Otetaanpa yksi hauska historiakatsaus:
Otto Hjelt tunnetaan Suomen lääketieteen historian isänä, mutta sen lisäksi hän oli patologian, oikeuslääketieteen ja terveydenhoidon (nyk. terveydensuojelu) uranuurtajana eniten vaikuttanut suomalainen lääkäri 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Professori Hjelt oli patologian opetustoiminnan luoja ja kehittäjä sekä mikroskooppisen solupatologian uranuurtaja Suomessa.
Sitä varten oli järjestettävä ruumiinavaustoiminta, luotava mikroskooppisen tutkimuksen laboratorio ja koottava patologis-anatominen kokoelma esittelemään sairauksien aiheuttamia muutoksia eri elimissä. Hjelt sai patologian ja valtiolääketieteen laitoksen käyttöön aluksi vain neljä huonetta ns. Uudelta klinikalta. Sen vuoksi ensimmäisiin tavoitteisiin kuului oman laitosrakennuksen saaminen lähitulevaisuudessa. Lähteestä
Otto E. A. Hjelt (18231913) patologian, oikeuslääketieteen ja terveydenhoidon uranuurtaja Suomessa
Dosentti Tolonen tietää kertoa Hjeltistä seuraavaa ja tässä kohtaa teksti onkin mielenkiintoista tämän ketjun kannalta:
"Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt julkaisi 1900-luvun alussa 1 000 miehelle tekemänsä ruumiinavauksen tulokset. Yhdelläkään heistä ei ollut sydäninfarktia. Sydäntaudit ovat tulleet suomalaiseen väestön vitsaukseksi viimeisten sadan vuoden kuluessa, erityisesti sotien jälkeen ja nykyään ne ovat yleisin kuolinsyy. Miksi näin on käynyt?""
Voinemme olettaa, että 1800-luvulla, kun professori Hjelt tutki suomalaisten miesten raatoja, margariinia, rypsiöljyä, oliiviöljyä tai mitään muutakaan nykyajan "terveystuotetta" ei ollut suomalaisen miehen ruokapöydässä. Eikä suomalainen mies taatusti syönyt "välimerellisesti" tai varmaan rehujakaan suuremmin?
Sitä en osaa sanoa mitä silloin syötiin, syötiinkö leipää (ei varmaankaan vehnäleipää), pettu ja ruis olivat käytössä, tuontihedelmiä ei ollut, kotimaisia marjoja varmaan käytettiin jonkinverta, lehmänmaitoa juotiin täysillä prosenteilla ja liha ja läski olivat arvossaan?
Onkohan jollakulla käsitystä, millainen ruokavaliomme oli 150 vuotta sitten?
Sydän-verisuonien syy täytyy olla WW2 jälkeen elämäämme ilmaantunut muutos.
Ainakin yksi asia mikä on muuttunut, on elämämme amerikkalaistuminen ja erään Ancel Keys nimisen yhdysvaltalaisherran opit mitä meidän pitäisi syödä. Ankeriastutkija Ancel Keys oli WW2 aikoihin Yhdysvaltain armeijan leivissä kuten varmasti moni muukin. Ancel Keysiä on kiittäminen ns.
K-rationista (K niinku Keys?), joka liittyy jenkkisotureiden rautaisannoksiin. Tämän jälkeen kun Ancel poika oli saanut sotilaiden syömiset järjesteltyä (tai sotkettua), siirtyi Ancel peukaloimaan koko maailman ruokavaliota.