkut radikaalit aate luonnosuojeliat. Kausieroja milloin on sanottu suoraan ja milloin oltu heljempää, politiikka ei silti tuolta osin muuttunut.

Joskut ei pidä siitä että puole touhottaa muutakin, siis näitä perinteisempi talous ja ulkopolitiikkaa, tasa-arvo sun muita juttuja.

Mutta jonkinlainen kaapista ulostulo nyt ollut.
 
Ihan järkyttävää politiikkaa vihreät ajaa. Suomi hiilineutraaliksi ja kokoajan keksiä mistä vähentää päästöjä. Täytyy saada joku järki tähän touhuun käteen. Viimeisin mitä ajavat niin ihmisten metsät asettaa suojelu alueiksi ja riista-lintu ruokinta lopettaa.
 
Ihan järkyttävää politiikkaa vihreät ajaa. Suomi hiilineutraaliksi ja kokoajan keksiä mistä vähentää päästöjä. Täytyy saada joku järki tähän touhuun käteen. Viimeisin mitä ajavat niin ihmisten metsät asettaa suojelu alueiksi ja riista-lintu ruokinta lopettaa.

Tavallaan kuin kommunismia eri muodossa. Myös kulutuksesta ja omien työn hedelmien nauttimisesta tulee vaikeampaa jos ilmaston nimissä aletaan rajoittaa asioita. Ilmastoasiat tulisi ratkaista teknologisen kehityksen kautta.
 
Tavallaan kuin kommunismia eri muodossa. Myös kulutuksesta ja omien työn hedelmien nauttimisesta tulee vaikeampaa jos ilmaston nimissä aletaan rajoittaa asioita. Ilmastoasiat tulisi ratkaista teknologisen kehityksen kautta.

Juuri näin ja pikkuhiljaa hyvää vauhtia menossa siihen, mutta nyt väkipakolla ajetaan läpi kehitystä. Esim polttomoottorit pitää saada tienpäältä pois ja sähköautoja tilalle., turve lopettaa vaikka olisi oikeasti omavaraisuutta. Kyllä se sieltä pikku hiljaa alkaa vähenemään. Itseä nyt harmittaa jos vihreät saavat lisää natura alueita tehtyä ja metästystä rajoitettua. Esim. Sorsapaikka jossa olen 15 vuotta kulkenut muuttui tänä syksynä natura alueeksi... Ei tiedä tuleleeko enään pyynti alueeksi koskaan. Corona uutiset ei hätkäytä kyllä yhtään mutta ainakun poliitikasta puhutaan ja ilmastonmuutos huijauksesta niin alkaa kyllä vituttamaan, voisi jättää uutiset lukematta vaikka vuoden ajaksi niin olisi paljon parempi.
 
Juuri näin ja pikkuhiljaa hyvää vauhtia menossa siihen, mutta nyt väkipakolla ajetaan läpi kehitystä. Esim polttomoottorit pitää saada tienpäältä pois ja sähköautoja tilalle., turve lopettaa vaikka olisi oikeasti omavaraisuutta. Kyllä se sieltä pikku hiljaa alkaa vähenemään. Itseä nyt harmittaa jos vihreät saavat lisää natura alueita tehtyä ja metästystä rajoitettua. Esim. Sorsapaikka jossa olen 15 vuotta kulkenut muuttui tänä syksynä natura alueeksi... Ei tiedä tuleleeko enään pyynti alueeksi koskaan. Corona uutiset ei hätkäytä kyllä yhtään mutta ainakun poliitikasta puhutaan ja ilmastonmuutos huijauksesta niin alkaa kyllä vituttamaan, voisi jättää uutiset lukematta vaikka vuoden ajaksi niin olisi paljon parempi.


Mikään ei ole niin tyhmää kuin se että aletaan tuomaan turpeen tilalle polttohaketta Venäjältä. Politiikkakeskustelut on perseestä koska ne on aina loppupeleissä tietynlaista riidan haastamista, mutta ei voi olla seuraamattakaan.
 
Mikään ei ole niin tyhmää kuin se että aletaan tuomaan turpeen tilalle polttohaketta Venäjältä. Politiikkakeskustelut on perseestä koska ne on aina loppupeleissä tietynlaista riidan haastamista, mutta ei voi olla seuraamattakaan.

En tiedä tekevätkö kaupungit ihmisestä pumpua, varsinkin vihreän äänestäjät. Palvelut on kaikki lähellä ja ei tarvi kuin itse murha yksiöstä hissillä alas ja kauppa onkin alakerrassa - lääkäriin tai muihin palveluihin kävelee kymmenessä minuutissa. Nämä varmaan ajattelevat ettei tarvitse autoa. Samoiten ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta - raha seinästä.
 
En tiedä tekevätkö kaupungit ihmisestä pumpua, varsinkin vihreän äänestäjät. Palvelut on kaikki lähellä ja ei tarvi kuin itse murha yksiöstä hissillä alas ja kauppa onkin alakerrassa - lääkäriin tai muihin palveluihin kävelee kymmenessä minuutissa. Nämä varmaan ajattelevat ettei tarvitse autoa. Samoiten ruoka tulee kaupasta ja sähkö pistorasiasta - raha seinästä.


Kuten kirjoitin köyhyys suomessa -ketjuun niin tavallaan sen ymmärtää miksi etenkin nuoret naiset viihtyvät noissa 20 neliön mini-yksiöissä kaupungissa koska se on helppoa asumista vaikka asunto olisikin kallis. Syrjäseudulla maalla voi meno olla etenkin talvisaikaan hyvinkin raakaa jos on sähköt menneet ja pihassa ja tiellä 30-40 cm uutta lunta. Turhaa toi Vihreiden liika liikkumisen ja alkutuotannon viha. Itse toivoisin lisää vaikka hybridityöskentelyä ja asumista, esim muutama päivä viikosta kaupungissa ja loppu maalla. Molemmissa on oikeasti puolensa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan järkyttävää politiikkaa vihreät ajaa. Suomi hiilineutraaliksi ja kokoajan keksiä mistä vähentää päästöjä. Täytyy saada joku järki tähän touhuun käteen. Viimeisin mitä ajavat niin ihmisten metsät asettaa suojelu alueiksi ja riista-lintu ruokinta lopettaa.
Tuossahan Vihreät on politiikkansa ytimessä, siellä mistä koko Liike on lähtöisin, Koijärveltä, Vuotokselta yms.
On varmasti kaikille selvää, että Vihreät ei monipuoluejärjestelmässä yksin utopistiseen tavoitteeseensa pääse, mutta kyllä sen olemassaolo kuuluu heidän dna:han, se on yhdistävä ja liikkeellepaneva voima.

Vertailukohtana on esim. nykyiset Perussuomalaiset, joiden ulossulkeva ja nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon on monelle muulle kauhistus ja täyttä idiotismia; se lienee heillä silti liikkeen merkittävin liikkeellepaneva voima.
 
Ihan järkyttävää politiikkaa vihreät ajaa. Suomi hiilineutraaliksi ja kokoajan keksiä mistä vähentää päästöjä. Täytyy saada joku järki tähän touhuun käteen. Viimeisin mitä ajavat niin ihmisten metsät asettaa suojelu alueiksi ja riista-lintu ruokinta lopettaa.
Päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitsiminen varmaan ihan laajasti eri ryhmien kannatettava toive .

Kärjistäen muut miettii miten se olisi kananttavaa jotta jotain tapahtuisi, oman ryhmän minimi uhrauksin.

Vihreillä taasen ilmastonmuutos on vain väline ajaa omaa politiikkaa jossa muut motiivit.
 
Päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitsiminen varmaan ihan laajasti eri ryhmien kannatettava toive .

Kärjistäen muut miettii miten se olisi kananttavaa jotta jotain tapahtuisi, oman ryhmän minimi uhrauksin.

Vihreillä taasen ilmastonmuutos on vain väline ajaa omaa politiikkaa jossa muut motiivit.

En sanoisi ihan noinkaan. Kyllä ne ihan oikeasti haluaa hillitä ilmastonmuutosta, jopa turhan isoilla panostuksilla ja uhrauksilla. Esimerkiksi hiilineutraalius 2035 mennessä tuskin on heille pelkästään poliittinen keppihevonen, vaan he oikeasti haluaisivat saavuttaa sen, vaikka isoillakin uhrauksilla.

Ja tässä se ongelma onkin, ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ei oikeastaan kannata olla edelläkävijä, vaan mennä samaan tahtiin kuin muut EU-maat, toki samalla neuvotellen ehtoja itselle hieman kevyemmäksi "taakankannon" sijaan. Erityisesti kun satutaan olemaan näin onnekkaassa sijainnissa, että todennäköisesti päästään ilmastonmuutoksesta suht. vähällä.

Ja tästä päästäänkin seuraavaan pointtiin, ilmastonmuutokselle ominaista on että se vaikuttaa eri alueisiin eri tavalla. Päiväntasaajalla voidaan olla isoissakin ongelmissa, kun taas pohjoisessa voidaan päästä suhteellisen vähällä. Vaikuttaa siltä, että monet vihreät kannattaa kunnianhimoisia ilmastotoimia, koska ne pitää tuota asetelmaa epäreiluna. Mikä tietty pitääkin paikkansa, mutta on eri asia kuinka paljon reiluudelle kannattaa asettaa painoarvoa... jos sille asettaa vähemmän painoarvoa, olisi aika luontevaa ottaa suunnitelmaksi A että mennään EU-maiden ilmastotoimien mukana ja katsotaan mihin se riittää, toki niitä samalla hieman järkeistämään pyrkien. Kun taas suunnitelmaksi B voisi hyvin ottaa että pidetään vaan oman porukan puolta, ja jätetään etelän asukit oman onnensa nojaan.
 
En sanoisi ihan noinkaan. Kyllä ne ihan oikeasti haluaa hillitä ilmastonmuutosta, jopa turhan isoilla panostuksilla ja uhrauksilla. Esimerkiksi hiilineutraalius 2035 mennessä tuskin on heille pelkästään poliittinen keppihevonen, vaan he oikeasti haluaisivat saavuttaa sen, vaikka isoillakin uhrauksilla.

Ja tässä se ongelma onkin, ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ei oikeastaan kannata olla edelläkävijä, vaan mennä samaan tahtiin kuin muut EU-maat, toki samalla neuvotellen ehtoja itselle hieman kevyemmäksi "taakankannon" sijaan. Erityisesti kun satutaan olemaan näin onnekkaassa sijainnissa, että todennäköisesti päästään ilmastonmuutoksesta suht. vähällä.

Ja tästä päästäänkin seuraavaan pointtiin, ilmastonmuutokselle ominaista on että se vaikuttaa eri alueisiin eri tavalla. Päiväntasaajalla voidaan olla isoissakin ongelmissa, kun taas pohjoisessa voidaan päästä suhteellisen vähällä. Vaikuttaa siltä, että monet vihreät kannattaa kunnianhimoisia ilmastotoimia, koska ne pitää tuota asetelmaa epäreiluna. Mikä tietty pitääkin paikkansa, mutta on eri asia kuinka paljon reiluudelle kannattaa asettaa painoarvoa... jos sille asettaa vähemmän painoarvoa, olisi aika luontevaa ottaa suunnitelmaksi A että mennään EU-maiden ilmastotoimien mukana ja katsotaan mihin se riittää, toki niitä samalla hieman järkeistämään pyrkien. Kun taas suunnitelmaksi B voisi hyvin ottaa että pidetään vaan oman porukan puolta, ja jätetään etelän asukit oman onnensa nojaan.
Vähällä ja vähällä… jos ilmastonmuutos etenee, niin etelämmässä kun alkaa alueita muuttua elinkelvottomiksi, taistelu resursseista kiihtyä, ja inhimillinen hätä kasvaa (ja varmaan se toisi myös lisää sotia), niin alkaa siinä huomattavasti suurempi liikehdintä kuin mitä esim v. 2015 oli.
Toisaalta, tännehän kyllä mahtuisi n. miljoona tulijaa niin, että olisimme silti edelleen euroopan harvaan asutuin maa, kuten nykyäänkin.
Jotenkin olen kuitenkin käsittänyt, että ilmastonmuutoksen vastaisia politiikkatoimia vastustavat ihmiset (ja puolue) vastustaa myös sitä maahanmuuttoa. Se on kovin ristiriitaista.

Itse pidän Vihreiden linjaa tässä hyvänä. Se haastaa myös muita puolueita ja sitä kautta esim. Kokoomuksessa mietitään, miten siitä ilmastonmuutosta hillitsevästä politiikasta saadaan meille businesta, kepussa miten sillä saataisiin lisää tukea maataloudelle ja alueille, vasemmistoliitto on jo luonnostaan mukana ihan kansalaisyhteiskunnan ja eriarvoisuuden torjunnan näkökulmasta ja ajoittain jopa vihreitä syvemmässä päädyssä, Demarit hyvinvointiyhteiskunnan, korporaatioiden ja solidaarisuuden osalta.

Ts. Vihreät ampuu kovia tavoitteita, vassarit sparraa tässä vihreitä, muut sitten konkretisoi niistä politiikkatoimia jotka meille sopii. Ja hyvä niin.
Kukaan, tai mikään maahan ei tässä sinällään pysty tarpeeksi tekemään, on tämä jo sen verran turattu parinsadan vuoden aikana. Mutta mitä enemmän kukin maa tekee (ja kv-yhteisöt), sen parempi.
 
Toisaalta, tännehän kyllä mahtuisi n. miljoona tulijaa niin, että olisimme silti edelleen euroopan harvaan asutuin maa, kuten nykyäänkin.
Jotenkin olen kuitenkin käsittänyt, että ilmastonmuutoksen vastaisia politiikkatoimia vastustavat ihmiset (ja puolue) vastustaa myös sitä maahanmuuttoa. Se on kovin ristiriitaista.
Perustele miten miljoona pakolaista Suomessa auttaa ilmastomuutokseen?
 
Perustele miten miljoona pakolaista Suomessa auttaa ilmastomuutokseen?
Ei mitenkään tietenkään. Se oli kärjistetty esimerkki siitä, että pakolaisia kyllä tulee, jos ilmastonmuutos etenee voimakkaasti.
Ja miljoona oli määräesimerkki siitä, mitä meille mahtuisi niin, että edelleen olisimme harvaanasutuin maa euroopassa (sillä olisimme jo hyvin lähellä toiseksi harvaanasutuinta eli Ruotsia).
En kuitenkaan usko, että meille sittenkään olisi miljoonaa tulossa…
 
Vähällä ja vähällä… jos ilmastonmuutos etenee, niin etelämmässä kun alkaa alueita muuttua elinkelvottomiksi, taistelu resursseista kiihtyä, ja inhimillinen hätä kasvaa (ja varmaan se toisi myös lisää sotia), niin alkaa siinä huomattavasti suurempi liikehdintä kuin mitä esim v. 2015 oli.
Toisaalta, tännehän kyllä mahtuisi n. miljoona tulijaa niin, että olisimme silti edelleen euroopan harvaan asutuin maa, kuten nykyäänkin.
Jotenkin olen kuitenkin käsittänyt, että ilmastonmuutoksen vastaisia politiikkatoimia vastustavat ihmiset (ja puolue) vastustaa myös sitä maahanmuuttoa. Se on kovin ristiriitaista.

Ristiriita katoaa, kun tajutaan että humanitaarinen maahanmuutto on ensisijaisesti poliittinen ja laki- ja sopimustekninen ongelma, ei fyysinen. Jos ollaan tarvittaessa valmiita irtautumaan tai olemaan noudattamatta noita sopimuksia (kuten monet EU-maat jo nyt tekee jossain määrin, komission hiljaisella hyväksynnällä), tuo ongelma voidaan ratkaista omilla yksipuolisilla päätöksillä myös siinä tilanteessa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen epäonnistuu osittain tai kokonaan.

Jos ilmastonmuutoskin todella palautuu maahanmuuttoon, persut ovat nimenomaan silloin oikeassa.
 
Jos ilmastonmuutoskin todella palautuu maahanmuuttoon, persut ovat nimenomaan silloin oikeassa.
Toisin päin. Maahanmuutto, tai siis ei koko maahanmuutto, mutta pakolaisuus palautuu nykyisin paljon ilmastonmuutokseen. Alueellisesti tarkastellen rikkailta ja hyvinvoivilta geotyypeiltä on verraten hyvin vähän pakolaisuutta, ellei menossa ole joku etninen tai uskonnollinen puhdistus.
 
Toisin päin. Maahanmuutto, tai siis ei koko maahanmuutto, mutta pakolaisuus palautuu nykyisin paljon ilmastonmuutokseen. Alueellisesti tarkastellen rikkailta ja hyvinvoivilta geotyypeiltä on verraten hyvin vähän pakolaisuutta, ellei menossa ole joku etninen tai uskonnollinen puhdistus.

Toki myös näin päin, mutta tarkoitin että jos motiivit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (jollain perustasoa isommalla panostuksella) palautuvat siihen, että tänne tulee pakolaisia, miksei aleta miettiä helpompia vaihtoehtoja? Niihin todennäköisesti voisimme myös itse vaikuttaa enemmän.

Jos nyt sanotaan hieman ilkeästi, niin epäilen että vaihtoehtoisissa lähestymistavoissa ei ole ongelmana fyysiset hankaluudet, vaan se, että ne ah niin rakkaat arvot olisivat uhattuna. Mikäpä olisi sen pahempaa, kuin ettei enää voisi päässään sanoa itselleen olevansa hyvä ihminen? :hmm:
 
Toki myös näin päin, mutta tarkoitin että jos motiivit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (jollain perustasoa isommalla panostuksella) palautuvat siihen, että tänne tulee pakolaisia, miksei aleta miettiä helpompia vaihtoehtoja? Niihin todennäköisesti voisimme myös itse vaikuttaa enemmän.

Jos nyt sanotaan hieman ilkeästi, niin epäilen että vaihtoehtoisissa lähestymistavoissa ei ole ongelmana fyysiset hankaluudet, vaan se, että ne ah niin rakkaat arvot olisivat uhattuna. Mikäpä olisi sen pahempaa, kuin ettei enää voisi päässään sanoa itselleen olevansa hyvä ihminen? :hmm:
Politiikan tietysti pitääkin perustua arvoihin ja ideologioihin. Eihän sitä muuten tarvittaisi, virkakoneisto riittäisi. Poliittisen järjestelmän tehtävä on nimenomaan luoda tavoitteita virkakoneistolle ts. tehdä lakeja, asetuksia ja poliittisia päätöksiä, joiden pohjalta virkakoneisto tekee sitten hallinnollisia päätöksiä.

Enkä muuten ollenkaan usko, että tuntemieni vihreiden halu taistella ilmastonmuutosta vastaan perustuisi millään lailla maahanmuuton hillitsemiseen (heistä useimmilla ei ylipäätään ole mitään maahanmuuttoa vastaan).
Sen sijaan väitän, että he jokainen tiedostavat hyvin sen, että tarvetta ja taipumusta sille globaalille muuttoliikkeelle on sitä vähemmän, mitä paremmin ilmastonmuutosta kyetään hillitsemään.
 
Viimeksi muokattu:
Vertailukohtana on esim. nykyiset Perussuomalaiset, joiden ulossulkeva ja nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon on monelle muulle kauhistus ja täyttä idiotismia; se lienee heillä silti liikkeen merkittävin liikkeellepaneva voima.
Ei kai tuo maahanmuuttopolitiikka näyttäydy enää idiotismina kuin pahimmille hörhöille. Jos nyt yhtään uutisia olet seurannut, niin Euroopan päättäjät ovat tulleet hyvin pitkälti persujen linjalle siinä, miten humanitaarista maahanmuuttoa pitää hoitaa.
 
Ei kai tuo maahanmuuttopolitiikka näyttäydy enää idiotismina kuin pahimmille hörhöille. Jos nyt yhtään uutisia olet seurannut, niin Euroopan päättäjät ovat tulleet hyvin pitkälti persujen linjalle siinä, miten humanitaarista maahanmuuttoa pitää hoitaa.
Jaa no, se, että pyritään estämään humanitaarisen kriisin syntyminen, ja auttamaan siellä lähellä sekä lahjomaan naapuri- ja kauttakulkumaita tukipaketeilla, ettei muuttoliike kohdistuisi Eurooppaan, ei erityisesti ole mikään uusi juttu, vaan siihen EU on pyrkinyt koko ajan, mistä esim. Turkki on osannut kyllä ottaa hyödyn (rahan) irti. 2015 vaan yllätti volyymillaan ns. puskista.
Nyt sitä sitten seuraavaksi maksetaan olletikin Iraniin ja Pakistaniin, ja toivotaan parasta..

Uutta on toki eri EU-maiden kantoja jakava esitys taakanjakamisesta Dublin-periaatteen sijaan. Mutta tuskin persut sitä on ollut tavoittelemassa, ennemminkin kai vastustamassa. Tuskinpa se läpi on menossakaan, ei sillä.

Lisäksi neuvottelujen pohjalta tarkoitus on kunkin EU-maan ottaa tietty määrä pakolaisia YK:n UNCHR-kiintiöjärjestelmän kautta. Esim. Suomen osalta nyt budjettiriihessä neuvotellaan pakolaiskiintiön tuplaamisesta.
Tuskin tämäkään on sitä Persujen linjaa, mihin viittasit EU-johtajien tulleen.

No oli siellä Schengen ulkorajavalvonnan vahvistaminen ja yhtenäiset kriteeristöt rajakohteluun myös. Mutta kannattaa huomata, ettei ne välttämättä ole ne Puolan ja Unkariin normit, vaan voi aivan hyvin olla minkä tahansa tapainen kompromissi, jossa edelleen homma jatkuu kuten tähän astikin… uskaltaisin veikata, että ne nimenomaan on pehmeämmät mitä edellämainitut maat tai vaikka persut haluaisivat.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa no, se, että pyritään estämään humanitaarisen kriisin syntyminen, ja auttamaan siellä lähellä sekä lahjomaan naapuri- ja kauttakulkumaita tukipaketeilla, ettei muuttoliike kohdistuisi Eurooppaan, ei erityisesti ole mikään uusi juttu, vaan siihen EU on pyrkinyt koko ajan, mistä esim. Turkki on osannut kyllä ottaa hyödyn (rahan) irti. 2015 vaan yllätti volyymillaan ns. puskista.
Nyt sitä sitten seuraavaksi maksetaan olletikin Iraniin ja Pakistaniin, ja toivotaan parasta..

Uutta on toki eri EU-maiden kantoja jakava esitys taakanjakamisesta Dublin-periaatteen sijaan. Mutta tuskin persut sitä on ollut tavoittelemassa, ennemminkin kai vastustamassa. Tuskinpa se läpi on menossakaan, ei sillä.

Lisäksi neuvottelujen pohjalta tarkoitus on kunkin EU-maan ottaa tietty määrä pakolaisia YK:n UNCHR-kiintiöjärjestelmän kautta. Esim. Suomen osalta nyt budjettiriihessä neuvotellaan pakolaiskiintiön tuplaamisesta.
Tuskin tämäkään on sitä Persujen linjaa, mihin viittasit EU-johtajien tulleen.

No oli siellä Schengen ulkorajavalvonnan vahvistaminen ja yhtenäiset kriteeristöt rajakohteluun myös. Mutta kannattaa huomata, ettei ne välttämättä ole ne Puolan ja Unkariin normit, vaan voi aivan hyvin olla minkä tahansa tapainen kompromissi, jossa edelleen homma jatkuu kuten tähän astikin… uskaltaisin veikata, että ne nimenomaan on pehmeämmät mitä edellämainitut maat tai vaikka persut haluaisivat.

EU:n pakolaispolitiikka on kyllä koko ajan ollut tiukkenemaan päin, jopa yllättävänkin paljon. Nythän EU esimerkiksi katsoo hyvinkin pitkälti sormien läpi sitä, kun jotkut maat eivät edes ota turvapaikkahakemuksia vastaan. Samoin ennen 2015 EU ei samassa määrin ollut ulkoistanut ihmisoikeuksien rikkomista esim. Turkille ja Libyalle, vaan ainakin teeskenteli että niitä pitäisi kunnioittaa.

Iran ja Pakistan eivät tosin taida saada EU:lta rahaa pakolaisten blokkaamisesta, vaan ne keksivät tehdä sen ihan itse. Noh, hyvä niin, pysyy täkäläisten herkkä omatunto puhtaana. :rolleyes:

Siitä taas ei pitäisi olla yllättynyt, että Suomen vasemmistohallitus vetää höllempää pakolaislinjaa.
 
Jaa no, se, että pyritään estämään humanitaarisen kriisin syntyminen, ja auttamaan siellä lähellä sekä lahjomaan naapuri- ja kauttakulkumaita tukipaketeilla, ettei muuttoliike kohdistuisi Eurooppaan, ei erityisesti ole mikään uusi juttu, vaan siihen EU on pyrkinyt koko ajan, mistä esim. Turkki on osannut kyllä ottaa hyödyn (rahan) irti. 2015 vaan yllätti volyymillaan ns. puskista.
Nyt sitä sitten seuraavaksi maksetaan olletikin Iraniin ja Pakistaniin, ja toivotaan parasta..

Uutta on toki eri EU-maiden kantoja jakava esitys taakanjakamisesta Dublin-periaatteen sijaan. Mutta tuskin persut sitä on ollut tavoittelemassa, ennemminkin kai vastustamassa. Tuskinpa se läpi on menossakaan, ei sillä.

Lisäksi neuvottelujen pohjalta tarkoitus on kunkin EU-maan ottaa tietty määrä pakolaisia YK:n UNCHR-kiintiöjärjestelmän kautta. Esim. Suomen osalta nyt budjettiriihessä neuvotellaan pakolaiskiintiön tuplaamisesta.
Tuskin tämäkään on sitä Persujen linjaa, mihin viittasit EU-johtajien tulleen.

No oli siellä Schengen ulkorajavalvonnan vahvistaminen ja yhtenäiset kriteeristöt rajakohteluun myös. Mutta kannattaa huomata, ettei ne välttämättä ole ne Puolan ja Unkariin normit, vaan voi aivan hyvin olla minkä tahansa tapainen kompromissi, jossa edelleen homma jatkuu kuten tähän astikin… uskaltaisin veikata, että ne nimenomaan on pehmeämmät mitä edellämainitut maat tai vaikka persut haluaisivat.
Niin no, 2015 Euroopan päättäjät toivottivat kaikki onnenonkijat tervetulleeksi, ketkä vaan pääsi rajalle asti asylumia huutamaan. Hulluimmat kävi niitä jopa hakemassa Afrikan rannikolta Euroopan puolelle. Nyt niitä ei haluta enää edes Euroopan rajoille, joten kyllä tuossa asenteessa on selvä muutos tapahtunut persujen linjaa kohti. Ihan turha muuta väittää.
 
Niin no, 2015 Euroopan päättäjät toivottivat kaikki onnenonkijat tervetulleeksi, ketkä vaan pääsi rajalle asti asylumia huutamaan. Hulluimmat kävi niitä jopa hakemassa Afrikan rannikolta Euroopan puolelle. Nyt niitä ei haluta enää edes Euroopan rajoille, joten kyllä tuossa asenteessa on selvä muutos tapahtunut persujen linjaa kohti. Ihan turha muuta väittää.
Ei niitä silloinkaan haluttu. Ja hartiavoimin tehtiin töitä, että virta saataisiin loppumaan. Lopulta saatiinkin.
Ja kyllä, heitä haetaan kiintiöiden mukaan edelleen. Mutta vähemmän EU:n ulkopuolelta, koska niitä löytyy edelleen leireiltä ihan EU-maistakin. Niin haetaan yleensä (ne jotka taakanjakoon on suostuvaisia) niiltä leireiltä, esim. Kreikan saarilta.
Poikkeuksia on toki Tanska, Puola ja Unkari. Puolan ja Unkariin kanssa EU:lla on muutakin vääntöä nyt kesken EU-tuomioistuimessa, mutta Tanskan osalta se tilanne on tosiaan jäänyt avoimeksi. En kyllä pitäisi sitä vielä EU:n Persujen kanssa lähentymisenä.
Ennemmin katsoisin, että kysymys on, ja on ollut, tästä isosta K:sta eli koronasta.
 
Ei niitä silloinkaan haluttu. Ja hartiavoimin tehtiin töitä, että virta saataisiin loppumaan. Lopulta saatiinkin.
Ja kyllä, heitä haetaan kiintiöiden mukaan edelleen. Mutta vähemmän EU:n ulkopuolelta, koska niitä löytyy edelleen leireiltä ihan EU-maistakin. Niin haetaan yleensä (ne jotka taakanjakoon on suostuvaisia) niiltä leireiltä, esim. Kreikan saarilta.
Poikkeuksia on toki Tanska, Puola ja Unkari. Puolan ja Unkariin kanssa EU:lla on muutakin vääntöä nyt kesken EU-tuomioistuimessa, mutta Tanskan osalta se tilanne on tosiaan jäänyt avoimeksi. En kyllä pitäisi sitä vielä EU:n Persujen kanssa lähentymisenä.
Ennemmin katsoisin, että kysymys on, ja on ollut, tästä isosta K:sta eli koronasta.
Jui totta kai koronan vika. Eihän persut voi olla oikeasa missään asiassa. Ei vaikka muutkin olisi samaa mieltä.
 
Ei niitä silloinkaan haluttu. Ja hartiavoimin tehtiin töitä, että virta saataisiin loppumaan. Lopulta saatiinkin.
Ja kyllä, heitä haetaan kiintiöiden mukaan edelleen. Mutta vähemmän EU:n ulkopuolelta, koska niitä löytyy edelleen leireiltä ihan EU-maistakin. Niin haetaan yleensä (ne jotka taakanjakoon on suostuvaisia) niiltä leireiltä, esim. Kreikan saarilta.
Poikkeuksia on toki Tanska, Puola ja Unkari. Puolan ja Unkariin kanssa EU:lla on muutakin vääntöä nyt kesken EU-tuomioistuimessa, mutta Tanskan osalta se tilanne on tosiaan jäänyt avoimeksi. En kyllä pitäisi sitä vielä EU:n Persujen kanssa lähentymisenä.
Ennemmin katsoisin, että kysymys on, ja on ollut, tästä isosta K:sta eli koronasta.

Kätevästi jätit mun aiemman viestin huomiotta, jossa perustelin että kyllähän EU:n politiikka selvästi on tiukentunut, vaikkei aivan PS:n linjoilla vielä olekaan. :)

Tässä myös artikkeli aiheeseen liittyen, ei ollenkaan kuulosta vuoden 2015 ihmisoikeuksien ja arvopohjan nimeen vannovalta EU:lta. ;)

 
Ei niitä silloinkaan haluttu. Ja hartiavoimin tehtiin töitä, että virta saataisiin loppumaan.
Ketkä halus ketkä ei.
tervetuloa.jpeg
 
Kätevästi jätit mun aiemman viestin huomiotta, jossa perustelin että kyllähän EU:n politiikka selvästi on tiukentunut, vaikkei aivan PS:n linjoilla vielä olekaan. :)

Tässä myös artikkeli aiheeseen liittyen, ei ollenkaan kuulosta vuoden 2015 ihmisoikeuksien ja arvopohjan nimeen vannovalta EU:lta. ;)

Ei tuossa uutisjutussa taida juuri olla mitään, mitä en #2595 viestissä olisi listannut.

Oikeastaan on hyvä huomata, että itse statementissa on kohdassa 4 ohje koordinoida jäsenmaat valmistautumaan ottamaan lisää pakolaisia ihan vapaaehtoiselta pohjalta. Siihen varmasti tuo Sisäministeriön budjettiriihiesitys pakolaiskiintiön tuplaamisesta perustuukin.

”In particular, the European Asylum Support Office should step up its external operations for asylum capacity building. Furthermore, as part of global efforts, support could be provided in the form of resettlement on a voluntary basis, prioritising vulnerable persons, such as women and children.”

EU:n politiikka aiheeseen on tuolla. Kiinnostaisi minuakin, mikä siellä on se viimeisin merkittävä tiukennus.
 
Ei tuossa uutisjutussa taida juuri olla mitään, mitä en #2595 viestissä olisi listannut.

Oikeastaan on hyvä huomata, että itse statementissa on kohdassa 4 ohje koordinoida jäsenmaat valmistautumaan ottamaan lisää pakolaisia ihan vapaaehtoiselta pohjalta. Siihen varmasti tuo Sisäministeriön budjettiriihiesitys pakolaiskiintiön tuplaamisesta perustuukin.

”In particular, the European Asylum Support Office should step up its external operations for asylum capacity building. Furthermore, as part of global efforts, support could be provided in the form of resettlement on a voluntary basis, prioritising vulnerable persons, such as women and children.”

EU:n politiikka aiheeseen on tuolla. Kiinnostaisi minuakin, mikä siellä on se viimeisin merkittävä tiukennus.

Saa nähdä kuinka pitkälti tuo jää sanahelinäksi muissa, kuin Suomen kaltaisissa kuuliaisissa maissa. :hmm:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 240
Viestejä
4 501 520
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom