Hyvin tuntuu olevan työinnokasta väkeä Kaakkois-Suomessa myös ns. paskahommiin liikkeellä.
Tekstiviesti piippaa, vuokratyöfirma kysyy keikkaluonteiseen käsilumityöntekijöitä. Ehkä puolessa minuutissa kaivan kännykän, luen, teen päätöksen ja vastaan olevani valmis. Siinä ajassa olenkin jo varasijalla, sillä "pari" henkilöä ehtinyt ilmoittautua jo ennen.
Nythän satoi tuollaiset parikymmentä senttiä kivaa pakkaslunta ja hyvää keliä olisi tekijälle tiedossa tarvittaessa jopa viikonlopun yli, mutta työstähän se käy enemmän fyysisellä puolella, kuin moni muu homma.
Ps. Tämä tunnelmahan on kuin Vittorio De Sican elokuvassa polkupyörävaras, jossa yksi työtön jonkun tyyliin viidenkymmenen-sadan muun työnhakijan edestä onnistuu arpajaisissa vetämään itselleen lyhyen työsopparin julisteiden liimaajana. Elokuvassahan sitten tuli ongelmia pyörän hankinnassa (kun työ edellytti käytännössä, kodin tuolit yms. piti lopulta pantata) ja sitten tuli se varkauskin juoneen mukaan...
Juu, havaintosi on erinomaisen totuudenmukainen kuvaus Suomen työmarkkinoista. Tosiasiassa vuokrafirmoilla riittää kyllä ”rinkiä”, eli kuhunkin keikkaan kyllä löytyy tekijä, olipa sitten kyseessä pienempi kaupunki puhumattakaan pk-seudusta. Esimerkiksi katsoin itse vuokrafirman palkkasivuilta sen, että tekemääni postituskeikkaa (8h) oli ehdotettu tekstarilla reilulle 200 hengelle. Ja koska keikalla oli noin 4-6 keikkalaista, on teoriassa keikan saantitodennäköisyys 2-3% luokkaa.
Toinen seikka, mikä todistaa työvoiman hyvästä saatavuudesta löytyy palkoista - esimerkiksi muuttomiesten palkka ei ole liikoja noussut 10e luokasta ylöspäin 2010- ja 2020-lukujen välillä, vaikka hinnat ovat varmasti nousseet 10 vuodessa selkeästi. Tai esimerkiksi se, että vaikka keikkaa ehdotettaisiin vain muutaman tunnin säteellä, niin mitään hälytyslisiä tai korotettuja tuntipalkkoja ei tarjota.
Eli työvoimaa on kyllä saatavissa, rajoitettua saantia on lähinnä hoitoalalla sen koulutusvaatimuksien takia tai rajoitetta voi luoda kunnan asuntotilanne (pohjoisen matkailukeskukset sesonkityöntekijöille) taikka se, että työ on liian raskasta ja intensiivistä tahdiltaan palkkaan nähden.
Ei mene. Ainoa asia mitä sossusta työtön voi hakea, on harkinnanvarainen korvaus esim pesukoneen hommaamiseen (joka siis on langassa vallitsevan käsityksen mukaan luksustuote, jollaista työttömällä ei yksinkertaisesti kuulu olla,) tai jotain makkarakuponkeja (jollaisilla varmaan kuuluisi korvata työttömien tuet kokonaan, vai kuinka?)
Väärin, varsin usea työmarkkinatuella oleva työtön kyllä hakee ja saa toimeentulotukea. Esim.
IS-uutinen Kelan tutkimuksesta:
”Etenkin työmarkkinatuen saajat saavat usein myös toimeentulotukea ja he saavat tätä tukea myös kauimmin.”
Asiaan vaikuttaa paljon kunta (asuntojen hintataso), jossa asuu. Ainakin meillä meidän työttömämme on saanut kohta 20 vuoden ajan toimeentulotukea työmarkkinatuen/sairauspäivärahan/kuntoutusrahan ja asumistuen päälle.
Lyhyt esimerkki pk-seudun työttömästä, joka asuu 650e kuukausivuokralla Helsingissä:
Työmarkkinatuki 593,40e nettona tt-laskelmassa + 80% vuokrasta asumistukena eli 520e = 1113,40e tulot laskelmaan
Jo tällöin tulee oikeus toimeentulotukeen, koska toimeentulotuen laskennassa menot ovat:
532,97e/kk yksinasuvan perusosa + 650e vuokra (vuokra hyväksytään kokonaan menoksi, koska yhden hengen vuokran maksimiksi sallitaan 694e/kk Helsingissä tt-tuessa) = 1182,97e menot laskelmaan
Toimeentulotuki on tällöin 1182,97e - 1113,40 = 69,57e.
Perustyötön ei siis paljoa saa toimeentulotukea rahana, mutta tuon 70e lisäksi työtön voi laittaa toimeentulotuen suoramaksatukseen kotivakuutuksen, sähköenergian, sähkönsiirron, lääkärikäyntien laskut ja lääkkeitä ostettaessa saada lääkkeet apteekin kassalta maksutta, koska maksu menee suoraan Kelan maksusitoumuksen kautta ilman lippulappuleikkiä.
Lisäksi myös saunamaksu ja henkilötodistuksen ja passikuvan menot otetaan huomioon menoina laskelmassa.
Mikäli ei käytä suoramaksatusta, vaan maksaa laskut itse, niin silloin Kela korvaa nuo edellämainitut menot suurempana euromääräisenä toimeentulotukena tilille.
Toki, jos asuu 200e vuokraisessa asunnossa, ei oikeutta toimeentulotukeen välttämättä synny, sillä silloin laskelmassa tulot olisivat:
593,40e + 160e (80% vuokrasta asumistukena) = 753,40e
Ja menoina taas olisi:
532,97e + 200e = 732,97e
Tulot olisivat siis suuremmat kuin menot, jolloin toimeentulotukeen ei ole oikeutta näillä menoilla. Käytännössä myös 200e asunnossa asuva saa ainakin toisinaan toimeentulotukea, koska jo pienikin lääkemeno, sähkölasku tai vakuutusmaksu nostaa menoja suuremmaksi kuin nuo 753,40e tulot, jolloin syntyy velvoite maksaa toimeentulotukea. Esimerkiksi, jos työtön saa 50e sähkölaskun, olisivat menot tällöin kyseisenä kuukautena:
532,97e + 200e + 50e = 782,97e
Ja toimeentulotukea saisi tililleen:
782,97e - 753,40e = 29,57e
Eli kyllä se peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat niin matalia tasoltaan, että säästöjen loputtaessa on valtaosa heistä myös toimeentulotuen asiakkaita, ainakin ajoittain. Käytännössä ne työmarkkinatukilaiset, jotka ovat avioliitossa palkansaajan kanssa välttyvät useimmiten toimeentulotuen hakemiselta, koska puolison tulot nostavat tulot laskelmalla niin korkeaksi, ettei oikeutta toimeentulotukeen ole.
Eli varsinkin jos työttömyys pitkittyy, ja säästöistä ja autosta on luovuttu, niin silloin oikeus syntyy toimeentulotukeen varsin usein, koska työmarkkinatuki ei riitä kattamaan vuokraa ja perusosaa, jolloin syntyy oikeus toimeentulotukeen.
Työnhaku | Työtön teki työhakemuksen vitsillä, voi johtaa tukien menettämiseen: ”Selvitämme asian heti huomenna”
Eli karenssia jos haet työttömänä työtä johon ei ole realistisia mahdollisuuksia?
Kukahan tämän arvioi? Aika iso määrä porukkaa jolla ei todellakaan ole mitään realistista mahdollisuutta ikinä työllistyä mihinkään. Onko tämä sitten syy evätä kaikki tuet jos nyt vaan sattuu olemaan niin reppana että ei pärjää?
Käytännössä asiaa punnitaan työnhakijan koulutustason kautta - jos hakee julkisen sektorin virkaa, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, eikä sinulla sitä ole, niin silloin olet hakenut työtä, johon sinulla ei ole realistisia mahdollisuuksia. Vastaavasti jos haet maisterina HY:n rehtoriksi, tehtäisiin sama tulkinta ”vääränlaisesta” työnhausta, koska HY:n rehtorilta vaaditaan tohtorin tutkinto, jolloin sinulla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta tulla valituksi ”pelkkänä” maisterina.
Vastaavaa tulkintaa tehdään myös ammattitutkintojen suhteen, eli esimerkiksi merkantti tekee ”vääränlaisen” työnhaun, mikäli julkinen virka vaatii vähintään merkonomin tutkintoa. Me kysyimme tällaisesta työnhausta jälkikäteen (elatussihteerin virka Helsingin kaupungilla), oliko hän hakijana kelpoinen - vastaus oli, että ei ollut, koska merkantti on alempi tutkinto kuin merkonomi.