Asiantuntija: Suomen rajaselkkaus muistuttaa Ukrainasta – ”Toimikaa nopeasti”
Suomen olisi pitänyt katsoa mallia Puolasta ja erityisesti Liettuasta, kriisinhallinnan asiantuntija sanoo.
Kriisinhallinnan asiantuntija Timo Hellenberg hämmästelee suomalaista päätöksentekoa.
Kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija, valtiotieteiden tohtori
Timo Hellenberg myöntää seuranneensa tilannetta Suomen itärajalla ”aika sekavin mielin”.
– Itseäni hämmästyttää ennen kaikkea se, että päätöksentekoa tehdään asteittain ja ikään kuin tunnustellen, että mitä sieltä seuraavaksi tulee, hän sanoo.
Hellenberg katsoo, että Suomen rajalla on ”erittäin vakava tilanne”. Samalla hän haluaa välittää viestin maista, joilla on vastaavasta jo kokemusta.
– Puolasta ja Liettuasta tulee viestiä, että toimikaa nopeasti ja että älkää jääkö odottamaan mitään seuraavaa vaihetta, hän kertoo.
Liettuan pääkaupungissa Vilnassa parhaillaan vieraileva Hellenberg kertoo keskustelleensa brittikollegojensa kanssa asiasta viimeksi sunnuntaina. Hänen mukaansa myös britit ovat hämmästelleet tapahtumia Suomen rajalla.
– He neuvoivat katsomaan Liettuan niin sanottua pushback-mallia. Täällä on tänä vuonna otettu käyttöön laki, joka sallii rajaviranomaisten estää rajaliikenne kokonaan, hän kertoo.
Käytännössä lain taustalla on ymmärrys siitä, kuinka ihmisiä käytetään hyväksi rajalla ja että tällainen toiminta on saatava loppumaan. Liettuan laki tekee selvän eron ”luonnollisen” ja valtion fasilitoiman muuttoliikkeen välillä, joista jälkimmäinen tulee estää.
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty, jyrähtivät Liettualle jo lain valmistelun aikana. Liettua kuitenkin puolustautui, että laki takaa suojan haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.
– Tähän Suomessa poliitikkojen kesken käynnissä olevaan keskusteluun viitaten kehottaisin katsomaan kokemuksia Puolasta ja erityisesti Liettuasta, Hellenberg sanoo.
– Katsokaa, miten näissä maissa on toimittu ja mitkä eskalaation seuraavat vaiheet tulevat olemaan, ellei nyt tartuta ihan aidosti tähän tilanteeseen, jossa Venäjä määrittää pelin hengen ja tahdin.
Muistuttaa Maidanista
Baltian maat ovat varoittaneet Venäjän vaarallisuudesta, haitallisesta toiminnasta ja kiusanteosta jo pitkään, mutta länsimaat suhtautuivat varoituksiin olankohautuksella liian pitkään.
Venäjän laajamittainen laiton sota Ukrainaa vastaan herätti monet, mutta silti länsimaissa reagointi on ollut hidasta. Myös Suomessa reagoidaan nyt Venäjän toimiin rajalla sen sijaan, että olisi ryhdytty jo aiemmin ennaltaehkäiseviin toimiin.
– Suomessa ei pidä lähteä siihen, että todetaan vain, että tänään ei tullut yhtään ihmistä rajapisteille, joten ei tässä tarvitse mitään tehdä, Hellenberg sanoo.
– Pikemminkin tätä on katsottava kokonaisvaltaisena toimintana, jossa Venäjä on lähtenyt käyttämään hädänalaisia aseina rajaselkkauksen aikaansaamiseksi.
Tilanne muistuttaa Hellenbergiä Venäjän toiminnasta Ukrainan kymmenen vuoden takaisista Euromaidan-mielenosoituksista, jotka johtivat presidentti
Viktor Janukovytšin eroon.
– Maidanin alussa Venäjä mobilisoi Ukrainaan ihmisiä, jotka eivät sinne kuuluneet. He saivat aikaan rettelöintiä takalinjassa ja he jopa surmasivat ihmisiä, hän sanoo.
Suomen tulisi toimia nopeasti, Timo Hellenberg toteaa.
Eteläiset naapurit
Hellenberg katsoo Venäjän koettelevan Suomea erilaisin kiusanteoin ja seuraa sitä, miten Suomessa asiaan reagoidaan. Hän uskoo myös arvioihin, joiden mukaan Venäjä pyrkii hajottamaan Suomen sisäistä yhtenäisyyttä.
– Siinä Venäjä on jo onnistunutkin varsin hyvin. Meillähän on keskustelu hyvin värikästä erityisesti näin vaalien alla, hän huomauttaa.
Rajan tapahtumat eivät Hellenbergin mukaan sinällään vaaranna Suomen kansallista turvallisuutta. Siitä huolimatta hän pitää tärkeänä, että Suomeenkin saataisiin vastaava laki kuin Liettuassa.
– Ihan siksi, että Venäjä ei onnistu tällä tavoin vahingoittamaan Suomen yhtenäisyyttä, hän sanoo.
Hellenberg huomauttaa, että nykytilanteen ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Asia on ollut kaikkien nähtävissä, kunhan katseita olisi kohdistettu etelään päin.
– Liettuan ja Puolan lisäksi myös Virossa on viime aikoina ollut tiukka linja Narvan raja-asemalla, hän muistuttaa.
– Ehkä meidän olisi vihdoin syytä katsoa näitä meidän eteläisiä naapureitamme ja katsoa, mitä sieltä voidaan ottaa opiksi.
ydinvoimalaitoksen turbiinihalliin ei ihan noin vain mennä sisälle. Joku järki taas näihin juttuihin.
/img-s3.ilcdn.fi/a4c59e804b0834ddd695ebd2e27787ea811b75037ccc6f8942d06171a7b8e9f6.jpg)
