• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työmarkkinakierrokset.

Voi toki saada, jos venymistä tapahtuu. Tosin mielestäni se, ettei tapaturmia satu tai sattuu tekemään työnsä ei nyt varsinaisesti ole sen bonuksen arvoinen. Kyllähän sen bonuksen pitäisi olla palkkio jostakin, eikä automaatio.

Omalla työpaikalla on työnantajan päätös, että tapaturmataajuus on tuotantopalkkion yksi osa-alue, jo ensimmäisestä tapaturmasta, vaikka siitä ei edes johtuisi poissaoloa, pienentää tuotantopalkkiota kaikilta. Ongelmana tässä nykyisessä palkkiossa on, että se ei varsinaisesti kannusta kertomaan niistä pienistä haavereista vaan enemminkin peittelemään, ja se ei todellakaan ole tavoiteltava asian tila.

Tuskinpa yhdessäkään työpaikassa on porukkaa jonka ajatuksena on työpäivän aikana, että loukkaampa itseni sairauslomakuntoon, kyllä se yleensä johtuu niistä työpaikan olosuhteista.

Tietysti jos saat enemmän työvuoron aikana aikaan, niin eikö se kannattaisi palkita yksittäisellä palkankorotuksella mielummin? Sellaisella, jota kaveri ei saa.

Tässä jälleen näkee miten pihalla ollaan teollisesta työstä. Tuottavuuden määritteleminen yksilötasolla ei todellakaan ole mitenkään yksi selitteistä päin vastoin.

Esimerkki omalta työpaikalta. On prosessi missä on lähes sata eri työvaihetta ja prosessin kesto on lähes viikko, yksittäisen prosessivaiheen kesto vaihtelee puolen tunnin ja 16 tunnin väliltä. Miten määrittelet luotettavasti ja ennenkaikkea tasapuolisesti yksittäisen henkilön tuottavuuden kun päivittäinen työpanos riippuu siitä missä vaiheessa prosessi on.
 
Esimerkki omalta työpaikalta. On prosessi missä on lähes sata eri työvaihetta ja prosessin kesto on lähes viikko, yksittäisen prosessivaiheen kesto vaihtelee puolen tunnin ja 16 tunnin väliltä. Miten määrittelet luotettavasti ja ennenkaikkea tasapuolisesti yksittäisen henkilön tuottavuuden kun päivittäinen työpanos riippuu siitä missä vaiheessa prosessi on.

Mikä tässä on vaikeaa? Prosessin jokainen kohta mitataan, jokaisen sen läpi menneen tuotteen osalta. Siihen mukaan kuka sen teki. Näinhän sitä pitäisi joka tapauksessa tehdä, jotta tiedetään missä kohtaa prosessia kestää minkä verran, missä on mahdolliset pullonkaulat ja miten prosessia voidaan optimoida. Sen jälkeen lasketaan miten nopeasti teet ja millä laadulla per prosessin osa. Siitä on helppo lähteä sen jälkeen vertaamaan.

Ei sitä mitata yksittäisen päivän kohdalta, vaan se mitataan vaikkapa vuositasolla. Miten kuvittelit että prosessia voidaan parantaa, jos ei tiedetä miten se toimii? Miten prosessin parannusta voidaan tarkastella, jos ei tiedetä sen seurauksia? Kyllähän nämä pitäisi olla ihan itsestään selvyyksiä jokaisessa teollisesti tuotetussa tuotteessa.
 
Mikä tässä on vaikeaa?
Ihmettelen ihan samaa.


Prosessin jokainen kohta mitataan, jokaisen sen läpi menneen tuotteen osalta. Siihen mukaan kuka sen teki. Näinhän sitä pitäisi joka tapauksessa tehdä, jotta tiedetään missä kohtaa prosessia kestää minkä verran, missä on mahdolliset pullonkaulat ja miten prosessia voidaan optimoida. Sen jälkeen lasketaan miten nopeasti teet ja millä laadulla per prosessin osa. Siitä on helppo lähteä sen jälkeen vertaamaan.
Monituote tehtaassa ei vain ole realistista olettaa, että kaikki sujuisi optimisimmalla tavalla joka kerta, prosessissa tulee aina joutokäyntiä vaikka miten yrittäisit parhaasi. Lisäksi se nopeus ei ole oleellisinta, vaan luotettava toistettavuus. Jokaisen erän toistettavuus on laadun kannalta tärkeämpää kuin se, että joku on toista nopeampi jossakin tietyssä valmistusvaiheessa.

Totta kai jokaiselle vaiheelle on määritelty optimiaika, mutta se ei joka kerta ole realistinen vaan vaiheiden kesto vaihtelee syystä tai toisesta, ja ne eivät aina ole työntekijästä riippuvia. Tärkeämpää on valmistuserän keskimääräinen valmistusaika, ja siinä yksilön hitaus tai nopeus vaikuttaa valmistuserästä toiseen aikalailla vähän, yleensä tekniset ongelmat aiheuttavat moninkertaiset odotusajat.



Ei sitä mitata yksittäisen päivän kohdalta, vaan se mitataan vaikkapa vuositasolla. Miten kuvittelit että prosessia voidaan parantaa, jos ei tiedetä miten se toimii? Miten prosessin parannusta voidaan tarkastella, jos ei tiedetä sen seurauksia? Kyllähän nämä pitäisi olla ihan itsestään selvyyksiä jokaisessa teollisesti tuotetussa tuotteessa.

Ymmärrätkö millainen työ on alkaa selvittämään parin kymmenen eri tuotteen ja yli sadan henkilön tuottavuutta luotettavasti yksilötasolla jokaisessa työvaiheessa. Varsinkin kun jokainen ei välttämättä edes tee kaikkia työvaiheita vuoden aikana. Lisäksi pitäisi luotettavasti vielä selvittää juuri sen hetkiset tuotantotilanteet jotta saadaan poistettua henkilöstä johtumattomat viivästykset.

Eikä sitä prosessi välttämättä edes parannella pienten "ajallisten voittojen" takia, jos laatu on vaadittua. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin on taloudellisesti kannattamatonta tehdä "liian laadukasta", riittää että saavutetaan vaadittava taso.
 
Monituote tehtaassa ei vain ole realistista olettaa, että kaikki sujuisi optimisimmalla tavalla joka kerta, prosessissa tulee aina joutokäyntiä vaikka miten yrittäisit parhaasi. Lisäksi se nopeus ei ole oleellisinta, vaan luotettava toistettavuus. Jokaisen erän toistettavuus on laadun kannalta tärkeämpää kuin se, että joku on toista nopeampi jossakin tietyssä valmistusvaiheessa.

Mikäli prosessi ei toimi optimaalisesti joka kerta, niin silloin siinä on optimoitavaa. Mitä enemmän siitä kerää tietoa, sitä enemmän siitä selviää syitä. Laadun mainitsinkin jo, en nopeutta yksittäisenä kerättävä asiana.


Totta kai jokaiselle vaiheelle on määritelty optimiaika, mutta se ei joka kerta ole realistinen vaan vaiheiden kesto vaihtelee syystä tai toisesta, ja ne eivät aina ole työntekijästä riippuvia. Tärkeämpää on valmistuserän keskimääräinen valmistusaika, ja siinä yksilön hitaus tai nopeus vaikuttaa valmistuserästä toiseen aikalailla vähän, yleensä tekniset ongelmat aiheuttavat moninkertaiset odotusajat.

Kyse ei ole välttämättä edes vaiheen määritellystä optimiajasta, vaan vaiheen toteutuneesta ajasta. Sen eroavaisuutta optimaaliseen aikaan voidaan luonnollisesti selvittää, mutta kukaan ei ole väittänyt että mikään prosessi toimii aina optimaalisessa ajassa. Tekniset ongelmat pitää nimenomaan kyetä poistamaan ja niistä pitää kerätä yhtälailla tietoa. Toyotahan tästä on vasta muutaman vuosikymmenen selittänyt.

Jos yksilön nopeus / hitaus ei vaikuta mitenkään, niin sitten jossain muualla on pullonkaula jota voidaan lähteä poistamaan. Prosessihan on jatkuva, siitä pitää poistaa kaikki turhat odottamiset, ihmistyö (kun se kannattaa) ja mahdollisesti muuttaa tuotetta jotta prosessi yksinkertaistuu. etc.

Ymmärrätkö millainen työ on alkaa selvittämään parin kymmenen eri tuotteen ja yli sadan henkilön tuottavuutta luotettavasti yksilötasolla jokaisessa työvaiheessa. Varsinkin kun jokainen ei välttämättä edes tee kaikkia työvaiheita vuoden aikana. Lisäksi pitäisi luotettavasti vielä selvittää juuri sen hetkiset tuotantotilanteet jotta saadaan poistettua henkilöstä johtumattomat viivästykset.

Tietokoneet ovat näppäriä selvittämään vaikka kuinka valtavia matriiseja, eihän tätä työtä ihminen tee millään kynällä ja paperilla. Muuttujia saa olla miljoonia ja silti puhutaan loppujen lopuksi pienestä määrästä vertailtavaa tietoa.

Eikä sitä prosessi välttämättä edes parannella pienten "ajallisten voittojen" takia, jos laatu on vaadittua. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin on taloudellisesti kannattamatonta tehdä "liian laadukasta", riittää että saavutetaan vaadittava taso.

Mainitsin jo laadun heti alkuun, ja laadullisesti lasketaan luonnollisesti mihin kannattaa pyrkiä - yksinkertaisimmillaan vaikka kuinka monta huoltokeikkaa tulee ja kannattaako ne mielummin huoltaa kuin tehdä kunnolla aluksi. Mutta se on vain lisää muuttujia yhtälöön.

Mitään mitä esitit ei estä vieläkään laskemasta näitä ja kyseessä pitäisi olla aivan arkipäiväinen tilanne. Kaikki tämä pitäisi kunnollisesti toimivassa yksikössä joka tapauksessa laskea, vaikka sitä ei käytettäisi työntekijöiden palkitsemiseen. En tosin yhtään epäile, etteikö olisi paljon yrityksiä, joissa johto ei yksinkertaisesti ymmärrä, ennen kuin kilpailija ymmärtää.
 
Mikäli prosessi ei toimi optimaalisesti joka kerta, niin silloin siinä on optimoitavaa. Mitä enemmän siitä kerää tietoa, sitä enemmän siitä selviää syitä. Laadun mainitsinkin jo, en nopeutta yksittäisenä kerättävä asiana.




Kyse ei ole välttämättä edes vaiheen määritellystä optimiajasta, vaan vaiheen toteutuneesta ajasta. Sen eroavaisuutta optimaaliseen aikaan voidaan luonnollisesti selvittää, mutta kukaan ei ole väittänyt että mikään prosessi toimii aina optimaalisessa ajassa. Tekniset ongelmat pitää nimenomaan kyetä poistamaan ja niistä pitää kerätä yhtälailla tietoa. Toyotahan tästä on vasta muutaman vuosikymmenen selittänyt.

Jos yksilön nopeus / hitaus ei vaikuta mitenkään, niin sitten jossain muualla on pullonkaula jota voidaan lähteä poistamaan. Prosessihan on jatkuva, siitä pitää poistaa kaikki turhat odottamiset, ihmistyö (kun se kannattaa) ja mahdollisesti muuttaa tuotetta jotta prosessi yksinkertaistuu. etc.



Tietokoneet ovat näppäriä selvittämään vaikka kuinka valtavia matriiseja, eihän tätä työtä ihminen tee millään kynällä ja paperilla. Muuttujia saa olla miljoonia ja silti puhutaan loppujen lopuksi pienestä määrästä vertailtavaa tietoa.



Mainitsin jo laadun heti alkuun, ja laadullisesti lasketaan luonnollisesti mihin kannattaa pyrkiä - yksinkertaisimmillaan vaikka kuinka monta huoltokeikkaa tulee ja kannattaako ne mielummin huoltaa kuin tehdä kunnolla aluksi. Mutta se on vain lisää muuttujia yhtälöön.

Mitään mitä esitit ei estä vieläkään laskemasta näitä ja kyseessä pitäisi olla aivan arkipäiväinen tilanne. Kaikki tämä pitäisi kunnollisesti toimivassa yksikössä joka tapauksessa laskea, vaikka sitä ei käytettäisi työntekijöiden palkitsemiseen. En tosin yhtään epäile, etteikö olisi paljon yrityksiä, joissa johto ei yksinkertaisesti ymmärrä, ennen kuin kilpailija ymmärtää.
Sulla kun kerta tuntuu olevan hyvä kyky (omasta mielestäsi) hahmottaa bonusjärjestelmän luontia, niin hahmotteleppa seuraavaa:


Itse kun olin ratakeräilyssä (keskeytyvä kolmivuoro, ma - pe), niin meillä vaikutti mm. se miten paljon on myyntiä ja onko meillä puutteita, eli esimerkiksi meillä yksi tuote mikä on loppu ja tulee vasta illalla tai seuraavana päivänä(tai iltana) ja sitten joko se nollataan(lähtökohtaisesti ei toivottavaa, koska haluttaisiin toimittaa se asiakkaalle) tai sitten kun sitä vihdoin saadaan yksi käy keräämässä sen erikseen avoimiin tilauksiin kun muut käyvät yhdistelemässä nämä laatikot vajaisisiin lavoihin(ei tehokasta, koska normaalisti kerätään yhtäaikaa useammalla keräyspisteellä). Ja tätä ennen tuohon tuotteen saatavuuten on saattanut vaikuttaa miljoona eri asiaa alkaen raakaaineiden saannista siihen kuinka hyvin tuotannon suunnittelu on arvioinut kauppojen tilausmäärät ja sieltä vielä tuotantoon jossa on voinut tulla laite rikko. Ja mikään näistä jotka mainitsin ei ole ollut tavallisen duunarin vika, saati meidän keräilijöiden ja lavoittajien vika.

Sitten vaikka kaikki olisikin mennyt hyvin, niin milläs mittaat sitä yksilön suoritusta kun ryhmänä hoidettiin keräily ja lavoitus. Yksilön keräysmäärillä? Kukaan ei enään halua lavoittaa (kun tähän asti osa on tykännyt lavottaa ja itsellä vaihteli halusinko lavottaa, vai kerätä) ja sen lisäksi jos on osaamattomat lavoittajat et myöskään pystynyt keräämään niin paljoa, kuin jos oli osaavat ja nopeat lavoittajat, jotka sai lavat myös luettua ja vietyä pois lavotusalueelta. Ja edelleen keräilymääriin vaikuttaa se minkä verran kaupat on tilanneet tavaraa.

Ok. Siten jos vaikka bonus olisi vuorokohtaisesti, niin entä sitten varastonjärjestelijät miten mittaat heidän työpanostaan? He ovat riippuvaisia pakkaamosta ja päivän aikana heitä työskentelee 7 kpl porrastetusti ja pitävät varaston järjestyksessä sekä pitävät huolen että keräyspisteiden takana on tuotteita kerättäväksi.

On aika haastavaa alkaa jotain bonussysteemiä alkaa tähän virittämään, joka huomioisi kyvykkyyden lähettämössä. Sitten siihen vielä muiden osastojen kyvykkyydet päälle, jossa moni asia on riippuvainen koneiden toiminnasta.
 
Todennut ihan hyväksi tulokseen sidottu bonus. Tietyn summan jälkeen alkaa voittoa tulemaan firmalle niin siitä pieni osa jaetaan kaikkien työntekijöiden kesken kerran vuodessa vuoden tilikauden perusteella. Paska vuosi ei mitään ja hyvänä vuotena joitain tonneja. Tämä taas maksetaan tehtyjen tuntien perusteella. Päivätöissä olevat käsien heiluttajat saa enemmän kuin vuorohommissa itse tavaraa tuottanut porukka. 1600h vs 2000-2200h? Jos lasketaan vaikka tunnille se 1.5-2e lisää.

Tuo että aletaan liikaa tehostamaan ja viilaamaan ja jos se tapahtuu työntekijän puolesta niin työhyvinvointi laskee - käyrä menee alas.

Ps. Aamutuuriin parin tunnin yöunien jälkeen on sitä jotain.
 
Sulla kun kerta tuntuu olevan hyvä kyky (omasta mielestäsi) hahmottaa bonusjärjestelmän luontia, niin hahmotteleppa seuraavaa:


Itse kun olin ratakeräilyssä (keskeytyvä kolmivuoro, ma - pe), niin meillä vaikutti mm. se miten paljon on myyntiä ja onko meillä puutteita, eli esimerkiksi meillä yksi tuote mikä on loppu ja tulee vasta illalla tai seuraavana päivänä(tai iltana) ja sitten joko se nollataan(lähtökohtaisesti ei toivottavaa, koska haluttaisiin toimittaa se asiakkaalle) tai sitten kun sitä vihdoin saadaan yksi käy keräämässä sen erikseen avoimiin tilauksiin kun muut käyvät yhdistelemässä nämä laatikot vajaisisiin lavoihin(ei tehokasta, koska normaalisti kerätään yhtäaikaa useammalla keräyspisteellä). Ja tätä ennen tuohon tuotteen saatavuuten on saattanut vaikuttaa miljoona eri asiaa alkaen raakaaineiden saannista siihen kuinka hyvin tuotannon suunnittelu on arvioinut kauppojen tilausmäärät ja sieltä vielä tuotantoon jossa on voinut tulla laite rikko. Ja mikään näistä jotka mainitsin ei ole ollut tavallisen duunarin vika, saati meidän keräilijöiden ja lavoittajien vika.

Sitten vaikka kaikki olisikin mennyt hyvin, niin milläs mittaat sitä yksilön suoritusta kun ryhmänä hoidettiin keräily ja lavoitus. Yksilön keräysmäärillä? Kukaan ei enään halua lavoittaa (kun tähän asti osa on tykännyt lavottaa ja itsellä vaihteli halusinko lavottaa, vai kerätä) ja sen lisäksi jos on osaamattomat lavoittajat et myöskään pystynyt keräämään niin paljoa, kuin jos oli osaavat ja nopeat lavoittajat, jotka sai lavat myös luettua ja vietyä pois lavotusalueelta. Ja edelleen keräilymääriin vaikuttaa se minkä verran kaupat on tilanneet tavaraa.

Ok. Siten jos vaikka bonus olisi vuorokohtaisesti, niin entä sitten varastonjärjestelijät miten mittaat heidän työpanostaan? He ovat riippuvaisia pakkaamosta ja päivän aikana heitä työskentelee 7 kpl porrastetusti ja pitävät varaston järjestyksessä sekä pitävät huolen että keräyspisteiden takana on tuotteita kerättäväksi.

On aika haastavaa alkaa jotain bonussysteemiä alkaa tähän virittämään, joka huomioisi kyvykkyyden lähettämössä. Sitten siihen vielä muiden osastojen kyvykkyydet päälle, jossa moni asia on riippuvainen koneiden toiminnasta.

Myynnin vaikutus varastokeräilijän bonukseen pitää tietenkin poistaa eli se ei saa riippua siitä absoluuttisesta määrästä, mikä menee käsien läpi. Ajantasaisuus ja tarkkuus on paljon parempia työn laadun mittareita. Niillä se määräkin on suuri sitten jos on kysyntäpiikki.

Tapaturmat on surkea bonuksen mittari. Kukaan ei niitä tahallaan tee, ihminen luonnostaan pyrkii välttämään loukkaantumista ja normaali ihminen myös työkaverien loukkaantumista. Siitä seuraa juuri sitä nilkka paskana duunissa nilkuttamista niissä pahimmissa skenaarioissa, joissa ison porukan bonus voi roikkua yhden henkilön vammasta.
 
Ainakin kutsetilla ja vielä storan aikanakin oli osa palkkaa sidottu päivittäiseen suoritukseen. Joka osastolla hieman eri asioita, mutta vähän pystyi vaikuttamaan omaan palkkaansa. Tuo kuitenkin lopetettiin kun vissiin oli palkkaukselle työläs pyörittää ja haluttiin sieltä porukkaa pois. Siirrettiin tuntipalkkoihin ja sitä kautta taas 1 keino motivoida hävitettiin. Nykyiset tulospalkkion perusteet on niin kaukana jokapäiväisestä tekemisestä, että niihin on vaikea yksittäisen ihmisen kokea vaikuttavansa.
 
Mikäli prosessi ei toimi optimaalisesti joka kerta, niin silloin siinä on optimoitavaa. Mitä enemmän siitä kerää tietoa, sitä enemmän siitä selviää syitä. Laadun mainitsinkin jo, en nopeutta yksittäisenä kerättävä asiana.

Näissäkin yleensä raha ratkaisee. Voidaan tietää jarruttava prosessin osa, mutta on eri asia kannattaako siihen lähteä työntämään rahaa parannuksen kannalta. Lisäksi se parannus pitäisi saada näkymään koko prosessissa. Ei auta jos alkupäässä jokin osa alue saadaan nopeammaksi, koska loppupäässä saattaa silloin syntyä se jarru.

Tuota Toyotan Lean ajattelua tyrkytettiin jossain vaiheessa hirveästi. Toimiikiin varmaan joissain paikoisssa, mutta vaatii koko tehtaalta johdosta työntekijöiden asti sitoutumista asiaan. Varmaan tietoakin on nykyään hirveästi, mutta voidaanko sitä tietoa käyttää hyväksi ilman merkittäviä investointeja on eri asia.

Tapaturmat on surkea bonuksen mittari. Kukaan ei niitä tahallaan tee, ihminen luonnostaan pyrkii välttämään loukkaantumista ja normaali ihminen myös työkaverien loukkaantumista. Siitä seuraa juuri sitä nilkka paskana duunissa nilkuttamista niissä pahimmissa skenaarioissa, joissa ison porukan bonus voi roikkua yhden henkilön vammasta.
Työntekijä pyrkii myös aika paljon luonnostaan ajamaan maksimi kapasiteetilla koneita tehtaissa ja työantaja myös tähän luonnollisesti kannustaa. Siellä voidaan tehdä nopeita päätöksiä, joilla voi olla vakavia seuraksia (isoja koneita, pyöriviä teriä yms.). Tuolla minusta lähinnä kannustetaan pysähtymään miettimään tekemisiäsi. Esimerkiksi kun lähdet kotia niin näet liukkaan kohdan käyt hakemassa hiekkaa ja hiekoitat sen etkä ajattele ei kuulu minun hommiin työaika päättyi jo.

Tuo tapaturmien peittely on kyllä ikävä lieve ilmiö mikä siitä syntyy.
 
Pienissä yrityksissä yrityksen tulokseen liiittyvät bonarit on sikäli huonoja, että esim. uudelle markkina-aluelle panostukset, uudet tuotteet tai muut strategiset investoinnit voi syödä sen tuloksen. Ts. johto voi hyvin pitkälti pelata sen, että tarviiko maksaa bonareita vai ei. Ei sillä, että henkilökohtaiset palkitsemisjärjestelyt olisi sen helpompia, kaikki ovat pelattavissa kuitenkin.
 
Pienissä yrityksissä yrityksen tulokseen liiittyvät bonarit on sikäli huonoja, että esim. uudelle markkina-aluelle panostukset, uudet tuotteet tai muut strategiset investoinnit voi syödä sen tuloksen. Ts. johto voi hyvin pitkälti pelata sen, että tarviiko maksaa bonareita vai ei. Ei sillä, että henkilökohtaiset palkitsemisjärjestelyt olisi sen helpompia, kaikki ovat pelattavissa kuitenkin.

Tämän vuoksi kaikissa tulokseen merkittävistä yrityksen tulokseen sidoituista palkanosista pitää sopia tarkkaan ja mm. voiton näyttäminen ulkomailla siivota pois tuloksista. Parempi tietty, jos henkilökohtainen työ on sellaista, että sen voi jotenkin järkevästi mittaroida, jolloin pääsee oikeasti itse vaikuttamaan tulokseen.
 
Tapaturmat on surkea bonuksen mittari. Kukaan ei niitä tahallaan tee, ihminen luonnostaan pyrkii välttämään loukkaantumista ja normaali ihminen myös työkaverien loukkaantumista. Siitä seuraa juuri sitä nilkka paskana duunissa nilkuttamista niissä pahimmissa skenaarioissa, joissa ison porukan bonus voi roikkua yhden henkilön vammasta.
Tätä lukiessa en voi olla muistelematta erästä tapausta omalla työpaikallani. Yhdellä työntekijällä jalka sojottaa polven kohdalta suoraan sivulle. Hirveissä kivuissa huutaa, että "Ei ei ei ei älkää soittako ambulanssia! Tai ainakin raahatkaa minut portin ulkopuolelle!" :x3: Konkreettinen esimerkki, mitä tapaturmien määrään sidottu bonus käytännössä tarkoittaa.

Miljoona kertaa parempi systeemi on antaa bonusta läheltäpiti-raportoinneista. Mitä enemmän raportteja, sitä parempi. Tällöin onnettomuus on estetty. Olkoonkin, että johto joutuu sitten kestämäään "meinasin kompastua portaissa" -ilmoituksia, kyllä siellä välissä oikeasti on ihan oikeitakin parannusjuttuja.
 
Pienissä yrityksissä yrityksen tulokseen liiittyvät bonarit on sikäli huonoja, että esim. uudelle markkina-aluelle panostukset, uudet tuotteet tai muut strategiset investoinnit voi syödä sen tuloksen. Ts. johto voi hyvin pitkälti pelata sen, että tarviiko maksaa bonareita vai ei. Ei sillä, että henkilökohtaiset palkitsemisjärjestelyt olisi sen helpompia, kaikki ovat pelattavissa kuitenkin.

Jos tuollaisista bonuksista sopii niin kyllä se pitää tehdä niin, että varsinainen liiketoiminnan tulos katsotaan erikseen. Se, mitä kassaan jäävillä rahoilla tehdään (investoidaan tai annetaan osinkona) ei tietenkään pidä bonukseen vaikuttaa. Harvassa firmassa sitä rahaa edes halutaan seisottaa kassassa.
 
Tätä lukiessa en voi olla muistelematta erästä tapausta omalla työpaikallani. Yhdellä työntekijällä jalka sojottaa polven kohdalta suoraan sivulle. Hirveissä kivuissa huutaa, että "Ei ei ei ei älkää soittako ambulanssia! Tai ainakin raahatkaa minut portin ulkopuolelle!" :x3: Konkreettinen esimerkki, mitä tapaturmien määrään sidottu bonus käytännössä tarkoittaa.

Miljoona kertaa parempi systeemi on antaa bonusta läheltäpiti-raportoinneista. Mitä enemmän raportteja, sitä parempi. Tällöin onnettomuus on estetty. Olkoonkin, että johto joutuu sitten kestämäään "meinasin kompastua portaissa" -ilmoituksia, kyllä siellä välissä oikeasti on ihan oikeitakin parannusjuttuja.

Nää on näitä perinteisiä mittareita, kun ei ole mietitty ihan tarpeeksi pitkälle. Sama on joku henkilöstön tyytyväisyys mittaus, mikä sidotaan bonuksiin. Ei ehkä ala tulemaan ihan niin paikkaansa pitävää mittausta, heti kun se mittari näkyy tuloihin vaikuttavana. Jos näitä näkyy, kannattaa niistä ehkä kertoa sisäisesti. Joku saattaa ottaa noista vinkeistä kiinni ja poistaa niitä vaarallisina mittareina.
 
Fiksuista bonarisysteemeistä tuli mieleen, että meillä oli aikoinaan myyjien yhtenä kpi:na myynniin osuminen ennusteisiin. Eli poikkeuksellisen hyvinä kuukausina lisämyynnin tuomat bonarit kompensoitiin rankaisemalla huonoista ennusteista. :D
 
Fiksuista bonarisysteemeistä tuli mieleen, että meillä oli aikoinaan myyjien yhtenä kpi:na myynniin osuminen ennusteisiin. Eli poikkeuksellisen hyvinä kuukausina lisämyynnin tuomat bonarit kompensoitiin rankaisemalla huonoista ennusteista. :D

Riippuu varmaan tuokin siitä, mitä myydään mutta esimerkiksi markkinoilla, joissa pitää suojata hintoja (vaikka nyt sähkö), on arvio myynnin määrästä erittäin tärkeä ja aina ei edes kannattaisi myydä ja olisi parempi jos asiakas ei ottaisi ennustettua määrää vaan sen voisi myydä markkinoille markkinahintaan ;)
 
Meillä oli entisessä yrityksessä tuotanto-osastollamme helposti ymmärrettävä palkkio-järjestelmä eli .... ladotut komponentit * laatu (%) / tehdyt työtunnit = X. Tarkastelujakso oli 2 viikkoa. Sitten oli taulukko jossa näkyi että mitä mikin X-arvo antaa mk / h. Sitten kun tarpeeksi pitkään tehtiin max-palkkiolla, niin yllättäen taulukoita muutettiin ja lisättiin kaavaan asioita, joihin tuotannossa ei voitu mitenkään vaikuttaa (tyyliin varastonkierto), niin romuttui tuokin hyvä järjestelmä.

Nykyisen firman järjestelmään en ole jaksanut perehtyä, kun ei tule kuin roposia kvartaaleittain eli niitä ei kannata "budjetoida" palkan osana, niin vähän sieltä on tullut viimeisen 10-15 vuoden aikana.
 
Yksi keino yksittäisellä työntekijällä vaikuttaa firman tulokseen ovat monessa paikkaa myös aloitteet. Näitä on tullut raapusteltua vuosien saatossa paljonkin.

OT: Eräs vuosia sitten tekemäni säästää työnantajalta vuosittain vähintään 35 000te ja nousee kokoajan, kun tuotantomäärä kasvaa. Tällä hetkellä firma on laskujeni mukaan säästänyt jo yli 250te tämän yhden aloitteen ansiosta. Työnantajan omien ohjeiden mukaan, jos aloitteella saavutettu hyöty työnantajalle on yli 1000e/vuosi, niin työntekijälle maksetaan 15% vuotuisesta säästöstä kertakorvauksena. Minulle sanottiin, että "hyvä aloite, mutta liian vaikea toteuttaa. Maksetaan 200e". 6kk päästä aloitteeni oli täysimääräisesti toteutettu ja vaadin, että aloite käsitellään uudestaan. Sain 400e lisää. Jos olisin tällöin kuulunut liittoon, niin olisin ottanut yhteyttä liiton asianajajaan ja vaatinut oikeutta. Kertoo kyllä paljon tästä pörssiyrityksen ahneudesta, että siivua ei voida työntekijälle antaa, vaikka minä itse ne rahat sinne kannoin. Tässäkin, kuten palkankorotusvaateissa vain uhkailu ja kiristys toimii. Solidaarisuus on työnantajilta kateissa, joten väistämättä syntyy vastavoima.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi keino yksittäisellä työntekijällä vaikuttaa firman tulokseen ovat monessa paikkaa myös aloitteet. Näitä on tullut raapusteltua vuosien saatossa paljonkin.

OT: Eräs vuosia sitten tekemäni säästää työnantajalta vuosittain vähintään 35 000te ja nousee kokoajan, kun tuotantomäärä kasvaa. Tällä hetkellä firma on laskujeni mukaan säästänyt jo yli 250te tämän yhden aloitteen ansiosta. Työnantajan omien ohjeiden mukaan, jos aloitteella saavutettu hyöty työnantajalle on yli 1000e/vuosi, niin työntekijälle maksetaan 15% vuotuisesta säästöstä kertakorvauksena. Minulle sanottiin, että "hyvä aloite, mutta liian vaikea toteuttaa. Maksetaan 200e". 6kk päästä aloitteeni oli täysimääräisesti toteutettu ja vaadin, että aloite käsitellään uudestaan. Sain 400e lisää. Jos olisin tällöin kuulunut liittoon, niin olisin ottanut yhteyttä liiton asianajajaan ja vaatinut oikeutta. Kertoo kyllä paljon tästä pörssiyrityksen ahneudesta, että siivua ei voida työntekijälle antaa, vaikka minä itse ne rahat sinne kannoin.

Vähän kaksipiippuinen juttu tuo työajalla tehdyt aloitteet ja innovaatiot. Kyllä niistä palkitaan erikseenkin jos ne on poikkeuksellisia mutta toistaalta se on vähän sellaista, jota työntekijän oletetaan tekevän.

Eihän se voi niinkään mennä että vaikkapa uuden laitteiston käyttöönoton jälkeen sen tuottavuutta tehostavista toimista annettaisiin merkittäviä osia yksittäisille käyttäjille. Se on osa sitä duunia.
 
Vähän kaksipiippuinen juttu tuo työajalla tehdyt aloitteet ja innovaatiot. Kyllä niistä palkitaan erikseenkin jos ne on poikkeuksellisia mutta toistaalta se on vähän sellaista, jota työntekijän oletetaan tekevän.

Eihän se voi niinkään mennä että vaikkapa uuden laitteiston käyttöönoton jälkeen sen tuottavuutta tehostavista toimista annettaisiin merkittäviä osia yksittäisille käyttäjille. Se on osa sitä duunia.

Sanomasi pätee toimihenkilöpuolella, ei työntekijäpuolella. Aloite oli siinä määrin poikkeuksellinen, että se korjasi suunnittelijan vuosia aiemmin tekemää aivopierua. Suunnittelija ei tietenkään saa kaikesta työstään aloitepalkkiota, mutta kyllä tuo normaalin työntekijän toimenkuvan ulkopuolella oli tietenkin. Muutenhan sen olisi tehnyt joku muu jo aikaisemmin.
Ei minkään laitteen käyttöönoton tehostaminen tuo firmalle säästöä, jota se firma ei jo odota tapahtuvaksi. Tämä aloite ei liittynyt mihinkään uuden käyttöönottoon, vaan vanhan korjaamiseen kustannustehokkaammaksi.

Tämän jälkeen en ole tehnyt ainoatakaan aloitetta ja olen pitänyt huolen, että mahdollisimman moni kollegani näkee aloitteeni ja kuinka epärehellisesti minua kohtaan toimittiin.

Pointti on se, että työntekijällä on monesti työnsä luonteen johdosta semmoista tietoutta, joka ei toimihenkilöllä tule mieleenkään. Tämä potentiaali jää hyödyntämättä, jos työnantaja on ahne ja epärehellinen.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän jälkeen en ole tehnyt ainoatakaan aloitetta ja olen pitänyt huolen, että mahdollisimman moni kollegani näkee aloitteeni ja kuinka rehellisesti minua kohtaan toimittiin.

Kuulostaa hienolta toiminnalta. Tämän takia varmaan duunarin osa on se, mikä on. Kun ekalla kertaa ei saanut siivua jatkuvasta tuotosta, jonka koko ei ole ehkä mitenkään suhteessa omaan panokseen, heittäydytään paskaa asennetta levittäväksi jurnuuttajaksi.

Ja siis yritän tässä tarkentaa sitä, että kun olet työntekijä etkä yrittäjä, saat tietenkin korvauksen panoksesi perusteella, et sen perusteella, miten suureksi sen aiheuttama hyöty jonkun toisen omistamassa yrityksessä voi vuosien varrella skaalautua. Muutenhan sinua palkittaisiin osittain työnantajayrityksesi koosta. Sama innovaatio tai muutos työtavoissa, joka nyrkkipajalla voi säästää satasen vuodessa voi jossain Mitsubishillä säästää miljoonia.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa hienolta toiminnalta. Tämän takia varmaan duunarin osa on se, mikä on. Kun ekalla kertaa ei saanut siivua jatkuvasta tuotosta, jonka koko ei ole ehkä mitenkään suhteessa omaan panokseen, heittäydytään paskaa asennetta levittäväksi jurnuuttajaksi.

Ja siis yritän tässä tarkentaa sitä, että kun olet työntekijä etkä yrittäjä, saat tietenkin korvauksen panoksesi perusteella, et sen perusteella, miten suureksi sen aiheuttama hyöty jonkun toisen omistamassa yrityksessä voi vuosien varrella skaalautua. Muutenhan sinua palkittaisiin osittain työnantajayrityksesi koosta. Sama innovaatio tai muutos työtavoissa, joka nyrkkipajalla voi säästää satasen vuodessa voi jossain Mitsubishillä säästää miljoonia.

Juuri näin. Jos työnantaja ei ajattele minun parastani, niin en minäkään työnantajani. Mulle ei vittuilla jne.
Btw. se 15% kuuluisi maksaa kerran, yhden vuoden säästöstä, ei vuosittain.

Enkä ole levittänyt paskaa asennetta? Minähän vain ohjaan muut katsomaan avointa aloitetta ja miten se palkittiin. Mitä väärää siinä on? Ehkä siinä joku muukin miettii kahdesti, ennenkuin itse aloitteita rupeavat rustaamaan, jos työnantaja tulkitsee omia sääntöjään aina miten sattuu. Itseppä soppansa keittivät.

Hieno asenne kyllä osalla ihmisiä. Työntekijä tekee firmalle ylimääräistä rahaa, niin EDES SIITÄ ei kuulu palkita kohtuudella. Aivan uskomaton ajatusmaailma kyllä. Sitten odotetaan, että työntekijät ei järjestäydy ja tyytyvät kaikenmaailman minimipalkkoihin ja pitäisi tehdä vielä lisää aloitteita ja ylimääräistä rahaa. o_O
 
Viimeksi muokattu:
Btw. se 15% kuuluisi maksaa kerran, yhden vuoden säästöstä, ei vuosittain.

Eli ensimmäisen vuoden säästöstä? Nyt nämä numerot menevät vielä hassummiksi. Sanoit että tällä hetkellä se tuottaa (vuosien jälkeen) 25k€/vuodessa ja nousee. Ts. se ei ollut 25k€ vuodessa silloin kun sinä sitä ehdotit. Paljonko sen muutoksen tekeminen maksoi? Vähennetäänkö muutoksen tekemiseen kuluvat numerot tuosta tuotosta ensimmäisen vuoden kohdalla, vai kuoletetaanko ne muutokset poistoina useammassa vuodessa? Sovittiinko netto vai bruttosäästöstä?

Ei sillä, jos työnantaja on jotain luvannut, niin se pitää maksaa toki - vaikka eivät oisi ajatelleet loppuun asti mitä lupasivat. Mutta tässä tarinassa on aika monta aukkoa lukijalle kyllä ja vain yhdeltä osapuolelta.
 
Eli ensimmäisen vuoden säästöstä? Nyt nämä numerot menevät vielä hassummiksi. Sanoit että tällä hetkellä se tuottaa (vuosien jälkeen) 25k€/vuodessa ja nousee. Ts. se ei ollut 25k€ vuodessa silloin kun sinä sitä ehdotit. Paljonko sen muutoksen tekeminen maksoi? Vähennetäänkö muutoksen tekemiseen kuluvat numerot tuosta tuotosta ensimmäisen vuoden kohdalla, vai kuoletetaanko ne muutokset poistoina useammassa vuodessa? Sovittiinko netto vai bruttosäästöstä?

Ei sillä, jos työnantaja on jotain luvannut, niin se pitää maksaa toki - vaikka eivät oisi ajatelleet loppuun asti mitä lupasivat. Mutta tässä tarinassa on aika monta aukkoa lukijalle kyllä ja vain yhdeltä osapuolelta.
Jutun pointtihan ei ollut tämä OT-esimerkkini, vaan oli puhetta miten yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa firman tulokseen ja kerroin, että aloitteilla.

Vuotuinen säästö oli n. 35ke/v aloitteen tekohetkellä. En ole kertonut kuinka kauan sitten aloitteen tein, mutta se säästö on tuotekohtainen, eli kasvaa volyymin kasvaessa. Tällä hetkellä se on enemmän.
Oli erittäin helppo toteuttaa. Halvempi kiinnitys osalle ja hitsaus kuten edelliselläkin tyylillä.
Olin vailla siis 15% 35ke:stä.
 
Viimeksi muokattu:
Oli erittäin helppo toteuttaa. Halvempi kiinnitys osalle ja hitsaus kuten edelliselläkin tyylillä.
Olin vailla siis 15% 35ke:stä.

Kyllä mun mielestä noheva työnantaja olisi antanut tuosta paremmat korvauksen kuin 200e + 400e ja ottanut sut mukaan plänäämään muitakin parannuksia jos sulla oli hyviä ideoita ja motivaatio niiden keksimiseen. Tuon perusteella mitä kerroit niin aika heikosti hoidettu työnantajalta.
 
Tässä keskustelussa näkee kyllä hyvin sen, kun joku kertoo miten hänelle on käynyt ja kun objektiivisesti asiaa katsoo niin ymmärtää, että kirjoittajalle sattunut asia on aika huonosti tehty yrityksen toimesta häntä kohtaan.

MUTTA EI, eihän asia voi mitenkään olla näin

Tämäkin saadaan käännettyä työntekijän viaksi. "Mitäs menit keksimään jotain järkevää"
Tässä näkyy mielestäni hyvin se, että näiden kirjoittelijoiden narratiivi & näkemys on: työntekijä paha, yritys hyvä. Ja tähän sääntöön ei koskaan tule poikkeuksia.

Itse taas pyrin katsomaan asioita objektiivisesti, sekä ymmärrän sen että yritys tarvitsee työntekijöitä sekä työntekijä yrityksiä.
Siksi onkin molempien edellä mainittujen eturyhmien etu, että asioista sovitaan eikä niitä sanella tai maalailla jatkuvasti viholliskuvia.
Esim. minulla on hyvä työnantaja, koska hommat hoidetaan sovitusti ja jousto toimii molempiin suuntiin. Minua arvostetaan työntekijänä ja minusta pidetään huolta.
Minä taas vastavuoroisesti annan parhaani tälle yritykselle ja pyrin työskentelemään yhteistä maalia kohti.
Minä myös tiedän, että on olemassa työnantajia jotka eivät noudata sovittuja asioita ja eivätkä välitä työntekijöistänsä, vaan ajattelevat heitä kuluina. Valitettavasti tämän takia on oltava ammattiliittoja, että näistäkin työntekijöistä joku taho pitää huolen. Se on se ihan alkusyy, miksi ammattiliitot on perustettu.

Loppuajatukseni on se, että mitä on pitänyt käydä elämässä että on näin vihamielinen toisia ihmisiä kohtaan? Oletteko te niitä samoja ihmisiä jotka ette esim. moikkaa siivojia työpaikalla, koska koette olevanne niin paljon parempia ihmisiä? Todellakin toivon, että näin ei ole. Minun on vain vaikea millään tasolla ymmärtää tälläistä ajattelumallia.
 
Goforekin julkaisi sivuillaan oman työehtosopimuksen.
 
Viimeksi muokattu:
Paperiliiton ja UPM:n TES-neuvottelut saavat mielenkiintoisia lisäkäänteitä kun poliitikot ottavat osaa neuvotteluihin.



"Finanssivalvonta (Fiva) on ottanut vastaan kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) selvityspyynnön UPM:n toiminnasta, vahvistaa Fivan viestintäpäällikkö Milka Lahnalammi-Vesivalo.

"Perehdymme siihen ja huomioimme sen tarvittaessa valvonnassamme", Lahnalammi-Vesivalo sanoo.

Hän toteaa, ettei Fiva kommentoi yksittäisistä yhtiöistä tehtyjä selvityspyyntöjä.

UPM:n kaltaisten listattujen yhtiöiden osalta Fivan tehtäviin kuuluu valvoa muun muassa yhtiön tiedonantovelvollisuuden toteutumista. Valvontaan kuuluvat myös esimerkiksi sisäpiirisäännökset. Muuten listayhtiöiden toimintaan Fivalla ei ole erityistä toimivaltaa.


Kärnä arvosteli UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen toimintaa Paperiliiton kanssa käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa.

Kärnä teki selvityspyynnön Pesosen tarjouksesta, jonka mukaan paperikoneita ei sammuteta, jos Paperiliitto suostuu yhtiön ehtoihin. Jos ehtoja ei hyväksytä, lupaus ei ole voimassa.

"Tällainen toiminta on mahdollisesti myös pörssiyhtiöille säädettyjen velvoitteiden vastaista", Kärnä perusteli selvityspyyntöään.
"


SAK:n puheenjohtajan blogi UPM:n tilanteesta.
Keisarin uudet vaatteet?
Blogi11.01. 18:00Eloranta Jarkko

Paperiliiton jäsenistä kolme neljästä on jo yhtiökohtaisten työehtosopimusten piirissä, mutta metsäyhtiö UPM:ssa neuvottelut ovat konkelossa. Konkelossa niin pahasti, että neuvotteluja ei ole kunnolla edes aloitettu. Lakko on ollut jo käynnissä toista viikkoa.

UPM haluaa viisi työehtosopimusta Paperiliiton vaatiman konsernikohtaisen sopimuksen sijaan ja heikentää näin työntekijöiden neuvottelu- ja edunvalvontavoimaa. Sen lisäksi UPM haluaa muun muassa pidentää työaikaa jopa sadalla tunnilla ilman kompensaatiota. Kyse olisi tosiasiallisesti reippaasti yli viiden prosentin palkanalennuksesta. Yhtiö haluaisi myös yhdessä sopimisen sijaan yksipuolisesti päättää osasta työn tekemisen ehdoista.

UPM:n toiminta sotii vastoin nykyisiä kansainvälisiä sijoittamisen vastuullisuussitoumuksia ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia. UPM:n toiminta on niin poikkeuksellista, että kansanedustaja Mikko Kärnä on tehnyt Finanssivalvontaan selvityspyynnön siitä, onko yhtiö rikkonut arvopaperilakia. Kärnä nostaa esiin yhtiön pyrkimyksen sanella työehdot työntekijöilleen ja toimitusjohtaja Pesosen puheet työehtoneuvottelujen vaikutuksista tehtaiden sulkemiseen tai jatkamiseen. Nämä toimet ja puheet voivat vaikuttaa haitallisella tavalla yhtiön liikevaihtoon, liikevoittoon ja osakkeen arvoon.

Monet koti- ja ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat vaativat yhtiöiltä vastuullisuutta niin ympäristö- kuin sosiaalikysymyksissä, joihin työntekijöiden kohtelukin kuuluu. Nyt kun yhtiö kohtelee työntekijöitään niin kuin kohtelee, on aika peräänkuuluttaa UPM:n omistajien sitoutumista omiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiinsa.

"Ilmapiiri yhtiössä, joka kohtelee työntekijöitään näin kovalla kädellä, on varmasti jäätävä. "

UPM menettää lakon seurauksena vähintään 20 miljoonaa euroa voittoa kuukaudessa. Kun lakko aikanaan päättyy, ei jäätyneitä tehtaita heti saada käyntiin. Osa käynnistyy vasta, kun aurinko ne sulattaa. Menetettyjä voittoja ja muita tappioita ei kymmeniin vuosiin saada maksettua takaisin paperimiesten ja -naisten palkoista ja työehdoista leikkaamalla. Omistajien etu eikä tehtävä ole rahoittaa yhtiön johdon jääräpäistä työehto- ja henkilöstöpolitiikkaa. Ja minkälaisen kolhun henkilöstön kohtelusta saa UPM:n yhteiskunnallinen maine, työnantajamaineesta puhumattakaan? Ilmapiiri yhtiössä, joka kohtelee työntekijöitään näin kovalla kädellä, on varmasti jäätävä.

Muut metsäyhtiöt ovat tehneet työehtosopimuksen Paperiliiton kanssa. Ne jatkavat toimintaansa, palvelevat asiakkaitaan, tuottavat arvoa omistajilleen ja kohtelevat työntekijöitään arvokkaana sidosryhmänä. Ja solmittujen sopimusten sisällössä ei ole mitään sellaista, jonka erityisesti pitäisi työnantajia hiertää. Taso on maltillinen ja tekstimuutoksiakin on tehty. Ay-liikkeen neuvottelijat ja päättäjät ovat tehneet vastuullista työtä yhdessä työnantajapuolen kanssa. Kansainvälinen kilpailukyky ei ole vaarassa, eikä inflaatiopiikkiä lähdetty sopimuskorotuksissa jahtaamaan. UPM eroaa joukosta voimakkaasti, ja huonoon suuntaan. Se on jäämässä yksin ideologisine taisteluineen.

UPM:n korkeimman johdon toiminnasta tulee mieleen H.C. Andersenin kuuluisa satu Keisarin uusista vaatteista. Keisarin uusien vaatteiden piti näkyä vain fiksuille ja älykkäille. Tosiasiassa keisarilla ei ollut vaatteita lainkaan. Kukaan ei kuitenkaan uskaltanut keisarille sanoa hänen olevan alasti, kunnes pikkulapsi sen kaupungilla uskalsi sanoa. Kuka uskaltaa yhtiössä sanoa sen, joka näkyy ulospäin kaikille? Sen, ettei UPM:n korkeimmalla johdolla ole uusia vaatteita. Näytös on ohi, nyt on aika lähteä neuvottelupöytään.
 
"UPM:n toiminta sotii vastoin nykyisiä kansainvälisiä sijoittamisen vastuullisuussitoumuksia ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia"

Mielenkiintoista, miten liiketoimintakohtaisten sopimusten tekeminen sotii näitä periaatteita vastaan. Taitaa suomalainen yleissitovuus olla enemmänkin harvinaisuus maailmassa ja se sotii jopa oman perustuslakimme sopimusvapaus-pykälää vastaan. Nalle on mielestäni oikeassa siinä, että koneenhoitajien pitäisi neuvotella itse ne konekohtaiset ehdot (vaikka AY-liikkeen tuella), joilla se oma kone saadaan pidettyä käynnissä Suomessa. UPM on luvannut avata neuvotteluissa sen yksittäisenkin koneen tuotantokustannukset ja kilpailutilanteen työntekijöille, mikäli he näin haluavat. Jopa Nalle piti sitä outona, että Suomessa on ajettu teknisesti parempia paperikoneita alas kuin esimerkiksi Saksassa. Syitä ei suinkaan ollut ainoastaan työntekijäkustannukset, vaan logistiikka- ja energiakustannukset isona tekijänä. Saksassa on muun muassa valtavasti isommat energiatuet raskaalle teollisuudelle, ja Suomen alemmat sähköveroluokat yritystukina kalpenevat rinnalla. Työntekijät voivat vaikuttaa omalta osalta tehtaiden kannattavuuteen, loput muuttuvat tekijät ovat pitkälti päättäjien käsissä.
 
On tuossa UPM:ssä muutenkin jännää..

Esim Teollisuusliiton vara PJ:

"Lehtosen mielestä UPM:ltä oli kulissitemppu tehdä muutamalle tuhannelle Teollisuusliiton jäsenelle hyvä sopimus."

Kulissitemppu johti kuitekin ko. liiketoimminan kasvattamiseen suomessa.

Ynnä liiton mielipide on:
"Paperiliitto ei UPM:n vaatimuksiin suostu, sillä sen pelätään heikentävän työntekijöiden neuvottelu- ja edunvalvontavoimaa."

Hieno umpikuja. UPM on todellakin se haukkamaisin firma suomessa työmarkkinakysymyksissä, mutta on tuo liiton linjakin aika käsittämätön. Liiketoimintakohtainen sopimus todellakin hajottaisi liiittoa UPM:n osalta. Tyyliin jos osalla UPM:n aloista on työrauha, niin ei saa niin helpolla tukea jonkun muun alan liiketoimintaneuvotteluun.

Haittapuolena tämä meno johtaa siihen, että kevään aikana UPM ilmoittaa, että tehdas tai pari menee kiinni. Siihen taas argumentoidaan, ettei lakolla ollut siihen mitään vaikutusta, vieritettiin syy vain liiton niskoille ja päätös oli tehty jo etukäteen.
 
Lakko tuntuu UPM:n paperityöntekijöiden kukkarossa, mutta taistelutahtoa riittää – töihin ei mennä ennen uutta työehtosopimusta

”Lakkolaiset ovat valmiita palaamaan töihin vasta sitten, kun työehtosopimus Paperiliiton ja UPM:n välillä on saatu tehtyä.
– Palataan töihin, kun saadaan samanlainen sopimus kuin muissa metsäyhtiöissä, pääluottamusmies Kari Rikkilä sanoo.”


Yleissitovuus on pilannut tämän maan. ”Jos naapurikin saa 5% palkankorotusta, niin meidänkin on pakko”. Tuollaisella asenteella en henkeä pidättelisi työpaikkojen säilyvyyden kannalta, ja veikkaan ensimmäisen koneen sulkemispäätöksen tulevan helmikuun aikana lakon loppusuoralla. Ja mikäli lakkoilu tulee jatkumaan yhtä iloisissa tunnelmissa, niin koneita menee useampikin kiinni. Siinä kohtaa varmaan se liiketoimintakohtainen sopiminen olisikin sopinut hyvin työttömäksi jäävälle työntekijälle.
 
Lakko tuntuu UPM:n paperityöntekijöiden kukkarossa, mutta taistelutahtoa riittää – töihin ei mennä ennen uutta työehtosopimusta

”Lakkolaiset ovat valmiita palaamaan töihin vasta sitten, kun työehtosopimus Paperiliiton ja UPM:n välillä on saatu tehtyä.
– Palataan töihin, kun saadaan samanlainen sopimus kuin muissa metsäyhtiöissä, pääluottamusmies Kari Rikkilä sanoo.”


Yleissitovuus on pilannut tämän maan. ”Jos naapurikin saa 5% palkankorotusta, niin meidänkin on pakko”. Tuollaisella asenteella en henkeä pidättelisi työpaikkojen säilyvyyden kannalta, ja veikkaan ensimmäisen koneen sulkemispäätöksen tulevan helmikuun aikana lakon loppusuoralla. Ja mikäli lakkoilu tulee jatkumaan yhtä iloisissa tunnelmissa, niin koneita menee useampikin kiinni. Siinä kohtaa varmaan se liiketoimintakohtainen sopiminen olisikin sopinut hyvin työttömäksi jäävälle työntekijälle.
Kysymys nyt ei oo vain palkankorotuksista vaan heikennyksistä mitä UPM ajaa työntekijöille
 
Lakko tuntuu UPM:n paperityöntekijöiden kukkarossa, mutta taistelutahtoa riittää – töihin ei mennä ennen uutta työehtosopimusta

”Lakkolaiset ovat valmiita palaamaan töihin vasta sitten, kun työehtosopimus Paperiliiton ja UPM:n välillä on saatu tehtyä.
– Palataan töihin, kun saadaan samanlainen sopimus kuin muissa metsäyhtiöissä, pääluottamusmies Kari Rikkilä sanoo.”


Yleissitovuus on pilannut tämän maan. ”Jos naapurikin saa 5% palkankorotusta, niin meidänkin on pakko”. Tuollaisella asenteella en henkeä pidättelisi työpaikkojen säilyvyyden kannalta, ja veikkaan ensimmäisen koneen sulkemispäätöksen tulevan helmikuun aikana lakon loppusuoralla. Ja mikäli lakkoilu tulee jatkumaan yhtä iloisissa tunnelmissa, niin koneita menee useampikin kiinni. Siinä kohtaa varmaan se liiketoimintakohtainen sopiminen olisikin sopinut hyvin työttömäksi jäävälle työntekijälle.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Jengi paperiteollisuudessa nauttii jo isoa palkkaa ja on ties mitä simalisää ja muuta, ja sitten itketään, kun vähän ne kauan sitten nousukaudella saavutetut edut heikkenisi kun maailma ei enää olekaan ihan kuin aikoinaan silloin neukkukaupan. Haluaisin olla työntekijän puolella ja unohtaa kokoomuslaisuuteni, mutta sitten aina paperityöntekijät tai AKT heivaa mut takaisin.
 
Kysymys nyt ei oo vain palkankorotuksista vaan heikennyksistä mitä UPM ajaa työntekijöille

Paskat on. Lakon alkaessa paperiliiton pomo kertoo, ettei ole ollut edes epävirallisia neuvotteluja, kun ei olla päästy neuvottelupöytään. Nyt se on ollut epävirallisissa neuvotteluissa ja pelottelee UPM:n vaativan 100 lisätuntia vuoteen.

Lakko päätettiin ja aloitettiin siis ennenkuin oli mitään tietoa mitä sopimukseen haluttiin, vastutettiin vain sitä liiketoiminta kohtaista sopimista.
 
En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Jengi paperiteollisuudessa nauttii jo isoa palkkaa ja on ties mitä simalisää ja muuta, ja sitten itketään, kun vähän ne kauan sitten nousukaudella saavutetut edut heikkenisi kun maailma ei enää olekaan ihan kuin aikoinaan silloin neukkukaupan. Haluaisin olla työntekijän puolella ja unohtaa kokoomuslaisuuteni, mutta sitten aina paperityöntekijät tai AKT heivaa mut takaisin.
Onhan tässä vähän ristiriitaa kyllä UPM:n osalta: Yhtiö tekee ennätystulosta ja silti pitää henkilöstön eduista riistää vielä lisää.

Toisaalta on kyllä hullua, että paperiliitto vaatii mm. UPM öljynjalostustehtaan henkilöstön olevan paperiliitossa. Miten öljy liittyy paperiin, en tajua., vaikka olisi kuinka biopohjaista.
 
Paskat on. Lakon alkaessa paperiliiton pomo kertoo, ettei ole ollut edes epävirallisia neuvotteluja, kun ei olla päästy neuvottelupöytään. Nyt se on ollut epävirallisissa neuvotteluissa ja pelottelee UPM:n vaativan 100 lisätuntia vuoteen.

Lakko päätettiin ja aloitettiin siis ennenkuin oli mitään tietoa mitä sopimukseen haluttiin, vastutettiin vain sitä liiketoiminta kohtaista sopimista.
Kyllä on. Kaikki ei ole semmoista mitä media antaa ymmärtää. UPM antanut liitolle vaatimuksia mutta niitä ei ole mediaan tuotu julki
 
Jos palkat laskee samalle tasolle kuin mitä normi duunari päivävuorossa tienaa, niin kyllä, mielummin koneet alas kuin keskeytymättömässä vuorotyössä.
Jos ja jos. Mitäs jos kuitenkin menisivät sinne töihi ja neuvottelisivat ne palkat?
 
Jos ja jos. Mitäs jos kuitenkin menisivät sinne töihi ja neuvottelisivat ne palkat?
Lue paperitessiä ja sen eduista, missään muussa tessissä ei ole semmoisia etuja kuin siinä. On sanomattakin selvää ettei noita etuja saa kukaan neuvoteltua yksin
 
Lue paperitessiä ja sen eduista, missään muussa tessissä ei ole semmoisia etuja kuin siinä. On sanomattakin selvää ettei noita etuja saa kukaan neuvoteltua yksin
Ei siellä yksin tartte neuvotella. Ja joskus tarvitsee myös olla valmis jostakin luopumaan. Neuvotteluasema riippuu nyt missä yksikössä työskentelet. Kuten tässäkin ketjussa todettu, ei koko firma / ala tartte 1:1 samoja sopimuksia.
 
Ei siellä yksin tartte neuvotella. Ja joskus tarvitsee myös olla valmis jostakin luopumaan. Neuvotteluasema riippuu nyt missä yksikössä työskentelet. Kuten tässäkin ketjussa todettu, ei koko firma / ala tartte 1:1 samoja sopimuksia.
Toivottavasti lakkoilevat niin kauan kuin tarve vaatii. UPM pidemmän aikaan muutenkin tehnyt lähtöä pois Suomesta kalliiden kustannusten takia, samalla kun muut metsäyhtiöt investoivat kyllä Suomeen.
Tällä nopeutetaan vain niiden paperikoneiden alasajoa vaikka kysyntää tällä hetkellä enemmän kuin tuotantoa
 
Lue paperitessiä ja sen eduista, missään muussa tessissä ei ole semmoisia etuja kuin siinä. On sanomattakin selvää ettei noita etuja saa kukaan neuvoteltua yksin
Sehän tässä se ongelma taitaa nimenomaan olla , ei tuo operaattorin työ mitään salatiedettä ole ..
 
Kyllä on. Kaikki ei ole semmoista mitä media antaa ymmärtää. UPM antanut liitolle vaatimuksia mutta niitä ei ole mediaan tuotu julki

Enemmän tuo näyttää sille, että aletaan muuttaa narratiivia. Mennään lakkoon kun vaaditaan yhtä sopimusta koko konserniin. Lakkoon mennessä pitäisi olla vain suunnitelma miten siitä päästään pois. Periaatekysymyksissä se on hiton hankalaa ilman kasvojen menetystä.

Joten kun keskustelu ajetaan siihen, että näitä kaikkia leikkauksia UPM haluaa, niin voidaan lopulta esiintyä voittajana, kun on tehty liiketoimintakohtaiset sopimukset. Taistelulla saatiin estettyä UPM:n pahat aikeet ja liiton yhtenäisyys ja voima ei heikkenekkään, kun sopimuksille on saatu sama pituus ja voidaan hyödyntää joukkovoimaa tulevissa neuvotteluissa. Ehkä Pesonen voi vielä luvata kaupan päälle, ettei tehtaita suljeta sopimuskauden aikana.
 
Onhan tässä vähän ristiriitaa kyllä UPM:n osalta: Yhtiö tekee ennätystulosta ja silti pitää henkilöstön eduista riistää vielä lisää.
UPM:n liiketoiminta on valtavassa murroksessa, paperin kysyntä ja kannattavuus laskee kuin lehmän häntä ja yhtiön on pakko sulkea paperikoneita. Ja heikoiten kannattavat ajetaan alas. Jos niitä koneita olisi mahdollista tekohengittää ja työpaikkoja säilyttää kaikin mahdollisin tavoin, niin eikö se olisi kannattavaa? Varmasti löytyisi riittävä määrä työntekijöitä pyörittämään niitä koneita, vaikka se tarkoittaisi vuosiansioiden putoamistakin. Paperiliitto tämän torppaa. UPM:n hallituskin pitää outona tilanteena sitä, että ne moderneimmat ja teknisesti parhaat, suomalaiset paperikoneet ajetaan alas, mutta se on valitettavasti se yhtiön sisäinen kilpailuasetelma.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 351
Viestejä
4 492 419
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
Polkupoika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom