Työmarkkinakierrokset.

[ExtraEvil6666]

Jos hoitajat jotenkin haluaisivat vaikuttaa tähän niin sitten eivät ollenkaan hakeutuisi alalle.
Tällöin kysyntä kyllä räjähtäisi kasvuun, ja sen myötä palkatkin lähtisivät nousuun. Ulkomaista työvoimaa kun kaikkiin tehtäviin ei kuitenkaan voida käyttää (vaikka nytkin jotkut hyvinvointialueet kuten Pirkanmaan hyvinvointialue haluaisivat palkata ulkomaista työvoimaa Pirkanmaan hyvinvointialue valmistelee hoitohenkilökunnan palkkaamista ulkomailta ).

Pääkaupunkiseudulla jo ainakin 20 vuotta on ollut pula hoitajista, ei markkinamekanismi ole silti palkkoja nostanut (poikkeuksena 2007 sopimus, mutta silloinkin joukkoirtisanoutumisuhan kautta). Työvoimapulassa töissä olevat tekevät vaan enemmän.

 

[pulatunnus]

Orjuus on myös työtä jonka tekemättä jättämisestä seuraa rangaistus. Siitähän tässä on kyse.

Tämä ehkä sitä liittojen käyttämää retoriikkaa.

Jos määritelmä olisi tuo, niin orjuus sana kokisi kovan inflaation ja sille perinteiselle merkitykselle pitäisi keksi uusi sana.

 

[VuohiKauhu]

Höpö höpö tässä mistään orjuuttamisesta tai pakkotyöstä ole kyse. Orjuuttamisessa ei makseta palkkaa (tai sitten maksetaan jotakin minimaalista palkkaa, mutta henkilöllä ei ole todellisuudessa mahdollisuutta luopua työstä). Pakkotyö käsitetään normaalisti rikokseta seuraavaksi rangaistukseksi (voi olla myös velkaorjuutta, ihmiskaupan seurausta yms.). Vaikka pakkotyötä ei Suomena laissa enää tunnetakaan, niin yhteiskuntapalvelus tunnetaan (rikoksesta seuraavana rangaistuksena). Eikä siitäkään makseta palkkaa.

Erikoiset määritelmät. Eikös työ, jota ei ole laillista mahdollisuutta lopettaa, ole pakkotyötä vähän niin kuin ipso facto?

 

[Resetor]

Tämä ehkä sitä liittojen käyttämää retoriikkaa.

Jos määritelmä olisi tuo, niin orjuus sana kokisi kovan inflaation ja sille perinteiselle merkitykselle pitäisi keksi uusi sana.

Tämän näin joku orjuutta vastustava järjestö Wikipedian mukaan määrittelee. Orjuus – Wikipedia

 

[pulatunnus]

Erikoiset määritelmät. Eikös työ, jota ei ole laillista mahdollisuutta lopettaa, ole pakkotyötä vähän niin kuin ipso facto?

Tässä nyt unohtuu se että liitto kieltää työnteon. ja kyse tehtävistä jotka on kriittisiä.

Jos halutaan säilyttää lakko-oikeus ja turvata välttämättömät toiminnot, niin jotain konsteja on haettava, jos se liitto ei jätä riittävästi työvoimaa töihin.

Ei nämä ole ainoita asioita mihin voidaan henkilöitä määrätä. Tässä nyt on kyse siitä että nyt kyse isommasta määrästä ja työtaistelusta.

Ja koska kyse tehtävistä joihin ei voida mitään random ihmisiä määrät, niin koskee vain henkilöitä joilla pätevyys/osaaminen ko tehtäviin. Päättäjien pitää etsiä keinoja millä pienin paha.

 

[VuohiKauhu]

Tässä nyt unohtuu se että liitto kieltää työnteon. ja kyse tehtävistä jotka on kriittisiä.

Viittasin tuolla irtisanoutumisiin. Suojelutyöstäkin saa sentään irtisanoutua.

 

[Jan11]

Tämän näin joku orjuutta vastustava järjestö Wikipedian mukaan määrittelee. Orjuus – Wikipedia

Tuohan tietysti edellyttäisi, että työstä ei ole mahdollista irtisanoutua, vaan myös se olisi rangaistavaa.
Mutta se ja sama.

Tämä tilanne on jo aika kierroksilla. Esim. onko kumpikaan osapuoli (Tehy, Super & KT) huomannut, että sopimuksen mahdollistavan kompromissiin tarvittava rahoitus on jo valmiiksi kytketty hyvinvointialueiden rahoitukseen ansiotasoindeksin osuudessa, jossa sovittavat palkat näkyvät sekä toisaalta perälautamääritelmässä? Ts. on sopu lopulta millainen hyvänsä, valtio = veronmaksajat (niiden lapset jne.) sen sitten maksavat. Vai onko tämä asia, josta molemmat osapuolet katsovat parhaaksi vaieta, kun se ei oikein palvele kummankaan tarkoitusperiä?

 

[Resetor]

Tuohan tietysti edellyttäisi, että työstä ei ole mahdollista irtisanoutua, vaan myös se olisi rangaistavaa.
Mutta se ja sama.

Tämä tilanne on jo aika kierroksilla. Esim. onko kumpikaan osapuoli (Tehy, Super & KT) huomannut, että sopimuksen mahdollistavan kompromissiin tarvittava rahoitus on jo valmiiksi kytketty hyvinvointialueiden rahoitukseen ansiotasoindeksin osuudessa, jossa sovittavat palkat näkyvät sekä toisaalta perälautamääritelmässä? Ts. on sopu lopulta millainen hyvänsä, valtio = veronmaksajat (niiden lapset jne.) sen sitten maksavat. Vai onko tämä asia, josta molemmat osapuolet katsovat parhaaksi vaieta, kun se ei oikein palvele kummankaan tarkoitusperiä?

Eikai siinä ole mitään epäselvää, et veronmaksajat sen hoitajien palkkojen korotuksen maksaisi? Onhan tuosta ollut puhetta.

 

[pulatunnus]

Viittasin tuolla irtisanoutumisiin. Suojelutyöstäkin saa sentään irtisanoutua.

Liitto ja työntekijät organisoi joukkoirtisanoutumisia, eli on osa lakkoasetta.

 

[VuohiKauhu]

Liitto ja työntekijät organisoi joukkoirtisanoutumisia, eli on osa lakkoasetta.

Ainakin itse näen oikeuden valita työpaikkansa paljon perustavanlaatuisempana oikeutena kuin lakko-oikeuden. Jos tälle tielle lähdetään, niin miksei kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä voitaisi yksinkertaisesti pakottaa tekemään hommiaan ilmaiseksi vankeuden uhalla? Valtio säästäisi aika paljon rahaa.

 

[Jan11]

Eikai siinä ole mitään epäselvää, et veronmaksajat sen hoitajien palkkojen korotuksen maksaisi? Onhan tuosta ollut puhetta.

Siltipä se vaan esim. tämän aamun uutisissa SuPerin Paavola edelleen vaati hallituksella Deus ex machina -väliintuloa.

 

[pulatunnus]

Ainakin itse näen oikeuden valita työpaikkansa paljon perustavanlaatuisempana oikeutena kuin lakko-oikeuden.

Toki, mutta se eriasia.

Jos tälle tielle lähdetään, niin miksei kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä voitaisi yksinkertaisesti pakottaa tekemään hommiaan ilmaiseksi vankeuden uhalla? Valtio säästäisi aika paljon rahaa.

Ei hoitajat ole ainoa ala missä henkilöstöä kriittisissä tehtävissä, hoitaja järjestöt käyttää toistamiseen lakkoasetta niin isosti että riskeeraa asioita.

Siinä sitten se varaa että joillekkin voi tulla mieleen että onko hoitajista käyttämää lakkoasetta, jos toistuvasti sen kanssa ongelmia.

 

[ExtraEvil6666]

Tämä ehkä sitä liittojen käyttämää retoriikkaa.

Jos määritelmä olisi tuo, niin orjuus sana kokisi kovan inflaation ja sille perinteiselle merkitykselle pitäisi keksi uusi sana.

Oikeampi määritelmä olisi pakkotyö. "Pakkotyö on määritelty vuoden 1930 sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan työksi tai palvelukseksi, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltain henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut."

Vuonna 2007 väsättiin laki, jolla olisi pakotettu työntekijät töihin rangaistuksen uhalla riippumatta siitä, ovatko he irtisanoutuneet tai töissä muualla.

 

[Kautium]

En ole hirveän kattavasti seurannut tätä keskustelua, joten voisiko joku tiivistää, että mistä tässä hoitajien taistelussa on kyse? Käsittääkseni saavat kuitenkin ihan kohtuullista palkkaa verrattain simppelillä koulutuksella. Palkkakuoppa voi olla olemassa, mutta vaatimukset ovat mielestäni täysin kohtuuttomia. Jos taas työn määrä on ongelma, niin miten ihmeessä se korjaantuu sillä että nostetaan nostetaan palkkoja? Ehkä se auttaa sietämään tilannetta paremmin, mutta eikö järkevämpää olisi pyrkiä palkkaamaan lisää henkilöstöä ja korjaamaan sitä alkuperäistä ongelmaa? Nyt tuossa voi käydä jopa päinvastoin, eli jos saavat tahtonsa läpi, niin enempää väkeä ei voida palkata jatkossakaan, kun nykyiset hoitajat suhmuroivat kuin paperiliitto konsanaan. Tosin taitavat vaatia nyt molempia, eli kohtuuttomia palkankorotuksia ja lisää työntekijöitä. Hoitajien koulutuksessa ei ole varmaankaan käyty talousasioita läpi kovinkaan syvälisesti, kun uskomus rahaa tuottavasta taikaseinästä elää niin syvällä?

Jos taas työolot ovat ongelma, kuten monessa yhteydessä ovat mainostaneet, niin ei sekään kyllä hoitajien palkkauksella parane.

Huokaus. On kyllä ymmärrys tällaiselle vähän koetuksella, kun samaan aikaan Venäjä virittelee kolmatta maailmansotaa ja pakotteiden sekä puolustusbudjetin pakollisen kasvattamisen seurauksena talous on koetuksella ja elintaso laskussa. Lööpeissä ministerit kuuluttavat kaikilta solidaarisuutta, mutta ei ole vissiin kohtuullista kuitenkaan vaatia hoitajilta sitä solidaarisuutta?

 

[demu]

Orjuus on myös työtä jonka tekemättä jättämisestä seuraa rangaistus. Siitähän tässä on kyse.

Oletko siis sitä mieltä, että varusmies/siviilipalvelus ja maanpuolustus ovat myös orjuuttamista, koska niiden tekemättä jättämisestä seuraa rangaistus?
Samoin omien lapsien kasvattamis ja huoletimisvelvollisuus ovat orjuuttamista? Niidenkin tekemättä jättämisestä seuraa rangaistus?

Orjuuttaminen ja pakkotyö ovat kovaa sanoja, joka tällaiseen työmarkkinan poikkeustilanteeseen ei vain sovi.

 

[Resetor]

En ole hirveän kattavasti seurannut tätä keskustelua, joten voisiko joku tiivistää, että mistä tässä hoitajien taistelussa on kyse? Käsittääkseni saavat kuitenkin ihan kohtuullista palkkaa verrattain simppelillä koulutuksella. Palkkakuoppa voi olla olemassa, mutta vaatimukset ovat mielestäni täysin kohtuuttomia. Jos taas työn määrä on ongelma, niin miten ihmeessä se korjaantuu sillä että nostetaan nostetaan palkkoja? Ehkä se auttaa sietämään tilannetta paremmin, mutta eikö järkevämpää olisi pyrkiä palkkaamaan lisää henkilöstöä ja korjaamaan sitä alkuperäistä ongelmaa? Nyt tuossa voi käydä jopa päinvastoin, eli jos saavat tahtonsa läpi, niin enempää väkeä ei voida palkata jatkossakaan, kun nykyiset hoitajat suhmuroivat kuin paperiliitto konsanaan. Tosin taitavat vaatia nyt molempia, eli kohtuuttomia palkankorotuksia ja lisää työntekijöitä. Hoitajien koulutuksessa ei ole varmaankaan käyty talousasioita läpi kovinkaan syvälisesti, kun uskomus rahaa tuottavasta taikaseinästä elää niin syvällä?

Jos taas työolot ovat ongelma, kuten monessa yhteydessä ovat mainostaneet, niin ei sekään kyllä hoitajien palkkauksella parane.

Huokaus. On kyllä ymmärrys tällaiselle vähän koetuksella, kun samaan aikaan Venäjä virittelee kolmatta maailmansotaa ja pakotteiden sekä puolustusbudjetin pakollisen kasvattamisen seurauksena talous on koetuksella ja elintaso laskussa. Lööpeissä ministerit kuuluttavat kaikilta solidaarisuutta, mutta ei ole vissiin kohtuullista kuitenkaan vaatia hoitajilta sitä solidaarisuutta?

Sairaanhoitajan peruspalkka on noin 2600€/kk. Jos teet kolmivuorotyötä, niin palkka on parempi. Keskimäärin sh palkka on 3300€/kk. Saman tason koulutuksen saaneella insinöörillä kunnalla palkka on keskimäärin 4071€/kk. Tuo 3300€/kk on hiukan epäreilu, kun siinä on mukana pandemia ajan ihan helvetilliset ylityö määrät.
Lähihoitajien palkka keskimäärin on 2901€/kk, ja kunnalla palomiehellä 3314. Saman tasoinen koulutus.

Palkka on nyt se keino jolla yritetään pitää edes loput alalla. Tottakai tuon lisäksi pitää tehdä isoja muutoksia työoloihin ja johtamiseen. Palkkaus ei yksin riitä.

Hoitoala on osa maanpuolustusta. Jos meillä ei ole toimivaa terveydenhuoltoa, niin sodassa ei haavoittunut saa apua.

 

[Paapaa]

Palkka on nyt se keino jolla yritetään pitää edes loput alalla.

Oliko sulla tai jollain tilastoa siitä, miten hoitajien määrä on muuttunut vuosien saatossa? Ja koulutukseen hakeutuminen?

 

[Coppis667]

En ole hirveän kattavasti seurannut tätä keskustelua, joten voisiko joku tiivistää, että mistä tässä hoitajien taistelussa on kyse? Käsittääkseni saavat kuitenkin ihan kohtuullista palkkaa verrattain simppelillä koulutuksella. Palkkakuoppa voi olla olemassa, mutta vaatimukset ovat mielestäni täysin kohtuuttomia. Jos taas työn määrä on ongelma, niin miten ihmeessä se korjaantuu sillä että nostetaan nostetaan palkkoja? Ehkä se auttaa sietämään tilannetta paremmin, mutta eikö järkevämpää olisi pyrkiä palkkaamaan lisää henkilöstöä ja korjaamaan sitä alkuperäistä ongelmaa? Nyt tuossa voi käydä jopa päinvastoin, eli jos saavat tahtonsa läpi, niin enempää väkeä ei voida palkata jatkossakaan, kun nykyiset hoitajat suhmuroivat kuin paperiliitto konsanaan. Tosin taitavat vaatia nyt molempia, eli kohtuuttomia palkankorotuksia ja lisää työntekijöitä. Hoitajien koulutuksessa ei ole varmaankaan käyty talousasioita läpi kovinkaan syvälisesti, kun uskomus rahaa tuottavasta taikaseinästä elää niin syvällä?

Jos taas työolot ovat ongelma, kuten monessa yhteydessä ovat mainostaneet, niin ei sekään kyllä hoitajien palkkauksella parane.

Huokaus. On kyllä ymmärrys tällaiselle vähän koetuksella, kun samaan aikaan Venäjä virittelee kolmatta maailmansotaa ja pakotteiden sekä puolustusbudjetin pakollisen kasvattamisen seurauksena talous on koetuksella ja elintaso laskussa. Lööpeissä ministerit kuuluttavat kaikilta solidaarisuutta, mutta ei ole vissiin kohtuullista kuitenkaan vaatia hoitajilta sitä solidaarisuutta?

Hoitajia on ollut todella pitkään ihan liian vähän -> työkuorma kasvanut kestämättömäksi -> työn vaativuustaso ei vastaa nykyistä palkkausta mitenkään.
Ei kai se tuon vaikeampaa logiikkaa ole?

Tosiaan pelkkä palkan nostaminen ei poista sitä pahinta ongelmaa, eli henkilökuntavajautta.
Mutta nykyisellä palkkatasolla alalle ei saada niitä tekijöitä ja henkilövajautta ei saada korjattua.
Toki halpatyövoimaa voidaan tuoda konttikaupalla, mutta ei sekään auta henkiövajauteen, koska ei ne osaa tehdä niitä töitä kunnolla.

Mediassa on esitelty HUS (Helsingin) alueen sairaanhoitajan palkkaa, mutta pitää tajuta ettei samaan palkkatasoon (välttämättä) pääse muualla.
Samaan aikaan unohdetaan lähihoitajien passsska palkka, vaikka monissa paikoissa lähihoitajat tekevät myös vastaavaa työtä kuin sairaanhoitajat.
Usein hoitajan työ on myös jatkuvaa vuorotyötä, mitä ei moni myöskään tajua ottaa huomioon miettiessä hoitajien palkkatasoa.

Moni vähättelee hoitajien työn vaativuutta ja työn raskautta, vaikka ne ei todellisuudessa tajua ei tiedä yhtään mitä se hoitaja oikeasti tekee työpäiviensä aikana.

Kysyn uudestaan kysymyksen, mitä olen kysynyt jo aikaisemmin.
Mikä muu työ on sellaista, että se on jonkun pakko tehdä joka päivä tai muuten ihmisiä voi kuolla?

 

[vekaas]

Kyllähän kun tätä keskustelua seuraa niin vahvistuu vaan kuva siitä että sh homma on ihan koiranhommaa, tai jopa pikkasen alle. Kymmenen vuotta yo-sairaalan leikkurissa toimineena huomaa ettei kiitosta tule shp-johdolta, ei lääkäreiltä eikä kyllä kansaltakaan. Upotkoon koko paska.

 

[IhmeellinenJuttu]

Hoitajien työtaistelussa on kyse siitä, että sote-alat ovat täydellisessä kaaoksessa ja kriisissä. Työntekijäpula on massiivinen, ihmisiä kuolee sen vuoksi jatkuvasti eikä myöskään lakisääteisiä sote-palveluita pystytä tarjoamaan yksinkertaisesti sen vuoksi ettei ole työntekijöitä. Jäljelle olevien hoitajien työmäärä ja työskentelyolosuhteet ovat karseat ja hoidon laatu monesti pakon sanelemana huonoa. Tämä osaltaan ruokkii entisestään työntekijäpakoa alalta eikä myöskään uusia tulijoita ole. Noidankehä on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa ja nyt ollaan siis pisteessä, että tulee ruumiita ja lakia rikotaan. Yhteiskunnan peruspilari on murtumispisteessä.

Hoitajat eivät saa mitenkään koulutukseen, vastuuseen, työmäärään ja stressiin nähden kohtuullista palkkkaa. Korkeakoulutetun sairaanhoitajan peruspalkka on luokkaa 2500 euroa. Kokeneen vuosikymmeniä töissä olleen sairaanhoitajan palkka on 2700 (eli kokemuslisä 8%). Tämä ei ole mitenkään riittävä palkka kyseisen tehtävän hoitamisesta ja siksi porukkaa ei kiinnosta ala, tekijät lähtevät ja uusia ei hakeudu koulutukseen. Palkan nostaminen lisää alan vetovoimaisuutta ja kasvattaa motivaatiota. Sote-ala ei ole mikään kutsumusala vaan raskasta raatamista ja raha on työssäkäyvälle se pääsyy käydä töissä varsinkin sote-alan työskentelyolosuhteet huomioden. Palkka ei ole pikaratkaisu mutta muuta keinoa ei ole, kukaan ei halua tehdä työtä ilman asiallista korvausta. Uusia työntekijöitä ei voi palkata kun niitä ei ole. Työntekijäpula on massiivinen, ainoastaan palkannosto on ratkaisu. Ihan kuten muillakin aloilla, tekijöitä löytyy kun korvaus vastaa työn vaativuutta. Nyt näin ei ole.

 

[Resetor]

Oliko sulla tai jollain tilastoa siitä, miten hoitajien määrä on muuttunut vuosien saatossa? Ja koulutukseen hakeutuminen?

Tilastoa en nyt keksi tähän, mutta:

Imatralla lähihoitajaopintoihin haki vain yksi henkilö – Hakijamäärä on kaikkien aikojen pohjanoteeraus: Alan imago on selvästi kärsinyt, pohtii koulutuspäällikkö Helena Kiuru

Lähihoitajalinjan hakijamäärä romahti Imatralla. – Pelottaako hakijoita, että työtä on niin paljon tarjolla, ettei kaikkea ehdi tehdä, Saimaan ammattiopiston Sampon koulutuspäällikkö Helena Kiuru pohtii hakijakadon syytä.

www.uutisvuoksi.fi

"Hoitotyön imago on kaamea", sanoo koulutusalajohtaja – hoitajista on pulaa, ja alan koulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet

Viime vuonna kolmessa ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan päiväopintoihin oli enemmän aloituspaikkoja kuin ensisijaisia hakijoita.

yle.fi

 

[ExtraEvil6666]

En ole hirveän kattavasti seurannut tätä keskustelua, joten voisiko joku tiivistää, että mistä tässä hoitajien taistelussa on kyse? Käsittääkseni saavat kuitenkin ihan kohtuullista palkkaa verrattain simppelillä koulutuksella. Palkkakuoppa voi olla olemassa, mutta vaatimukset ovat mielestäni täysin kohtuuttomia. Jos taas työn määrä on ongelma, niin miten ihmeessä se korjaantuu sillä että nostetaan nostetaan palkkoja? Ehkä se auttaa sietämään tilannetta paremmin, mutta eikö järkevämpää olisi pyrkiä palkkaamaan lisää henkilöstöä ja korjaamaan sitä alkuperäistä ongelmaa? Nyt tuossa voi käydä jopa päinvastoin, eli jos saavat tahtonsa läpi, niin enempää väkeä ei voida palkata jatkossakaan, kun nykyiset hoitajat suhmuroivat kuin paperiliitto konsanaan. Tosin taitavat vaatia nyt molempia, eli kohtuuttomia palkankorotuksia ja lisää työntekijöitä. Hoitajien koulutuksessa ei ole varmaankaan käyty talousasioita läpi kovinkaan syvälisesti, kun uskomus rahaa tuottavasta taikaseinästä elää niin syvällä?

Jos taas työolot ovat ongelma, kuten monessa yhteydessä ovat mainostaneet, niin ei sekään kyllä hoitajien palkkauksella parane.

Huokaus. On kyllä ymmärrys tällaiselle vähän koetuksella, kun samaan aikaan Venäjä virittelee kolmatta maailmansotaa ja pakotteiden sekä puolustusbudjetin pakollisen kasvattamisen seurauksena talous on koetuksella ja elintaso laskussa. Lööpeissä ministerit kuuluttavat kaikilta solidaarisuutta, mutta ei ole vissiin kohtuullista kuitenkaan vaatia hoitajilta sitä solidaarisuutta?

Suomessa tuotetaan terveydenhuoltoa erittäin kohtuullisin kustannuksin. On luotettu siihen, että tulijoita alalle aina on. Todellisuudessa työvoimapula on ollut jo vuosia, pääkaupunkiseudulla vuosikymmeniä. Suomessa hoitoalojen palkat ovat suhteessa muihin palkkoihin alempia, kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja suuressa osassa Eurooppaa.

Sairaanhoitaja saa Suomessa yli tonnin vähemmän kuin Tanskassa – kansainvälinen vertailu paljastaa hoitajien palkkakuopan syvyyden

Suomalainen sairaanhoitaja ansaitsee selvästi vähemmän kuin kollegansa Pohjois-Euroopassa. Samaan aikaan työtahti on kova, koska hoidettavien määrä on tasaisessa kasvussa.

yle.fi

Tällä hetkellä palkattaisiin kyllä lisää porukkaa, mutta ei ole tulijoita, kun raskas työ ja huono palkka eivät yllättäen kiinnostele. Näin erityisesti raskaimmissa töissä (esimerkiksi vanhustenhuollossa). Päätä on työnnetty pensaaseen vuosia ja työnantajapuoli haluaisi jatkaa sen pään työntämistä pensaaseen.

 

[Coppis667]

Hoitajien työtaistelussa on kyse siitä, että sote-alat ovat täydellisessä kaaoksessa ja kriisissä. Työntekijäpula on massiivinen, ihmisiä kuolee sen vuoksi jatkuvasti eikä myöskään lakisääteisiä sote-palveluita pystytä tarjoamaan yksinkertaisesti sen vuoksi ettei ole työntekijöitä. Jäljelle olevien hoitajien työmäärä ja työskentelyolosuhteet ovat karseat ja hoidon laatu monesti pakon sanelemana huonoa. Tämä osaltaan ruokkii entisestään työntekijäpakoa alalta eikä myöskään uusia tulijoita ole. Noidankehä on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa ja nyt ollaan siis pisteessä, että tulee ruumiita ja lakia rikotaan. Yhteiskunnan peruspilari on murtumispisteessä.

Hoitajat eivät saa mitenkään koulutukseen, vastuuseen, työmäärään ja stressiin nähden kohtuullista palkkkaa. Korkeakoulutetun sairaanhoitajan peruspalkka on luokkaa 2500 euroa. Kokeneen vuosikymmeniä töissä olleen sairaanhoitajan palkka on 2700 (eli kokemuslisä 8%). Tämä ei ole mitenkään riittävä palkka kyseisen tehtävän hoitamisesta ja siksi porukkaa ei kiinnosta ala, tekijät lähtevät ja uusia ei hakeudu koulutukseen. Palkan nostaminen lisää alan vetovoimaisuutta ja kasvattaa motivaatiota. Sote-ala ei ole mikään kutsumusala vaan raskasta raatamista ja raha on työssäkäyvälle se pääsyy käydä töissä varsinkin sote-alan työskentelyolosuhteet huomioden. Palkka ei ole pikaratkaisu mutta muuta keinoa ei ole, kukaan ei halua tehdä työtä ilman asiallista korvausta. Uusia työntekijöitä ei voi palkata kun niitä ei ole. Työntekijäpula on massiivinen, ainoastaan palkannosto on ratkaisu. Ihan kuten muillakin aloilla, tekijöitä löytyy kun korvaus vastaa työn vaativuutta. Nyt näin ei ole.

Hoitajista on pulaa, mutta samaan aikaan SOTE puolen hallinto kasvaa kasvamistaan...
Vähän niinkuin muutenkin julkisen puolen kampaviinereiden syöjät.

Yksityinen sairaanhoito ja palvelut lisääntyy.
Yksityisellä puolella tärkeintä on tuottaa voittoa yrityksellään. Mitenkähän käy työntekijöiden palkkojen ja hoidon tason?

 

[vermont]

Syöksylaskussa oleva hoitoala saa kyllä pitämään kiinni kaksin käsin työterveydestä ja/tai terveysvakuutuksista.

Hoitosektori kun joutuu kilpailemaan opiskelijoista kaikkien muidenkin alojen kanssa, niin suosittelisin palkan sijaan kilpailevan pienen ällä työajalla, joka merkitsee tietyn tulotason jälkeen huomattavasti enemmän kuin satasien palkankorotus. Toki kustannuksia sekin tuo lisää, mutta vetovoimatekijä luulisi olevan parempi.

Toinen on ulkomaisiin hoitajiin "investointi". Suomessa ei yksinkertaisesti oma poppoo tule riittämään, joten kunnollinen kokonaispalvelu-import palvelu pitäisi pystyttää, jotta Keski-Eurooppa ei vie kaikkia hoitajia meidän nenän edestä.

 

[Wilmo]

Monasti puhutaan "verrattain simppelistä koulutuksesta". Itse toimin hoitotason ensihoitajana erittäin kiireellisessä kaupunkiympäristössä pääkaupunkiseudulla. Pohjakoulutukseni on ensihoitaja(amk), joka on 240op ja on vaativuustasoltaan huomattavasti esim. amk-insinöörikoulutusta vaativampi. Koulutuksen jälkeen vaaditaan minimissään vuosi työkokemusta kiireellisestä ensihoidosta perustasolla, monasti kuitenkin käytännössä tämä venyy muutamaan vuoteen. Tämän jälkeen on 6kk perehdytys hoitotasolle, jossa käydään läpi mm. toimenpiteitä ja lääkehoitoa, sekä tilannejohtamista ym. taktista näkemystä. Perehdytyksen suorittaa hoitotason ensihoitaja normaalin työn ohessa. Eli käytännössä puhutaan noin kuuden vuoden putkesta, jotta voidaan minimissään toimia hoitotason ensihoitajana ambulanssissa (4v amk -> 1-2v perustason työkokemus -> min. 6kk perehdytys hoitotasolle). Vuosittain vaaditaan minimissään 24 tuntia koulutusta ja teoriakoe koko osaamisalueesta, jotta voi pitää hoitotason palkan. Plussana voidaan pitää lähes täydellistä autonomiaa työtehtävien suorittamiseksi. Tämän lisäksi olen suorittanut ensihoitaja(yamk)-tutkinnon (johtaminen ja kehittäminen), joka on 90op "maisteri-tutkinto". Viimeisimmässä palkkakuitissa työkokemusta on kertynyt 12 vuotta, 11 kuukautta. Säännöllinen työaika 42 tuntia viikossa.

Euroina nämä tarkoittaa valmistumisen jälkeen tuon 1-2v + 6kk 2300e/kk, jonka jälkeen palkkaluokka nousee ad 2700e/kk, kun hoitotason velvoitteet ovat voimassa. Minun työkokemuksella tulee täydet lisät, joka on 210e/kk. Lomaa 30 vrk/vuosi. Yamk-koulutuksesta ei tule lisää palkkaa, se lähinnä avaa "urapolkua" esimiestehtäviin (ensihoidon kenttäjohtaja, ensihoitomestari, ensihoitopäällikkö).

 

[Lämpöpumppu]

Pohjakoulutukseni on ensihoitaja(amk), joka on 240op ja on vaativuustasoltaan huomattavasti esim. amk-insinöörikoulutusta vaativampi.

Takerrun tähän, mutta miten se tutkinto on vaativampi tai miten se mitataan? En silti väitä, että insinööritutkinto olisi mitenkään haastava, sillä se ei sitä ole kuten ei sairaanhoitajatutkintokaan.

Mutta sitten tuohon edellisen sivun twiittiin. Siellä oli joku hyvin maininnut, että julkisen sektorin insinöörin palkka on sen takia korkeampi, että julkinen sektori kilpailee yksityisen kanssa. Tätä tilannetta ei ole hoitoalalla, vaikka onkin yksityisiä hoitoalan yrityksiä. Mielenkiintoinen ajatus ja kilapilua ehkä kannattaisi harkita, sillä se voisi vaikuttaa hoitajien palkkaukseen positiivisesti, tosin se ei välttämättä keventäisi maakuntataloutta, kun ostetaan palvelut yksityisiltä.

 

[pomk]

eikö järkevämpää olisi pyrkiä palkkaamaan lisää henkilöstöä ja korjaamaan sitä alkuperäistä ongelmaa?

Tästähän on lopulta kyse. Väkeä ei saada nykyisellä palkkauksella sinne lisää, sillä paskat työolot ajavat hakemaan saman palkan muualta.

Palkkauksen nostamisen lisäksi tietysti SHP:t voisivat tehdä töitä sen eteen että töissä olisi ihan oikeasti mukavaa, mutta tuohon lupausten saaminen osana työtaistelua on näkynyt olevan myös kiven alla. Lisää työvoimaa ja täysiä vuoroja kun on mahdotonta luvata, etenkin jos palkkausta ei haluta nostaa kilpailukykyiselle tasolle.

Vaikka 500€ lisää liksaa, niin vuorovajeen paikkaaminen onnistuisi paljon helpommin, sillä avoimiin tehtäviin oikeasti olisi hakijoita. Myös ylityö- ja vuorotyölisien nostaminen järkevälle tasolle voisi auttaa. Esim. it-alalta tuttu +100% palkkaus kumpaankin.

 

[ExtraEvil6666]

Takerrun tähän, mutta miten se tutkinto on vaativampi tai miten se mitataan? En silti väitä, että insinööritutkinto olisi mitenkään haastava, sillä se ei sitä ole kuten ei sairaanhoitajatutkintokaan.

Mutta sitten tuohon edellisen sivun twiittiin. Siellä oli joku hyvin maininnut, että julkisen sektorin insinöörin palkka on sen takia korkeampi, että julkinen sektori kilpailee yksityisen kanssa. Tätä tilannetta ei ole hoitoalalla, vaikka onkin yksityisiä hoitoalan yrityksiä. Mielenkiintoinen ajatus ja kilapilua ehkä kannattaisi harkita, sillä se voisi vaikuttaa hoitajien palkkaukseen positiivisesti, tosin se ei välttämättä keventäisi maakuntataloutta, kun ostetaan palvelut yksityisiltä.

Yksityisellä puolella eivät palkat tosiaan ole yhtään paremmat kuin julkisella, sosiaalipuolella jopa heikommat. Osittain yksityinen puoli voi kilpailla työolosuhteilla, ei tarvitse katsella monisairaita sekakäyttäjiä työn puolesta. Toki silloin ei voi, jos toimii perusterveydenhuollon tuottajana esimerkiksi kilpailutuksen kautta.

 

[pomk]

katso liitettä 841266
Ihan hyviltä nämä kokonaisansiot omaan silmään näyttää.

Itse olisit tuohon tyytyväinen, tehdessäsi yö- ja ylitöitä niin paljon kun laki sallii?

 

[Wilmo]

katso liitettä 841266
Ihan hyviltä nämä kokonaisansiot omaan silmään näyttää.

Tervetuloa alalle. Eikö pistä yhtään silmään tuo tehtäväkohtaisen palkan ja kokonaisansion suhde? Sinänsä melko epärehellistä verrata lomarahojen ja ylitöiden kanssa (veikkaan koronavuoden ansiota, jossa ylitöitä tuli merkittäviä määriä).

 

[pomk]

Pari vuotta sitten kun tuttavalta kyselin kertoi pääsevänsä juuri ja juuri tuohon 4000€ 1pv töitä & 3pv vapaata rytmillä. Kyllä se minusta kuulosti oikein hyvältä enkä näe syytä epäillä hänen väitettään.

Mitä nyt elinodote laskee kuukausilla joka vuosi tuossa vaihtokaupassa (vuorotyö). Kannattaa vaihtaa alaa jos noin houkuttavalta vaikuttaa, kunnon tekijöistä on nyt kova pula!

 

[Coppis667]

katso liitettä 841266
Ihan hyviltä nämä kokonaisansiot omaan silmään näyttää.

Mistä nämä tiedot on peräisin?
Onko tässä huomioitu kaikki "Ensihoitaja" ammattinimikkeellä olevat?
Miltä ajalta nämä palkkavertailut on?

Tuomalla jotain tietoja keskusteluun olisi hyvä kertoa tietojen lähde. Muuten tämä on aika nollapostaus ja jopa tahallista provoamista?

 

[Coppis667]

Pari vuotta sitten kun tuttavalta kyselin kertoi pääsevänsä juuri ja juuri tuohon 4000€ 1pv töitä & 3pv vapaata rytmillä. Kyllä se minusta kuulosti oikein hyvältä enkä näe syytä epäillä hänen väitettään.

Siis mitä työtä tämä kaverisi tekee?
Yhden kaverin puheiden perusteella hyvän palkkauksen voi yleistää koskemaan koko alaa?

Nyt olisi hyvä saada jotain järkeä näihin päätelmiin.

 

[Timo 2]

Mistä nämä tiedot on peräisin?

Palkkatilastot

Palkkatilastot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin palkkatietoihin kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista. Palkkatiedot ovat lokakuulta…

www.kt.fi

 

[Coppis667]

Palkkatilastot

Palkkatilastot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin palkkatietoihin kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista. Palkkatiedot ovat lokakuulta…

www.kt.fi

Eli korona-ajan ylityöt on noissa jo mukana, joten en noilla tiedoilla paljoa lähtisi yleisesti luonnehtimaan mitään hoitajien palkoista, muutenkuin tuijottamalla tota "Tehtäväkohtainen palkka" saraketta ja sen mukaan palkat on aika surkeita.

 

[Narghar]

Miksi ylipäätään julkaistaan kuukauden otannalla jotain palkkatietoja? Toki mullakin ois liksa aivan tähtitieteellinen jos se laskettaisiin parhaan kuukauden keskiarvolla. Toki siihen ois hyvä selventää että siinä kuussa on paineltu 12 tunnin työpäivää läpi(tai lähes läpi) koko kuukauden joka päivä.

 

[vekaas]

Karkeesti jos omaa palkkaani avaan, eli 10 vuotta leikkaussalissa töissä. Parhaimmillaan brutto per vuosi ollut noin 40k, molemmin puolin. Tämä silloin kun olin kesät, juhannukset ja joulut töissä, kolmea vuoroa. Nykyään lähes pelkkää aamuvuoroa niin palkka noin 32-33k per vuosi.

Ja ne netissä väitetyt 7,5 viikon lomat on todellisuudessa 28 päivää joista 3 viikkoa kesällä ja loput "talvikautena" eli syys-huhtikuu.

Kun miettii korvauksen eli ns. palkan määrää siihe miten monta helvetin yötä, vappua ja juhannusta on tullu "hoitokiimaa" toteutettua niin onhan tuo sysipaska korvaus siitä että keski-ikäisenä näyttää eläkeläiselle ja olkapäät ja selkä paskana kaikesta nostamisesta ja laitteiden kantamisesta.

Ja vieläkin toivotan tervetulleeksi tutustumaan työhön näille jotka toivottaa jaksuhaleja ja "kutsumusammattia."

 

[Lämpöpumppu]

Yksityisellä puolella eivät palkat tosiaan ole yhtään paremmat kuin julkisella, sosiaalipuolella jopa heikommat. Osittain yksityinen puoli voi kilpailla työolosuhteilla, ei tarvitse katsella monisairaita sekakäyttäjiä työn puolesta. Toki silloin ei voi, jos toimii perusterveydenhuollon tuottajana esimerkiksi kilpailutuksen kautta.

Jep. Tätä nykyistä tilannetta ei voi oikein verrata siihen, että kunnan/valtion insinöörivirat kilpailevat yksityisen kanssa juurikin siitä syystä, että todellisuudessa julkinen terveydenhuolto ei kilpaile yksityistä vastaan. Yksityinen tarjoaa vain extramaksua vastaan palveluita, jolloin ei tule palkkakilpailua julkisen ja yksityisen hoitajien kesken. Oikeassa kilpailussa, valtio/maakunta/kunta kilpailuttaisi palveluntarjoajat tietyin vaatimuksin, ja palveluntarjoajat kilpailisivat toisiaan vastaan työmarkkinoilla esimerkiksi työnvetovoimaisuuden (esim. palkan) kanssa.

 

[muppelo]

@vekaas ja jos "hyvin" menee niin kohta hoitajat on pakolla töissä.

Aki Lindén MTV:llä: Hoitajien joukkoirtisanoutumisuhka voi johtaa uuden lakiesityksen valmisteluun

 

[Janezcky]

Ja vieläkin toivotan tervetulleeksi tutustumaan työhön näille jotka toivottaa jaksuhaleja ja "kutsumusammattia."

Unohdit Ukrainan sodan. Vedottiinkohan muuten 2007 Venäjän tilanteeseen, "ei raha kasva puissa" - fraasiin vai Toiseen tuaregikapinaan kun argumentointiin hoitajien palkankorotuksia vastaan?

 

[vekaas]

Unohdit Ukrainan sodan. Vedottiinkohan muuten 2007 Venäjän tilanteeseen, "ei raha kasva puissa" - fraasiin vai Toiseen tuaregikapinaan kun argumentointiin hoitajien palkankorotuksia vastaan?

Kyllähän se 2007 ja sen jälkeisillä kierroksilla ja kiky huumassa aina oli kt:n puolelta argumenttina että "ei tänään, ensi kierroksella menee sit kaikilla paremmin."

No eipä ole menny. Mut lienee varmaan pääasia että organisaation johto ja päätäntäelin saa ansaitsemansa taso, indeksi ja tuloskorotukset. Tarpeeks kun antaa puun lahota juuresta niin se katkeaa. Nyt enää puuttuu se viimeinen silaus.

Ja vetovoimasta se nyt vielä että viime vuonna oli 5 paikkaa auki meille, ei yhtää hakijaa. Nyt 5 paikkaa auki ja kaksi hakijaa. Samaa aikaan kassan kautta lähtenyt 8 työntekijää.

 

[Welmari]

Yksityisellä puolella tärkeintä on tuottaa voittoa yrityksellään. Mitenkähän käy työntekijöiden palkkojen ja hoidon tason?

Näinhän siinä käy. Tosin tämäkin on osaltaan sen syytä, kun tälle alalle, edes sinne yksityiselle puolelle, ei ole tulijoita. Ja Attendo noin yleensäkin on siinä maineessa, että se on yksi paskimmista työnantajista.

Ja mitä näihin "joo se yks tyyppi kerto tienaavansa 4500€/kk"-tulee, niin tällä hetkellä noilla lukemilla ei ole mitään tekemistö todellisuuden kanssa. Juurikin sen takia, että alalla on järkyttävä työvoimapula ja hommia saa painaa just niin paljon kuin haluaa.
Esimerkkinä voisin ottaa vaikka itseni. Koulutuksena lähihoitaja, viime vuonna tienasin muutaman satasen vajaan 80k euroa. Ja tämä kaikki ainoastaan lähihoitajan hommilla.
Mitä tuo sitten vaatii? No se vaatii semmoista, että juuri loppui 19 yövuoron putki. Nyt on nukkumapäivä ja yksi vapaapäivä ja sit mennään uudestaan. Ensi kuussa näytti olevan muutama yksittäinen nukkumapäivä. Muutoin painetaan hommia menemään.
Ja lisääkin olisi tarjolla, mutta aika loppuu kesken.

E: Työkavereilla jatkuvassa kaksivuorotyössä lisäprosentti (eli vuorolisät) kuussa on n. 20-25% kuukausipalkan päälle. Siitä voi helposti laskea, paljon se saikku jossain osastolla saa palkkaa, jos se tekee jatkuvaa kaksivuorotyötä 7 päivänä viikossa.

 

[Asmola]

Lopettakaa koulutuksen vaikeudesta vääntäminen nyt. Kiitos. Yksi väärä lause ja porukka suuvaahdossa jatkaa offtopicia.

 

[Lämpöpumppu]

Yksityinen sairaanhoito ja palvelut lisääntyy.
Yksityisellä puolella tärkeintä on tuottaa voittoa yrityksellään. Mitenkähän käy työntekijöiden palkkojen ja hoidon tason?

Toisaalta, jos koko sairaanhoito olisi kilpailutettua ja maakuntahallinto asettaisi tiettyjä vaatimuksia palvelua tarjoaville tahoille. Tämä voisi sisältää kielitaitovaatimukset työntekijöille, jolloin se varsinainen halpatyövoima voitaisiin blokata. Kun koko sairaanhoito olisi kilpailutettua, pitkällä aikavälillä hintalaatusuhteeltaan paras palveluntarjoaja voittaisi. Ja luonnollisesti nämä palveluntarjoajat kilpailisivat myös osaavasta työvoimasta markkinoilla, joten palkkakilpailu kasvaisi alalla.

Aluksi varmasti nähtäisiin lieveilmiöt, jossa pyritään ottamaan se halvin palveluntarjoaja, mutta se harvoin on paras joten pitkällä aikavälillä tämä hakeutuisi optimiin. Ja kielitaitovaatimus hoitotyössä on mielestäni ihan perusteltu vaatimus muun ammattitaidon ohella, joten tällä voitaisiin ainakin se ikävin työperäinen maahanmuutto karsia pois.

 

[ExtraEvil6666]

Toisaalta, jos koko sairaanhoito olisi kilpailutettua ja maakuntahallinto asettaisi tiettyjä vaatimuksia palvelua tarjoaville tahoille. Tämä voisi sisältää kielitaitovaatimukset työntekijöille, jolloin se varsinainen halpatyövoima voitaisiin blokata. Kun koko sairaanhoito olisi kilpailutettua, pitkällä aikavälillä hintalaatusuhteeltaan paras palveluntarjoaja voittaisi. Ja luonnollisesti nämä palveluntarjoajat kilpailisivat myös osaavasta työvoimasta markkinoilla, joten palkkakilpailu kasvaisi alalla.

Aluksi varmasti nähtäisiin lieveilmiöt, jossa pyritään ottamaan se halvin palveluntarjoaja, mutta se harvoin on paras joten pitkällä aikavälillä tämä hakeutuisi optimiin. Ja kielitaitovaatimus hoitotyössä on mielestäni ihan perusteltu vaatimus muun ammattitaidon ohella, joten tällä voitaisiin ainakin se ikävin työperäinen maahanmuutto karsia pois.

Siis myös erikoissairaanhoito olisi kilpailutettu? Vai tarkoitatko nyt vain perussairaanhoitoa?

Perussairaanhoidon kilpailuttaminen olisi ehkä järkevää silloin, jos se tarkoittaisi väestövastuuta. Muuten siinä tulevat vastaan ne ongelmat, jotka olivat edellisen hallituksen sote-uudistuksessa, eli parhaiten pärjää se, joka saa itselleen terveimmät asiakkaat tai ohjaa asiakkaat mahdollisimman nopeasti pois omasta palvelusta, eikä se, joka tekee parasta työtä.

 

[IhmeellinenJuttu]

Siinä kävisi juuri kuten vanhuspuolella on käynyt, kilpailutetaan kuka säilyttää vanhuksia halvimmalla. Alkuun sisäänheittotarjous ja sen jälkeen lähdetään nostamaan hintoja. Liian hankalat ja vaikeat asiakkaat heitetään ulos. Kaikesta kiristetään, jotta saadaan voitot ylös ja ulos. Vanhuksia ei hoideta, ainoastaan pidetään minimiresursseilla ja panostuksilla hengissä, jotta asiakasmaksut juoksee. Ja aina jos rahan määrä ei miellytä, voidaan sopimukset yksipuolisesti katkaista ja potkia mammat ja papat pihalle. Siinäpä kunta sitten yrittää hoitaa kun oma palvelutuotanto on ajettu markkinavoimien nimessä alas.

Suomalainen julkinen sairaanhoito on maailman tehokkaimpia vähin resurssein eikä siihen tarvita yhtäkään sijoittajaa lihotettavaksi.

 

[meridian]

Toisaalta, jos koko sairaanhoito olisi kilpailutettua ja maakuntahallinto asettaisi tiettyjä vaatimuksia palvelua tarjoaville tahoille.

Menee vähän offtopiciks, mutta itse tekisin asiat juuri päinvastoin ja siirtäisin koko paskan jonkun valtiollisen terveysviranomaisen pyöritettäväksi. Sillä ajatuksella, että se sitten kans järjestettäisiin mahdollisimman fiksusti ja kustannustehokkaasti, palvelun laadusta tinkimättä.

Jo nykyisellään menee helvetisti rahaa ja resursseja siihen kun jokainen eri julkisen puolen hoitolaitos, yksikkö ja osasto koittaa pitää oman budjettisektorinsa siistinä ja sysäävät kaiken muille toimijoille minkä voivat. Eniten tästä kärsii potilas kun häntä siirrellään saamaan eri hoitoja eri paikkoihin kun edellisestä paikasta sanotaan, että "ei kuulu meille" vaikka hyvin onnistuisi sielläkin.

Yksityisen ollessa mukana tämä vaan korostuu, sillä erotuksella, että ne sysäävät kaiken "ylimääräisen" hoidon ja hoivan julkisen puolen hoidettavaksi ja perivät maksun välistä. Tätä näkee omissa töissä jatkuvasti, että yksityisestä palvelutalosta/hoivakodista/lääkäriasemalta/vastaavasta soitetaan ambulanssia kuskaamaan potilaita päivystykseen ei-päivystyksellisten asioiden vuoksi kun kaikki vähääkään hoidolliset resurssit on ajettu kustannussyistä alas, eikä mitään omia hoitojärjestelmiä ole. Siis lähtien käsikauppalääkkeistä kuumeeseen ja vastaavista. Yksityiset turvapuhelinpalvelut soittaa ambulanssia nostamaan asiakkainaan olevia mummoja lattialta koska "ei nyt oo ketään sinne laittaa" kun on yritetty saada hommasta kustannustehokasta pitämällä minimimäärä turva-auttajia asiakkaisiin nähden. Yksityiset lääkäriasemat perii maksun potilaan ku potilaan tutkimisesta ja lähettävät heti päivystykseen kun homma ei hoidukaan pelkällä reseptin tai sairausloman kirjoituksella. Jne.

Ei jotain ulkomaista sijoitusyhtiötä kiinnosta suomalaisia terveydenhuolto- ja hoivapalveluita ostaessa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tukeminen, resurssien tarkoituksenmukainen järjestäminen ja käyttö tai potilaan etu. Eikä sitä varsinkaan kiinnosta paneutua jonkun somaattisten lisäksi päihde-, mt- ja sosiaalisista ongelmista kärsivän, haastavan potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon. Sitä kiinnostaa kuinka paljon tuottoa sieltä on saatavissa. Niinkuin tietysti kuuluukin.

 

[idkf]

Yksityistämisen ongelma on se, että toimiakseen vaatii hyvin järjestetyn säätelyn ja ostajan joka myös itse käyttää palvelua.

Energiajakelun, elintarvikekaupan, ravintoloiden, rakentamisen, teleliiketoiminnan, kaivostoiminnan jne. Sääntelyä on hiottu vuosikausia ja silti sinne aina jää porsaanreikiä jotka markkinatalous lopulta löytää, ja joihin pitää sitten reagoida. Prosessi on luonteeltaan loputon kissa ja hiirileikki sääntelyn ja yritysten välillä. Huono sääntely voi olla liian löysää tai sitten väärällä tavalla tiukkaa. Siitä huolimatta tuotteiden ja palvelujen tuottaminen vapaan markkinatalouden kautta on ollut kokonaisuutena menestystarina jota kommunustisten maiden vastaesimerkit vielä vahvistavat.

On täysin luonnollista, että satoja vuosia julkisesti järjestettyjen terveyspalveluiden yksityistäminen on mennyt päin helvettiä kun sotesta on käyty poliittista vääntöä kohta kymmenen vuotta ja sääntely on polkenut paikallaan. Kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijakin osaa kertoa miten yksityisen leikkauksia tekevän firman kannattaa bisnestään hoitaa, jos huonosta operaatiosta seuraavat komplikaatiot hoidetaan julkisella.

Yksityinen leikkausbisnes olisi vielä villimpää, ellei tyypillinen olkapääleikkaukseen yksityisellä terveusvakuutuksella tuleva potilas käyttäisi OMAA osto-osaamistaan, ja selvittelisi operoivan henkilöstön ja yrityksen taustoja. Tässä mielestäni on terveydenhuollon yksityistämisen suurin ongelma; julkinen sektori on osoittanut olevansa surkea ostamaan terveyspalveluja, jolloin säätelyn täytyy olla erityisen timanttinen. Harva ostaa talopaketin yritykseltä, jonka google haku on täynnä paskoja kokemuksia vaikka yritys toimisikin jossain määrin lain puitteissa.

Eli yksityistäminen on nähdäkseni pitkällä tähtäimellä oike ratkaisu niinkuin se on ollut muillakin aloilla, mutta toimiakseen vaatii nyktistä parempaa
1) sääntelyä(hoitajamitoitus ei ole mielestäni hyvää sääntelyä)
2) palveluuden ostamista

 

[ExtraEvil6666]

Yksityistämisen ongelma on se, että toimiakseen vaatii hyvin järjestetyn säätelyn ja ostajan joka myös itse käyttää palvelua.

Energiajakelun, elintarvikekaupan, ravintoloiden, rakentamisen, teleliiketoiminnan, kaivostoiminnan jne. Sääntelyä on hiottu vuosikausia ja silti sinne aina jää porsaanreikiä jotka markkinatalous lopulta löytää, ja joihin pitää sitten reagoida. Prosessi on luonteeltaan loputon kissa ja hiirileikki sääntelyn ja yritysten välillä. Huono sääntely voi olla liian löysää tai sitten väärällä tavalla tiukkaa. Siitä huolimatta tuotteiden ja palvelujen tuottaminen vapaan markkinatalouden kautta on ollut kokonaisuutena menestystarina jota kommunustisten maiden vastaesimerkit vielä vahvistavat.

On täysin luonnollista, että satoja vuosia julkisesti järjestettyjen terveyspalveluiden yksityistäminen on mennyt päin helvettiä kun sotesta on käyty poliittista vääntöä kohta kymmenen vuotta ja sääntely on polkenut paikallaan. Kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijakin osaa kertoa miten yksityisen leikkauksia tekevän firman kannattaa bisnestään hoitaa, jos huonosta operaatiosta seuraavat komplikaatiot hoidetaan julkisella.

Yksityinen leikkausbisnes olisi vielä villimpää, ellei tyypillinen olkapääleikkaukseen yksityisellä terveusvakuutuksella tuleva potilas käyttäisi OMAA osto-osaamistaan, ja selvittelisi operoivan henkilöstön ja yrityksen taustoja. Tässä mielestäni on terveydenhuollon yksityistämisen suurin ongelma; julkinen sektori on osoittanut olevansa surkea ostamaan terveyspalveluja, jolloin säätelyn täytyy olla erityisen timanttinen. Harva ostaa talopaketin yritykseltä, jonka google haku on täynnä paskoja kokemuksia vaikka yritys toimisikin jossain määrin lain puitteissa.

Eli yksityistäminen on nähdäkseni pitkällä tähtäimellä oike ratkaisu niinkuin se on ollut muillakin aloilla, mutta toimiakseen vaatii nyktistä parempaa
1) sääntelyä(hoitajamitoitus ei ole mielestäni hyvää sääntelyä)
2) palveluuden ostamista

Ehkä kommunismin mainitseminen esimerkkinä samalla, kun puhutaan julkisesta terveydenhuollosta, ei ole kauhean relevanttia. Mutta suurin osa kirjoituksesta on ihan totta, jos olisi sellainen säätely, joka estäisi välistävetämisen, myös yksityinen terveydenhuolto voisi toimia. Monessa maassa on sekä yksityisiä että julkisia sairaaloita. Edellisen hallituksen yksityistämiskötöstys oli oikein hyvä esimerkki siitä, miten asiaa ei pidä tehdä. Siinä yrityksellä oli insentiivi ja mahdollisuudet
1. Tehdä asiakasvalintaa, jotta vaikeat asiakkaat menevät muille tai julkiselle sektorille (väitettiin, että se olisi estetty, mutta se oli ihan höpöhöpöä)
2. Siirtää asiakas mahdollisimman nopeasti erityissairaanhoidon vaivaksi, jolloin hänestä ei olisi kuluja.

Tämän työtaistelun osalta yksityisellä puolella odotetaan, mitä julkisella tullaan päättämään. Jos tulee kovat korotukset, niin niitä haetaan varmasti sitten myös yksityisellä puolella, koska palkat eivät ole siellä paremmat. Yrityksille tämä on hankalaa, koska monet sopimukset ovat vuosia eteenpäin hinnoiteltu ja jostakin se raha korotuksiin pitää kaivaa.

 

[Coppis667]

Siinä kävisi juuri kuten vanhuspuolella on käynyt, kilpailutetaan kuka säilyttää vanhuksia halvimmalla. Alkuun sisäänheittotarjous ja sen jälkeen lähdetään nostamaan hintoja. Liian hankalat ja vaikeat asiakkaat heitetään ulos. Kaikesta kiristetään, jotta saadaan voitot ylös ja ulos. Vanhuksia ei hoideta, ainoastaan pidetään minimiresursseilla ja panostuksilla hengissä, jotta asiakasmaksut juoksee. Ja aina jos rahan määrä ei miellytä, voidaan sopimukset yksipuolisesti katkaista ja potkia mammat ja papat pihalle. Siinäpä kunta sitten yrittää hoitaa kun oma palvelutuotanto on ajettu markkinavoimien nimessä alas.

Suomalainen julkinen sairaanhoito on maailman tehokkaimpia vähin resurssein eikä siihen tarvita yhtäkään sijoittajaa lihotettavaksi.

Tämä on täyttä totta, mutta tätäkään suurin osa ihmisistä ei tiedä eikä tajua asian olevan näin.
Vanhustenhoito on täyttä bisnestä, jossa vain raha ratkaisee.

Onneksi vanhuspalveluissa on hoitajien minimimitoitukset/-määrät määritetty. Harmi vaan että määräyksiä kierretään ja kusetetaan ihan täysillä. Vahvuuteen lasketaan mukaan esimiehet, pomot, siivoojat, vartijat, kokit, irtisanoutuneet työntekijät, vuokratyöntekijät jotka ei oikeasti ole edes vuorossa ja naapuri kaupan kassatäti.

Samaa bisnestä se tulisi olemaan sairaanhoidossakin, jos kaikki yksityistetään.

Veribisnes olisi hyvää verotuloa valtiolle, mutta se on aina(?) Ollut yksityisen puolen vedossa. Miksi?