Verotuksesta

Epävirallisena neuvona sanoisin, että unohda koko YEL. Sitten jos byrokraatit ottavat asian tiimoilta yhteyttä niin kerro, että maksat jo eläkemaksuja kahden työsuhteen kautta. Itse ainakin menin aikoinaan yli 10 vuotta sivutoimisen oy:n kanssa ilman YEL maksuja eikä kiinnostanut ketään.

Sitäpaitsi se raja ei ole suoraan laskutuksesi vaan se mitä vastaavasta työstä normaalisti maksettaisiin palkkaa. Eli sanot vaan tekeväsi jotain basichommaa eikä palkka ylitä rajaa.

Ja kannattaa varmaan tarkistaa laskutushintaa jos ei YEL:iä edes kestä.
 
Viimeksi muokattu:
Epävirallisena neuvonta sanoisin, että unohda koko YEL. Sitten jos byrokraatit ottavat asian tiimoilta yhteyttä niin kerro, että maksat jos eläkemaksuja kahden työsuhteen kautta. Itse ainakin menin aikoinaan yli 10 vuotta sivutoimisen oy:n kanssa ilman YEL maksuja eikä kiinnostanut ketään.

Sitäpaitsi se raja ei ole suoraan laskutuksesi vaan se mitä vastaavasta työstä normaalisti maksettaisiin palkkaa. Eli sanot vaan tekeväsi jotain basichommaa eikä palkka ylitä rajaa.

Ja kannattaa varmaan tarkistaa laskutushintaa jos ei YEL:iä edes kestä.
Kiitos paljon neuvosta. Tuota rajan lähestymistä tarkoitankin nimenomaan laskutusfirman kautta bruttopalkkana maksetusta palkasta, eli laskutettu määrä on suurempi.

Laskutusfirma maksaa siis minulle käytännössä toimeksiantojen välittäjän kanssa sovittu palkkio ALV 0 % vähennettynä laskutusfirman parin prosentin palkkio. Eli vaikka se tulee "palkkana" siitä ei vähennetä esimerkiksi sairasvakuutusmaksuja, mutta verokorttini veroprosentti kyllä vähennetään.

Minä en siis laskuta tai päätä palkkion määrästä, enkä edes laskuta, vaan teen saamani toimeksiannot ja muu toimii automaationa. Eli "vähän niin kuin" olisin töissä siellä välittäjäfirmassa, mutta en ole kuitenkaan.
 
Se palkkasi ei silti välttämättä ole suoraan työtulosi, koska joka tapauksessa olet tuossa yrittäjänä ja yrittäjän riskillä, joten voit sanoa, että siksi sinulle maksetaan enempi kuin vastaavassa palkkatyössä maksettaisiin.

Eli esimerkiksi itse nostan yrityksestäni palkkaa vuodessa noin 120 tuhatta euroa, mutta työtuloksi olen määritellyt 35 te ja sen mukaan maksan YEL:iä. Nythän näitä kai aletaan vähän tarkemmin syynäämään eli saattaa byrokraatti minullekin ilmoitella lähivuosina, että onkohan tuo vähän alakanttiin ja voin joutua vähän nostamaan. Sekin on mukava näissä ettei näistä ikinä mitään taannehtivasti vaadita vaan pyydetään vaan jatkossa korjaamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Se palkkasi ei silti välttämättä ole suoraan työtulosi, koska joka tapauksessa olet tuossa yrittäjänä ja yrittäjän riskillä, joten voit sanoa, että siksi sinulle maksetaan enempi kuin vastaavassa palkkatyössä maksettaisiin.

Eli esimerkiksi itse nostan yrityksestäni palkkaa vuodessa noin 120 tuhatta euroa, mutta työtuloksi olen määritellyt 35 te ja sen mukaan maksan YEL:iä. Nythän näitä kai aletaan vähän tarkemmin syynäämään eli saattaa byrokraatti minullekin ilmoitella lähivuosina, että onkohan tuo vähän alakanttiin ja voin joutua vähän nostamaan. Sekin on mukava näissä ettei näistä ikinä mitään taannehtivasti vaadita vaan pyydetään vaan jatkossa korjaamaan.
Ennen kaikkea haluan kiittää postauksistasi asiaani liittyen, sillä en ole saanut tähän mennessä ketään avaamaan omaa toimintamallia YEL:iin liittyen läheskään niin hyvin, kuin sinä.

Itse en ole tässä vaiheessa kiinnostunut varsinaisesta yrityksen perustamisesta ollenkaan, toki tulevaisuudessa kaikki voi olla toisin.

Olen ymmärtänyt yrittäjien määrittelevän usein työtulonsa pienemmäksi maksakseen YEL-maksuja vähemmän. Siinähän on käytännössä jo tiedossa, että YEL:ia pitää maksaa joka tapauksessa, mutta minimoidaan maksettava määrä. Tämä on mielestäni jokaisen oma päätös ja koska itsehän sinä itselle sitä työeläkevakuutusta maksatkin, sinun pitäisi myös pystyä päättämään siitä määrästä.

Tässä itselläni oleva tilanne poikkeaa siinä, että kun siihen YEL:in maksamiseen tarpeseen ylipäätänsä on asetettu raja, joka on tänä vuonna noin 9 000/ 12kk, en haluaisi edes ylittää sitä rajaa jotta ei tarvitsisi maksaa ollenkaan YEL:ia, koska käsitykseni mukaan sitten pitäisi kertaheitolla maksaa ei vain sen 9 000 euron ylittävältä summalta YEL:ia, vaan koko potin edestä, jolloin pelkään vaikka parin kympin ylityksen tuovan ison jälkimaksun.

Tämä rajoissa pysyminen olisi suhteelisen helppoa, jos tämä raja olisi kalenterivuosittainen niin kuin työntekijän verotus yleensäkin, mutta kun verottaja on kirjoittanut asian sanoilla "12 kuukauden ajanjakso" tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä vaikka tänä vuonna saisin näistä toimeksiannoista bruttotulona 8999 euroa, pitäisi silti heti ensi vuoden tammikuusta alkaa Exceliä pyörittelemään ja seuraamaan, ettei raja ylittyisi viimeisen 12 kuukauden liukuvan jakson aikana, johon sitten kuuluisi myös viime vuoden kuukausia.

Nämä tulot kun vaihtelevat 500-1 300 euron välillä kuukaudessa, niin seuranta on hankala.

Kaikki tämä sanottuna, pointtini ehkä on juuri se, että jos vaan rajaan nämä bruttotulot vuosittain alle 9 000 euroon, kannattaakohan sitä enää enää ressata ensi vuonna, vaan pitää itse rajaa aina kalenterivuoden perusteella ja sillä selvä.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä verolaskurista sen enempää kuin ennenkään mutta eikös veroprosentti ole riittävä loppuvuotta ajateleen jos uutta korttia tehdessä antaa lopussa pienemmän kuin olemassaolevan prosentin?

Menee aina yli hilseen miksi esim ne saadut palkat ja lasketut palkat ei ole sama siellä veroja laskiessa. Niin ymmärrä siinä sitten, toisaalta ei ole koskaan tarvinnut muutella, aina olemassaoleva/saatu prosentti ollut ok, viimeiset 30v tms.
 
Kysymys kotitalousvähennyksestä.

Asumme avopuolison kanssa 50/50 omistussuhteella omakotitalossa. Meillä ei ole yhteisiä lapsia joten emme ole nähtävästi verottajan silmissä puolisoita, eli emme voi "yhdistää" vähennyksiä.

Olemme teettäneet 10k€ edestä remonttia tänä vuonna, ja tajusin juuri että taisi tulla mokattua kun laskut on pääsääntöisesti vain minun nimellä, yhteiseen osoitteeseen toki.

Laskut on onneksi maksettu tililtä joka on molempien nimissä, ja maksajana kuitissa on molempien nimet. Onko kokemusta tästä, onnistuuko molempien laittaa 50% kuluista kotitalousvähennykseen, kun ollaan molemmat koko laskujen maksajana?

Vain yhden viittauksen tilanteeseen löysin Googlesta vuodelta 2015 ja silloin verotiimi oli jossain kommentoinut että molemmat ovat maksajia ja voi vähentää normaalisti.
 
Mitenkäs näin etätyötä (sovelluskehitys) tekevänä menikään tietokoneen hankinta verotuksen kannalta nykyään? Uuden koneen hankinta olisi ajankohtainen, joka hintaluokaltaan siellä 2k+. Aiempina vuosina olen työhuonevähennyksiä laitellut, mutta nyt olisi tuon pöytäkoneen yksikön vuoro. Näyttöjä yms. ei tarvitse, eli keskusyksikkö tulee kyseeseen. Miten maksimoida hyödyt, jos sellaisia tarjolla?
 
Mitenkäs näin etätyötä (sovelluskehitys) tekevänä menikään tietokoneen hankinta verotuksen kannalta nykyään? Uuden koneen hankinta olisi ajankohtainen, joka hintaluokaltaan siellä 2k+. Aiempina vuosina olen työhuonevähennyksiä laitellut, mutta nyt olisi tuon pöytäkoneen yksikön vuoro. Näyttöjä yms. ei tarvitse, eli keskusyksikkö tulee kyseeseen. Miten maksimoida hyödyt, jos sellaisia tarjolla?

Pääseekö tällä alkuun?

 
Kotitalousvähennyksestä kyssäri johon en pikaisesti löytänyt vastausta. Esimerkkitapauksena asennutan ilpin 31.12 ja maksan sen 1.1.2025. Meneekö vuosi asennusajankohdan mukaan vai sen mukaan koska raha on vaihtanut omistajaa?
 
Epävirallisena neuvona sanoisin, että unohda koko YEL. Sitten jos byrokraatit ottavat asian tiimoilta yhteyttä niin kerro, että maksat jo eläkemaksuja kahden työsuhteen kautta. Itse ainakin menin aikoinaan yli 10 vuotta sivutoimisen oy:n kanssa ilman YEL maksuja eikä kiinnostanut ketään.

Sitäpaitsi se raja ei ole suoraan laskutuksesi vaan se mitä vastaavasta työstä normaalisti maksettaisiin palkkaa. Eli sanot vaan tekeväsi jotain basichommaa eikä palkka ylitä rajaa.

Ja kannattaa varmaan tarkistaa laskutushintaa jos ei YEL:iä edes kestä.
Se että on muulla työsuhteessa, ei anna vapautusta Yel vakuutuksesta.
 
Ensi vuonna ei välttämättä tule etätyötä tarpeeksi täyteen vähennykseen, niin mietin jos loppuvuoteen laittaisi vielä kotitoimiston päivittäen.

Meneekö moitorivarsi "lisävähennyksiin" (kuten esim. näyttö, näppis) vai kuuluuko perusvähennyksen sisään (kuten esim. työtuoli?) Entä deskmat tai rannetuki? Varmaan nc kuulokkeetkin voisi uusia - eikö 50% saa vähentää vaikka tulisi puoliksi "siviilikäyttöön"?
 
Jaa, ensi vuodesta alkaen uusi verokortti tulee voimaan heti tammikuussa.
 
Voisikos auton laittaa verovähennyksiin, jos se on ostettu työkäyttöön? Kilometrikorvauksilla ajelen siis omalla autolla ja ilman ei pärjäisi.
 
Auto kylla sitten niin erikoistapaus verottajan silmissa. Ainakin ajopaivakirjaa joudut pitamaan jos haluat saada sen vahennyksiin. Itse kylla soittaisin ennemmin verottajalle ja lukisin verottajan ohjeita kuin uskoisin mitaan taalla sanottua autoista ilman lahteita.
 
Hommahan on nurinkurinen eli jos ajat paljon työajoa niin oikeastaan silloin auto kannattaa ostaa itse, koska tienaat kilometrikorvauksilla.
Mutta käyttöetu ja vapaa autoetu ovat ihan yleisiä ja tarkkoja menetelmiä jos ostat firmalle auton, jota käytät myös omiin ajoihin. Sitten jos auto on 100% firman ajoihin niin ei niitä tarvi maksaa, mutta on sitten syytä olla kättä pidempää ettei omia ajoja ole ajettu, koska tämä juttu kuuluu käsittääkseni niihin mitä kyllä katsotaan oikeasti.
 
Meneekö moitorivarsi "lisävähennyksiin" (kuten esim. näyttö, näppis) vai kuuluuko perusvähennyksen sisään (kuten esim. työtuoli?) Entä deskmat tai rannetuki? Varmaan nc kuulokkeetkin voisi uusia - eikö 50% saa vähentää vaikka tulisi puoliksi "siviilikäyttöön"?
En tiedä vastausta kysymykseesi, mutta kiinnostaa paljonko tässä voi oikeasti säästää jos laittaa esim. 200 eurolla ostetun monitorivarren vähennyksiin? Puhutaanko parista eurosta vai kymmenistä euroista?
 
En tiedä vastausta kysymykseesi, mutta kiinnostaa paljonko tässä voi oikeasti säästää jos laittaa esim. 200 eurolla ostetun monitorivarren vähennyksiin? Puhutaanko parista eurosta vai kymmenistä euroista?
Jos 750e omavastuuosa on jo täynnä, ja sinne saa 200e lisää vähennettävää, säästät käytännössä marginaaliveroprosenttisi verran, eli useimmilla suuruusluokkaa 40-50% eli 80-100e.

Oman summittaisen marginaaliveroprosentin näkee taulukosta näppärästi esim. täältä: Palkansaajan veroprosentit 2024
 
En tiedä vastausta kysymykseesi, mutta kiinnostaa paljonko tässä voi oikeasti säästää jos laittaa esim. 200 eurolla ostetun monitorivarren vähennyksiin? Puhutaanko parista eurosta vai kymmenistä euroista?
Riippuu tuloista ja tuloverosta. Mutta jos vähän oikaistaan, jos 100% työkäytössä ja 100% vähennys, hyöty 80-120 euroa, jos 50% työkäytössä, hyöty tuosta noin puolet.
 
Riippuu tuloista ja tuloverosta. Mutta jos vähän oikaistaan, jos 100% työkäytössä ja 100% vähennys, hyöty 80-120 euroa, jos 50% työkäytössä, hyöty tuosta noin puopuolet
Ja toki riippuu myös muiden tulonhankkimismenojen määrästä. Jos monitorivarsi on ainoa vähennettävä, jää vähennys alle 750 € eikä siitä hyödy mitään. Esim. puolikkaasta työhuonevähennyksestä saa vain 470 €, joten alle 280 € monitorivarsi ei vielä riitä nostamaan yhteissummaa yli 750 €. Mutta jos esim. tietoliikennekulut vähentää myös, niin sitten alkaa jo kertyä hyötyä.
 
Auto kylla sitten niin erikoistapaus verottajan silmissa. Ainakin ajopaivakirjaa joudut pitamaan jos haluat saada sen vahennyksiin. Itse kylla soittaisin ennemmin verottajalle ja lukisin verottajan ohjeita kuin uskoisin mitaan taalla sanottua autoista ilman lahteita.

Hommahan on nurinkurinen eli jos ajat paljon työajoa niin oikeastaan silloin auto kannattaa ostaa itse, koska tienaat kilometrikorvauksilla.
Mutta käyttöetu ja vapaa autoetu ovat ihan yleisiä ja tarkkoja menetelmiä jos ostat firmalle auton, jota käytät myös omiin ajoihin. Sitten jos auto on 100% firman ajoihin niin ei niitä tarvi maksaa, mutta on sitten syytä olla kättä pidempää ettei omia ajoja ole ajettu, koska tämä juttu kuuluu käsittääkseni niihin mitä kyllä katsotaan oikeasti.
Siis olen töissä työnantajalla ja teen hommia, joissa ei pärjää ilman autoa. Ei ole oma firma eikä ole työsuhdeautomahdollisuutta. Ajattelin koittaa laittaa koko auton hankintahinnan vähennyksiin. Ennestään perheellä on jo auto, mutta kun työreissut on välillä viikon pitkiä niin perheen autolla ei voi lähteä.
 
Ja toki riippuu myös muiden tulonhankkimismenojen määrästä. Jos monitorivarsi on ainoa vähennettävä, jää vähennys alle 750 € eikä siitä hyödy mitään. Esim. puolikkaasta työhuonevähennyksestä saa vain 470 €, joten alle 280 € monitorivarsi ei vielä riitä nostamaan yhteissummaa yli 750 €. Mutta jos esim. tietoliikennekulut vähentää myös, niin sitten alkaa jo kertyä hyötyä.
Ja eikö tuo monitorivarsi nyt muutenkin mene työhuonevähennykseen, jolloin joko mennään sillä kaavamaisella vähennyksellä TAI kuittien mukaan. Ei niitä voi yhdistää siten että ensin kaavamaisella vähennyksellä osa ja sitten kuiteilla lisää.
 
Ja eikö tuo monitorivarsi nyt muutenkin mene työhuonevähennykseen, jolloin joko mennään sillä kaavamaisella vähennyksellä TAI kuittien mukaan. Ei niitä voi yhdistää siten että ensin kaavamaisella vähennyksellä osa ja sitten kuiteilla lisää.
Se alkuperäinen kysynyshän liittyi juuri tähän: Onko monitorivarsi huonekalu (työhuonevähennys) vai työväline (työvälinevähennys). Jos sen laittaa työvälineeksi, niin sen voi laittaa kaavamaisen lisäksi. Mielestäni se kuitenkin vertautuu ennemmin työpöytään kuin itse monitoriin, joten kuuluu työhuonevähennykseen.
 
Siis olen töissä työnantajalla ja teen hommia, joissa ei pärjää ilman autoa. Ei ole oma firma eikä ole työsuhdeautomahdollisuutta. Ajattelin koittaa laittaa koko auton hankintahinnan vähennyksiin. Ennestään perheellä on jo auto, mutta kun työreissut on välillä viikon pitkiä niin perheen autolla ei voi lähteä.
Kannattaisikohan tuo kuitenkin varmistaa verottajalta? Se että tuo saattaisi mennä jonkun verottajan automaattisen seulan läpi ei tarkoita että se on verottajan hyväksymä vähennys.
 
Kannattaisikohan tuo kuitenkin varmistaa verottajalta? Se että tuo saattaisi mennä jonkun verottajan automaattisen seulan läpi ei tarkoita että se on verottajan hyväksymä vähennys.

Ei todellakaan voi autoa laittaa yksityishenkilö vähennyksiin. Kilometrikorvaukset on sitä varten.
Tähän ohjeeseen pohjaan suunnitelmaa, mutta tietty kiinnostaisi saada lisää tietoa.


Tulonhankkimismenot ovat sellaisia menoja, joissa kannattaa vain rohkeasti hakea mitä tahansa, mitä voi millään tavalla ajatella tulonhankkimiskuluiksi. Tässä kannattaakin olla ennen kaikkea rohkea. Vaikka hakisit vahingossa verovähennystä sellaisesta menosta, joka ei verottajan mukaan vähennettävä ole, ei se estä sinua sitä hakemasta. Verovähennysten hakeminen kannattaa aina ja on erittäin harvinaista, että Verottaja antaisi sanktioita turhista verovähennyksistä – ellei summat ole erittäin merkittäviä.
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin koittaa laittaa koko auton hankintahinnan vähennyksiin.

Kysyisin asiaa verottajalta. Luuri kouraan ja kysy, että mitä mahdollisuuksia sinulla on. Auto ei tosiaan ole samanlainen asia kuin muut vähennykset ja siihen suhtaudutaan hyvin erikoistapauksena. Enpä ole kuullut koskaan että yksityishenkilönä saisi koko auton vähennettyä. Firma sitten asia erikseen.
 
Tähän ohjeeseen pohjaan suunnitelmaa, mutta tietty kiinnostaisi saada lisää tietoa.


Tulonhankkimismenot ovat sellaisia menoja, joissa kannattaa vain rohkeasti hakea mitä tahansa, mitä voi millään tavalla ajatella tulonhankkimiskuluiksi. Tässä kannattaakin olla ennen kaikkea rohkea. Vaikka hakisit vahingossa verovähennystä sellaisesta menosta, joka ei verottajan mukaan vähennettävä ole, ei se estä sinua sitä hakemasta. Verovähennysten hakeminen kannattaa aina ja on erittäin harvinaista, että Verottaja antaisi sanktioita turhista verovähennyksistä – ellei summat ole erittäin merkittäviä.
Eli käytännössä kusettamisen yrittäminen ja samalla omien kulujen sysääminen muiden veronmaksajien kontolle. Kuten aiemmin mainittu, kilometrikorvaukset ovat tätä varten ja kotoa työpaikalle matkakuluvähennys.
 
  • Tykkää
Reactions: Exe
Tähän ohjeeseen pohjaan suunnitelmaa, mutta tietty kiinnostaisi saada lisää tietoa.

95 §:

Tulonhankkimisvähennys
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:

1) tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrän; (29.12.2016/1510)

2) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut;

3) matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin siltä osin kuin ne ovat 93 §:n mukaan vähennyskelpoisia;

4) palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet muut kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut menot vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän

Auto menee yksiselitteisesti kohtaan 3 ja siten siitä vähennykset tehdään 93 §:n mukaan matkakustannuksina.
 
Eli käytännössä kusettamisen yrittäminen ja samalla omien kulujen sysääminen muiden veronmaksajien kontolle. Kuten aiemmin mainittu, kilometrikorvaukset ovat tätä varten ja kotoa työpaikalle matkakuluvähennys.
Kusettamisen yrittäminen? Verohallinto kai sen päättää mistä saa vähennyksiä ja mistä ei?
 
95 §:



Auto menee yksiselitteisesti kohtaan 3 ja siten siitä vähennykset tehdään 93 §:n mukaan matkakustannuksina.
Verolait ei ole itselle tuttuja, mutta miten tuo kohta 3 liittyy tilanteeseen missä itse työnteossa tarvitsee auton, eikä mihinkään kotimatkakuluihin? Hommat on kokonaan etätöitä tai sitten asiakkaiden tiloissa ympäri Suomea tapahtuvia.
 
Verolait ei ole itselle tuttuja, mutta miten tuo kohta 3 liittyy tilanteeseen missä itse työnteossa tarvitsee auton, eikä mihinkään kotimatkakuluihin? Hommat on kokonaan etätöitä tai sitten asiakkaiden tiloissa ympäri Suomea tapahtuvia.
Ei siellä laissa ole mitään erottelua sen suhteen mihin muuhun tarvitset autoa. Siellä pykälässä 93 on erottelu sen mukaan onko auto oma vai ei, ja tässä tapauksessa puhuttiin omasta autosta.

Verottajahan ei sitten mitenkään hyväksy niitä vähennyksiä mitä ilmoitat, vaan kaikki ilmoitettu menee läpi, kunnes sitten syystä tai toisesta joudut tarkastuksen kohteeksi (vuosia verovuoden jälkeen) missä sitten tulee raippaa jos olet ilmoittanut vähennyskelvottomia menoja.
 
Ei siellä laissa ole mitään erottelua sen suhteen mihin muuhun tarvitset autoa. Siellä pykälässä 93 on erottelu sen mukaan onko auto oma vai ei, ja tässä tapauksessa puhuttiin omasta autosta.

Verottajahan ei sitten mitenkään hyväksy niitä vähennyksiä mitä ilmoitat, vaan kaikki ilmoitettu menee läpi, kunnes sitten syystä tai toisesta joudut tarkastuksen kohteeksi (vuosia verovuoden jälkeen) missä sitten tulee raippaa jos olet ilmoittanut vähennyskelvottomia menoja.
Tuo olikin ihan uusi tieto. Siis voisi laittaa ihan keksittyjä juttuja sinne periaatteessa? Olen luullut että ne tietenkin katsottaisiin ennen maksua ja poistettaisiin virheelliset hakemukset.

Mutta kiitoksia asiallisesta vastauksesta. Täällä välillä on vaikeaa edes kysellä asioista mistä ei tiedä kaikkea, kun joku loukkaantuu jo verisesti. :)
 
Verolait ei ole itselle tuttuja, mutta miten tuo kohta 3 liittyy tilanteeseen missä itse työnteossa tarvitsee auton, eikä mihinkään kotimatkakuluihin? Hommat on kokonaan etätöitä tai sitten asiakkaiden tiloissa ympäri Suomea tapahtuvia.

Tuo menee sitten pykälän 72 mukaisena työmatkana eli kilometrikorvauksina, kuten muutkin kommentoivat, eikä tulonhankkimisvähennyksenä.
 
Olen luullut että ne tietenkin katsottaisiin ennen maksua ja poistettaisiin virheelliset hakemukset.
Ei niitä katsota manuaalisesti kuin ehkä pisto-otantoja sekä tietysi silloin jos summat on hälyttävän isoja. Suurin osa menee automaatilla läpi. Siksi moni olettaa että ihan naurettavatkin vähennykset olisi muka hyväksyttyjä kun ne kerran on mennyt läpi.
 
Tuo menee sitten pykälän 72 mukaisena työmatkana eli kilometrikorvauksina, kuten muutkin kommentoivat, eikä tulonhankkimisvähennyksenä.
Tuo käy jo jotenkin järkeen, kun verottomina tulee jatkuvasti kilometrikorvauksia, niin jos autosta saisi myös, niin tavallaan olisi tuplavähennykset.

Sanotaanko tuo missään selkeästi, vai onko tulkinnanvaraista kuten monet muut pykälät?
 
Tuo käy jo jotenkin järkeen, kun verottomina tulee jatkuvasti kilometrikorvauksia, niin jos autosta saisi myös, niin tavallaan olisi tuplavähennykset.

Sanotaanko tuo missään selkeästi, vai onko tulkinnanvaraista kuten monet muut pykälät?

Jos sitä haet, että sanotaanko jossain kohtaa että auton hankintakustannukset ovat tai eivät ole suoraan vähennettävissä, niin työntekijän verotuksen osalta sitä ei sanota.
 
Jos sitä haet, että sanotaanko jossain kohtaa että auton hankintakustannukset ovat tai eivät ole suoraan vähennettävissä, niin työntekijän verotuksen osalta sitä ei sanota.
muokattu, alkuun tuli ihme lukihäiriö...

Juuri tuota tietoa hain. Tarvitsee nyt vielä varmistaa suoraan verottajalta että mahdollistaisiko oma hieman erikoinen työnkuva tämän, vai onko syytä unohtaa koko juttu.


Mutta kysytään nyt vielä että kun kilometrikorvauksista laki sanoo että työnantaja VOI maksaa niitä, niin muuttuuko tilanne verovähennysten suhteen jos työnantaja ei maksa kilometrikorvauksia?
 
Viimeksi muokattu:
Juuri tuota tietoa hain. Tarvitsee nyt vielä varmistaa suoraan verottajalta että mahdollistaisiko oma hieman erikoinen työnkuva tämän, vai onko syytä unohtaa koko juttu.


Mutta kysytään nyt vielä että kun kilometrikorvauksista laki sanoo että työnantaja VOI maksaa niitä, niin muuttuuko tilanne verovähennysten suhteen jos työnantaja ei maksa kilometrikorvauksia?
Tuo miksi auto ei ole verovähennettävä on se, ettei työnantaja voi pakottaa sinua ostamaan autoa. Työmatka tehdään sitten julkisilla/taksilla/vuokra-autolla jne.

Jos on liian kallista, niin TA varmaan sitten antaa sulle auton käyttöön.
 
Tuo miksi auto ei ole verovähennettävä on se, ettei työnantaja voi pakottaa sinua ostamaan autoa. Työmatka tehdään sitten julkisilla/taksilla/vuokra-autolla jne.

Jos on liian kallista, niin TA varmaan sitten antaa sulle auton käyttöön.
No eihän toi ole mikään syy. Ei TA pakota ostamaan etätyövälineitäkään (kalusteet, työhuone, jne.) ja silti ne voi vähentää.
 
Tähän ohjeeseen pohjaan suunnitelmaa, mutta tietty kiinnostaisi saada lisää tietoa.


Tulonhankkimismenot ovat sellaisia menoja, joissa kannattaa vain rohkeasti hakea mitä tahansa, mitä voi millään tavalla ajatella tulonhankkimiskuluiksi. Tässä kannattaakin olla ennen kaikkea rohkea. Vaikka hakisit vahingossa verovähennystä sellaisesta menosta, joka ei verottajan mukaan vähennettävä ole, ei se estä sinua sitä hakemasta. Verovähennysten hakeminen kannattaa aina ja on erittäin harvinaista, että Verottaja antaisi sanktioita turhista verovähennyksistä – ellei summat ole erittäin merkittäviä.
Uusimman Veronmaksajien lehden (11/24) jutussa sivulla 42 kerrotaan että aiheettomista vähennyksistä voi tulla veronkorotusta.

Lisäksi ongelma on, että kerran kiinni jäänyttä aina epäillään.

Jos haluaa olla epävarma vähennyksestä, se kannattaa hakea muutoksena, kun verotus on valmistunut.
 
Olen ollut nyt koko vuoden käytännössä 100% etätyössä kotona. Minulla ei ole etätyösopimusta, mutta vaaditut lähipäivät on 0.

Saako työhuonevähennyksen ja tietoliikennekulut (50% tässä tapauksessa) vaikka ei ole etätyösopimusta? Mistä verottaja halutessaan sen voi tietää paljonko on ollut tai ollut olematta kotona?
 
Mistä verottaja halutessaan sen voi tietää paljonko on ollut tai ollut olematta kotona?
Ennen vanhaan työantajalta saatiin todistuksia eri aiheista verottajalle. En tiedä onko asia muuttunut 20 vuodessa. Eli voit nyt pyytää todistuksen työnantajaltasi ja verottajan tehdessä lisäselvityspyyntöä niin toimitta todistus. Minulla oli aikoinaan työnantajalta todistus työmatkoja koskien mutta ei sitä koskaan mihinkään tarvinnut lähettää.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 820
Viestejä
4 566 943
Jäsenet
75 028
Uusin jäsen
Jarhan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom