- Liittynyt
- 08.04.2017
- Viestejä
- 1 298
Itkin ensimmäistä kertaa yli 30-vuoteen lapsuusiän jälkeen, kun katsoin videoita ja kuvia ja luin juttuja venäläisten siviileihin kohdistamasta kansamurhasta, lasten raiskauksista ja ukrainalaisten kiduttamisista. Tätä käsittämätöntä sotaa tulee seurattua 24/7 ja joka päivä luettu jotain 1-2h aiheesta keskusteluja.
En tule koskaan antamaan tätä venäläisille anteeksi ja tulen lopun elämääni kertomaan lapsilleni ja heidän lapsilleen samaa tarinaa, kun sodassa haavoittunut isoisäni: ryssä on ryssä vaikka voissa paistais, huopaaminen on ryssän soutua, kaikki pieleen menneet asiat on ryssimistä jne...
En tule koskaan antamaan tätä venäläisille anteeksi ja tulen lopun elämääni kertomaan lapsilleni ja heidän lapsilleen samaa tarinaa, kun sodassa haavoittunut isoisäni: ryssä on ryssä vaikka voissa paistais, huopaaminen on ryssän soutua, kaikki pieleen menneet asiat on ryssimistä jne...