Uskonnon hyviin puoliin liittyen. Tutustuin pintapuolisesti kristinuskoon Intiassa, Keralassa. Keralan osavaltiossa kristittyjä on eniten (n. 18 % Wikipedian mukaan), ja siellä on monessa suhteessa Intian parhaimmat olosuhteet. Uuden Tien
jutussa kerrottiin aiheesta ja luin Wikipediasta
Christianity in Kerala. Perinteisten kuvausten mukaan apostoli Tuomas toi kristinuskon alueelle jo vuonna 52 jKr.
Uuden Tien jutusta
Muslimi ja hindu todistivat Eija-Riitta Korholalle kristinuskon muutosvoimasta:
"Eija-Riitta Korhola kertoi myös, miten hän on saanut kuulla ei-kristityiltä todistuksia kristinuskon yhteiskunnallisesta muutosvoimasta. [...]
Yleisö pohti, miksi pohjoismaisen naisen asema oli niin hyvä.
– Bhutto, joka oli itsekin muslimi, täräytti yleisölle, että sehän johtuu Jeesuksesta. Ensikin, Jeesus arvosti naisia. Toiseksi, kristinusko tuo aina mukanaan luku- ja kirjoitustaidon, ja nämä heijastuvat suoraan naisten asemaan.
[...]
Keralaa ei miehen mukaan voinut verrata mihinkään muuhun Intian osavaltioon, vaan se on aivan oma lukunsa.
Keralassa on korkein inhimillisen kehityksen indeksi, korkein lukutaitoprosentti, korkein eliniän odote ja korkein naisten osuus.
– Kysyin häneltä, mistä ero muihin osavaltioihin johtuu. Mies vastasi, että
kristinuskostahan se johtuu. Kristinusko tuli sinne jo niin aikaisin, apostoli Tuomaan aikaan, ja vaikutus tuntuu edelleen. Tämä mies on itse hindu, mutta hän piti itsestään selvänä kristinuskon roolia alueensa hyvinvoinnissa ja toi sen oma-aloitteisesti esiin."
Tässä suhteessa siis uskonnolla ja uskomuksilla on väliä, ja kristinuskon hedelmät ovat hyviä Intiassa (ja tietysti esim. täällä Euroopassa). Jo vähemmistöasemassa kristinuskolla voi olla positiivinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan.
Ai rajata pois mistä? Kristinusko (ja minä) olen sillä linjalla, että Jeesus on Jumala. Jos ei usko Jeesuksen jumaluuteen, ei ole nähdäkseni enää kristitty, vaan jotain muuta.
Tämä kristityksi kääntyneen historioitsijan kanta tuli vastaan lehdessä (Uusi Tie 3/2025 s. 4), joka korostaa tämän uskonnon korvaamisen ongelmia:
"Ateisti-historioitsija sir Niall Ferguson kääntyi kristityksi. 'Ateistiset yhteiskunnat ovat mahdollisesti rikkoneet eniten ihmisoikeuksia kuin mitkään muut yhteiskunnat' ja ettei ateismi 'kykene olemaan perusta yksilön eettiselle päätöksenteolle.'"
Ferguson
kirjoittaa, että "The first phase was that as a historian I realised no society had been successfully organised on the basis of atheism. All attempts to do that have been catastrophic. That was an insight that came from studying 18th, 19th and 20th-century history."
Aleksandr Solženitsyn oli myös
sitä mieltä, että Neuvostoliiton kamaluudet ja vankileirien saaristo tapahtui siksi, että ihmiset olivat unohtaneet Jumalan.
"But if I were asked today to formulate as concisely as possible the main cause of the ruinous Revolution that swallowed up some 60 million of our people, I could not put it more accurately than to repeat: 'Men have forgotten God; that’s why all this has happened.'"
Onhan uskonto ja usko suuri voima ja yhteiskunnallinen ilmiö, vaikka ei uskoisikaan. Sillä - tai sen puutteella - on vaikutuksia, kuten yllä olevan lainaukset Intiasta ja Neuvostoliitosta ja historioitsijan näkemys osoittavat.