Työmarkkinakierrokset.

[samsungaaja]

Yhtälailla sopimukseton tila on epävarmuustekijä työnantajalle.

Ei se tunnu juuri haittaavan kun samat teatteriesitykset vedetään joka kerta niin pistää miettimään motiiveja.

 

[Mika__]

Ei se tunnu juuri haittaavan kun samat teatteriesitykset vedetään joka kerta niin pistää miettimään motiiveja.

No julkishallinnossa on tilanne missä pitäisi muutenkin tehostaa toimintaa ja päästä eroon tyyliin 50% porukasta automatiikan, tekoälyn ja tehostamishankkeiden kautta, että sitä ei pidä käyttää esimerkkinä kaikille aloille. En ole vielä monesti tutustunut työnantajaan joka ei olisi kiinnostunut saada aikaiseksi sopimus ja työrauha. Äkkiseltään ehkä Posti ja Finnair ovat välillä lähellä tätä.

 

[Resetor]

Sitten onkin hyvä hetki katsella vähän millaiset korotukset Tehy on järjestänyt hoitajille 2022 alkaen vuoteen 2028. Onkohan prosentit sitten päälle 30.

 

[AIF]

Sitten onkin hyvä hetki katsella vähän millaiset korotukset Tehy on järjestänyt hoitajille 2022 alkaen vuoteen 2028. Onkohan prosentit sitten päälle 30.

Mikä kaavio tämä on ja miksi viimeinen toteumamerkintä on päivätty 31.10.2023?

 

[Resetor]

Mikä kaavio tämä on ja miksi viimeinen toteumamerkintä on päivätty 31.10.2023?

Tehyn sivuilta löytyy. Tilastokeskukselta ei ehkä ole uudempaa vielä tai ei ole tuohon vielä päivitetty.

 

[AIF]

Tehyn sivuilta löytyy. Tilastokeskukselta ei ehkä ole uudempaa vielä tai ei ole tuohon vielä päivitetty.

Laittaisitko linkin vaikka Tehyn sivujen oikeaan kohtoon. Onko kyse siis hoitajien mediaaniansioiden noususta, vai keskiarvon noususta vai mistä.

 

[Resetor]

Laittaisitko linkin vaikka Tehyn sivujen oikeaan kohtoon. Onko kyse siis hoitajien mediaaniansioiden noususta, vai keskiarvon noususta vai mistä.

Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvosta on tottakai kyse.

SOTE-sopimus sisältää sote-alan omat työehdot

Tältä sivulta löydät linkin SOTE-sopimukseen eli sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukseen. Sivulle on koottu myös keskeiset tiedot SOTE-sopimuksen sopimusratkaisusta eli neuvottelutuloksesta.

www.tehy.fi

 

[samsungaaja]

En ole vielä monesti tutustunut työnantajaan joka ei olisi kiinnostunut saada aikaiseksi sopimus ja työrauha.

Varmasti sopimus lopulta halutaan saada voimaan, mutta miksi työnantajapuoli viivyttelee kun kerran se työrauha on heille niin tärkeää.. Lopputulema on joka tapauksessa ne hikiset 2 % korotukset, ihmetyttää miten niistä pitää joka kerta tapella. Ay-liike ei kai sitten olekaan ihan tarpeeton.

 

[Mika__]

Varmasti sopimus lopulta halutaan saada voimaan, mutta miksi työnantajapuoli viivyttelee kun kerran se työrauha on heille niin tärkeää.. Lopputulema on joka tapauksessa ne hikiset 2 % korotukset, ihmetyttää miten niistä pitää joka kerta tapella. Ay-liike ei kai sitten olekaan ihan tarpeeton.

Onko se aina työnantajapuoli? Useamman vuosikymmenen näitä katselleena ja käytäntöjä sorvannut, niin ei minusta ta-puoli mitenkään erityisemmin halua ajaa sopimuksetonta vaihtoehtoa. Yrityksen pitää ollla kohtuullisen huonossa hapessa muutenkin jos haluavat ehdoin tahdoin epävarmuustekijöitä mukaan.

Sitten on tietysti myös se, että harvoin noista avoimista asioista huudellaan pöydän ulkopuolelle, se mikä lopulta voi näyttäytyä 2% korotukselta lopulta, on ollut myös jonkun toisen TES-kohdan runnomista

 

[AIF]

Joo taidetaan tekstikohdista vääntää huomattavan paljon enemmän kuin palkankorotusten kymmenyksistä.

 

[vs 1400]

Katellaan joutuuko kohta takas töihin by UPM-Plywood Joku neuvottelutulos saatu aikaan...

 

[taffeli]

Sitten onkin hyvä hetki katsella vähän millaiset korotukset Tehy on järjestänyt hoitajille 2022 alkaen vuoteen 2028. Onkohan prosentit sitten päälle 30.

Tässä on kyllä erikoista katsella miten vähän lääkäreitä arvostetaan. Ensi vuodelle sen aloittelevan ensimmäisen 3 vuoden tehohoitolääkärin/neurokirurgin/kardiologin palkka tulee olemaan:

Lääkäri/erikoistuva lääkäri 3 vuotta OSVA 2

4 243,52 €

Ja sittten kun on melkein valmis tehohoitolääkäri/neurokirurgi/kardiologi, niin palkka nousee jopa:

Lääkäri/ erikoistuva lääkäri vaativat tehtävät OSVA 3

4 458,01 €

 

[Wilmo]

Lääkäriliitto

 

[GGoljatti]

Eikö erikoistuva lääkäri ole vielä harjoittelija? Eli ihan normaali lääkäri, joka erikoislääkärin valvonnassa erikoistuu johonkin.

 

[3dfx]

Tässä on kyllä erikoista katsella miten vähän lääkäreitä arvostetaan. Ensi vuodelle sen aloittelevan ensimmäisen 3 vuoden tehohoitolääkärin/neurokirurgin/kardiologin palkka tulee olemaan:

Lääkäri/erikoistuva lääkäri 3 vuotta OSVA 2

4 243,52 €

Ja sittten kun on melkein valmis tehohoitolääkäri/neurokirurgi/kardiologi, niin palkka nousee jopa:

Lääkäri/ erikoistuva lääkäri vaativat tehtävät OSVA 3

4 458,01 €

On lääketieteessä kuitenkin korkeammat palkat mitä varmaan yhdessäkään muussa akateemisessa oppiaineessa vai mitä lienevätkään. Amanuenssi on n. 1750 euroa, muualla harkkari on 1300-1400 euroa, lääketieteen opiskelija (2809€) vertaantuu ehkä tutkimusasseriin jonka palkka on joku 2000 euroa. Ei voi vertailla toki ihan suoraan, mutta silti. Minusta lääketieteessä on korkeat palkat jo "entry level" hommista lähtien.

 

[latee77]

Jos on tuttuja lääkäreitä niin verotiedoista voi sitten katella mikä on todellisuus kun on vähän keikkaa takana sun muuta lisää.

 

[Taivaankulkija]

Lääkäreille suoritepalkkiot ovat isossa roolissa palkkaa eikä lähtöpalkka kerro vielä mitään. Tämän vuoksi lähtöpalkan vertailu muihin töihin on melko turhaa.

 

[Ihmemies]

Itse muistan aina, kuinka about kaikki lääkäriharjoittelijat valittivat monen tonnin palkkaansa sairaaloissa. Että tällä pitäisi pärjätä. Itse hoitajaharjoittelijana tienasin kuitenkin sen 0€/kk harjoittelusta.

 

[Resetor]

Tässä on kyllä erikoista katsella miten vähän lääkäreitä arvostetaan. Ensi vuodelle sen aloittelevan ensimmäisen 3 vuoden tehohoitolääkärin/neurokirurgin/kardiologin palkka tulee olemaan:

Lääkäri/erikoistuva lääkäri 3 vuotta OSVA 2

4 243,52 €

Ja sittten kun on melkein valmis tehohoitolääkäri/neurokirurgi/kardiologi, niin palkka nousee jopa:

Lääkäri/ erikoistuva lääkäri vaativat tehtävät OSVA 3

4 458,01 €

Siis miten lääkäreitä sinusta arvostetaan vähän? Lääkärithän ovat saaneet vähän pienemmät prosenttikorotukset, mutta toisaalta ne lasketaan yleensä vähintään tupla palkasta.

 

[Aksjdjjk]

Lääkärit kauhistelee kun jossain tapauksessa lääkärin palkka voi olla jopa pienempi kuin samassa paikassa työskentelevän hoitajan. Niin, toinen on juuri tullut koulun penkiltä ja toisella kymmenien vuosien kokemus alansa korkeakoulutettuna ammattilaisena. Onko se nyt niin kamalaa jos hoitaja hetkellisesti tienaa enemmän kuin märkäkorva lekuri

 

[SShadow]

Hyvä että Lääkäriliitto viimein hyväksyi opiskelupaikkojen lisäämisen viime vuonna. Ennen oli 755 aloituspaikkaa ja saatiin 71 paikkaa lisää. Eli tässäkin kehitystä tapahtunut. Vähän liian usein saanut diagnoosin kielitaidottomalta lääkäriltä. Ei aloituspaikkojen lisäämisen tietysti pitäisi taulukkopalkkakehitystä hidastaa, hyvä vaan jos useampi tyytyisi vakivirkaan. Liian moni tekee yrittäjänä, joka maksaa julkiselle sektorille huomattavasti enemmän.

 

[Grazer]

Ei sinänsä työmarkkinakierroksiin liity, mutta vahvasti aiheeseen

Lukijan mielipide | Alisuoriutujan irtisanominen olisi tervetullut päivitys lainsäädäntöön

Työntekijän irtisanominen on viimeinen keino, mutta sen pitää olla mahdollinen myös silloin, kun työpanos jää pysyvästi vajaaksi – ei vain laiminlyönti- tai rikostapauksissa.

www.hs.fi

Lukijan mielipide | Kuka määrittelee työntekijän alisuoriutumisen? Pelkkä ajatus pelottaa

Onko työnantajalla oikeus määrittää, millainen suoriutuminen työtehtävistä on kohtuullista?

www.hs.fi

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää, miten osa ihmisistä (usen vasemmalle suuntautuneita) lähtevät siitä, että työnantaja on aina irtisanomassa jokaista ja se pitää pyrkiä kaikin tavoin valtiollisella ohjauksella estämään. Toki sen ymmärtää että nämä henkilöt, jotka tunnistavat itsensä, alkavat pelätä että ei hitto, tässä pitää alkaa töitäkin tehdä tai on vaarana irtisanominen. Ei kai yksikään työnantaja ole niin tyhmä, että jos tekemistä on, niin irtisanoo silti jollakin mielivaltaisella alisuoriutumismittarilla jonkun hyvin suoriutuvan?

Kahdessakin työpaikassa olen saanut seurata tällaisen vähätöisen (lue: laiskan) ihmisen touhua jossa on ollut työn ja tuskan takana että ko. henkilöstä on päästy eroon, niin tämä laki on ehdottoman järkevä.

 

[Raaka]

Ei sinänsä työmarkkinakierroksiin liity, mutta vahvasti aiheeseen

Lukijan mielipide | Alisuoriutujan irtisanominen olisi tervetullut päivitys lainsäädäntöön

Työntekijän irtisanominen on viimeinen keino, mutta sen pitää olla mahdollinen myös silloin, kun työpanos jää pysyvästi vajaaksi – ei vain laiminlyönti- tai rikostapauksissa.

www.hs.fi

Lukijan mielipide | Kuka määrittelee työntekijän alisuoriutumisen? Pelkkä ajatus pelottaa

Onko työnantajalla oikeus määrittää, millainen suoriutuminen työtehtävistä on kohtuullista?

www.hs.fi

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää, miten osa ihmisistä (usen vasemmalle suuntautuneita) lähtevät siitä, että työnantaja on aina irtisanomassa jokaista ja se pitää pyrkiä kaikin tavoin valtiollisella ohjauksella estämään. Toki sen ymmärtää että nämä henkilöt, jotka tunnistavat itsensä, alkavat pelätä että ei hitto, tässä pitää alkaa töitäkin tehdä tai on vaarana irtisanominen. Ei kai yksikään työnantaja ole niin tyhmä, että jos tekemistä on, niin irtisanoo silti jollakin mielivaltaisella alisuoriutumismittarilla jonkun hyvin suoriutuvan?

Kahdessakin työpaikassa olen saanut seurata tällaisen vähätöisen (lue: laiskan) ihmisen touhua jossa on ollut työn ja tuskan takana että ko. henkilöstä on päästy eroon, niin tämä laki on ehdottoman järkevä.

Ja se on yrityksen kannalta ihan todella perseestä potkia huonot työntekijät aina YT:n kautta ulos. Tämä kun nykyään oikeastaan se ainoa vaihtoehto.

Koko firman työmoraali ottaa osumaa muutosneuvotteluiden alkaessa pyörimään ja sitten kaupan päälle tulee se 4kk takaisinottovelvoite.

 

[Paapaa]

Kahdessakin työpaikassa olen saanut seurata tällaisen vähätöisen (lue: laiskan) ihmisen touhua jossa on ollut työn ja tuskan takana että ko. henkilöstä on päästy eroon, niin tämä laki on ehdottoman järkevä.

Ja valitettavasti tämä ei aina tule ilmi koeaikana jolloin irtisanominen on helpompaa, vaan joskus paljon myöhemmin.

 

[draco76]

Ei sinänsä työmarkkinakierroksiin liity, mutta vahvasti aiheeseen

Lukijan mielipide | Alisuoriutujan irtisanominen olisi tervetullut päivitys lainsäädäntöön

Työntekijän irtisanominen on viimeinen keino, mutta sen pitää olla mahdollinen myös silloin, kun työpanos jää pysyvästi vajaaksi – ei vain laiminlyönti- tai rikostapauksissa.

www.hs.fi

Lukijan mielipide | Kuka määrittelee työntekijän alisuoriutumisen? Pelkkä ajatus pelottaa

Onko työnantajalla oikeus määrittää, millainen suoriutuminen työtehtävistä on kohtuullista?

www.hs.fi

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää, miten osa ihmisistä (usen vasemmalle suuntautuneita) lähtevät siitä, että työnantaja on aina irtisanomassa jokaista ja se pitää pyrkiä kaikin tavoin valtiollisella ohjauksella estämään. Toki sen ymmärtää että nämä henkilöt, jotka tunnistavat itsensä, alkavat pelätä että ei hitto, tässä pitää alkaa töitäkin tehdä tai on vaarana irtisanominen. Ei kai yksikään työnantaja ole niin tyhmä, että jos tekemistä on, niin irtisanoo silti jollakin mielivaltaisella alisuoriutumismittarilla jonkun hyvin suoriutuvan?

Kahdessakin työpaikassa olen saanut seurata tällaisen vähätöisen (lue: laiskan) ihmisen touhua jossa on ollut työn ja tuskan takana että ko. henkilöstä on päästy eroon, niin tämä laki on ehdottoman järkevä.

Ikääntyneet voivat aiheesta pelätä tuota. Pitäisikö heidät suojata tuolta?

Hyvänä puolena torppaa italialaiset lakot ja vastaavat. Tulkinnanvaraa tuossa on vain turhan paljon.

 

[AIF]

Tuo on varmasti ymmärrettävää pienissä yrityksissä, joissa ois tosi tärkeää että jokainen hoitaisi tonttinsa. Silti minun huoleni kohdistuu isoihin toimijoihin, joilla on paljon porukkaa ja vielä aloihin, joissa on käytössä ikälisiä. Työnantajalle voi tulla suurikin houkutin irtisanoa kokeneempia tyyppejä kokemattomampien tieltä, saadankseen sitä kautta palkkoja alaspäin. Laskutus ei välttämättä myöskään pyöri tehdyn työn pohjalta vaan myymällä jonkinlaisia kiinteähintaisia palvelupaketteja, jolloin yksittäisen työntekijän tehokkuus ei vaikuta firman tulokseen.

Näin esimerkkinä. Kyllä jokainen varmasti ymmärtää, että jos on siivousliike, jossa on töissä 5 henkeä, joista yksi sluibaa ja muut joutuu korjailee perässä, pitäisi pysytä pääsemään tästä yhdestä eroon.

Sitten vielä sellainenkin, että kaikki työnantajat eivät välttämättä ole empaattisia hyviä tyyppejä. Ihmisille voi tulla jos jonkinlaisia vaikeita aikoija elämässä, jolloin koko maailma meinaa romahtaa. Sairaslomaa ei välttämättä haluta ottaa, sillä kotona yksin makaaminen voi olla vieläkin raskaampaa. Nämä ihmiset yrittävät pysyä työelämässä kiinni, mutta heidän suoriutuvuus voi olla pitkänkin aikaa heikentynyttä. On nähdäkseni merkittävä riski, että tällaisella säännöksellä nämä tyypit voidaan potkia pihalle.

 

[samsungaaja]

Ei sinänsä työmarkkinakierroksiin liity, mutta vahvasti aiheeseen

Lukijan mielipide | Alisuoriutujan irtisanominen olisi tervetullut päivitys lainsäädäntöön

Työntekijän irtisanominen on viimeinen keino, mutta sen pitää olla mahdollinen myös silloin, kun työpanos jää pysyvästi vajaaksi – ei vain laiminlyönti- tai rikostapauksissa.

www.hs.fi

Lukijan mielipide | Kuka määrittelee työntekijän alisuoriutumisen? Pelkkä ajatus pelottaa

Onko työnantajalla oikeus määrittää, millainen suoriutuminen työtehtävistä on kohtuullista?

www.hs.fi

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää, miten osa ihmisistä (usen vasemmalle suuntautuneita) lähtevät siitä, että työnantaja on aina irtisanomassa jokaista ja se pitää pyrkiä kaikin tavoin valtiollisella ohjauksella estämään. Toki sen ymmärtää että nämä henkilöt, jotka tunnistavat itsensä, alkavat pelätä että ei hitto, tässä pitää alkaa töitäkin tehdä tai on vaarana irtisanominen. Ei kai yksikään työnantaja ole niin tyhmä, että jos tekemistä on, niin irtisanoo silti jollakin mielivaltaisella alisuoriutumismittarilla jonkun hyvin suoriutuvan?

Kahdessakin työpaikassa olen saanut seurata tällaisen vähätöisen (lue: laiskan) ihmisen touhua jossa on ollut työn ja tuskan takana että ko. henkilöstä on päästy eroon, niin tämä laki on ehdottoman järkevä.

Entä jos pitäisi oikeasti pitää yt:t, mutta yhtäkkiä löydetäänkin läjä "alisuoriutujia" ja hoidetaan homma sillä. Siinä yt:ssä ilmeisesti on ainakin se takaisinottovelvoite ja varmasti muitakin velvoitteita mitkä tuolla "alisuoriutumis"kortilla voi sitten kai välttää. (Ei kai työnantajapuoli ajaisi itselleen epäedullista lainsäädännön uudistusta). Ainahan ne tavoitteet voidaan myös asettaa mahdottomiksi jolloin pakosti "alisuoriutuu" jossain määrin.

 

[Kipsi]

Ikääntyneet voivat aiheesta pelätä tuota. Pitäisikö heidät suojata tuolta?

Se vain huonontaisi 50+ -vuotiaiden työllistymisen mahdollisuuksia, jotka kuulemma ovat nykyäänkin huonot.

Käytännössä ikääntyneen työntekijän pitäisi pelata fiksusti niin, että jos vanhentunut keho ei jaksa painaa samaa tahtia töissä kuin nuoret, niin pitäisi osoittaa työnantajalle tuovansa lisäarvoa iän tuoman kokemuksen ja viisauden kautta.

 

[3dfx]

Ja valitettavasti tämä ei aina tule ilmi koeaikana jolloin irtisanominen on helpompaa, vaan joskus paljon myöhemmin.

montako vuotta on "myöhemmin"?

 

[SShadow]

Palkattomat korkeakouluharjoittelijat tulivat ICT-palvelutuotantoalalla normaaliksi vuosituhannen vaihteessa. Yhdessä työpaikassani näitä saattoi olla 5-10% työvoimasta ympäri vuoden. Monissa ICT-taloissa käydään YT-neuvottelut 2 kertaa vuodessa, ja lomauttaminen sekä irtisanominen on jo nyt kohtuu helppoa, kunhan siihen prosessiin rutinoituu.

Mutta maailma toki muuttuu. Usein olen pohtinut voisiko tuon palkattoman harjoittelun toteutumisen tehdä yhtä helpoksi työttömyyskortistossa olevalle. Nythän ei voi ottaa taloon juuri valmistunutta, mutta päättötyötä tekevä opiskelija menee vielä hyvin. Tai saisiko tuollaisen amk/maisteritason työkkärin harjoittelijan vaikka 1000 eurolla kuukaudessa, jolloin olisi kohtuullinen summa maksaa ensimmäisestä 3 kuukaudesta, jolloin henkilö ei tuota yhtään rahaa firmalle, lähinnä kuluerä. Nykyisin on aikamoinen byrokratia, että yritys hyväksytään tarjoamaan harjoittelupaikka työkkärin kautta.

Työntekijä on siis pitkäaikainen strateginen valinta, joissa tuottavuus ensimmäisenä 2 vuotena ei ole ihan optimi. Koeaika voisi hyvin olla vaikka 2 vuotta tietyillä aloilla. 3-6 kk ollut sellainen tyypillinen kehitystehtävä, jossa harjoittelija luo itselleen tuotteen, jonka tulevista myyntituloista voi maksaa palkkaa. Tai voi olla myös vanhan tuotteen parantaminen, jolloin lisätty myyntivolyymi/kate tuo palkanmaksukykyä. Jos koeaika voisi olla pidempi kuin 6 kk, voisi kehitystyölle antaa lisäaikaa, tai kerkeäisi tehdä vaihtoehtoisen kehityksen, jos ensimmäisessä tulee umpikuja.

 

[GuntherPrien]

Työntekijä on siis pitkäaikainen strateginen valinta, joissa tuottavuus ensimmäisenä 2 vuotena ei ole ihan optimi. Koeaika voisi hyvin olla vaikka 2 vuotta tietyillä aloilla. 3-6 kk ollut sellainen tyypillinen kehitystehtävä, jossa harjoittelija luo itselleen tuotteen, jonka tulevista myyntituloista voi maksaa palkkaa. Tai voi olla myös vanhan tuotteen parantaminen, jolloin lisätty myyntivolyymi/kate tuo palkanmaksukykyä. Jos koeaika voisi olla pidempi kuin 6 kk, voisi kehitystyölle antaa lisäaikaa, tai kerkeäisi tehdä vaihtoehtoisen kehityksen, jos ensimmäisessä tulee umpikuja.

Ollaan siinä tapauksessa oleellisen kysymyksen äärellä. Kuinka paljon sitä yrittäjäriskiä voi sysätä työntekijän kontolle pelkästään mahdollisen työpaikan saamisen toivossa. Pahimmillaan voidaan olla tilanteessa jossa harjoittelija on tehnyt pidempään palkatta kehitystyötä, ja sitten kun työ alkaa kantaa hedelmää todetaan harjoittelijalle ettei työpanosta enää tarvita.

Tuota voitaneen verrata vaikkapa 90-luvun tilanteeseen, jossa osalla firmoista oli käytäntönä palkata tukityöllistettyjä määräajaksi, ja kun tukikausi päättyi vaihdettiin työllistetty uuteen henkilöön johon sai palkkatukea. Myöhemmin tämä keinottelukeino sitten tukittiin lainmuutoksella, joka taasen hankaloitti osaa tukityöllistettyjä saamaan työpaikkaa.

 

[napsa]

Työntekijä on siis pitkäaikainen strateginen valinta, joissa tuottavuus ensimmäisenä 2 vuotena ei ole ihan optimi. Koeaika voisi hyvin olla vaikka 2 vuotta tietyillä aloilla. 3-6 kk ollut sellainen tyypillinen kehitystehtävä, jossa harjoittelija luo itselleen tuotteen, jonka tulevista myyntituloista voi maksaa palkkaa. Tai voi olla myös vanhan tuotteen parantaminen, jolloin lisätty myyntivolyymi/kate tuo palkanmaksukykyä. Jos koeaika voisi olla pidempi kuin 6 kk, voisi kehitystyölle antaa lisäaikaa, tai kerkeäisi tehdä vaihtoehtoisen kehityksen, jos ensimmäisessä tulee umpikuja.

Itse en ainakaan haluaisi että melkein 2 vuoden töissä olen jälkeen pomo voi sanoa ettei huomenna tarvii enää töihin tulla, tai vastaavasti työntekijä ilmoittaa että en huomenna enää tule töihin, oli se ala mikä tahansa.

 

[SShadow]

Itse en ainakaan haluaisi että melkein 2 vuoden töissä olen jälkeen pomo voi sanoa ettei huomenna tarvii enää töihin tulla, tai vastaavasti työntekijä ilmoittaa että en huomenna enää tule töihin, oli se ala mikä tahansa.

Nykyisinkin voi sopia ettei työsuhteessa noudateta koeaikaa, tai se voidaan määritellä lyhyemmäksi kuin maksimi. Mietin vain mielessäni tulevia vuosia, 90-luvun lama muutti paljon, kiristi työtahtia ja toi työntekijälle vastuuta. Tuskin seuraava lama työntekijän asemaa parantaa. Jos tarjouskilpailutuksissa korostetaan kovasti hintaa, sitä saa mitä tilaa, työt menevät tempputyöllistäjille.