Työmarkkinakierrokset.

[Timo 2]

Kysyntää löytyy kyllä paperin muilta aloilta ja varmasti joku niihin on täälläkin halukas investoimaan (vaikka sitä aina lakkouhan alla

Investointihalukkuudesta kertoo jotain se, että suomessa uudet investoinnit ei kuulema kata edes poistoja.

 

[Paapaa]

Kieltämättä särähtää korvaan tää puhe jostain ylimalkasesta lakkoilusta täällä. Helvetti, täällähän lakkoillaan ihan naurettavan vähän!

Kaikki on ehdottomasti suhteellista. Mutta ei tämä tilasto oikein tue tuota mielikuvaasi ainakaan kun tarkastellaan länsinaapureita:

Lähde:

Pysäyttävä kuva kertoo, kuinka Suomi pesee lakkoilussa Ruotsin ja Norjan

EK:n tekemän selvityksen mukaan Suomessa on ollut keskimäärin 10 kertaa Ruotsia enemmän työtaisteluita koko 2000-luvun ajan.

www.talouselama.fi

Tämä taas kertoo, kuinka Suomessa on poikkeuksellinen suhtautuminen poliittisiin lakkoihin verrattuna moneen muuhun maahan:

Lähde:

Työoikeuden professori: Suomen siirryttävä poliittisissa lakoissa eurooppalaiseen käytäntöön

www.eva.fi

Ranskassa palaisi tässä tilanteessa varmaan autot ja kadut.

Olisiko se siis mielestäsi tavoiteltava asia vain onko se huono asia? Että autot ja kadut tuleen, jotta saadaan työehtoneuvotteluihin vauhtia?

 

[bulgur]

Olisiko se siis mielestäsi tavoiteltava asia vain onko se huono asia? Että autot ja kadut tuleen, jotta saadaan työehtoneuvotteluihin vauhtia?

Mun mielipiteelläni ei ole mitään merkitystä tän kanssa. Nostin Ranskan esimerkiksi Suomen lakkojen ainaiseen kauhisteluun.

 

[MXPO]

Kaikki on ehdottomasti suhteellista. Mutta ei tämä tilasto oikein tue tuota mielikuvaasi ainakaan kun tarkastellaan länsinaapureita:

Otsikossa puhutaan lakkoilusta, kuvassa työtaisteluista. Vuonna 2005 oli esim pitkä metsäteollisuuden työsulku, ei lakko. Maksumuurin takana niin ei pääse lukemaan koko juttua.

 

[GuntherPrien]

Siklaelementit Oy lakko alkoi 13.1.

Lakossa: ”Näin ei voi mennä, että työnantaja sanelee”
14.1.2022


Siklaelementit Oy ei ole suostunut neuvottelemaan yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta Teollisuusliiton kanssa. Pääluottamusmies Pasi Länkinen kertoo, että kiristyneessä tilanteessa järjestäytymisaste on kasvussa.

Puuelementtejä valmistavalla Siklaelementit Oy:llä alkoi 13.1.2022 lakko, sillä yritys ei ole suostunut neuvottelemaan Teollisuusliiton kanssa yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta.
Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa ja Siikalatvalla toimivan Siklaelementtien pääluottamusmies Pasi Länkinen kertoo, että lakon ensimmäiset päivät ovat sujuneet rauhallisesti ja lakkovahtivuorot pyörivät sovitusti.

– Tilanne on tämä. Asiat riitelevät, Länkinen toteaa.

Lakon taustalla on työnantajapuolen irtiotto työehtosopimustoiminnasta. Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Tästä syystä Teollisuusliitto pyrkii neuvottelemaan yrityskohtaiset työehtosopimukset lähes 200 mekaanisen metsäteollisuuden yritykseen.
Osassa yrityksistä on saavutettu neuvottelutulos, ja suuressa osassa neuvottelut ovat käynnistyneet. Vanha työehtosopimus umpeutui vuoden 2021 lopussa, mutta vanhat työehdot ovat yleisen jälkivaikutuksen perusteella voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on solmittu.

ULOSPÄÄSY NEUVOTTELUPÖYDÄN KAUTTA

Siklaelementit on yksipuolisesti tarjonnut omia työehtojaan, joista on vanhaan työehtosopimukseen verrattuna esimerkiksi poistettu maininnat luottamusmiehestä.
– Työnantaja ei millään tasolla suostu neuvottelupöytään Teollisuusliiton kanssa, kertoo järjestämistoimitsija Ville Rantala Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alueelta.

Teollisuusliitto jätti 29.12.2021 lakkovaroituksen koskien Siklaelementtejä. Reilun kahden viikon lakko on voimassa 13.1.–30.1.2022, jos sopimisen tielle ei päästä.

– Ainoa ulospääsy on, että työnantaja suostuu neuvottelupöytään Teollisuusliiton kanssa, Rantala kertoo ja korostaa, että työntekijäpuolen tavoitteena on sopimus ja tilanteen rauhoittaminen.

TYÖEHTOSOPIMUS ANTAA TURVAA

Työnantajan ilmoitukseen perustuvat työehdot ovat työntekijöiden kannalta epävarmoja, sillä tulevasta ei ole takeita. Pääluottamusmies Länkinen pohtii, että yrityksen ja ammattiliiton välillä sovittu työehtosopimus on selkeä ja se turvaa työehdot myös tulevaisuudessa.

– Antaa liiton ammattilaisten sopia. Me työntekijät osaamme oman ammattimme, eli elementtien tekemisen. Jokainen tekee oman tonttinsa, Länkinen sanoo.
Kiristynyt tilanne on näkynyt työpaikalla ennen lakkoa, ja painostustakin on ilmennyt.

– Varsinkin loppuaika on ollut ristiriitainen. On tullut leirejä, on järjestäytyneitä ja ei-järjestäytyneitä, ja työnantajan edustajat ovat härkkineet väliin, Länkinen kertoo.

JÄRJESTÄYTYMISASTE NOUSUSSA

Vuonna 2016 perustettu Siklaelementit Oy valmistaa puusta taso- ja tilaelementtejä. Yritys on osa rakennus- ja kiinteistökehitysalalla toimivaa Sikla-konsernia.
Yrityksen elementtitehdas sijaitsee Limingassa. Yrityksen toinen toimipiste on Siikalatvalla, jonne valmistui vuonna 2021 tilamoduuleja esimerkiksi puukerrostaloihin valmistava tehdas. Yrityksellä on tuotannossa työntekijöitä noin 45, joista yli puolet työskentelee Limingan tehtaalla.

Pääluottamusmies kertoo, että järjestäytymisaste on noussut uudessa työmarkkinatilanteessa. Kevääseen 2021 verrattuna järjestäytyneiden määrä on yli kolminkertaistunut. Limingan tehtaalla järjestäytymisaste on reilu 50 prosenttia.

– Ihmiset ovat heränneet, että näin ei voi mennä, että työnantaja sanelee, Länkinen kertoo.

Lakossa Siklaelementeillä: "Näin ei voi mennä, että työnantaja sanelee" - Tekijä

Siklaelementit Oy ei ole suostunut neuvottelemaan yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta Teollisuusliiton kanssa.

tekijalehti.fi

Muutamassa teollisuusliiton neuvotteluissa on viikon varrella saatu neuvottelutulos ja osa hyväksyttyä. Maatalousalojen ja Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan sopimuksessa oli palkankorotusten lisäksi 150euron kertakorvaus.

Maatalousalojen palkankorotukset 2022 - Teollisuusliitto

Maatalousalojen uusien työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset vuodelle 2022 ovat seuraavat: Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan

www.teollisuusliitto.fi

Neuvottelutulos pelti- ja teollisuuseristysalalle - Teollisuusliitto

Pelti- ja teollisuuseristysalalle saavutettiin maanantaina 10.1. neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelutulos käsitellään Teollisuusliiton

www.teollisuusliitto.fi

Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan uusi työehtosopimus on hyväksytty - Teollisuusliitto

Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan uusi työehtosopimus on hyväksytty ajalle 7.1.2022–31.3.2024. Työehtosopimuskausi on kaksi vuotta ja 4 kuukautta.

www.teollisuusliitto.fi

Työehtosopimus pelti- ja teollisuuseristysalalle - Teollisuusliitto

Teollisuusliitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajan Liitto MTHL:n Työnantajat ry saavuttivat neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi maanantaina

www.teollisuusliitto.fi

Kunnallisellakin puolella ollaan päästy neuvotteluissa jo lähtöviivan ylitse, sopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun.

Neuvottelukierros 2022

Kunta-alalle on neuvoteltu uudet sopimukset, jotka ovat voimassa 30.4.2025 asti. Sote ry:n kanssa päästiin sopuun 3.10.2022. Kaikkiaan neuvotteluja…

www.kt.fi

Kunta- ja hyvinvointialan neuvottelujärjestelmä on joustava

Kunta- ja hyvinvointialan neuvottelujärjestelmän piirissä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät…

www.kt.fi

Pro hyväksyi aiemmin jo teknologiateollisuuden sopimuksen.

Teknologiateollisuuden toimihenkilöille neuvottelutulos - lakko peruuntuu ja ylityökielto päättyy | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pro ja Teknologiateollisuuden työnantajat saavuttivat neuvottelutuloksen tänään torstaina sovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa. Neuvottelutuloksen myötä ylityökielto päättyy ja Pron ilmoittama lakonuhka peruuntuu.

proliitto.fi

Kemianteollisuuden TES-neuvotteluissa näyttää olevan myös hienoisia vaikeuksia, ja yllättäen palkankorotusten kanssa ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Kemianalan tes-neuvottelut etenevät hitaasti | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pron ja Kemianteollisuus ry:n väliset neuvottelut kemianalan uudesta työehtosopimuksesta keskeytyivät myöhään perjantai-iltana.

proliitto.fi

Lentokentilläkin kuohuu, noin 400 PROlaista lakkoon, syynä ketä saa sopia TES:n jäsenilleen.

Pron työtaistelu alkaa lentokentän yrityksissä huomenna 17.1. klo 06.00 | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pro aloittaa laillisen lakon Helsinki-Vantaan lentokentän neljässä yrityksessä 17.1.2022 klo 06.00. Lakkoon menevät noin 400 työntekijää, jotka työskentelevät seuraavissa yrityksissä: Finnair Technical Services Oy, GA Telesis Oy, Hub Logistics Oy, TRC Oy.

proliitto.fi

Ylempien toimihenkilöiden tilanne.

Neuvottelut - Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Neuvottelemme uusista työehtosopimuksista eli tulevista palkankorotuksista, sopimuskauden pituudesta sekä ns. tekstikysymyksistä.

ytn.fi

 

[Lämpöpumppu]

Kysyntää löytyy kyllä paperin muilta aloilta ja varmasti joku niihin on täälläkin halukas investoimaan

Juuri tämänhän takia UPM haluaa ne liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset, mihin Paperiliitto ei taas suostu.

 

[bulgur]

Juuri tämänhän takia UPM haluaa ne liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset, mihin Paperiliitto ei taas suostu.

Tarra, kartonki, toimistopaperi, graafinen paperi, jne menee helposti saman paperitessin alle. Niin ne menee muillakin.

 

[Lämpöpumppu]

Tarra, kartonki, toimistopaperi, graafinen paperi, jne menee helposti saman paperitessin alle. Niin ne menee muillakin.

Miksi esimerkiksi painopaperin tai kartongin pitäisi olla saman tessin alla? Aivan eri liiketoimintaa. Eikö olisi kartonkimiesten kannalta parempi, ettei huonosti kannattava painopaperimiesten ala olisi pilaamassa heidän työehtosopimusta? Se, että muut yritykset ovat tehneet yrityskohtaisen sopimuksen, ei tarkoita että UPM:n sellainen välttämättä kannattaisi tehdä.

 

[KimmoZ28]

Miksi esimerkiksi painopaperin tai kartongin pitäisi olla saman tessin alla? Aivan eri liiketoimintaa. Eikö olisi kartonkimiesten kannalta parempi, ettei huonosti kannattava painopaperimiesten ala olisi pilaamassa heidän työehtosopimusta? Se, että muut yritykset ovat tehneet yrityskohtaisen sopimuksen, ei tarkoita että UPM:n sellainen välttämättä kannattaisi tehdä.

Sanoppas kuinka ne on aivan eri liiketoimintaa?
Paperi- ja kartonkikonelinjat on käytännössä samanlaisia. Koneet pyörii 24/7 ja porukkaa saman verran. Koneiden sulkemiset on jo johtanut paperipulaan ja paperin hinta on noussut reilu 30%.

 

[zewius]

Miksi esimerkiksi painopaperin tai kartongin pitäisi olla saman tessin alla? Aivan eri liiketoimintaa. Eikö olisi kartonkimiesten kannalta parempi, ettei huonosti kannattava painopaperimiesten ala olisi pilaamassa heidän työehtosopimusta? Se, että muut yritykset ovat tehneet yrityskohtaisen sopimuksen, ei tarkoita että UPM:n sellainen välttämättä kannattaisi tehdä.

UPM ei edes tee kartonkia.
Stora ja Metsä tekee, Storalla vielä paperibisnestäkin Kouvolassa ja ei siltikään halunnut eri sopimuksia

 

[Lämpöpumppu]

Sanoppas kuinka ne on aivan eri liiketoimintaa?
Paperi- ja kartonkikonelinjat on käytännössä samanlaisia. Koneet pyörii 24/7 ja porukkaa saman verran. Koneiden sulkemiset on jo johtanut paperipulaan ja paperin hinta on noussut reilu 30%.

UPM on jaettu moneen eri liiketoimintoon, joista jokainen toimii käytännössä omana yhtiönä. Eri tuotteille on erilainen kysyntä ja niiden kannattavuuksissa on eroja. Muut liiketoiminnot joutuisivat tekemään kompromisseja/joustoja heikommin kannattavien toimintojen kustannuksella, mikä on näiltä paremmin kannattavilta pois.

UPM ei edes tee kartonkia.
Stora ja Metsä tekee, Storalla vielä paperibisnestäkin Kouvolassa ja ei siltikään halunnut eri sopimuksia

Ok, en tiennyt. Tämä ei silti ollut asian pointti, vaan eri liiketoimintojen erilaiset kannattavuudet. Ajatuksena; jos joku liiketoiminta on erittäin kannattavaa ja siellä olisi mahdollista antaa vaikka 10% palkankorotus, mutta yhtiön toinen liiketoiminta olisi raskaasti tappiollista ja palkkoja pitäisi leikata. Kompromissina sitten annettaisiin vaikka 1% palkankorotus kaikille työntekijöille ja myöhemmin se tappiollinen liiketoiminta ajetaan joka tapauksessa kokonaan alas, niin tässä on kustu sen kannattavan liiketoiminnan työntekijöiden muroihin.

Stora ja Metsä ovat eri yhtiöitä.

 

[KimmoZ28]

Luuletko tosiaan, että Jussi antaisi senttiäkään ylimääräistä korotusta vapaaehtoisesti vaikka tehdas olisi kuinka kannatava tahansa?
Upm johto on itse paperipuolella valinnut strategiaksi myydä paperia olemattomalla katteella millä on saanut asiakkaita ja pyrkinyt että kilpailijat joutuisi sulkemaan koneita. Samaan aikaan koneita on ajettu liian korkeilla käyntiasteilla, jolloin isot huollot ja investoinnit on jäänyt tekemättä. Vielä SCA tehtaan sulkemisen jälkeen Jussi oli samalla strategialla haalimassa SCA:n asiakkaita ja saikin noin 50% asiakkaista. Oman työnantajan markkinointi pomo sanoi jo noin 5 vuotta sitten, ettei UPM tapa ole järkevää pidemmän päälle...
Jos itse olisin umpilla töissä, niin etsisin kyllä muita hommia. Jos Jussi ei nyt saa työntekijöistä täydellistä murskavoittoa, niin sama tappelu on taas 2 vuoden päästä edessä.

 

[Lämpöpumppu]

Tuo olikin yleistys, eikä varsinaisesti UPM:ään kohdistettu ajatus. Mutta todennäköisemmin myös niillä UPM:n kannattavimmilla liiketoiminnoilla työntekijöillä olisi paremmat todennäköisyydet neuvotella parempia sopimuksia AY-liikkeen avustuksella, kuin että kaikki liiketoiminnot neuvottelee yhteistä sopimusta.

 

[kapo]

Paperiliitto jatkaa lakkoa UPM:n työpaikoilla

Lakon on määrä jatkua 19. helmikuuta saakka, elleivät osapuolet pääse sitä ennen sopuun.

www.is.fi

”Paperiliitto jatkaa lakkoa UPM:n työpaikoilla”

Mahtaakohan kaikki tehtaat aueta enää koskaan.

 

[MrBeach]

Kaikki on ehdottomasti suhteellista. Mutta ei tämä tilasto oikein tue tuota mielikuvaasi ainakaan kun tarkastellaan länsinaapureita:

Lähde:

Pysäyttävä kuva kertoo, kuinka Suomi pesee lakkoilussa Ruotsin ja Norjan

EK:n tekemän selvityksen mukaan Suomessa on ollut keskimäärin 10 kertaa Ruotsia enemmän työtaisteluita koko 2000-luvun ajan.

www.talouselama.fi

Tämä taas kertoo, kuinka Suomessa on poikkeuksellinen suhtautuminen poliittisiin lakkoihin verrattuna moneen muuhun maahan:

Lähde:

Työoikeuden professori: Suomen siirryttävä poliittisissa lakoissa eurooppalaiseen käytäntöön

www.eva.fi

Olisiko se siis mielestäsi tavoiteltava asia vain onko se huono asia? Että autot ja kadut tuleen, jotta saadaan työehtoneuvotteluihin vauhtia?

Pitäis olla myös lista missä maissa autot palaa kaduilla säännöllisesti mielenosoitukseen kuuluvana.

 

[SINN]

Aamulehden juttu tuosta UPM lakosta:

AAMULEHTI

”Saunalisä eli 23 prosenttia parempi palkka lauantaivuorokaudelta lähtisi, työaikaa tulisi noin 100 tuntia lisää vuodessa, lomaraha puolitettaisiin ja työajan lyhennysjärjestelmät eli pekkaspäivät jäisivät pois. Näin vuosiansiosta katoaisi 20–30 prosenttia.”

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala

En ihmettele yhtään, miksi ovat lakossa

 

[hese_e]

En ihmettele yhtään, miksi ovat lakossa

Samassa jutussa oli kyllä (boldaus oma):

"Paperiliitto ja työnantaja UPM eivät ole istuneet neuvottelupöydässä eikä työnantaja siis ole esittänyt tavoitteitaan, mutta Eerolan mukaan Paperiliitossa uskotaan, että työnantajalla on sopimuksen sisällöstä neljä pyrkimystä:"

Ja työnantajan kommentti:
"Valkeakosken Tervasaaren tehtaan johtaja Tomi Hytönen ei tunnista Paperiliiton Vanhalan ja Eerolan arveluja työnantajan tavoitteista. ”Erikoispaperit-liiketoiminnalla ja Paperiliitolla ei ole ollut minkäänlaista neuvottelukosketusta. Työnantaja ei ole edes aikonut mennä neuvotteluihin sillä asenteella, että sillä olisi valmis paperi esityksistään ota tai jätä -asenteella. Vasta neuvotteluiden jälkeen tiedämme lopputuloksen.” "

Tähän pitää kyllä myöntää, että omaan mielipiteeseen vaikuttaa todella paljon oma ala. Saatiin siis liiton suunnasta lähinnä pelottelua, että kaikki nämä edut on vaarassa ja firmat haluaa leikata palkkoja, jos ei saada yleissitovaa sopimusta turvaksi. Näin siis peloteltiin alalla, jolla järjestään on tessiä paremmat palkat, korotukset ja edut. Tehtaat on kyllä oma maailmansa, mutta oman alan perusteella tuntuu kyllä sille, että pelottelussa on enemmän "nyt rivit suoraksi" puhetta, kuin varsinaista asiaa mukana.

 

[Lämpöpumppu]

Tähän pitää kyllä myöntää, että omaan mielipiteeseen vaikuttaa todella paljon oma ala. Saatiin siis liiton suunnasta lähinnä pelottelua, että kaikki nämä edut on vaarassa ja firmat haluaa leikata palkkoja, jos ei saada yleissitovaa sopimusta turvaksi. Näin siis peloteltiin alalla, jolla järjestään on tessiä paremmat palkat, korotukset ja edut. Tehtaat on kyllä oma maailmansa, mutta oman alan perusteella tuntuu kyllä sille, että pelottelussa on enemmän "nyt rivit suoraksi" puhetta, kuin varsinaista asiaa mukana.

Ja kuinka paljon sitä pelottelua tulikaan Paperiliitolta, kun Metsäteollisuus irtisanoutui yleissitovuudesta. Se oli siinä hetkessä lähes maailmanloppu, mutta Metsän ja Storan sopimusten jälkeen ei siinä varsinaisesti mitään ongelmaa ollutkaan ja asiat menivät mallikkaasti maaliin. Nyt vain Paperiliittolla on tavoitteena omien sanojen mukaan neuvottella vähintään yhtä hyvä sopimus UPM:n kanssa.

 

[MrBeach]

Ja kuinka paljon sitä pelottelua tulikaan Paperiliitolta, kun Metsäteollisuus irtisanoutui yleissitovuudesta. Se oli siinä hetkessä lähes maailmanloppu, mutta Metsän ja Storan sopimusten jälkeen ei siinä varsinaisesti mitään ongelmaa ollutkaan ja asiat menivät mallikkaasti maaliin. Nyt vain Paperiliittolla on tavoitteena omien sanojen mukaan neuvottella vähintään yhtä hyvä sopimus UPM:n kanssa.

Yksin ei voi neuvotella...
Nallea ja Pesosta ei vaan kiinnosta.

 

[Lämpöpumppu]

Yksin ei voi neuvotella...
Nallea ja Pesosta ei vaan kiinnosta.

Yksin ei voi tosiaan neuvotella, mutta UPM on myös halukas neuvottelemaan.

 

[Paapaa]

Yksin ei voi neuvotella...
Nallea ja Pesosta ei vaan kiinnosta.

Aamulehden mukaan: "... viiteen neuvottelupöytään liitto ei ole valmis.".

Eli näköjään Paperiliitoltakin puuttuu se neuvotteluhalukkuus.

 

[Paapaa]

Helsingin käräjäoikeuden uusi päätös koskien lakkoja ja turvaamistoimia:

OIKEUDEN päätöksen mukaan Paperiliiton tulee kahden miljoonan euron sakon uhalla lopettaa sellaiset työtaistelutoimet, jotka vaarantavat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot.

Turvaamistoimi koskee UPM:n ja sen tytäryhtiöiden voimalaitoksia sekä vedenkäsittelyä Jämsänkoskella, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Raumalla ja Valkeakoskella sekä vedenkäsittelyä Pietarsaaressa.

Työmarkkinat | Käräjäoikeus: Paperiliiton tulee lopettaa sellaiset työtaistelutoimet, jotka vaarantavat yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot

Metsäyhtiö UPM haki oikeudelta lämmöntuotannon ja vedenjakelun turvaamista jo joulukuussa.

www.hs.fi

Aiemmin käräjäoikeus hylkäsi UPM:n vaatimuksen. Nyt, kuultuaan myös Paperiliittoa asiassa, se on päättänyt hyväksyä UPM:n vaatimuksen. Eli vaatimus oli ihan validi, mutta käsittelyyn vaadittiin Paperiliiton mahdollisuus antaa vastineensa.

 

[namlepo]

Onko lämmöt ollut jossain kiinni lakon takia?

 

[hese_e]

Onko lämmöt ollut jossain kiinni lakon takia?

Liiton mukaan pyörivät rikkurivoimalla.

"Lakot sulkivat myös UPM:n tehtaiden yhteydessä toimivia voimaloita, jotka tuottavat lämpöä kaupunkien kaukolämpöverkkoon. Vanhala ei ole kuullut, että lämmön tuotannossa olisi ollut ongelmia tähän asti.

– Rikkurivoimallahan UPM on voimalaitoksia pyörittänyt. Sitä me emme katso hyvällä.

Vanhala ei varmuudella tiedä, keitä nämä rikkurit ovat. Hänen mukaansa ainakin Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan on oikein tuotu joitakin rikkureita, joiden taustaa ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty selvittämään."

 

[Heimolainen]

"Vanhala ei varmuudella tiedä, keitä nämä rikkurit ovat. Hänen mukaansa ainakin Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan on oikein tuotu joitakin rikkureita, joiden taustaa ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty selvittämään."

Ollaanko me 2020-luvulla?

 

[Lämpöpumppu]

Raumalla on myös saatu öljykattila pidettyä päällä porukalla, jolle lakkoilu ei maistunut. Öljykattilan käyttö jatkuvassa kaukolämpökäytössä on tosin johtanut siihen, että kunnan asukkaat maksavat ainakin loppuvuoden, mutta todennäköisesti tämän jälkeenkin korkeampaa hintaa kaukolämmöstä.

 

[Lämpöpumppu]

Onko lämmöt ollut jossain kiinni lakon takia?

Lämmönjakelua jouduttiin rajoittamaan ainakin täällä. Ensisijaisesti julkisten tilojen lämpöjä on alennettu.

 

[namlepo]

Ee lämmityksen hinta oo tähänkään asti ketään kiinnostanut. Miksi nytkään?

 

[Paapaa]

Hienoa, että on työntekijöitä, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti vaikka voin uskoa että painostus on kovaa ja työpaikkakiusaamistakin tapahtuu. Pro:n lakon kohdalla koko lakko piti keskeyttää kun liian moni ei halunnutkaan noudattaa AY-possun lakkotoiveita. Mutta näköjään muuallakin osa päättää itse, meneekö töihin vai ei.

 

[namlepo]

Itehän oon proon aktiivi.

Hienoa, että on työntekijöitä, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti vaikka voin uskoa että painostus on kovaa ja työpaikkakiusaamistakin tapahtuu. Pro:n lakon kohdalla koko lakko piti keskeyttää kun liian moni ei halunnutkaan noudattaa AY-possun lakkotoiveita. Mutta näköjään muuallakin osa päättää itse, meneekö töihin vai ei.

Olenko sinusta siis sika?

 

[Lämpöpumppu]

Itehän oon proon aktiivi.


Olenko sinusta siis sika?

Onhan se aika sikamaista käytöstä haukkua Paperiliiton tapaan jäseniään rikkureiksi, mikäli lakkoilu ei kiinnosta. Nämäkin jäsenet maksavat kuitenkin jäsenmaksua, jolla voi saada hyviäkin etuja liitosta. Omilla aivoilla ajattelu sentään pitäisi olla ihan sallittua liittoon kuuluvillakin.

 

[hese_e]

Onhan se aika sikamaista käytöstä haukkua Paperiliiton tapaan jäseniään rikkureiksi, mikäli lakkoilu ei kiinnosta. Nämäkin jäsenet maksavat kuitenkin jäsenmaksua, jolla voi saada hyviäkin etuja liitosta. Omilla aivoilla ajattelu sentään pitäisi olla ihan sallittua liittoon kuuluvillakin.

Liittoon kuuluvien ja lakkoa välttelevien kutsuminen rikkuriksi on ihan oikein, sitähän ne ovat. Itse taas en pätkääkään arvosta sitä kuviota, jossa liittoon kuulumattomat haukutaan rikkureiksi ja väitetään töiden olevan lakossa.

 

[Paapaa]

Liittoon kuuluvien ja lakkoa välttelevien kutsuminen rikkuriksi on ihan oikein, sitähän ne ovat

En keksi mitään syytä liittoon kuuluvalle olla liiton kanssa samaa mieltä päätöksistä, jotka ovat typeriä ja jotka asettavat oman työpaikan vaakalaudalle. Rikkureita he varmaan ovat, mutta ihan järkeviä rikkureita. No okei, ovat vielä järkevämpi, jos lopettavat sen AY-possun ruokkimisen. Ja niin moni SAK-lainen onkin tehnyt viime vuosina. Ehkä he ovat niitä entisiä rikkureita, jotka totesivat että liitosta on enemmän haittaa kuin hyötyä?

 

[Mikkos]

Toi on mielenkiintoinen dilemma menossa tuolla.
Kaikilla on kutakuinkin sama palkka. Sitten liittoon kuuluvat menee lakkoon koska ei tule sopivia korotuksia (näin kärjistäen) ja liittoon kuulumattomat pyörittää tehdasta ja koneistoa ja todennäköisesti saavat siitä joko palkan korotuksen tai jonkun "uskollisuusbonuksen" ja lakkoilijat jää nuolemaan näppejään. Kuitenkin liittoon kuulumattomat kerää edut juuri sen takia että liittoon kuuluvat lakkoilee ja mikäli he eivät lakkoilisi niin liittoon kuulumattomien palkat/bonukset ei olisi koskaan nousseet.

 

[hese_e]

En keksi mitään syytä liittoon kuuluvalle olla liiton kanssa samaa mieltä päätöksistä, jotka ovat typeriä ja jotka asettavat oman työpaikan vaakalaudalle. Rikkureita he varmaan ovat, mutta ihan järkeviä rikkureita. No okei, ovat vielä järkevämpi, jos lopettavat sen AY-possun ruokkimisen. Ja niin moni SAK-lainen onkin tehnyt viime vuosina. Ehkä he ovat niitä entisiä rikkureita, jotka totesivat että liitosta on enemmän haittaa kuin hyötyä?

Itsehän saa todellakin ajatella, enemmän kiinnostaa se termien oikea käyttö. Tosiaalta kyllähän liitonkin kannattaisi tuloksia katsella. Esim Pro:n ja UPM:n lakko, joka ei pitänyt ja lopetettiin.

Kyllä siinä kohtaa kannattaisi miettiä, että toimittiinko kenttälähtöisesti, kun kenttä ei lähtenyt mukaan, vai olikohan kyse sittenkin liiton vallasta ja asemasta.

 

[Paapaa]

Kaikilla on kutakuinkin sama palkka. Sitten liittoon kuuluvat menee lakkoon koska ei tule sopivia korotuksia (näin kärjistäen) ja liittoon kuulumattomat pyörittää tehdasta ja koneistoa ja todennäköisesti saavat siitä joko palkan korotuksen tai jonkun "uskollisuusbonuksen" ja lakkoilijat jää nuolemaan näppejään. Kuitenkin liittoon kuulumattomat kerää edut juuri sen takia että liittoon kuuluvat lakkoilee ja mikäli he eivät lakkoilisi niin liittoon kuulumattomien palkat/bonukset ei olisi koskaan nousseet.

Jos ne tehtaat pysyvät pystyssä rikkurien avulla, niin ne rikkurit kyllä mahdollistavat ne lakkoilijoiden palkankorotukset. Rikkurit tuovat työllään rahaa taloon, jolla ne AY:n vaatimat korotukset maksetaan. Jos jollekin, niin niille työtä tekeville rikkureille kuuluu kaikki boonukset joita jaetaan. Lakkoilijat loisivat rikkureiden työnteolla ja keräävät hedelmän. Siinäpä tosiaan dilemmaa itse kullekin.

 

[Janishell]

Toi on mielenkiintoinen dilemma menossa tuolla.
Kaikilla on kutakuinkin sama palkka. Sitten liittoon kuuluvat menee lakkoon koska ei tule sopivia korotuksia (näin kärjistäen) ja liittoon kuulumattomat pyörittää tehdasta ja koneistoa ja todennäköisesti saavat siitä joko palkan korotuksen tai jonkun "uskollisuusbonuksen" ja lakkoilijat jää nuolemaan näppejään. Kuitenkin liittoon kuulumattomat kerää edut juuri sen takia että liittoon kuuluvat lakkoilee ja mikäli he eivät lakkoilisi niin liittoon kuulumattomien palkat/bonukset ei olisi koskaan nousseet.

Kyllä ne liittoon kuulumattomat sitten kiittää, kun lähtee esim pekkasvapaat pois.

 

[Paapaa]

Kyllä ne liittoon kuulumattomat sitten kiittää, kun lähtee esim pekkasvapaat pois.

Kyllä ne lakkoilijat sitten kiittää, kun lähtee esim. työpaikka alta. Kuka mitäkin arvostaa. Siksi jokainen voi sen lakkopäätöksen tehdä ihan itse.

 

[GuntherPrien]

Kemianteollisuus, Muoviteollisuus ja Teollisuusliitto päässeet yhteisymmärrykseen uudesta työehtosopimuksesta. Yleiskorotus on 1.6% ja 0.4% paikallinen erä.

Kolmelle kemian sektorin alalle työehtosopimukset – palkat nousevat 2 prosenttia vuonna 2022

Kemianteollisuus ry:n, Muoviteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n hallinnot ovat hyväksyneet osapuolten välille tiistaina 18.1. syntyneen neuvottelutuloksen uusista työehtosopimuksista kemian perusteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloille. Sopimusten piirissä on noin 13 000 työntekijää. Sopimuskausi on 1+1 vuotta. Jälkimmäinen vuosi on ns. optiovuosi.

Sopimuskausi ja palkkaratkaisu

Sopimus korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuonna 2022. Yleiskorotuksen osuus on 1,6 prosenttia ja yrityskohtaisen erän osuus 0,4 prosenttia. Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022–31.12.2023 välisen ajan, ellei muuta sovita. Mikäli toisen vuoden palkankorotuksesta ei löydetä ratkaisua syyskuun loppuun mennessä 2022, päättyy sopimus 31.12.2022.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että sopimukset saatiin syntymään. Palkankorotuksen taso nousi kuitenkin tällä kierroksella aivan liian korkeaksi. Taso ei lainkaan huomioi sitä, että koronavuosina 2020–2021 palkat nousivat Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin eikä myöskään sitä, että moni yritys on vasta noussut koronakuopasta vuoden 2019 tasolle. Kustannuskilpailukyky heikkeni tällä ratkaisulla, ja osapuolten tulee siitä kantaa vastuunsa jatkossa, toteaa Kemianteollisuus ry:n johtaja Minna Etu-Seppälä.

– Olemme Teollisuusliitossa tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun. Kaikille työntekijöille kohdistuvan yleiskorotuksen merkitys on nyt poikkeuksellisen suuri, ja se vastaa tavoitteitamme. Sopimukset myös uudistuvat molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Itseasiassa osa sovituista uudistuksista löytyi lähes identtisinä osapuolten neuvotteluehdotuksista, toteaa Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho.

Paikallinen sopiminen edistyy osapuolten yhteisellä tahdolla – koronapandemia vauhditti muutoksia

Työehtosopimusratkaisu kehittää paikallista sopimista siten, että entistä useammasta työehtosopimuksen määräyksestä on mahdollista sopia toisin paikallisesti. Keskeinen edellytys paikallisen sopimisen onnistumiselle on henkilöstön ja yrityksen välinen vuoropuhelu, yritysten toimintaympäristön haasteiden tunnistaminen sekä paikallisen neuvotteluosaamisen kehittäminen.

Osapuolet löysivät yhteisen ymmärryksen myös siitä, että joustaville työajoille on entistä enemmän tarvetta niin yritysten kuin työntekijöiden keskuudessa. Sopimus kehittää olemassa olevia työaikakirjauksia sekä lisää uusia joustomahdollisuuksia. Osapuolten on myös tarkoitus luoda uusia työkaluja erityisesti pk-yrityksille, jotta niissä voidaan hyödyntää työehtosopimuksen työaikajoustoja entistä paremmin.

Koronapandemia on pakottanut yrityksiä keksimään luovia ratkaisuja toiminnan pyörittämiseksi vaikeuksien keskellä. Osittain koronapandemian aiheuttamat poikkeustilanteet näkyvät nyt myös työehtosopimusratkaisussa. Sopimukset uudistavat lomautusmenettelyä poikkeuksellisissa tilanteissa ja sopimusten kriisilauseketta kehitettiin. Kriisilausekkeen käyttö kuitenkin edelleen edellyttää, että kriisi todetaan työpaikalla työnantajan ja henkilöstön edustajan kanssa.

Kemianteollisuuden sopimukset uudistavat myös ajattelua työmarkkinoilla. Se näkyy liittojen nyt sovittuna mittavana panostuksena paikalliseen sopimiseen sekä yhteisen tulevaisuuden strategian luomisella. Liitot ovat myös valmiita osaltaan vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät tulevaisuuden osaajapulaan kehittämällä toimialan oman oppisopimusmallin. Näistä asioista osapuolet kertovat lisää viikolla 4 Kemianteollisuuden, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron yhteisessä tilaisuudessa.
Osapuolten hyvät neuvottelusuhteet näyttelivät isoa roolia ratkaisun sisällön rakentamisessa ja siinä, että ratkaisu saatiin aikaan ilman työrauhahäiriöitä.

Lisäksi PRO pääsi aiemmin viikolla sopimukseen kemian toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Yleiskorotus 1.4% ja 0.5% paikallinen erä.

Tes-ratkaisu hyväksyttiin, palkat nousevat 1,9 prosenttia – paikalliseen sopimiseen edistystä | Ammattiliitto Pro

Kemianteollisuuden ja Ammattiliitto Pron hallinnot ovat hyväksyneet osapuolten välille syntyneet neuvottelutulokset uusista työehtosopimuksista. Sopimukset koskevat kemianalan ja kulutustavara-alojen toimihenkilöitä.

proliitto.fi

Lisäksi Keitele Group on sopinut uuden TES:n Teollisuusliiton ja PRO:n kanssa.

Teollisuusliitto ja Keitele Group neuvottelutulokseen – lakonuhka perutaan - Teollisuusliitto

Teollisuusliitto ja Keitele Group ovat päässeet sovittelija Jukka Ahtelan avustuksella tänään 19.1. työehtosopimusneuvotteluissa neuvottelutulokseen, joka

www.teollisuusliitto.fi

Keitele-konsernia koskeva työriita on ratkennut – lakonuhka väistyy | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja Keitele -konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä neuvotteluissa on saavutettu sovittelija Jukka Ahtelan johdolla työehtosopimusratkaisu.

proliitto.fi

Lentokentällä lakot jatkuvat .PRO hylännyt sovintoesityksen ja päättänyt jatkaa lakkoja.

Pro hylkäsi valtakunnansovittelijan tekemän ehdotuksen Pron ja Paltan välisen työriidan ratkaisemiseksi tekniikan italaisten työntekijöiden osalta | Ammattiliitto Pro

Pron ja Paltan välisen työriidan sovittelua jatkettiin valtakunnansovittelijan johdolla 18.1. Pron ITAn neuvottelukunta ja hallitus käsittelivät sovintoehdotuksen 19.1. Sekä neuvottelukunta että hallitus hylkäsivät ehdotuksen yksimielisesti.

proliitto.fi

Ammattiliitto Pro ilmoitti ilmailualan tekniikkaa koskevista uusista lakoista | Ammattiliitto Pro

Pro ilmoitti tänään 20.1.2022 uusista lakoista seuraavien yhtiöiden toimipaikoissa, joissa työskentelee Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry:n jäseniä: Finnair Oyj, Finnair Technical Services Oy, TCR Oy, Ga Telesis Oy ja Hub Logistics Oy.

proliitto.fi

 

[Heimolainen]

Liittoon kuuluvien ja lakkoa välttelevien kutsuminen rikkuriksi on ihan oikein, sitähän ne ovat. Itse taas en pätkääkään arvosta sitä kuviota, jossa liittoon kuulumattomat haukutaan rikkureiksi ja väitetään töiden olevan lakossa.

Eihän ne tiedä, ovatko liittoon kuuluvia tai ei. Noiden possujen mielestä kaikki, jotka ei osallistu lakkoon, on rikkureita. Mun mielestä liittojen on turha itkeä mistään työpaikkakiusaamisesta.

 

[taxman]

Helsingin käräjäoikeuden uusi päätös koskien lakkoja ja turvaamistoimia:

Työmarkkinat | Käräjäoikeus: Paperiliiton tulee lopettaa sellaiset työtaistelutoimet, jotka vaarantavat yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot

Metsäyhtiö UPM haki oikeudelta lämmöntuotannon ja vedenjakelun turvaamista jo joulukuussa.

www.hs.fi

Aiemmin käräjäoikeus hylkäsi UPM:n vaatimuksen. Nyt, kuultuaan myös Paperiliittoa asiassa, se on päättänyt hyväksyä UPM:n vaatimuksen. Eli vaatimus oli ihan validi, mutta käsittelyyn vaadittiin Paperiliiton mahdollisuus antaa vastineensa.

Käräjäarpa osui hutiin: vaatimus jälkivaikutuksen voimassaolosta on täysin asiallinen.

 

[MaLin]

Vienti alat vetää alle 2pinnan korotuksia ja sairaanhoitajat vaatii että nyt kyllä otetaan kunnon korotukset.

Se nyt on aika selvä että noille tule edes 2prossaa.

 

[Butali]

Minä en kyllä millään ymmärrä enkä hyväksy näitä teollisuusliiton 2% ostovoimanalennustalkoita työvoimapula-aloille. Eikös nämä DemariSannan neuvottelemat EU:n elvytysrahatkin ole nimenomaan menossa yrityksille, eikä pankeille kuten 2008-2009 laman aikoihin? Jos näitä rahoja ei valuteta työntekijöiden palkkoihin, on kyseessä tulonsiirto työntekijöiltä yrittäjille? Aivan kuin teollisuusliitto olisi saanut pääministeripuolueelta jonkun 2% ultimatumin... Vai pitäisikö minun mennä salaliittoketjuun...

edit: Melko maltilliselta näyttää muuallakin Euroopassa korotukset inflaatioon nähden. Tosin pelkkiin prosentteihin tuijottaminen on monesti harhaanjohtavaa, koska esim. Saksan kemianteollisuudessa: Tänä vuonna työaika lyhenee kahdella päivällä ja vuonna 2021 yhdellä päivällä lisää. Vuonna 2022 vuosittainen työaika on lyhentynyt jo viidellä päivällä vuoden 2019 tasosta.

Esimerkkejä kilpailijamaiden palkkaratkaisuista - Teollisuusliitto

 

[VuohiKauhu]

Toi on mielenkiintoinen dilemma menossa tuolla.

Minusta ei mitenkään erityisen mielenkiintoinen, vaan aika klassinen vangin dilemma. Itsekkyydellä pärjää aina parhaiten, paitsi silloin kun kaikki muutkin ovat itsekkäitä.

 

[taxman]

Minusta ei mitenkään erityisen mielenkiintoinen, vaan aika klassinen vangin dilemma. Itsekkyydellä pärjää aina parhaiten, paitsi silloin kun kaikki muutkin ovat itsekkäitä.

Näinpä. Tämä kuvastaa vain sitä, että työmarkkinoita pitäisi kehittää laaja-alaisesti sellaiseksi, että työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Vain näin työtaisteluille ei tule tarvetta, koska ihmiset voivat tällöin äänestää jaloillaan.

 

[VuohiKauhu]

Näinpä. Tämä kuvastaa vain sitä, että työmarkkinoita pitäisi kehittää laaja-alaisesti sellaiseksi, että työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Vain näin työtaisteluille ei tule tarvetta, koska ihmiset voivat tällöin äänestää jaloillaan.

No tuo nyt ei varsinaisesti ole mikään yllätys, että sata vuotta sitten mietityt systeemit eivät välttämättä toimi ihan optimaalisesti nykymaailmassa. Valitettavasti näillä mennään vähintään vielä muutama vuosikymmen.

 

[Timo 2]

Tämä kuvastaa vain sitä, että työmarkkinoita pitäisi kehittää laaja-alaisesti sellaiseksi, että työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Vain näin työtaisteluille ei tule tarvetta, koska ihmiset voivat tällöin äänestää jaloillaan.

Kysynnän ja tarjonnan lain lähtökohdista tosiaan on hyvä tätä lähteä tarkastelemaan. Se pätee todella moneen paikkaan.

Sun idean toteuttaminen ei ole mitenkään helppo juttu tässä globaalissa maailmassa, jossa yritykset joutuu kilpailemaan toisiaan vastaan. Tätä ei muuteta säätämällä laki. Teoriatasolla osaamisen lisääminen että työn tuottavuuden kasvattaminen auttaisi ja jos tätä kautta saisi karsittua työpaikkaan x kykeneviä jolloin työnantajat joutuu kilpailemaan työntekiöistä.

Tämän jalkauttaminen käytäntöön on sitten oma lukunsa.

Joku voisi myöskin brutaalisti tarjota ratkaisuksi mustasurma 2.0:n jolloin tarjonta vähenee.

Toinen ratkaisu on 3000 €/kk perustulo kaikille kansalaisille, mutta tämä on vain toiveajattelua. Ei meillä taida koskaan riittää siihen rahat.

Joten tuo esittämäni teoria pitää jotenkin saada jalkautettua käytäntöön siellä alimmalla portaalla, jossa kysynnän ja tarjonnan epäsuhde on tavallisen työntekiän kannalta heikko. Ylemmäksi kun portaita mennään, niin tämä suhde muuttuu paremmaksi työntekiän kannalta.

 

[taxman]

Kysynnän ja tarjonnan lain lähtökohdista tosiaan on hyvä tätä lähteä tarkastelemaan. Se pätee todella moneen paikkaan.

Sun idean toteuttaminen ei ole mitenkään helppo juttu tässä globaalissa maailmassa, jossa yritykset joutuu kilpailemaan toisiaan vastaan. Tätä ei muuteta säätämällä laki. Teoriatasolla osaamisen lisääminen että työn tuottavuuden kasvattaminen auttaisi ja jos tätä kautta saisi karsittua työpaikkaan x kykeneviä jolloin työnantajat joutuu kilpailemaan työntekiöistä.

Tämän jalkauttaminen käytäntöön on sitten oma lukunsa.

Joku voisi myöskin brutaalisti tarjota ratkaisuksi mustasurma 2.0:n jolloin tarjonta vähenee.

Toinen ratkaisu on 3000 €/kk perustulo kaikille kansalaisille, mutta tämä on vain toiveajattelua. Ei meillä taida koskaan riittää siihen rahat.

Joten tuo esittämäni teoria pitää jotenkin saada jalkautettua käytäntöön siellä alimmalla portaalla, jossa kysynnän ja tarjonnan epäsuhde on tavallisen työntekiän kannalta heikko. Ylemmäksi kun portaita mennään, niin tämä suhde muuttuu paremmaksi työntekiän kannalta.

Jatkoin hivenen parempaan ketjuun:

Kotimaan politiikka

Kyllähän se olisi aika säälittävää jos pääministeri joutuisi sanomaan Nato kysymyksissä että odota, pitää soittaa presidentille ja kysyä. Tässäkin on enimmäkseen kyse siitä että 36v nainen ei saisi puhua mitään ilman presidentille soittoa, jos pääministeri olisi 50v oikeistopolitikko niin ketään...

bbs.io-tech.fi

 

[MXPO]

Tyrkyttääkö upm myös sähköliitolle noita liiketoimintakohtaisia sopimuksia. Kun ei ole upm tainnut neuvotella heidänkään kanssa tai ei ainakaan uutisissa ole mitään ollut.

 

[KUK]

HS: Paperiliitto pyytää töissä olevilta jäseniltään lakkotukea

Paperiliiton lakossa olevat jäsenet ovat oikeutettuja 100 euron lakkoavustukseen päivässä.

www.is.fi

Nyt menee kyllä liitolla mielenkiintoiseksi homma eli muutaman lakkoviikon jälkeen jo ollaan käsi ojossa työssäkäyvien jäsenten suuntaan. Kassa tyhjä vai eikö haluta omaisuutta realisoida että saisivat lakkoavustukset maksettua?

Pikainen googletus ...
Paperiliitto kertoo kokonaisjäsenmääräkseen noin 34 000 henkeä. Liiton tase oli vuoden 2018 lopussa 87,2 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa oli 84,6 miljoonaa euroa, ja työtaistelurahaston arvo noin 85,4 miljoonaa euroa.