Valmistalopaketit

[Rozor]

Ei se sähkölämmityksellä toimivan talon vuosienergiankulutus todellakaan mitään 20-40 kWh ole vaan luokkaa 20-40 MWh eli 20.000-40.000 kWh.

En nyt puhunut vuositasolla, vaan tuntitasolla.

 

[Jump]

Onko kuinka pitkälle mietitty toi hakelämmitys?
Onko muita tiloja lämmitettävänä kuin asunto jatai paljonko autotallissa on neliöitä?
On meinaan aika kallis lämmitysjärjestelmä, jos lämmöntarve on alle 100 kWh.

Lämmitystapaa ei ole vielä mietitty kovin pitkälle, mutta muutamia selviä asioita on:
- Sähkön hinta tulee nousemaan ja siitä pitää huolen hallitus
- Maalämpö on varmaan hyvä, mutta tarvii sähköä eli sähkön hinta vaikuttaa jollakin suhteella
- Mitä vähemmän polttoaineeseen kosketaan käsin sitä halvempaa se on (turve, hake, klapit jne.)

Lämmitettäviä neliöitä tulee olemaan noin 300. Autotallin sisäkorkeus tulee olemaan 4 - 5m, joten siihen tulee paljon kuutioita. Tarkoitus on mennä tutustumaan vastaavan kokoiseen hakesysteemiin vielä tällä viikolla. Sen jälkeen ollaan vähän viisaampia.

Edit: talo tulee Etelä-Lappiin, joten talvella on yleensä ihan kunnon pakkasia.

 

[Rozor]

Lämmitystapaa ei ole vielä mietitty kovin pitkälle, mutta muutamia selviä asioita on:
- Sähkön hinta tulee nousemaan ja siitä pitää huolen hallitus
- Maalämpö on varmaan hyvä, mutta tarvii sähköä eli sähkön hinta vaikuttaa jollakin suhteella
- Mitä vähemmän polttoaineeseen kosketaan käsin sitä halvempaa se on (turve, hake, klapit jne.)

Lämmitettäviä neliöitä tulee olemaan noin 300. Autotallin sisäkorkeus tulee olemaan 4 - 5m, joten siihen tulee paljon kuutioita. Tarkoitus on mennä tutustumaan vastaavan kokoiseen hakesysteemiin vielä tällä viikolla. Sen jälkeen ollaan vähän viisaampia.

Edit: talo tulee Etelä-Lappiin, joten talvella on yleensä ihan kunnon pakkasia.

Eniten tuossa biolämmityksessä polttoaineeseen kosketaan. Siinä on muutenkin eniten työtä.
Polttoaine pitää varastoida jossain, se pitää siirtää stokeriin, lisäksi kattilan nuohoaminen ja tuhkanpoisto. Plus, että eniten liikkuvia ja kuluvia(hajoavia) osia.

Se joko toimii tai ei toimi. Parhaimmillaan käyt vain lataamassa stokerin ja käyt toisen kerran kk päästä lataamassa uudestaan.
Isohko autotalli hieman puoltaa tuota, mutta todella vähäiselle on jäänyt stokerien asentaminen uudisrakennuksiin mitä olen putkareita haastatellut.

 

[Tonnin Seteli]

Tämä on paljon käytetty mutta sikäli huono että kaikille sama sijainti ei ole saman arvoinen.

Ei kaikille kodinostajille olekaan, mutta sehän ei määrää asiain tilaa. Koska keskimäärin kodinostajille hyvä on hyvä ja huono huono, niin kaikille rakennuttajille, kaavoittajille, tontin myyjille jne. sama sijainti on ~saman arvoinen.

Ehkä jossain lapissa?

Mutsilla oli suora sähkölämmitys 130m2 lämpimän neliön talossa ja sähkölaskun mukaan vuosikulutus n. 13MWh.

Lämmön talteenottava koneellinen ilmastointi tosin löytyi.

Itsehän olen saanut menemään yli 10MWh vuodessa rivitalokaksiossa eteläisessä Suomessa. Lämpöä talteen ottamaton koneellinen ilmastointi. Kyseessä siis ihan lämmityskulu, koska kerrostaloasunnoissa asuessani aiempi kulutus vastaavalla kodintekniikalla oli aina noin 3-4 MWh/a.

- Maalämpö on varmaan hyvä, mutta tarvii sähköä eli sähkön hinta vaikuttaa jollakin suhteella

Sähkön hinnan nousu lisää maalämmön laskennallista hyötyä eli lyhentää investoinnin kuoletusaikaa. Tämä on hyvä tietää niidenkin, joiden mielestä nykyhinnoilla kyseessä on hukkainvestointi. Maalämpö on melko varma sijoitus.

Tämä ajatukseni tietenkin perustuu oletukseen, että esimerkiksi öljyn ja vastaavien hinta ei halpene verrattuna nykyisin verrattain edulliseen sähköön. Mielestäni tämä on melko turvallinen oletus. Jos sähkön jakelun hinta muodostuu niin sietämättömäksi, että sähköverkosta irtaantuminen alkaa olla kannattava investointi, asiaa voi miettiä uudelleen. Tällöin toisaalta maalämpö energiataloudellisen rakennuksen yhteydessä voi olla mahdollista säilyttää, toisin kuin suora sähkölämmitys. Periaatteessa suosisin muutenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa omalla laitoksella, mutta se taitaa olla investointikulun takia epärealistinen ajatus verrattuna johonkin muuhun vähemmän sähköä vaativaan lämmitysmuotoon.

 

[zepi]

Miksi sähkön hinta nousisi? Sehän on vaan laskenut ja OL3:sen starttaus + siirtoyhteyksien lisäys Ruotsiin entisestään painaa hintoja alaspäin.

 

[Lucas]

Miksi sähkön hinta nousisi? Sehän on vaan laskenut ja OL3:sen starttaus + siirtoyhteyksien lisäys Ruotsiin entisestään painaa hintoja alaspäin.

Sähköverojen korotukset pitävät Suomessa huolen siitä että sähkön hinta kuluttajille tulee nousemaan yhtä varmasti kuin aurinko nousee idästä.

 

[barkhorn]

Maalämpö kusetusta on. Kesällä edullista mutta jos pakkanen hyökkää niin käytännössä suora sähkölämmitys. Ja maksat siitä kämpän koosta riippuen 12000- 25000 donaa (porakaivot ym. lisuke). Sillä kummasti maksaa jo öljyä/ sähköä.
Jos rahaa on törsätä ja haluaa säästää energian hinnassa, suosittelen aurinkopaneelia.

 

[barkhorn]

Ei kaikille kodinostajille olekaan, mutta sehän ei määrää asiain tilaa. Koska keskimäärin kodinostajille hyvä on hyvä ja huono huono, niin kaikille rakennuttajille, kaavoittajille, tontin myyjille jne. sama sijainti on ~saman arvoinen.


Itsehän olen saanut menemään yli 10MWh vuodessa rivitalokaksiossa eteläisessä Suomessa. Lämpöä talteen ottamaton koneellinen ilmastointi. Kyseessä siis ihan lämmityskulu, koska kerrostaloasunnoissa asuessani aiempi kulutus vastaavalla kodintekniikalla oli aina noin 3-4 MWh/a.


Sähkön hinnan nousu lisää maalämmön laskennallista hyötyä eli lyhentää investoinnin kuoletusaikaa. Tämä on hyvä tietää niidenkin, joiden mielestä nykyhinnoilla kyseessä on hukkainvestointi. Maalämpö on melko varma sijoitus.

Tämä ajatukseni tietenkin perustuu oletukseen, että esimerkiksi öljyn ja vastaavien hinta ei halpene verrattuna nykyisin verrattain edulliseen sähköön. Mielestäni tämä on melko turvallinen oletus. Jos sähkön jakelun hinta muodostuu niin sietämättömäksi, että sähköverkosta irtaantuminen alkaa olla kannattava investointi, asiaa voi miettiä uudelleen. Tällöin toisaalta maalämpö energiataloudellisen rakennuksen yhteydessä voi olla mahdollista säilyttää, toisin kuin suora sähkölämmitys. Periaatteessa suosisin muutenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa omalla laitoksella, mutta se taitaa olla investointikulun takia epärealistinen ajatus verrattuna johonkin muuhun vähemmän sähköä vaativaan lämmitysmuotoon.

Älä luule, tai oleta.
Maalämpö etenkin pakkasella vaatii sähköä ns. vitusti.
Tulee hintoihinsa, kokonaiskustannuksineen öljylämmityksen hinnoissa, nykyisillä sähkönhinnoilla.
Luuletko että sähkö halpenee?
Hirveä kusetus maalämpö. Olen joutunut jonniin verran olemaan tekemisissä ko. laitteistojen kanssa.

Jos haluaa säästää niin aurinkopaneeleilla jotain mahdollisuuksia, tuotat enemmän kuin kulutat on jopa mahdollista.

Edit. Tietysti jos asuu etelässä ja ei talvella pakkasta ole niin ehkä toimii, sähköä maksavat silti ihan melkein kuin suora sähkö.
Mut on hienoa kun maalämpö ja silleen vihreetä kun pistorasiasta sähkö nii ei saastuta!

 

[penttip]

En nyt puhunut vuositasolla, vaan tuntitasolla.

Nyt sää puhut ihan höpöjä. 20-40kWh:n huippukulutus tuntitasolla on ihan posketon, normaalin 3x25A liittymän nallit laukeaa ennen tuota. Toki jonkun heikosti eristetyn 250 neliöisen 40-lukulaisen purulaatikon polttimet voi olla mitoitettu 20-40kW:n huipputeholle (koska puolet lämmöstä häviää taivaalle jo surkean hyötysuhteen muodossa), mutta tällä ei ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. Uudessa talossa lämmitysjärjestelmän huipputeho on luokkaa 5-12kW.

 

[penttip]

Älä luule, tai oleta.
Maalämpö etenkin pakkasella vaatii sähköä ns. vitusti.
Tulee hintoihinsa, kokonaiskustannuksineen öljylämmityksen hinnoissa, nykyisillä sähkönhinnoilla.
Luuletko että sähkö halpenee?
Hirveä kusetus maalämpö. Olen joutunut jonniin verran olemaan tekemisissä ko. laitteistojen kanssa.

Jos haluaa säästää niin aurinkopaneeleilla jotain mahdollisuuksia, tuotat enemmän kuin kulutat on jopa mahdollista.

Edit. Tietysti jos asuu etelässä ja ei talvella pakkasta ole niin ehkä toimii, sähköä maksavat silti ihan melkein kuin suora sähkö.
Mut on hienoa kun maalämpö ja silleen vihreetä kun pistorasiasta sähkö nii ei saastuta!

Tässä kirjoituksessa ei ole mitään totuuspohjaa, ko. henkilö ei selvästi tiedä maalämmöstä yhtään mitään. Aurinkopaneelijärjestelmät sen sijaan ovat täysin kannattamattomia lähes aina, jos puhutaan valmiista avaimet-käteen paketeista.

 

[Rozor]

Nyt sää puhut ihan höpöjä. 20-40kWh:n huippukulutus tuntitasolla on ihan posketon, normaalin 3x25A liittymän nallit laukeaa ennen tuota. Toki jonkun heikosti eristetyn 250 neliöisen 40-lukulaisen purulaatikon polttimet voi olla mitoitettu 20-40kW:n huipputeholle (koska puolet lämmöstä häviää taivaalle jo surkean hyötysuhteen muodossa), mutta tällä ei ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. Uudessa talossa lämmitysjärjestelmän huipputeho on luokkaa 5-12kW.

No enhän puhu.
Hakekattiloiden teho lähtee 20 kw ylöspäin, joten niiden teholuokka mitä omakotitaloihin asennetaan on alkaen 20 kw.
Jos nykyaikainen puolinollaenergiatalo tarvitsee tuon 5-12 kWh, niin se tekee hakelämmityksestä entistä kannattamattomamman.
Tässä keississä oli lisänä iso autotalli, joten huipputehon tarve saattaisi asettua tuohon 20 kWh luokkaan.

 

[penttip]

No enhän puhu.
Hakekattiloiden teho lähtee 20 kw ylöspäin, joten niiden teholuokka mitä omakotitaloihin asennetaan on alkaen 20 kw.
Jos nykyaikainen puolinollaenergiatalo tarvitsee tuon 5-12 kWh, niin se tekee hakelämmityksestä entistä kannattamattomamman.
Tässä keississä oli lisänä iso autotalli, joten huipputehon tarve saattaisi asettua tuohon 20 kWh luokkaan.

Itse pysähdyin jo tähän kohtaan:

En nyt ihan varma ole nykytalojen energiankulutuksesta, mutta ihan kilowateista sielä puhutaan.
Olisko joku 20-40 kWh?

Talon speksit tulivat vasta jälkikäteen.

 

[Rozor]

Itse pysähdyin jo tähän kohtaan:


Talon speksit tulivat vasta jälkikäteen.

Niin, noi hakekattilat lähtee 20 kw tehosta joten oletin että sen verran about olisi huipputehon tarve.
Vaatii ison autotallin, että saa edes puolet käytettyä tuosta tehosta, jos alle 10 kWh huipuilla pärjää nykyaikaisessa asunnossa.

 

[penttip]

Niin, noi hakekattilat lähtee 20 kw tehosta joten oletin että sen verran about olisi huipputehon tarve.
Vaatii ison autotallin, että saa edes puolet käytettyä tuosta tehosta, jos alle 10 kWh huipuilla pärjää nykyaikaisessa asunnossa.

Nyt kun tiedetään että talo on poikkeuksellisen iso ilman talliakin, menee se huipputeho kyllä hyvinkin sinne 20 kilowattiin. Taitaa se mitoitusteho olla luokkaa 15-25w/m3, eli esim. 300m2 * 2,5m * 20W = 15000W. Mutta siis tärkein pointti oli se, että kattilan mitoitus ja talon huippuenergiatarve ei ole sama asia. Kattila voi olla reilusti isompikin. Lämpöhän varataan yleensä varaajaan.

 

[Rozor]

Mutta siis tärkein pointti oli se, että kattilan mitoitus ja talon huippuenergiatarve ei ole sama asia. Kattila voi olla reilusti isompikin. Lämpöhän varataan yleensä varaajaan.

Eihän lämpöenergiaa mihinkää varastoida?
Käyttövesi kylläkin, mutta sen kulutus nyt on kokolailla vakio ympäri vuoden.

 

[Pavosen Heska]

Vesikiertoinen sähkölämmitys - Energiatehokas koti

Tyypillisesti yösähköllä lämpöenergiaa varastoidaan veteen josta sitä luovutetaan kalliimman tariffin aikaan...

 

[Rozor]

Vesikiertoinen sähkölämmitys - Energiatehokas koti

Tyypillisesti yösähköllä lämpöenergiaa varastoidaan veteen josta sitä luovutetaan kalliimman tariffin aikaan...

Ok, ihan uutta tietoa meikälle että lämpöenergiaa ajettaisiin varaajaan.
Mutta hakelämmitystä tämä ei koske, kun energia on saman hintaista aina.

 

[kjns]

Ok, ihan uutta tietoa meikälle että lämpöenergiaa ajettaisiin varaajaan.
Mutta hakelämmitystä tämä ei koske, kun energia on saman hintaista aina.

Lämmän varastoimisen ideaan perustuu myös varaava lattialämmitys, siinä lämmönvaraajana toimii lattian betonilaatta.

Blog - Varaava lattialämmitys pähkinänkuoressa

 

[Rozor]

Lämmän varastoimisen ideaan perustuu myös varaava lattialämmitys, siinä lämmönvaraajana toimii lattian betonilaatta.

Blog - Varaava lattialämmitys pähkinänkuoressa

No tämä on tietysti ihan normisettiä vesikiertoisessa lämmityksessä, mutta toikin en enempi sähkölämmitykselle suunnattua.

 

[Pavosen Heska]

Ok, ihan uutta tietoa meikälle että lämpöenergiaa ajettaisiin varaajaan.
Mutta hakelämmitystä tämä ei koske, kun energia on saman hintaista aina.

Puulämmityksessä useasti on isot varaajat kun ei haluta jatkuvasti päivystää pannuhuoneessa. Hakkeellakin samaa käytetään jos ei haluta investoida isoihin automaatti siiloihin ja syöttöihin.

 

[demo69]

Ok, ihan uutta tietoa meikälle että lämpöenergiaa ajettaisiin varaajaan.
Mutta hakelämmitystä tämä ei koske, kun energia on saman hintaista aina.

Tottakai hakekattilan yhteydessä tarvitaan varaaja. Hakekattilan hyötysuhde tippuu rajusti osateholla ajettaessa ja aiheuttaa muitakin ongelmia kuten nokeentumista. Tämän vuoksi kattilaa pyritään ajamaan täydellä teholla ja varaamaan ylimääräinen lämpö varaajaan.

 

[Pavosen Heska]

En nyt ihan varma ole nykytalojen energiankulutuksesta, mutta ihan kilowateista sielä puhutaan.
Olisko joku 20-40 kWh?.

Niben poistoilmalämpöpumpuissa (aika yleinen lämmityslaite vesikiertoisella lattialämmityksellä ja sähköllä) maksimi teho on 9 kW

 

[Rozor]

Tottakai hakekattilan yhteydessä tarvitaan varaaja. Hakekattilan hyötysuhde tippuu rajusti osateholla ajettaessa ja aiheuttaa muitakin ongelmia kuten nokeentumista. Tämän vuoksi kattilaa pyritään ajamaan täydellä teholla ja varaamaan ylimääräinen lämpö varaajaan.

Väistämättä tulee vajaa käyttöä. Et sä voi koko kesää ajaa lämpöä varaajaan.
Tässä tulee taas kattilan valinta tärkeäksi, toisia voi ajaa paremmin vajailla tehoilla kuin toista. Voi esim tukkia tuubeja, joka puolittaa kattilan tehon.
Joitain kattiloita pitää olla kk välein nuohoamassa, kun toiselle riittää kerran - kaksi vuoteen.

 

[Kidov]

Väistämättä tulee vajaa käyttöä. Et sä voi koko kesää ajaa lämpöä varaajaan.
Tässä tulee taas kattilan valinta tärkeäksi, toisia voi ajaa paremmin vajailla tehoilla kuin toista. Voi esim tukkia tuubeja, joka puolittaa kattilan tehon.
Joitain kattiloita pitää olla kk välein nuohoamassa, kun toiselle riittää kerran - kaksi vuoteen.

Vajaateho ei tosiaankaan ole suositeltavaa, eikä myöskään pakollista. Kesälläkin varaajaa voidaan ladata täydellä teholla kunnes tavoitelämpötila on saavutettu. Käynti- ja taukoaikoja säädetään varaajan lämpötilan mukaisesti. Talvella käyntiaikaa on enemmän ja kesällä vastaavasti vähemmän.

 

[Rozor]

Vajaateho ei tosiaankaan ole suositeltavaa, eikä myöskään pakollista. Kesälläkin varaajaa voidaan ladata täydellä teholla kunnes tavoitelämpötila on saavutettu. Käynti- ja taukoaikoja säädetään varaajan lämpötilan mukaisesti. Talvella käyntiaikaa on enemmän ja kesällä vastaavasti vähemmän.

Niin, näinhän ne juurikin toimii. Kesällä tuo taukoaika on pidempi, eli on vajaakäytöllä, ja nokeentuu nopeammin.

 

[Jump]

Ok, ihan uutta tietoa meikälle että lämpöenergiaa ajettaisiin varaajaan.
Mutta hakelämmitystä tämä ei koske, kun energia on saman hintaista aina.

Varaajien/kaukolämpöakkujen käyttö koskee lähes jokaista lämmitysjärjestelmää: 20 000 kuution vesisäiliöstä tulee Suomen suurin kaukolämpöakku - varastoi 800 MWh

Käsittääkseni lähes jokaisen voimalan yhteydessä on jonkin kokoinen kaukolämpöakku eli varraaja. Isommissa voimaloissa varaajat on vaan hieman toista kokoluokaa kun omakotitalossa tai maatiloilla.

 

[Jaaaha]

Niin, näinhän ne juurikin toimii. Kesällä tuo taukoaika on pidempi, eli on vajaakäytöllä, ja nokeentuu nopeammin.

Ei se ole vajaakäyttöä jos kattilassa poltetaan täydellä teholla niin kauan että varaajassa oleva vesimassa saavuttaa vaaditun lämpötilan (esim. 70 astetta). Vajaakäytöllä tarkoitetaan sitä tilannetta kun varaajan koko on alimitoitettu eikä kattilassa palotapahtuma pääse täysin käyntiin, vaan vaadittu lämpötila varaajassa saavutetaan liian aikaisin ja palotapahtuma joudutaan väkisin tukahduttamaan.
Jos kattilassa ei polteta mitään niin miten se voisi nokeentua?

 

[Lucas]

Varaajien/kaukolämpöakkujen käyttö koskee lähes jokaista lämmitysjärjestelmää: 20 000 kuution vesisäiliöstä tulee Suomen suurin kaukolämpöakku - varastoi 800 MWh

Käsittääkseni lähes jokaisen voimalan yhteydessä on jonkin kokoinen kaukolämpöakku eli varraaja. Isommissa voimaloissa varaajat on vaan hieman toista kokoluokaa kun omakotitalossa tai maatiloilla.

Kyllä tuo on höpöä että olisi Suomen suurin lämpöakku.

Suurin taitaa olla Oulun Energian 190.000 kuutiometrin lämpöakku.

Lähde:

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf

Sivu 33.

 

[barkhorn]

Tässä kirjoituksessa ei ole mitään totuuspohjaa, ko. henkilö ei selvästi tiedä maalämmöstä yhtään mitään. Aurinkopaneelijärjestelmät sen sijaan ovat täysin kannattamattomia lähes aina, jos puhutaan valmiista avaimet-käteen paketeista.

Se on hyvä kun Pena tietää, minä en.
Edellisessä mökissä käytännössä öljy samanhintainen kun maalämpö sähkölaskuineen ja vajaan parinkymmenen tuhannen hankintakuluineen.
Öljy/ puulämmitys samassa kattilassa edullisin, sitten jos haluaa kikkailla niin aurinkopaneelit lisäksi.
Hankintahinta huomioon ottaen edullisin ja varmin ratkaisu.
Turha jeesustella maalämmöllä, on tehty ja kokeiltu.
Pari porakaivoa joskus tehnyt, josko jotain kuitenkin tiedän.

 

[penttip]

Se on hyvä kun Pena tietää, minä en.
Edellisessä mökissä käytännössä öljy samanhintainen kun maalämpö sähkölaskuineen ja vajaan parinkymmenen tuhannen hankintakuluineen.
Öljy/ puulämmitys samassa kattilassa edullisin, sitten jos haluaa kikkailla niin aurinkopaneelit lisäksi.
Hankintahinta huomioon ottaen edullisin ja varmin ratkaisu.
Turha jeesustella maalämmöllä, on tehty ja kokeiltu.
Pari porakaivoa joskus tehnyt, josko jotain kuitenkin tiedän.

Ei kannata tuomita lämmitystapaa sen vuoksi, että sinulle on myyty alitehoinen systeemi tai se on ollut muuten rikki.
En minä sitä sano, etteikö jossain lapissa sijaitsevassa koirankopissa maalämpöremontti ei ole huono investointi - tässäkin kyse on kuitenkin ostajan ja myyjän tyhmyydestä, jos on valittu väärä lämmitystapa kohteeseen.

 

[Rozor]

Ei se ole vajaakäyttöä jos kattilassa poltetaan täydellä teholla niin kauan että varaajassa oleva vesimassa saavuttaa vaaditun lämpötilan (esim. 70 astetta). Vajaakäytöllä tarkoitetaan sitä tilannetta kun varaajan koko on alimitoitettu eikä kattilassa palotapahtuma pääse täysin käyntiin, vaan vaadittu lämpötila varaajassa saavutetaan liian aikaisin ja palotapahtuma joudutaan väkisin tukahduttamaan.
Jos kattilassa ei polteta mitään niin miten se voisi nokeentua?

Siis meinaat että kun kattila on tauolla, sielä ei pala mikään? Ja pitää taas sytyttää uudestaan?

 

[barkhorn]

Vissiin paljon on sitten ollut noita rikki.
Nyky mökki onneksi pitkälti puulla lämpiää, tarvittaessa sähkö/ öljy.

 

[Jump]

Kyllä tuo on höpöä että olisi Suomen suurin lämpöakku.

Suurin taitaa olla Oulun Energian 190.000 kuutiometrin lämpöakku.

Lähde:

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf

Sivu 33.

Juttu on vanha ja tuli ensimmäisenä vastaan googlella. Tarkoitus oli vain kertoa että varaajia / kaukolömpöakkuja käytetään isoissa ja pienissä voimaloissa. Rakenteet ja tilavuudet ovat sitten toinen juttu.

 

[taffeli]

Joskus miettinyt, että jos ois luppoaikaa, ylimääräistä rahaa ja tonttia, niin voisi rakennella oman vesivaraajasysteemin. Joitain satoja kuutioita vettä jonkinlaiseen eristykseen, jatkuva lämmitys esim. aurinkokeräimillä ja vaikkapa tuulivoimalla vastuksia lämmitellen ja sieltä sitten kiertovesipumpulla lämpö taloon. Joskus laskeskelin, että pitäisi sinänsä olla ihan toteuttamiskelpoinenkin idea

 

[Jaaaha]

Siis meinaat että kun kattila on tauolla, sielä ei pala mikään? Ja pitää taas sytyttää uudestaan?

Kuten hyvin tiedät, hakekattiloita on useita erilaisia ja osassa ei ole automaattista polton uudelleenkäynnistystä. Näissä tilanteissa on kuten asian ilmaisit. Uudemmissa kattiloissa/polttimissa on tietenkin automatiikat jotka hoitavat polton käynnistykset ja tauot ilman kummempia räpeltelyitä. Näissähän on monesti myös tuubien puhdistus hoidettu automatiikalla jolloin "vajaakäyttö" ei aiheuta suuria ongelmia. Itselläni otti vain silmään tuo lauseeksi jossa ihmetteli lämpöenergian ajamista varaajaan ja sillä ajattelin ettei homma ole aivan selvää.

 

[Jump]

Joskus miettinyt, että jos ois luppoaikaa, ylimääräistä rahaa ja tonttia, niin voisi rakennella oman vesivaraajasysteemin. Joitain satoja kuutioita vettä jonkinlaiseen eristykseen, jatkuva lämmitys esim. aurinkokeräimillä ja vaikkapa tuulivoimalla vastuksia lämmitellen ja sieltä sitten kiertovesipumpulla lämpö taloon. Joskus laskeskelin, että pitäisi sinänsä olla ihan toteuttamiskelpoinenkin idea

Täällä meillä on ongelma se, että silloin kun lämpöä tarvitaan eli joulu-tammikuussa on pimeää ja yleensä myös tyyntä. Aurinkopaneelit ja tuulimyllyt eivät oikein tuota. Toki sopivalla paikalla ja riittävän korkealla oleva tuulimylly tuottaa jotakin, mutta kuinka paljon? Idea on siis hyvä, mutta toteuttamisessa muutomia ratkaistavia ongelmia

 

[taffeli]

Täällä meillä on ongelma se, että silloin kun lämpöä tarvitaan eli joulu-tammikuussa on pimeää ja yleensä myös tyyntä. Aurinkopaneelit ja tuulimyllyt eivät oikein tuota. Toki sopivalla paikalla ja riittävän korkealla oleva tuulimylly tuottaa jotakin, mutta kuinka paljon? Idea on siis hyvä, mutta toteuttamisessa muutomia ratkaistavia ongelmia

Mä sen laskeskelin siis sillein, että talven lämmittämiseen riittäis kesällä sen vesivaraston saaminen ~70 asteiseksi, jonkin verran se tuulee ja paistaa syksyllä ja talvellakin, niin ne on vain plussaa sitten.

 

[Lucas]

Mä sen laskeskelin siis sillein, että talven lämmittämiseen riittäis kesällä sen vesivaraston saaminen ~70 asteiseksi, jonkin verran se tuulee ja paistaa syksyllä ja talvellakin, niin ne on vain plussaa sitten.

Vesivaraston pitäisi olla aika ison kokoinen. Jos nykyaikainen matalaenergiatalo vie talven mittaan luokkaa 10.000 kWh lämpöä talon lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen, niin siitähän voi laskea vaikka peruskoulun fysiikalla sen minkä kokoinen vesivaraaja siihen tarvittaisiin ilman häviöitä. Sitten meneekin jo paljon vaikeammaksi fysiikaksi kun lasketaan se vesivaraston lämpöenergianhukka kun se on tehty maanalle ja eristeenä on jotain ja ympärillä saattaa vielä virrata esimerkiksi pohjavettä.

Muistelen että joskus esimerkiksi professori Peter Lund on puhunut jotain sellaista että olisi hienoa kun joku joskus kokeilisi tuollaista Suomessa käytännössä. Ilmeisesti se hintalappu on luokkaa järkyttävä mitä tuollainen tulisi maksamaan kun kukaan ei ole sellaista koskaan tehnyt ja maalämpöpumpun asentaminen maksaa sen 10-15 tuhatta euroa ja sillä saa pumpattua maasta tai kalliosta samat lämmöt muutaman sadan euron vuosikustannuksilla.

Tuulivoimala voisi toimia "akun" energian lisäämisessä talvisin, mutta se vaatisi kymmenien kilowattien maksimitehoisen tuulivoimalan että sen tuottamalla sähköllä yksi omakotitalo pysyisi lämpimänä. Sellaista taas ei minnekkään omakotitalojen kaava-alueelle rakennetakkaan melu- ja muiden haittojen vuoksi vaan vaatisi jonkun oman maatilan tms. jonne niitä myllyjä voisi pystyttää. Maksaa myös niin paljon sellainen ettei hommassa ainakaan taloudellisesti ole mitään järkeä.

Aurinkopaneeleilla taas ei tee yhtään mitään Suomessa marraskuun alkupuolen ja helmikuun lopun välillä.

 

[taffeli]

Joskus miettinyt, että jos ois luppoaikaa, ylimääräistä rahaa ja tonttia, niin voisi rakennella oman vesivaraajasysteemin. Joitain satoja kuutioita vettä jonkinlaiseen eristykseen, jatkuva lämmitys esim. aurinkokeräimillä ja vaikkapa tuulivoimalla vastuksia lämmitellen ja sieltä sitten kiertovesipumpulla lämpö taloon. Joskus laskeskelin, että pitäisi sinänsä olla ihan toteuttamiskelpoinenkin idea

Vesivaraston pitäisi olla aika ison kokoinen. Jos nykyaikainen matalaenergiatalo vie talven mittaan luokkaa 10.000 kWh lämpöä talon lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen, niin siitähän voi laskea vaikka peruskoulun fysiikalla sen minkä kokoinen vesivaraaja siihen tarvittaisiin ilman häviöitä. Sitten meneekin jo paljon vaikeammaksi fysiikaksi kun lasketaan se vesivaraston lämpöenergianhukka kun se on tehty maanalle ja eristeenä on jotain ja ympärillä saattaa vielä virrata esimerkiksi pohjavettä.

Muistelen että joskus esimerkiksi professori Peter Lund on puhunut jotain sellaista että olisi hienoa kun joku joskus kokeilisi tuollaista Suomessa käytännössä. Ilmeisesti se hintalappu on luokkaa järkyttävä mitä tuollainen tulisi maksamaan kun kukaan ei ole sellaista koskaan tehnyt ja maalämpöpumpun asentaminen maksaa sen 10-15 tuhatta euroa ja sillä saa pumpattua maasta tai kalliosta samat lämmöt muutaman sadan euron vuosikustannuksilla.

Tuulivoimala voisi toimia "akun" energian lisäämisessä talvisin, mutta se vaatisi kymmenien kilowattien maksimitehoisen tuulivoimalan että sen tuottamalla sähköllä yksi omakotitalo pysyisi lämpimänä. Sellaista taas ei minnekkään omakotitalojen kaava-alueelle rakennetakkaan melu- ja muiden haittojen vuoksi vaan vaatisi jonkun oman maatilan tms. jonne niitä myllyjä voisi pystyttää. Maksaa myös niin paljon sellainen ettei hommassa ainakaan taloudellisesti ole mitään järkeä.

Aurinkopaneeleilla taas ei tee yhtään mitään Suomessa marraskuun alkupuolen ja helmikuun lopun välillä.

Tossahan noi oleelliset, luppoaikaa, ylimääräistä rahaa ja tonttia ja tilavuus olisi tosiaan satoja kuutioita. Olisi hieno projekti, ja ehkä joskus moiseen intoudunkin
Edit - Tosiaan meinasin vain talon lämmitystä, en käyttövettä.

 

[Rozor]

Kuten hyvin tiedät, hakekattiloita on useita erilaisia ja osassa ei ole automaattista polton uudelleenkäynnistystä. Näissä tilanteissa on kuten asian ilmaisit. Uudemmissa kattiloissa/polttimissa on tietenkin automatiikat jotka hoitavat polton käynnistykset ja tauot ilman kummempia räpeltelyitä. Näissähän on monesti myös tuubien puhdistus hoidettu automatiikalla jolloin "vajaakäyttö" ei aiheuta suuria ongelmia. Itselläni otti vain silmään tuo lauseeksi jossa ihmetteli lämpöenergian ajamista varaajaan ja sillä ajattelin ettei homma ole aivan selvää.

Okei, on noi saattanut hieman muuttua tällä vuosituhannella. Hintakin on varmaan noussut kaiken tuon automatiikan myötä.
Onko jo toimivia automaattinuohoajia? Vanhemmissa ammuttiin paineilmaa tuubejen läpi, mikä ei ilmeisesti kovin hyvin toiminut.

 

[Jump]

Kokemusta ei ole, mutta ainakin myyntipuheissa automaattinuohoojat yms. löytyy:

Hakekattilat

Uusiutuvaa energiaa - Hakekattilat

Hinnoista ei ole tietoa, mutta nekin selvinnee tässä lähiaikoina.

 

[blurris]

Tekninen tila/huone, jonne käynti ulkopuolelta on ilmeisesti pakollinen taloissa, joissa on kaukolämpö. Tai näin ainakin eräs talomyyjä muisteli olevan kotikunnassani. Tämä kuulemma liittyy kaukolämpöverkkoon ja sen huoltoon. En sitten tiedä onko totta vai ei, mutta selvinnee kysymällä rakennusvalvonnasta.

Se on ihan kuntakohtaista, pitääkö KL-laitteistoon olla lämmönmyyjällä oma pääsy vaiko ei. Asia ei selviä rakennusvalvonnasta vaan soittamalla lämmönmyyjälle.

 

[blurris]

Tämä on minusta lähempänä todellisuutta kun nuo blurris:n viestin neliöt. Huoneen muoto ja oven/ovien ja ikkunoiden sijoittele ratkaisee paljon, eli ei pelkät neliöt.

No teilläpä ei ole huoneen muotoa tiedossa niin ette pysty antamaan minkäänlaista ohjetta asiasta. Ei sitä huonetta pysty aina optimaalisen muotoiseksi duunaamaan. Tai jos yhden huoneen saakin, niin seuraava kusee jne.

Talonsuunnittelu on kompromisseja ja nuo neliömäärät olivat kokemukseen perustuvia ohjeellisia.

 

[Jump]

Huomenna on tarkoitus tavata taas erään talotehtaan edustaja. Olemme tehneet valmiiksi listan asioista joita asunnossa pitää olla. Katsotaan mielenkiinnolla mitä edustaja listasta tuumaa. Valmista vaatimukset täyttävää mallia heiltä ei ainakaan löydy.

 

[Jump]

Talotehtaan K edustaja kävi. Tapaamiseen meni noin 2h, jonka jälkeen myyntimiehelle tuli kiire seuraavaan kohteeseen. Olemme tehneet valmiiksi listan asioista, joita taloon haluamme. Listan antamisen jälkeen myyntimies meni vähän hiljaiseksi. Syytä en tiedä kun listalla ei ole mitään ihmeellistä. Lisäksi myyntimies tuntui olevan yllättävän ulkona kotiautomaatioon liittyvistä asioista, vaikka oli ollut alalla pitkään.

Nyt on pari myyntimiestä tavattu tehtaan D edustaja on ollut näistä vakuuttavampi. Mielenkiinnolla katsotaan miten keskustelut jatkuvat.

 

[Awelonian]

Ihan mielenkiinnosta, jos varsinkin kotiautomaatio kiinnostaa, miksi talopaketti? Talon suunnittelu ei niin hirveän monimutkainen prosessi ole, jos ottaa yhteyttä esim. taloja suunnitteliviin arkkitehtitoimistoihin? En nyt kritisoi, esitän lähinnä toisen näkökannan. Oma okt-projekti meni juurikin noin: tontti, talosuunnittelu, pienurakkasopimus talosta -> homma paketissa eikä mitään kompromisseja, vaan kaikki just tasan tarkasti eikä yhtään mitään sinne päin.

 

[Jump]

Ihan mielenkiinnosta, jos varsinkin kotiautomaatio kiinnostaa, miksi talopaketti? Talon suunnittelu ei niin hirveän monimutkainen prosessi ole, jos ottaa yhteyttä esim. taloja suunnitteliviin arkkitehtitoimistoihin? En nyt kritisoi, esitän lähinnä toisen näkökannan. Oma okt-projekti meni juurikin noin: tontti, talosuunnittelu, pienurakkasopimus talosta -> homma paketissa eikä mitään kompromisseja, vaan kaikki just tasan tarkasti eikä yhtään mitään sinne päin.

Emme ole päättäneet vielä otammeko talopaketin vai suunnitellemmeko pohjan itse/arkkitehdillä ja rakennutammeko talon pitkästä tavarasta vaiko kenties pre-cuttina. Tarkoitus on alkuun tutustua markkinoilla oleviin potentiaalisiin talopaketteihin ja siihen mitä ne voivat tarjota ja mitä eivät. Samalla hiotaan talon pohja kuntoon.

Tapaamatta on vielä 2 - 4 potentiaalista talotoimittajan edustajaa. Jos näidenkään jälkeen emme ole löytäneet valmista pohjaratkaisua on varmaan käännyttävä arkkitehdin puoleen. Tosin tätä ennen pitää olla vielä yhteydessä rakennusvalvontaan ja kysyä onko heillä vaatimuksia talon ulkonäön suhteen.

Sen verran on jo tähän mennessä selvinnyt että lähes jokaisessa pakettitalossa on Uuniseppien tulisijat. Meillä on kuitenkin haaveissa oikea paikallaan muurattu tulisia, joten se on ainakin jätettävä pois talopaketista, jos pakettiin päädymme.

 

[Jump]

Juttelin paikallisen rakennusvalvonnan edustajan kanssa. Talon ulkonäölle ei ole sen ihmeempiä vaatimuksia rakennusvalvonnan puolelta. Toki ulkovärin toivotaan lämpimiä olevan sävyjä ja ns. normaalia väriä. Tallissa saa olla korkeampi harjakorkeus kun talossa jne. Kun kyse ei ole taajama-alueesta niin aika vapaasti saa rakentaa.

Talotehtaan D edustaja soitteli ja kyseli mitä ajatuksia meillä on. Kerroimme ajatuksistamme ja kerroimme että meillä on lista vaatimuksista. Hän halusi listan s-postilla ja aikoi tutkia listan ja sopia sen jälkeen tapaamisen. Tämä on sitten ensimmäinen myyntimies joka haluaa valmistautua tapaamiseen ja selvittää asiaa etukäteen mahdollisimman paljon. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan.

Talotehtaan K edustaja laittoi s-postia ja kysyi voiko hän välittää yhteystietoni heidän sähkösuunnittelufirmalle. Voisin kuulemma keskustella kotiautomaatiosta suoraan sähkösuunnittelijan kanssa. Tämä on mielenkiintoista, koska sähkösuunnittelun heille tekee alihankkia. Myyjä taisi olla aika pihalla asiasta.

Odotellaan...

 

[Jump]

-maarakentamiskustannukset: 68000 e (tässä tuli meidän kannalta se ainoa ikävä yllätys, kun maaperätutkimus paljastui huonosti tehdyksi ja maansiirtoa tuli "hieman" enemmän kuin oli ennakoitu)

Mitä tuohon hintaan sisältyy? Vaikuttaa äkkiseltään kohtuuttoman suurelta.

 

[Jebaus]

Maanajo pois on kallista jos ei ole suhteita/paikkaa lähellä mihin dumpata. Savi/siltti tms "huono" maa maksaa sen 100e/kuorma (12m3/20t) ja siihen auton+kaivinkoneen veloitus päälle.

Jos kone kaivaa päivän 75e tunti ja kaksi autoa ajaa päivän 55e tunti, matkaa 1h edestakaisin + lastaus niin maata saadaan ajettua 12-14 kuormaa (200-250t) päivässä. Koneet maksaa sen 1500e/pvä ja jätemaksut melkein toisen mokoman. Ja 200t ei ole sitten mitään jos maata lähdetään vaihtamaan vaan saatetaan puhua 2000 tonnista jolloin hintaa onkin äkkiä 30 000e. 2000 tonnia ei kuitenkaan ole kuin 20x17x3m kokoinen kuoppa tiukkaa savea

On kyllä silti melkoisen hintava mökki mutta toisaalta edustaa aika hyvin realismia mitä se talon rakentaminen on näille "teeseitse" miehille ja muille ei alan ammattilaisille.

Itselle olisi tyrkyllä myös yksi 130m2 ok-talon rakentaminen pk-seudulle, tontti ja liittymät valmiina ja budjetti valmiiksi asti 150ke. Täytyy vähän palaveerata niin sitten selviää lähdenkö projektia vetämään.