• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Vihreät - De Gröna

No puhuttiin "vähäpäästöisistä" hybrideistä. Nuo ns. kevythybridit eivät ole erityisen vähäpäästöisiä.
Varmaan se isoin ongelma nyt on että sellaista täyssähköistä perus perhefarmaria (tyyliin Octavia) johon nämä vertailut voisi tehdä ei ole olemassa.

En itsekään tuota PHEViä näe kovin hyväksi ratkaisuksi itse ylläpidettäväksi.

Edit: Olisko Skoda Enyaq hyvä verrokki vaikka onkin vähän tuollainen katumaasturityyppinen? Hinta alkaen 43k€.
 
Viimeksi muokattu:
No puhuttiin "vähäpäästöisistä" hybrideistä. Nuo ns. kevythybridit eivät ole erityisen vähäpäästöisiä.
Vaikuttaa sitlä että ajatukset pomppii.

Tuettomia verottomia hintoja tässäyhteydessä pitäisi verrata. Esimerkkisi autota hinnaston hintojen mukaan aika samoissa, joten käyttäjän kannalta varmaan kyse käytöstä kumpi parempi.

Sama myös hybridin ja lataushybridin välillä, riippuu käytöstä kumpa parempi, päästöjenkin osalta.

Jos tarkoitus vähentää pallolta hiili päästöjä, niin oikeat valinnat käyttön mukaan.

Oleellista saada heille sähköautot jotka tehokkaasti pystyvät sen hyödyntään, heille lataushybridi jokta pystyy latauksen hyädyntää tehokkaasti, mutta joille sähköauto ei ole järkevävaihtoehto.

He jotka eivät pysty hyödyntää lataushybridiä, niin heille hybridi ja siinäkin sopiva tasi tai mikä joku muu sitten onkaan parasvaihtoehto.

Porkkana ja keppi, siinä sitä sitten onkin sovittamista, joku sanoi että sähköauto tuotanto ei riitä tyydyttään kysyntään, joten hänen kommentti onko järkevää tukea on hyvä, isossa kuvassa, mutta mietittävä myös vaihtoehto, on vaihtoehto parempi. Oliko ajatus että himmataan tukea, "säästetään" se ja tarjonnan parantuessa vauhditetaan oikein kunnolla.

Kansallisesti kyse siitä kumpi vähentää kumulatiivisesti 10v sisään päästöjä edullisemmin (enemmän). (mikä aika väli on nyt sopiva)
 
Taas heiluu esarit Pekalla.

Tää on kyllä niin mainio juttu.

Samalla kun puolueen "fillarikommunistit" yrittää erilaisilla (myös kevyen liikenteen turvallisuuteen liittyvillä) verukkeilla saada tapettua yksityisautoilua, puolueen johtotähti painelee autolla Helsingin keskustassa kevyestä liikenteestä piittaamatta.
 
Itse olen ollut aina sitä mieltä, että historian tuntemus on todella tärkeää, koska vain siten voi oppia virheistä, kun tietää mitä on aikaisemmin kokeiltu ja missä on mennyt pieleen. Ilman hyvää historiantuntemusta kaikki virheet tehdään uudestaan ja yhä uudestaan. Ei vaan toteudu aina politiikassa, vaan valtaan pääsevät kaikenlaiset mitään tietämättömät populistit (vihreät lähinnä).

"Kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”
- Axel Oxenstierna (1583–1654)
 
Kritiikki Ohisaloa kohtaan sai lukemaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimustekstin lamasta. Sen perusteella voisi sanoa, että kritiikkiä voinee Ohisaloa kohtaan esittää, mutta ei pitäisi unohtaa, että lamaa pahennettiin nimenomaan tarrautumalla väkisin vahvaan markkaan (virhe 1) ja tiukan rahapolitiikan ajamisella, joka vähensi kotimaista kysyntää (virhe 2). Ja leikkaaminen johtikin sitten työttömyyden kasvuun.

ps. En äänestä vihreitä.
 
Nämä lienevät kuitenkin eri asioita kuin mistä Ohisalo puhui. Ajatkin olivat aika erilaiset, vaikka moni asia näin jälkikäteen lienee helppo sanoa virheeksi.

Moni asia on nykyiselläänkin johtanut siihen, että nyt EU:sta on muodostunut tulonsiirtounioni, jossa pohjoisessa käydään töissä jotta voidaan rahoittaa etelän verovälttelyä yms. Hallitusta ei voi välttämättä tähän johtaneesta kaikesta kritisoida, mutta tuohon tulonsiirtounioniin syöksymisestä silmät killuen kyllä. Tässä on kuitenkin vaihtoehtojakin, toisin kuin joskus 1990-luvulla jossa maa olisi ollut konkurssissa.

Suomi on EU:n pahin väliinputoajamaa ja vihreät ei sitä ymmärrä. Toki iso talousalue hyödyttääkin Suomea mutta Suomi vientivetoisena maana ei kestä vahvaa euroa. Muut pohjoismaat, joilla oma valuutta pärjäävät paremmin. Italia ja sen kaltaiset maat kärsivät myös eurosta, mutta vastavuoroisesti saavat tulonsiirtoa ja halpaa velkaa, jota ei ole koskaan tarkoitus maksaa takaisin ja jolla voidaan rahoittaa valtioita ja pitää verot matalina. Saksa taas hyötyy, koska nämä maat pitävät euron arvon edes kohtuullisella tasolla.

Tämä toimii niin pitkään kun konkurssin partaalla olevat maat saa ilmaista lainaa. Keskuspankit hoitavat kyllä rahaa markkinoille, mutta jos pankkien välinen luotto menee, niin sitten Euroopassa on pankkikriisi ja PIGS-maat on hetkessä konkurssissa. Ja varmaan Suomikin, jos ei nyt ala tekemään järkevää talouspolitiikkaa.

Vihreät ajavat Suomea tätä kehitystä kohti muiden hallituspuolueiden kanssa.
 
mutta ei pitäisi unohtaa, että lamaa pahennettiin nimenomaan tarrautumalla väkisin vahvaan markkaan (virhe 1) ja tiukan rahapolitiikan ajamisella, joka vähensi kotimaista kysyntää (virhe 2). Ja leikkaaminen johtikin sitten työttömyyden kasvuun.

Eikö vahvan markan politiikka ollut 80-luvun lopun teema ja samaan aikaan käsittääkseni rahapolitiikkaa löysättiin? Kuluttajatkin alkoivat saada halpaa valuuttalainaa vaikka asuntolainaksi ja muuta hauskaa. Mikä olisikaan voinut mennä vikaan...

Tällä lama valmisteltiin huolellisesti ja kun se iski päälle, liikkumavara oli vähissä. Lamaa edeltäneet talouspoliittiset virheet olennaisesti pahensivat laman vaikutuksia mutta ei itse laman aikana enää pahempia virheitä tehty/voinut tehdä, kansantalouden tasolla. Ruohonjuuritasolla sitten oli härskejä vedätyksiä mm. pienyritysten ja lainatakausten suhteen.
 

"kuolen ennusteen mukaan joskus alkukesästä"


Ikävä uutinen lukea. Kasvi on yksi näitä harvoja vihreitä jota kohtaan löytyy jonkinlaista kunnioitusta.
 
Vuodesta 2003 se oli uutinen. Ei ole varmaan helppoa ollut.

Kasvi taisi olla vielä tätä sukupolvea mikä keskittyi puolueessa aiemmin siihen luonnonsuojeluun eikä maailmanhalaukseen.

Miettinyt että mitä puoluetta äänestää kun haluaisin äänestää luonnonsuojelu edellä. Muuten menisi ehkä ääni persuille, mutta ovat kaikkea luonnonsuojelua vastaan suurinpiirtein. Vihreillä taas nämä halausfantasiat ajavat jo luonnonsuojelun ylitse. Joutuuko hampaat irvessä Vihreitä äänestämään?
 
Kasvi taisi olla vielä tätä sukupolvea mikä keskittyi puolueessa aiemmin siihen luonnonsuojeluun eikä maailmanhalaukseen.

Miettinyt että mitä puoluetta äänestää kun haluaisin äänestää luonnonsuojelu edellä. Muuten menisi ehkä ääni persuille, mutta ovat kaikkea luonnonsuojelua vastaan suurinpiirtein. Vihreillä taas nämä halausfantasiat ajavat jo luonnonsuojelun ylitse. Joutuuko hampaat irvessä Vihreitä äänestämään?
Luonnon suojelu on itsessään hyväasia. Mutta jos se viedään täällä liian pitkälle, aiheuttaa se moninkertaisesti vahinkoa jossain muualla.

Tätä ei virhreät ymmärrä, mutta perussuomalaiset ymmärtävät. Tämä ei tarkoita, että on kaikkea luonnonsuojelua vastaan suurinpiirtein.
 
Vihreiden haluamaan suuntaan, kun mennään ei ole vara eikä kiinnostusta luontoa suojella. Eli suomesta tehdään somalia. Rahat loppuu ja sivistys romahtaa.
 
Luonnon suojelu on itsessään hyväasia. Mutta jos se viedään täällä liian pitkälle, aiheuttaa se moninkertaisesti vahinkoa jossain muualla.

Tätä ei virhreät ymmärrä, mutta perussuomalaiset ymmärtävät. Tämä ei tarkoita, että on kaikkea luonnonsuojelua vastaan suurinpiirtein.

Nyt sekoitat luonnonsuojelun ja ilmastotyön keskenään. Se 0 päästöinen Suomi menee enemmän sinne halauspuolelle kuin luonnonsuojeluun. Tarkoitin Suomen luonnon suojelua. Sitä ei todellakaan ole viety liian pitkälle.
 
Luonnon suojelu on itsessään hyväasia. Mutta jos se viedään täällä liian pitkälle, aiheuttaa se moninkertaisesti vahinkoa jossain muualla.

Tätä ei virhreät ymmärrä, mutta perussuomalaiset ymmärtävät. Tämä ei tarkoita, että on kaikkea luonnonsuojelua vastaan suurinpiirtein.

Persut ovat mm. täysin turpeen hyödyntämisen kieltämistä vastaan. Eivät parat ymmärrä miten suuri resurssi nämäkin ovat Suomen luonnolle. Eikä ymmärrä aika moni taviskaan.
 
Vaikea äänestää puolueita, joiden tietämys itselleen tärkeistä asioista on nollaa lähellä.
 
No ompaha juttuja turve pitäisi korvata pienillä ydinvoimaloilla. Hohhoijaa. Pikkusen on realiteetit kateissa.

Käsittääkseni meillä ei ole mikään akuutti energiapula tälläkään hetkellä. Vai tarkoitatko lämmöntuotantoa? Voisi sen ilmaista selvästi. Kunhan saisivat tuon ikuisuusprojektin eli viimeisimmän ydinvoiman vaan pystyyn. Saisivat kyllä rakentaa jo seuraavaakin.
 
Autoissakin ollaan siirtymässä polttomoottoreista sähköautoihin. Ilmeisesti tämä olisi sitten vastaavasti mahdoton tehtävä turpeen kanssa?

Sama asia kyseessä. Ei ole mikään pikkujuttu toki, mutta sinne päin mennään.
 
Lähinnä meinaan sitä, että turpeesta luovutaan nyt niin nopeasti, että ainoat vaihdoehdot sen korvaamiseksi ovat venäjältä puun kuskaus ja kivihiili. Joskus tulevaisuudessa sitten jotain muuta. Ihan hyvin olisi voitu vielä turpeella jatkaa.
 
Lähinnä meinaan sitä, että turpeesta luovutaan nyt niin nopeasti, että ainoat vaihdoehdot sen korvaamiseksi ovat venäjältä puun kuskaus ja kivihiili. Joskus tulevaisuudessa sitten jotain muuta. Ihan hyvin olisi voitu vielä turpeella jatkaa.

En siitä nopeasta luopumisesta minä ainakaan maininnut. Tottakai tämän kokoluokan asioissa pitää olla siirtymäaika ja vähitellen vähennetään. Olisi jo iso plussa jos käyttö vähentyisi vuosi vuodelta.
 
Ydinenergiasta. Lainsäädäntö tästä pitäisi vain uusia kokonaan että lupaviidakko helpottuu ja pienempien reaktoreiden rakennus on realistista. Nykyiset megakompleksit (voimalat) eivät ole kustannustehokkaita.
Mutta tällä hetkellä.

Vihreiden yksi isoista ongelmista on se, että he haluavat kaikki kiellot voimaan välittömästi ilman että normitallaajalle on olemassa vaihtoehtoja ennen kuin kymmenien vuosien kuluttua tulevaisuudessa.
 
Autoissakin ollaan siirtymässä polttomoottoreista sähköautoihin. Ilmeisesti tämä olisi sitten vastaavasti mahdoton tehtävä turpeen kanssa?

Sama asia kyseessä. Ei ole mikään pikkujuttu toki, mutta sinne päin mennään.
Vihreät ajavat lisäkuluja polttomoottorikäyttöisillä autoilla ajaville ilman, että kuluttajilla on käytännössä mahdollisuutta siirtyä vähäpäästöisempään.
 
Käsittääkseni meillä ei ole mikään akuutti energiapula tälläkään hetkellä. Vai tarkoitatko lämmöntuotantoa? Voisi sen ilmaista selvästi. Kunhan saisivat tuon ikuisuusprojektin eli viimeisimmän ydinvoiman vaan pystyyn. Saisivat kyllä rakentaa jo seuraavaakin.
Jos katsot kuinka paljon Suomeen tuodaan tälläkin hetkellä energiaa (sähkö, kivihiili, muut fossiiliset) niin varmaan huomaat, että meillä on energiavaje.
 
Jos ei ole vara ajaa autolla voi pysyä kotona. Tai muuttaa keskustaan palveluiden äärelle. Ta äänestää jotain muuta kuin vihreää.
 
Persut ovat mm. täysin turpeen hyödyntämisen kieltämistä vastaan. Eivät parat ymmärrä miten suuri resurssi nämäkin ovat Suomen luonnolle. Eikä ymmärrä aika moni taviskaan.
Avaatko tuon turpeen hyödyistä. Nähdäkseni turve on parempi vaihtoehto, kuin kivihiili ja lisäksi turve uusiutuu nopeammin.
Nyt sekoitat luonnonsuojelun ja ilmastotyön keskenään. Se 0 päästöinen Suomi menee enemmän sinne halauspuolelle kuin luonnonsuojeluun. Tarkoitin Suomen luonnon suojelua. Sitä ei todellakaan ole viety liian pitkälle.
Riippuu hieman mitä tällä tarkoittaa.
Jos esimerkiksi halutaan rajoittaa metsien kaatamista luonnonsuojelun nimissä, niin siĺloin ollaan hakoteillä, sillä meillä on erilaisia luonnonsuojelualueita, joissa riittää metsää.
Mutta kaivoksia säädellään liian heikosti ja lisäksi kaivoksen muistaakseni voi perustaa toisen maille maan omistajan vastuksesta huolimatta lisäksi kaivosten ei ymmärtääkseni tarvitse maksaa vakuusmaksua/panttia, siltä varalta että aiheutuu isoja ympäristövahinkoja.
 
Avaatko tuon turpeen hyödyistä. Nähdäkseni turve on parempi vaihtoehto, kuin kivihiili ja lisäksi turve uusiutuu nopeammin.

Riippuu hieman mitä tällä tarkoittaa.
Jos esimerkiksi halutaan rajoittaa metsien kaatamista luonnonsuojelun nimissä, niin siĺloin ollaan hakoteillä, sillä meillä on erilaisia luonnonsuojelualueita, joissa riittää metsää.
Mutta kaivoksia säädellään liian heikosti ja lisäksi kaivoksen muistaakseni voi perustaa toisen maille maan omistajan vastuksesta huolimatta lisäksi kaivosten ei ymmärtääkseni tarvitse maksaa vakuusmaksua/panttia, siltä varalta että aiheutuu isoja ympäristövahinkoja.

Turpeen "uusiutumisaika" on jotain 100-1000 vuoden väliltä. Tosi kestävää toimintaa. Tässä syy myös siihen miksi turpeentuottajat yrittävät haalia koko ajan uusia luonnontilaisia soita turvekäyttöön.

En lähde koko ketjua nyt siirtämän pois Vihreistä. Saa jäädä viimeiseksi viestiksi näistä.
Sanotaan nyt sen verran mielipidettä että kaivoslaki on ehkä pahin syöpäpesäke Suomessa tällä hetkellä, mahdollistaa erittäin haitallista toimintaa.

Metsäasiaan: Lainaan metsälehti.fi kirjoitusta, joka mielestäni kiteyttää asian hyvin:
"
”Suomen luonnonmetsien arvo on hyvin huomattava. Vain suuret ja yhtenäiset luonnontilaiset alueet kykenevät hyvin turvaamaan niiden vaateliaan lajiston säilymisen tulevaisuudessa”, kertoo tutkimukseen osallistunut Olli-Pekka Tikkanen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.

”Tutkimuksen perusteella luonnontilaisia ja suuren suojeluarvon omaavia metsiä voi Suomessa edelleen olla myös nykyisten suojelualueiden ulkopuolella. Niiden kartoitusta ja parempaa suojelua tulisi harkita kompensoimaan tulevaisuuden lisääntyvien hakkuumäärien aiheuttamaa haittaa metsämaiseman yhtenäisyydelle ja sen hiilivarannolle”, hän jatkaa.
"

Monimuotoisuuden vähenemisen hidastamiseen tärkeimpiä ovat laajat luonnontilaiset metsäalueet.. Talousmetsät eivät ole oikeastaan kovin hyödyllisiä tämän kannalta.
Kansallispuistotkin ovat jo niin korkealla käyttöasteella täällä että niissä on monissa leiriytymiskieltoja merkattujen paikkojen ulkopuolella eroosion estämiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Sanoisin että tulevaisuudessa tarve näille suojelualueille lisääntyy ihan ihmisten luonnon viihdekäytön kannaltakin. Ja etenkin mikäli turismi vielä saadaan käyntiin.
 
Turpeen "uusiutumisaika" on jotain 100-1000 vuoden väliltä. Tosi kestävää toimintaa. Tässä syy myös siihen miksi turpeentuottajat yrittävät haalia koko ajan uusia luonnontilaisia soita turvekäyttöön.

On se kestävää, jos turvetta käytetään vähemmän kuin uutta turvetta muodostuu. Jos ei hyväksytä nettohiilineutraalia luonnonresurssien hyödyntämistä, edessä on mm. metsien museointi.

Onkohan tutkittu, voisiko turvetta viljellä esim. huolellisella vedenpinnan säännöstelyllä niin, että suo uudistuisi luontaista nopeammin? Esim. alennetaan vedenpintaa kesällä niin, että kasvit kasvavat kohisten ja hukutetaan ne veteen syksyllä. Seuraavana kesänä taas alennetaan vedenpintaa mutta edelliskesää vähemmän, jne.
 
On se kestävää, jos turvetta käytetään vähemmän kuin uutta turvetta muodostuu. Jos ei hyväksytä nettohiilineutraalia luonnonresurssien hyödyntämistä, edessä on mm. metsien museointi.

Paitsi että tuo vaatisi aivan minimaalisen turpeen käytön. Jos kuivaat suon niin se turve mikä siitä kerätään on kertynyt tuhansien vuosien ajan. Joten on päivän selvää että tuosta hommasta ei saa hiilineutraalia missään relevantissa aikataulussa koska täytyisi odottaa se pari tuhatta vuotta jotta se suo taas sitoo saman määrän hiilidioksidia kuin mikä vapautettiin polttamalla.

Metsät taaskin uusiutuvat paljon nopeammin ja jos hakkaat metsän ja istutat uudet taimet niin se metsä sitoo sen muutamassa vuosikymmenessä sen hakatun metsän verran hiiltä.
 
Joo ,täällä missä mä asun homma on toisin.
Täällä oli vuosi sitten 14 karhua.
10kpl myytiin pois.
Ja lopusta neljästä ilmeisesti vain yksi ollut nyt toiminnassa.
Ei tarvita kun ei ole talveakaan.
No ajellaan perunapellolla sitten.
Oliko tiekarhut omistanut taho vihreä?
 
On se kestävää, jos turvetta käytetään vähemmän kuin uutta turvetta muodostuu. Jos ei hyväksytä nettohiilineutraalia luonnonresurssien hyödyntämistä, edessä on mm. metsien museointi.

Onkohan tutkittu, voisiko turvetta viljellä esim. huolellisella vedenpinnan säännöstelyllä niin, että suo uudistuisi luontaista nopeammin? Esim. alennetaan vedenpintaa kesällä niin, että kasvit kasvavat kohisten ja hukutetaan ne veteen syksyllä. Seuraavana kesänä taas alennetaan vedenpintaa mutta edelliskesää vähemmän, jne.

Ei ole kestävää. Metsät ovat ihan eri juttu.
Ei ole tutkittu eikä tulla tutkimaan.
 
Paitsi että tuo vaatisi aivan minimaalisen turpeen käytön. Jos kuivaat suon niin se turve mikä siitä kerätään on kertynyt tuhansien vuosien ajan. Joten on päivän selvää että tuosta hommasta ei saa hiilineutraalia missään relevantissa aikataulussa koska täytyisi odottaa se pari tuhatta vuotta jotta se suo taas sitoo saman määrän hiilidioksidia kuin mikä vapautettiin polttamalla.
Jos nyt oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että suo uudistuu 1000 vuodessa, niin yhden promillen turvevaroista voisi pistää palamaan vuosittain. Tällöin turpeeseen sitoutunut hiilimäärä pysyisi vakiona kunhan suot uudistettaisiin niin, että ne soistuvat uudelleen. Tätä ei ilmeisesti ole ainakaan aiemmin tehty.

Suomen turvevarat on aika isot:
"GTK:n turvevarojen kartoituksen perusteellaon laskettu valtakunnan yli 20 ha:n suuruisten soiden koko turvemäärän olevan 69,3 mrdsuo-m3 (in situ). Turpeiden kuiva-aine määräon 6,3 mrd. tonnia. "

Tuosta laskettuna turvetta voisi polttaa kestävästi yli 6 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuinka suuri osa soista itse asiassa on stagnaatiotilassa, jossa turvetta hajoaa ja muodostuu suunnilleen samaa tahtia? Voisiko esim. vedenpinnan säännöstelyllä siirtää tasapainoa uuden turpeen muodostumisen puolelle?

Metsät taaskin uusiutuvat paljon nopeammin ja jos hakkaat metsän ja istutat uudet taimet niin se metsä sitoo sen muutamassa vuosikymmenessä sen hakatun metsän verran hiiltä.
Totta, luonnonvaraisesti suot muodostuvat yli kertaluokkaa hitaammin kuin metsä. Turve kuitenkin uusiutuu vaikkakin hitaasti.
 
Jos nyt oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että suo uudistuu 1000 vuodessa, niin yhden promillen turvevaroista voisi pistää palamaan vuosittain. Tällöin turpeeseen sitoutunut hiilimäärä pysyisi vakiona kunhan suot uudistettaisiin niin, että ne soistuvat uudelleen. Tätä ei ilmeisesti ole ainakaan aiemmin tehty.

Suomen turvevarat on aika isot:
"GTK:n turvevarojen kartoituksen perusteellaon laskettu valtakunnan yli 20 ha:n suuruisten soiden koko turvemäärän olevan 69,3 mrdsuo-m3 (in situ). Turpeiden kuiva-aine määräon 6,3 mrd. tonnia. "

Tuosta laskettuna turvetta voisi polttaa kestävästi yli 6 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuinka suuri osa soista itse asiassa on stagnaatiotilassa, jossa turvetta hajoaa ja muodostuu suunnilleen samaa tahtia? Voisiko esim. vedenpinnan säännöstelyllä siirtää tasapainoa uuden turpeen muodostumisen puolelle?


Totta, luonnonvaraisesti suot muodostuvat yli kertaluokkaa hitaammin kuin metsä. Turve kuitenkin uusiutuu vaikkakin hitaasti.

Jos haluat polttaa turvetta hiilineutraalisti 6 miljoonaa tonnia vuodessa niin sitten sun pitää keksiä joku tapa jolla saadaan suot kasvamaan sen 6 miljoonaa tonnia vuodessa enemmän kuin ne kasvaa nyt. Muuten sä luot epätasapainon jossa pumpataan enemmän hiiltä ilmakehään kuin mitä sitä poistuu. Ne suot ovat kuitenkin osa sitä luonnollista hiilikiertoa.
 
Paitsi että tuo vaatisi aivan minimaalisen turpeen käytön. Jos kuivaat suon niin se turve mikä siitä kerätään on kertynyt tuhansien vuosien ajan. Joten on päivän selvää että tuosta hommasta ei saa hiilineutraalia missään relevantissa aikataulussa koska täytyisi odottaa se pari tuhatta vuotta jotta se suo taas sitoo saman määrän hiilidioksidia kuin mikä vapautettiin polttamalla.

Metsät taaskin uusiutuvat paljon nopeammin ja jos hakkaat metsän ja istutat uudet taimet niin se metsä sitoo sen muutamassa vuosikymmenessä sen hakatun metsän verran hiiltä.

Miksi tämä aikaskaala ero estäisi saman periaatteen noudattamisen? Luulisi tällöin kaikkien olevan tyytyväisiä, kun turvetta ei enää poltettaisi kuin murto-osan nykyisestä, mutta täyskieltoa ei kuitenkaan olisi.
 
Miksi tämä aikaskaala ero estäisi saman periaatteen noudattamisen? Luulisi tällöin kaikkien olevan tyytyväisiä, kun turvetta ei enää poltettaisi kuin murto-osan nykyisestä, mutta täyskieltoa ei kuitenkaan olisi.
Tätä minäkin ihmettelen. Jos suot uudistuvat 1000 vuodessa, niin 1/1000 turvevarannosta pitäisi voida käyttää vuosittain.

Luonnontilainen ojittamaton suo ei toimi hiilinieluna. Näin on eu päättänyt. Ja kai ne siellä sen tietää? Vai oottako eu vastaisia? Mitä häh? Vaiettu vääryys – Suomen suot eivät kelpaa hiilinieluksi EU:lle | Uusi Suomi Puheenvuoro
Tätä määritelmää kannattaa tietenkin pyrkiä hyödyntämään ja käsitellä suota niin, että sitä ei enää pidetä luonnontilaisena. Silloin siihen sitoutuva hiili varmaankin lasketaan nieluksi ja toisaalla voidaan pistää vastaava määrä turvetta palamaan.

Paljonko luonnontilaisen suon hiilensidontaa voidaan tehostaa esim. juuri säännöstelemällä veden korkeutta vuodenajoittain tai jollain muulla tekniikalla?

Kun kerran ulkoa päin on asetettu tällainen suomalaista elinkeinoelämää haittaava rajoite, niin miten vihreät ovat edistäneet rakentavia tulkintoja turpeenkäytön edistämiseksi?
 
Jos ei ole vara ajaa autolla voi pysyä kotona. Tai muuttaa keskustaan palveluiden äärelle. Ta äänestää jotain muuta kuin vihreää.
Entä jos asuu jo keskustassa, mutta työt on sen verran kauempana, että julkisilla pitäisi lähteä edllisiltana, että pääsisi melkein aamuksi perille ja lähtä kolmisen tuntia ennen normaalin työajan päättymistä, että pääsee edes lähelle tuota keskustan asuntoa? Toisaalta eihän siellä kerkeä edes käymään kun pitää taas mennä odotamaan seuraavaa julkista takaisin töihin.
Kaikkialla ei toimi julkinen kuten kehä 3:n sisällä ajatellaan.

Ainiin ja edestakainen matka on n. 53€ + kuukausikortti ja silti jää käveltävää päivittäin reilu 10 km.
 
Luonnontilainen ojittamaton suo ei toimi hiilinieluna. Näin on eu päättänyt. Ja kai ne siellä sen tietää? Vai oottako eu vastaisia? Mitä häh? Vaiettu vääryys – Suomen suot eivät kelpaa hiilinieluksi EU:lle | Uusi Suomi Puheenvuoro
Se on helppo arvata, että kun EU on asettanut itselleen kovat hiilidioksidin vähentämistavoitteet, niin niitä tavoitteita lähdetään saavuttamaan sieltä missä vastustus on pienintä: Suomen kaltaisista, munattomien johtajien maista.

Johan sieltä Brysselistä kontrolloidaan Suomen metsähakkuitakin. Eli siis maat, jotka itse hakkasivat omat metsänsä satoja vuosia sitten, sanelevat meille kuinka paljon metsää on sopivaa kaataa vuosittain.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 432
Viestejä
4 512 058
Jäsenet
74 369
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom