Työmarkkinakierrokset.

[Resetor]

Ja nuo siis taulukon peruspalkkoja ilman lisiä.

Tottakai. Kaikkihan eivät saa lisiä, joten peruspalkan tarkastelu on se relevantti tapa.

Ihan mielenkiintosta kuinka paljon tuolla oli näitä omallekkin kohalle sattuneita hyvinvointialueisiin tms. liittyviä palkkojen tasausjuttuja, jotka eivät liittyneet neuvotteluihin millään tavalla ja jotka oli ajoitettu alkamaan tuossa noiden neuvotteluiden jälkeen. Palkka kyllä nousi, mutta näiden tehyn neuvottelemien palkankorotusten koko on tähän mennessä ollut ehkä jonku +7% kolmen vuoden aikana. Juuri mitään noista ylimääräsistä jutuista yms. ei ole osunut omalle kohalle, vissiin tuo peruspalkka on sit ollut niin korkea. Eli jotakuinki se vuoden 2022 inflaatio on otettu nyt kiinni, vielä olis tuo 2023 ja tää vuosi kirimättä =P

Työpiste erikoissairaanhoidon vuodeosasto 3-vuorotyö.

Se palkkauksen kehittämisohjelman ensimmäinen vaihe on luonut pohjapalkat. Esimerkiksi hyvaksilla se tarkoitti hoitotason ensihoitajien palkkoihin suoraa noin 400€ palkankorotusta... Koska heillä oli palkka aiemmin niin pirun huono. Myös kätilöillä taisi nousta lähes 300€.

Helmikuussa 25 tulee voimaan palkkaus järjestelmän toinen vaihe, joka luo hinnoittelutunnuksien sisälle portaat. Tämä nostanee taas sitten osan palkkoja.

 

[Zacksa]

Tottakai. Kaikkihan eivät saa lisiä, joten peruspalkan tarkastelu on se relevantti tapa.

Se vain ei kerro todellisista palkoista juuri mitään.

 

[Lyijy13]

Se vain ei kerro todellisista palkoista juuri mitään.

Kertoohan se kaiken oleellisen. Kolmivuorotyön viikonlopuista ja öistä tulevat lisät ovat vain haittalisiä, joita ei voi huomioida kun palkkaa vertaillaan tavalliseen 8-16 duuniin.

 

[Zacksa]

Kertoohan se kaiken oleellisen. Kolmivuorotyön viikonlopuista ja öistä tulevat lisät ovat vain haittalisiä, joita ei voi huomioida kun palkkaa vertaillaan tavalliseen 8-16 duuniin.

Aikaperusteinen palkka tarkoittaa €/aikayksikkö. Se mitä sen eteen tekee ei ole oleellista, vaan se on erillinen keskustelu.

Valtaosa duunareista saa jotain lisiä. Oli se sitten nimeltään henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä, iltalisä, likaisen työn lisä tai vaikka se kuuluisa "saunalisä". Paljon mielekkäämpää verrata mielestäni koko palkkaa kuin jotain osaa palkasta.

 

[Mikkos]

Kun palkkoja verrataan niin tietenkään mitään lisiä ei oteta vertailuun vaan peruspalkka.

 

[Boulder]

Aikaperusteinen palkka tarkoittaa €/aikayksikkö. Se mitä sen eteen tekee ei ole oleellista, vaan se on erillinen keskustelu.

Valtaosa duunareista saa jotain lisiä. Oli se sitten nimeltään henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä, iltalisä, likaisen työn lisä tai vaikka se kuuluisa "saunalisä". Paljon mielekkäämpää verrata mielestäni koko palkkaa kuin jotain osaa palkasta.

Peruspalkka muodostaa kyllä suurimman osan kk-palkasta, jos ei satu olemaan veturinkuljettaja tms.

 

[Zacksa]

Kun palkkoja verrataan niin tietenkään mitään lisiä ei oteta vertailuun vaan peruspalkka.

Pitäisikö myös alkaa vertaamaan pizzerioiden hintoja pelkälle taikinalätylle?


Minä myyn oma aikaani työnantajalle. Kyllä minä työnantajaa kilpailuttaessani mietin paljonko minulle jää käteen kokonaisuudessaan vuodessa, enkä paljonko peruspalkka on.

 

[Resetor]

Se vain ei kerro todellisista palkoista juuri mitään.

Se kertoo aivan täysin todellisuuden esimerkiksi minun palkasta, johon ei kuulu vuorolisiä, koska en vuorotyötä tee. Tokihan minulla on ikälisät, mutta kollegalla taas ei.

 

[Zacksa]

Se kertoo aivan täysin todellisuuden esimerkiksi minun palkasta, johon ei kuulu vuorolisiä, koska en vuorotyötä tee. Tokihan minulla on ikälisät, mutta kollegalla taas ei.

Miksi ikälisää ei mielestäsi kuuluisi mainita vertailussa?

 

[Lyijy13]

Pitäisikö myös alkaa vertaamaan pizzerioiden hintoja pelkälle taikinalätylle?


Minä myyn oma aikaani työnantajalle. Kyllä minä työnantajaa kilpailuttaessani mietin paljonko minulle jää käteen kokonaisuudessaan vuodessa, enkä paljonko peruspalkka on.

Nimenomaan ajan myymisestähän on kyse. Harvalle vain esimerkiksi la-su välinen yö ja tavallinen arkipäivä 8-16 välillä ovat samanarvoista työaikaa ja siksi ei voi katsoa vain kokonaispalkkaa vaan sitä minkälaisilla työajoilla ja uhrauksilla niihin kokonaisansioihin päästään.
Siksi on parempi vertailla palkkoja ilman tällaisia erityis uhrauksia.
Eri asia ehkä olisi sellaiset lisät (kuvitteellisia) kuin hoitolisä tai vastaava jos sitä saisi kaikki hoitajat jokaiselta työtunniltaan aina. Silloin sellaiset voisi olla perusteltua ottaa laskentaan huomioon.

Monesti iltapäivä lehdissä näkee myös kun joku kertoo ammattinsa palkasta ja mainitsee vain paljonko hänellä jää käteen kuukaudessa. Ihan kuin sellainen kertoisi palkasta kovinkaan paljoa kun pitäisi puhua bruttopalkasta (vähintäänkin ilman ylitöitä), jotta sillä olisi jotain vertailuarvoa.

 

[Oksa]

Monesti iltapäivä lehdissä näkee myös kun joku kertoo ammattinsa palkasta ja mainitsee vain paljonko hänellä jää käteen kuukaudessa. Ihan kuin sellainen kertoisi palkasta kovinkaan paljoa kun pitäisi puhua bruttopalkasta, jotta sillä olisi jotain vertailuarvoa.

En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta tämä on raivostuttanut itseä koko sen vajaa parikymmentä vuotta mitä olen työelämässä ollut ja keskusteluja seurannut. Nettopalkkaa on mahdotonta verrata. Lisäksi kaikista välkyimmät yksilöt laskevat vielä kilometrikorvaukset ja päivärahatkin summaan mukaan...

 

[Henkka88]

En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta tämä on raivostuttanut itseä koko sen vajaa parikymmentä vuotta mitä olen työelämässä ollut ja keskusteluja seurannut. Nettopalkkaa on mahdotonta verrata. Lisäksi kaikista välkyimmät yksilöt laskevat vielä kilometrikorvaukset ja päivärahatkin summaan mukaan...

Ja jos kyseessä on hoitajat niin kyseessä on aina brutto palkka ilman mitää lisiä. Ihanko Suomessa ei olisi muitakin aloja joissa lisät ovat iso osa palkasta.

 

[Mikkos]

Ja jos kyseessä on hoitajat niin kyseessä on aina brutto palkka ilman mitää lisiä. Ihanko Suomessa ei olisi muitakin aloja joissa lisät ovat iso osa palkasta.

Bussi/veturikuskit, lentäjät, poliisit, lääkärit, palomiehet..

 

[Zacksa]

Nimenomaan ajan myymisestähän on kyse. Harvalle vain esimerkiksi la-su välinen yö ja tavallinen arkipäivä 8-16 välillä ovat samanarvoista työaikaa ja siksi ei voi katsoa vain kokonaispalkkaa vaan sitä minkälaisilla työajoilla ja uhrauksilla niihin kokonaisansioihin päästään.
Siksi on parempi vertailla palkkoja ilman tällaisia erityis uhrauksia.
Eri asia ehkä olisi sellaiset lisät (kuvitteellisia) kuin hoitolisä tai vastaava jos sitä saisi kaikki hoitajat jokaiselta työtunniltaan aina. Silloin sellaiset voisi olla perusteltua ottaa laskentaan huomioon.

Monesti iltapäivä lehdissä näkee myös kun joku kertoo ammattinsa palkasta ja mainitsee vain paljonko hänellä jää käteen kuukaudessa. Ihan kuin sellainen kertoisi palkasta kovinkaan paljoa kun pitäisi puhua bruttopalkasta (vähintäänkin ilman ylitöitä), jotta sillä olisi jotain vertailuarvoa.

Ei kyseessä ole uhraus, vaan nimenomaan sitä ajan myymistä. Hintaan x allekirjoitetaan sopimus katkeamattomasta kolmivuorosta, ja edullisemmin taas yleensä pelkästä aamuvuorosta. Ketään ei pakoteta mihinkään, ja palkka on summa x/ajalla y.

Valtaosalle sunnuntai ei ole yhtään rankempi päivä kuin keskiviikko, mutta jostain syystä siitä pitää saada tuplapalkka koska niin kovasti kärsitään kun ei päästä kirkkoon.
Ikälisä taas on täysin hölmö lisä. Eihän ajallinen kokemus läheskään aina tarkoita parempaa tekijää. Monesti vanhimmat kurpat on paljon kyllästyneempiä töihinsä kuin nuoremmat.

 

[Zacksa]

En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta tämä on raivostuttanut itseä koko sen vajaa parikymmentä vuotta mitä olen työelämässä ollut ja keskusteluja seurannut. Nettopalkkaa on mahdotonta verrata. Lisäksi kaikista välkyimmät yksilöt laskevat vielä kilometrikorvaukset ja päivärahatkin summaan mukaan...

Vuoden brutto olisi paras vertailutapa kyllä.

Sen lisäksi isohko osa tuloista minulla tulee nimenomaan päivärahoista ja kilometreistä. Ei nekään tietenkään varsinaisesti suoraan nettoa ole, mutta molemmista jään reilusti voitolle kulujen jälkeen kun ajan vanhahkolla autolla ja syön edullisesti enkä aina pihviä. Minulle siis olennainen palkan lisä. Niiden vuoksi on vaan hankalampi laskea tarkkaa nettotuloa kun joka reissulla tulee syötyä erihintaista ruokaa.

 

[Resetor]

Miksi ikälisää ei mielestäsi kuuluisi mainita vertailussa?

Niin siis en oikein edes ymmärrä tämän sinun ruikutuksesi pointtia... Tässähän Tehy on arvioinut aiemmin peruspalkan nousevan keskimäärin tietyn verran. Sitten nyt arvioita päivitettiin ja todettiin, että nousee enemmän.

Miksi sinä tulet ylipäätänsä tähän mussuttamaan, että kun tässä ei ole mukana lisät? No ei ole kun vertaillaan peruspalkan kehitystä.

Voidaanhan sitä tehdä myös vertailu palkoista, joissa on kaikki mukana... Niissä nousua on varmasti yhtälailla. Joten mikä se ongelmasi oli?

 

[MrBeach]

Ennekuin yhtään enempää haukotellaan hoitajien palkkoja kannattaa ottaa selvää jokaisen hyvinvointialueen johtajien määrä ja heidän palkkatasonsa!
Siinä ei paljon hoitajan palkka vaikuta yhtään miltään!

 

[sonof]

Ennekuin yhtään enempää haukotellaan hoitajien palkkoja kannattaa ottaa selvää jokaisen hyvinvointialueen johtajien määrä ja heidän palkkatasonsa!
Siinä ei paljon hoitajan palkka vaikuta yhtään miltään!

Todennäköisesti liian vähän johtajia lainsäädännön vaatimuksiin nähden (ainakin meneillään olevien yt-neuvotteluiden jälkeen) ja todennäköisesti liian pieni nettopalkka työnantajan vaatimuksiin nähden.

Eikä muutaman johtajan palkka vaikuta kokonaisuuden kustannuksiin yhtään mitään.

 

[Oksa]

Vuoden brutto olisi paras vertailutapa kyllä.

Sen lisäksi isohko osa tuloista minulla tulee nimenomaan päivärahoista ja kilometreistä. Ei nekään tietenkään varsinaisesti suoraan nettoa ole, mutta molemmista jään reilusti voitolle kulujen jälkeen kun ajan vanhahkolla autolla ja syön edullisesti enkä aina pihviä. Minulle siis olennainen palkan lisä. Niiden vuoksi on vaan hankalampi laskea tarkkaa nettotuloa kun joka reissulla tulee syötyä erihintaista ruokaa.

Vaikka jäät niistä plussalle, ne eivät ole mitään palkan lisää vaan kulukorvauksia. Minäkin jään työmatkojen päivärahoista voitolle mutta ei ihan heti tuli mieleen laskea niitä palkaksi. En kiellä etteivät olisi hyvä asia esimerkiksi paljon työajoja ajaville mutta on pidettävä erillään palkasta.

 

[Resetor]

Ennekuin yhtään enempää haukotellaan hoitajien palkkoja kannattaa ottaa selvää jokaisen hyvinvointialueen johtajien määrä ja heidän palkkatasonsa!
Siinä ei paljon hoitajan palkka vaikuta yhtään miltään!

Sote johtajia siivotaan nyt kaikilla hva:lla. Nämähän on niitä yhdistymisen myötä syntyneitä virkoja, koska kaikille piti löytää töitä... Nyt näitä tehtäviä sitten siivotaan.
Meilläkin katoaa iso määrä johtajien paikkoja käynnissä olevissa yt neuvotteluissa.

 

[Zacksa]

Vaikka jäät niistä plussalle, ne eivät ole mitään palkan lisää vaan kulukorvauksia. Minäkin jään työmatkojen päivärahoista voitolle mutta ei ihan heti tuli mieleen laskea niitä palkaksi. En kiellä etteivät olisi hyvä asia esimerkiksi paljon työajoja ajaville mutta on pidettävä erillään palkasta.

verottaja laskee sen verottomaksi kulukorvaukseksi. Minä lasken sen ylimääräiseksi jäävän osan työtuloiksi, koska sitä se nimenomaan minulle on. Paljon merkittävämpi osa tulojani kuin mikään muu lisä. Jos korvaus olisi samansuuruinen kuin kulut, niin se olisi enemmän kulukorvaus kuin nyt. Joissain maissa kai korvataan menot kuitteja vastaan eikä ole vastaavaa kiinteää summaa.

Toki jos ajelee uudella autolla tai kuluttaa enemmän päivärahoja kuin saa niin silloin koko kuvio on enemmänkin palkan alennus.

 

[Oksa]

verottaja laskee sen verottomaksi kulukorvaukseksi. Minä lasken sen ylimääräiseksi jäävän osan työtuloiksi, koska sitä se nimenomaan minulle on. Paljon merkittävämpi osa tulojani kuin mikään muu lisä. Jos korvaus olisi samansuuruinen kuin kulut, niin se olisi enemmän kulukorvaus kuin nyt. Joissain maissa kai korvataan menot kuitteja vastaan eikä ole vastaavaa kiinteää summaa.

Toki jos ajelee uudella autolla tai kuluttaa enemmän päivärahoja kuin saa niin silloin koko kuvio on enemmänkin palkan alennus.

Voit toki henkilökohtaisessa taloudenpidossasi sen laskea tuloksi, mutta juurikin vertailun mahdottomuuden takia kannattaa nettikeskusteluista ja muista tilastoista pitää pois ja pitäytyä verotettavissa bruttotuloissa.

 

[Resetor]

verottaja laskee sen verottomaksi kulukorvaukseksi. Minä lasken sen ylimääräiseksi jäävän osan työtuloiksi, koska sitä se nimenomaan minulle on. Paljon merkittävämpi osa tulojani kuin mikään muu lisä. Jos korvaus olisi samansuuruinen kuin kulut, niin se olisi enemmän kulukorvaus kuin nyt. Joissain maissa kai korvataan menot kuitteja vastaan eikä ole vastaavaa kiinteää summaa.

Toki jos ajelee uudella autolla tai kuluttaa enemmän päivärahoja kuin saa niin silloin koko kuvio on enemmänkin palkan alennus.

Miten tämä liittyy työmarkkinakierrokseen, josta tässä tarkoitus keskustella?

 

[perato]

Pääasiassahan noissa hoitajien palkoissa on lisät prosentuaalisena(15, 20, 40, 50 100), eli jos peruspalkka nousee, nousee lisätkin. Toki poislukien hälytysrahat ynnä muut.
Sittenpä vielä vaikeuttaa nuo laskelmia himppasen se, että osa hoitajista on erinnäköisissä työaikapankeissa mukana, joissa yhden vuoden ylitöitä käytetään vaikka kahen vuoden päästä korvaamaan vapaapäivää. Mutta joo, hyvä että palkat nousee etes vähän, jäännee kuitenkin tähän hallituskauteen tämmöset kirimisyritykset.

 

[Seese]

Ei kyseessä ole uhraus, vaan nimenomaan sitä ajan myymistä. Hintaan x allekirjoitetaan sopimus katkeamattomasta kolmivuorosta, ja edullisemmin taas yleensä pelkästä aamuvuorosta. Ketään ei pakoteta mihinkään, ja palkka on summa x/ajalla y.

Valtaosalle sunnuntai ei ole yhtään rankempi päivä kuin keskiviikko, mutta jostain syystä siitä pitää saada tuplapalkka koska niin kovasti kärsitään kun ei päästä kirkkoon.
Ikälisä taas on täysin hölmö lisä. Eihän ajallinen kokemus läheskään aina tarkoita parempaa tekijää. Monesti vanhimmat kurpat on paljon kyllästyneempiä töihinsä kuin nuoremmat.

Kyllähän se viikonloppu nyt on paljon arvokkaampaa aikaa ihan muista syistä kuin kirkon takia. Kolmivuorossa myös yövuorot sotkee rytmin niin että se vapaa-aika mitä saa on sekä yksinäistä muiden ollessa töissä että muutenkin huonolaatuista kun suurelta osin menee tapellessa siinä että pysyy zombina hereillä.

 

[Zacksa]

Kyllähän se viikonloppu nyt on paljon arvokkaampaa aikaa ihan muista syistä kuin kirkon takia. Kolmivuorossa myös yövuorot sotkee rytmin niin että se vapaa-aika mitä saa on sekä yksinäistä muiden ollessa töissä että muutenkin huonolaatuista kun suurelta osin menee tapellessa siinä että pysyy zombina hereillä.

Jos yövuoro tekee zombiksi, niin auttaa raha jollain tavalla siihen että ei muutu zombiksi? Ja jos yövuoro ei sovi omalle keholle niin en suosittelisi sellaista tekemään.

 

[Wilmo]

Jos yövuoro tekee zombiksi, niin auttaa raha jollain tavalla siihen että ei muutu zombiksi? Ja jos yövuoro ei sovi omalle keholle niin en suosittelisi sellaista tekemään.

On ihan mittavaa tutkimustietoa siitä, ettei yövuoro ylipäätänsä sovi ihmisen keholle ja siitä tulee aika mittavia terveyshaittoja. Tämän takia siitä maksetaan korotettua palkkaa.

 

[samiv]

Kyllähän viikonloppu arvokkaampaa aikaa on, mutta ei ehkä niin arvokasta kuin mitä sunnuntaivuorojen hinta nykyisellään on.

Työtyyväisyys voisi jopa parantua, jos sunnuntain iltavuoro ei olisi jossain työpaikoissa se kaikkien tavoittelema työviikon kruunu josta kinataan ja josta vertaillaan kuka saa milloinkin tehdä ja sitten kinastellaan kuin pikkulapset kun joku onkin muka saanut tehdä useammin sunnuntaivuoroja kuin joku toinen. Ja tämä siis sivustaseuraajan silmi, ne joiden viikko menee pilalle kun ei saa sunnuntain iltavuoroa on sitä mieltä, että sunnuntain hinta on juuri sopiva.

 

[Seese]

Jos yövuoro tekee zombiksi, niin auttaa raha jollain tavalla siihen että ei muutu zombiksi? Ja jos yövuoro ei sovi omalle keholle niin en suosittelisi sellaista tekemään.

Ei kai se yövuoro sinänsä, mutta kun rytmi vaihtuu yön ja päivän välillä, niin ei kai sellaista kehoa olekaan joka pystyisi sen sisäisen rytmin tuosta vain kääntämään päälaelleen.

Ihmisellä kestää muistaakseni 2 viikkoa tottua aina uuteen rytmiin, eikä sitä rahalla voi nopeuttaa.

 

[Zacksa]

Ei kai se yövuoro sinänsä, mutta kun rytmi vaihtuu yön ja päivän välillä, niin ei kai sellaista kehoa olekaan joka pystyisi sen sisäisen rytmin tuosta vain kääntämään päälaelleen.

Ihmisellä kestää muistaakseni 2 viikkoa tottua aina uuteen rytmiin, eikä sitä rahalla voi nopeuttaa.

Eli tuota ei voi ratkaista maksamalla lisiä, vaan ainoastaan vaihtamalla kiertoa pidemmiksi sykleiksi, jos kierto on pakko olla.

 

[3dfx]

Jos yövuoro tekee zombiksi, niin auttaa raha jollain tavalla siihen että ei muutu zombiksi? Ja jos yövuoro ei sovi omalle keholle niin en suosittelisi sellaista tekemään.

Eli tuota ei voi ratkaista maksamalla lisiä, vaan ainoastaan vaihtamalla kiertoa pidemmiksi sykleiksi, jos kierto on pakko olla.

No voihan ratkaista kun se raha kannustaa ottamaan "paskemman" homman vastaan vrt. vastaava päivätyö. Yövuorolisä on tuosta korvaus. Ihan samoin kun erinäiset vaarallisen työn lisät mitä on määrättynä. Iltalisä on vastaavaa, koska sellasena päivänä ei voi tehdä käytännössä mitään kun on iltavuorossa.

Muutenkin siinä jatkuvassa kolmivuorossa on aika harvassa ne viikonloput kun on vapaata, joten siitäkin varmaan pitäisi joku korvaus saada.

 

[Zacksa]

No voihan ratkaista kun se raha kannustaa ottamaan "paskemman" homman vastaan vrt. vastaava päivätyö. Yövuorolisä on tuosta korvaus. Ihan samoin kun erinäiset vaarallisen työn lisät mitä on määrättynä. Iltalisä on vastaavaa, koska sellasena päivänä ei voi tehdä käytännössä mitään kun on iltavuorossa.

Muutenkin siinä jatkuvassa kolmivuorossa on aika harvassa ne viikonloput kun on vapaata, joten siitäkin varmaan pitäisi joku korvaus saada.

Iltavuorossa nimenomaan voi tehdä paljon enemmän kuin aamulla. Kaikki palvelut auki ja päivänvaloa riittää. Tekisin mieluusti pelkkää iltavuoroa jos se olisi mahdollista.
Varsinkin talvella inhottavaa kun valoisaan aikaan ei voi ulkona tehdä mitään. Ehkä talvisin pitäisikin saada lisäkorvaus tästä valtavasta haitasta kun jää vähäisetkin auringon d-vitamiinit saamatta.

 

[3dfx]

Iltavuorossa nimenomaan voi tehdä paljon enemmän kuin aamulla. Kaikki palvelut auki ja päivänvaloa riittää. Tekisin mieluusti pelkkää iltavuoroa jos se olisi mahdollista.
Varsinkin talvella inhottavaa kun valoisaan aikaan ei voi ulkona tehdä mitään. Ehkä talvisin pitäisikin saada lisäkorvaus tästä valtavasta haitasta kun jää vähäisetkin auringon d-vitamiinit saamatta.

Sinä voit varmaan omat iltalisäsi neuvotella pois tai antaa kavereille. Aika moni kuitenkin näkee, että aamulla ei voi tehdä mitään kun koko päivä menee töihin menoa odotellessa ja kelloa tuijotellessa ja illalla ei voi tehdä mitään kun pitää jo parin tunnin päästä mennä nukkumaan. Aamu- tai päivävuoron jälkeen kuitenkin voi vielä tehdä aika paljon ennen nukkumaanmenoa

 

[Zacksa]

Sinä voit varmaan omat iltalisäsi neuvotella pois tai antaa kavereille. Aika moni kuitenkin näkee, että aamulla ei voi tehdä mitään kun koko päivä menee töihin menoa odotellessa ja kelloa tuijotellessa ja illalla ei voi tehdä mitään kun pitää jo parin tunnin päästä mennä nukkumaan. Aamu- tai päivävuoron jälkeen kuitenkin voi vielä tehdä aika paljon ennen nukkumaanmenoa

Miksi ihmeessä pitää tuijotella kelloa? Tuijotatko myös päivävuoron jälkeen että kohta pitää mennä nukkumaan?

 

[3dfx]

Miksi ihmeessä pitää tuijotella kelloa? Tuijotatko myös päivävuoron jälkeen että kohta pitää mennä nukkumaan?

Olisko siksi jos töissä pitää olla 13.30 niin sillon pitää katsoa että on töissä 13.30...koko päivä sitä että kerkeisinköhän tuon vielä, mitäs se kello nyt olikaan.

 

[Zacksa]

Olisko siksi jos töissä pitää olla 13.30 niin sillon pitää katsoa että on töissä 13.30...koko päivä sitä että kerkeisinköhän tuon vielä, mitäs se kello nyt olikaan.

Silloin kun joskus tein vuorotöitä, niin laitoin herätyskellon soimaan sellaiseen aikaan että ehdin töihin. Sekä ilta-, että aamuvuorossa. Kumpaankaan ei tarvinnut tuijottaa kelloa. Jos tuosta saa tehtyä ongelman itselleen, niin varmaan kaikki muukin arki on hirveän raskasta

 

[Timo 2]

Eli tuota ei voi ratkaista maksamalla lisiä, vaan ainoastaan vaihtamalla kiertoa pidemmiksi sykleiksi, jos kierto on pakko olla

Muistampa vain tapauksen ettei saanut tehdä yli 3 viikkoa yhtä vuoroa vaikka olisi vaihtanut työkaverin kanssa ja molemmat olisi ollut tyytyväisiä.. Ohjeistus oli tullut kuulema ylhäältä käsin.


Ylipäätään ihmettelen tätä valitusta duunarin lissistä sellaisilta, jotka tekee töitä arkisin 8-16. Ilmeisesti tässä on perisuomalainen kateus, kun itse ei saa noita lisiä, ei muidenkaan kuulu saada.

Maksetaan kaikille perustulona 2000 € kuussa, niin voidaan poistaa kaikki lisät ja työehtosopimukset, yms. Tällöin on vapaat työmarkkinat, kun kumpikaan ei ole pakotettu mihinkään.

 

[Zacksa]

Muistampa vain tapauksen ettei saanut tehdä yli 3 viikkoa yhtä vuoroa vaikka olisi vaihtanut työkaverin kanssa ja molemmat olisi ollut tyytyväisiä.. Ohjeistus oli tullut kuulema ylhäältä käsin.


Ylipäätään ihmettelen tätä valitusta duunarin lissistä sellaisilta, jotka tekee töitä arkisin 8-16. Ilmeisesti tässä on perisuomalainen kateus, kun itse ei saa noita lisiä, ei muidenkaan kuulu saada.

Maksetaan kaikille perustulona 2000 € kuussa, niin voidaan poistaa kaikki lisät ja työehtosopimukset, yms. Tällöin on vapaat työmarkkinat, kun kumpikaan ei ole pakotettu mihinkään.

Ja jos yritettäisi paikallisesti sopia jotain mukavmpia työvuoroja, niin liiton punaniskat nousee barrikadeille

 

[GuntherPrien]

Ja jos yritettäisi paikallisesti sopia jotain mukavmpia työvuoroja, niin liiton punaniskat nousee barrikadeille

Miksi nousisi, jos sopimuksissa noudatetaan lakeja ja TES:n määräyksiä?

Yötyötä voidaan siis teettää kaikissa työaikalain 7 §:ssä säädetyissä töissä, vaikka työaikaa ei tosiasiassa olisi järjestetty jaksoihin. Peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärästä on säädetty lain 8 §:n 5 momentissa ja sen mukaan yövuoroja voi jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä olla peräkkäin enintään viisi. Yövuoro on sellainen vuoro, jossa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan.

Peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärä uuden työaikalain mukaan - Tilisanomat.fi

Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan 1.1.2020. Siinä säännöllisen työajan enimmäismäärä on yhä enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja …

tilisanomat.fi

Näköjään uusi neuvottelukierros on saatu virallisesti avattua yrityskohtaisella sopimuksella.

Metsä Groupille ja Teollisuusliitolle yrityskohtainen työehtosopimusratkaisu - Teollisuusliitto

Metsä Group ja Teollisuusliitto ovat uudistaneet mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen. Työehtosopimus kattaa kaikki yrityksen

www.teollisuusliitto.fi

Jälleen vain SAK on listannut liittojensa TES:n tilanteet.

Kuukausikohtainen listaus

Katso SAK:n kuukausikohtaisesta listasta, milloin ammattiliittojen työehtosopimukset päättyvät ja mitkä neuvottelut ovat alkaneet.

www.sak.fi

 

[Resetor]

Ja jos yritettäisi paikallisesti sopia jotain mukavmpia työvuoroja, niin liiton punaniskat nousee barrikadeille

Outoa... Miksi hitossa nousevat? Minä olen yrittänyt olla sopimassa työvuoroja mitä jäsenet on vain keksineet haluta. Nyt 12 tunnin vuoroja uusimpana... Ehkä mulla ei sitten ole punaista niskaa.

 

[3dfx]

Silloin kun joskus tein vuorotöitä, niin laitoin herätyskellon soimaan sellaiseen aikaan että ehdin töihin. Sekä ilta-, että aamuvuorossa. Kumpaankaan ei tarvinnut tuijottaa kelloa. Jos tuosta saa tehtyä ongelman itselleen, niin varmaan kaikki muukin arki on hirveän raskasta

No se on toki kätevää jos pystyy nukkumaan esim. 12.30 saakka, yleensä ihmiset vaan herää aamulla ja kattelee koko aamupäivän kelloa ja haluaa ankeammasta työajasta lisäkorvauksen vrt. normityö.

 

[3dfx]

Ja jos yritettäisi paikallisesti sopia jotain mukavmpia työvuoroja, niin liiton punaniskat nousee barrikadeille

niitähän voi sopia verrattaen vapaasti paikallisesti, et en ymmärrä tätäkään valitusta. Aika moni tes on nykyisin todella löyhä.

Jos työntekijäpuoli tai työnantajapuoli ei suostu niin sillon mennään tessin ohjeiden mukaan.

 

[Zacksa]

No se on toki kätevää jos pystyy nukkumaan esim. 12.30 saakka, yleensä ihmiset vaan herää aamulla ja kattelee koko aamupäivän kelloa ja haluaa ankeammasta työajasta lisäkorvauksen vrt. normityö.

Ei sitä herätyskelloa ole pakko käyttää siihen että nukkuu kunnes se soi Vaan puuhailee koko päivän mitä puuhailee ja kun se soi niin lähtee töihin.