YHÄ useampi suomalainen menettää työkykynsä ja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen kaltaisten mielenterveysongelmien takia.
Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden määrä alkoi nousta vuonna 2018 ja jatkoi viime vuonna nousuaan. Eläketurvakeskuksen koko maata koskevat luvut julkaistaan ensi viikolla. Vuonna 2018 runsaat 19 800 ihmistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.
”Aivan varmasti määrä nousee pitkästä aikaa yli 20 000:n’’, sanoo erikoistutkija
Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.
Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu johtuu Laaksosen mukaan osittain työttömien aktiivimallista. Aktiivimalli on edellisen pääministerin
Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen tuotos. Nykyinen hallitus lakkautti sen tämän vuoden alussa.
Aktiivimalliin sisältyi säännös, että aktiivisuusehtoa ei tarvinnut täyttää, jos vireillä on työkyvyttömyyseläkehakemus.
”Se lisäsi työkyvyttömyyseläkkeiden hakemista ja johti usein myös myönteiseen päätökseen.”
SUOMEN suurin työeläkeyhtiö Ilmarinen kertoi perjantaina, että työeläkehakemusten määrä jatkoi viime vuonna kasvuaan. Eniten lisääntyivät mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Niiden määrä kasvoi edellisvuodesta viidenneksellä.
Mielenterveyden häiriöt olivat ensi kertaa suurin syy työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Voimakkainta kasvu oli nuorilla aikuisilla, alle 30- ja 40-vuotiaille myönnetyissä eläkkeissä.
LAAKSOSEN mukaan työkykyä uhkaavat mielenterveysongelmat koskevat erityisesti työelämässä olevia. Työttömillä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen taustalla ovat useammin somaattiset sairaudet.
Mielenterveyssyiden lisäksi toinen yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen on tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Yksittäistä syytä mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun ei ole löydetty, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja
Kristiina Halonen.
Taustalla vaikuttavat työelämän muutokset ja lisääntyvät vaatimukset, nuorten elämänhallintaan liittyvät haasteet ja mielenterveysongelmiin liittyvän stigman vähentyminen. Nuorena mielenterveyssyistä eläköityminen on Halosen mielestä huolestuttavaa.
”Kyllä tässä ollaan merkittävän asian äärellä. Iso osa eläkkeistä myönnetään nuorille määräaikaisina, mutta pidemmän poissaolon jälkeen töihin paluu, työelämään kiinnittyminen ja ylipäätään toimeentulo on vaikeaa”, hän sanoo.
Mielenterveysongelmat pitäisi hänen mukaansa todeta riittävän varhain, saada niihin oikeanlaista hoitoa ja varmistaa työhön paluu työtä muokkaamalla.
TYÖTERVEYSLAITOS on kehittänyt
uuden työkalun yksittäisen ihmisen työkyvyn ennustamiseen.
Se kertoo, kuinka suuri riski työntekijällä on menettää työkykynsä seuraavan kymmenen vuoden aikana ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työkalulla voi myös arvioida, miten esimerkiksi elintapojen muutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen tai ylipainosta pääseminen, vaikuttaisivat tuleviin työvuosiin.
”Työkyvyn menettämistä ennustavat monet asiat, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Työkalu laskee todennäköisyyden sille, että samankaltainen ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle”, selittää professori
Mika Kivimäki Työterveyslaitokselta.
Jos tulokseksi saa esimerkiksi viiden prosentin riskin, se tarkoittaa, että viisi sadasta ihmisestä, jolla on samankaltaiset taustatiedot, joutuu seuraavan kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle.
Esimerkiksi 60 prosentin riski taas tarkoittaa, että jo yli puolet saman kaltaisista ihmisistä jää tulevaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeelle.
TYÖKYVYN menettämisen riskiä lisäävät ikä ja kroonisten tautien, kuten esimerkiksi astman, sydän- ja verisuonitautien, masennuksen ja migreenin, määrä. Elintavoista siihen vaikuttavat eniten painoindeksi, tupakointi ja univaikeudet.
Myös sosioekonomisella asemalla on merkitystä: johtajilla ja erityisasiantuntijoilla työkyvyttömyyden riskit ovat pienemmät kuin työntekijöillä.
Mittarissa ei ole kuitenkaan työhön tai esimerkiksi sen henkiseen rasittavuuteen liittyviä kysymyksiä. Kroonisen sairauden ja työn luonne vaikuttavat siihen, voidaanko työtehtävää muokata työkykyyn sopivaksi.
Iän jälkeen eniten työkyvyn säilymistä tai menettämistä ennustaa Kivimäen mukaan itse koettu terveys.
”Ihmisillä on yleensä terveydestään jonkinlainen käsitys. Jos kokee terveytensä huonoksi, se ennustaa huonoa työkyvyn säilymisen kannalta, ja päinvastoin.”
Kivimäen mukaan työkalun tarkoituksena on löytää ihmiset, jotka tarvitsevat kuntoutusta ja työkykyä ylläpitäviä, ennalta ehkäiseviä toimia. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, millaisen tuloksen saaneille kuntoutusta pitäisi antaa.
Työterveyslaitoksen mukaan työkalu pohjautuu laajaan tieteelliseen tutkimukseen. Aineistona ennustemallin kehittämisessä on käytetty kahta suomalaista kunta-alan henkilöstön tutkimusta, jossa on seurattu 80 000 työntekijän terveyttä kymmenen vuoden ajan.