Työmarkkinakierrokset.

[Narghar]

Ihan samat korotukset ne toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilät saavat näillä korotuskierroksilla. Omistajat sen palkan molemmille maksavat. Omistajat taas harvemmin suurta palkkaa nostavat, vaan kantavat sen yritysriskin ja mahdolliset osingot.

Joo ihan hyvää hyvyyttään omistavat firman ja elävät kädestä suuhun vuodesta toiseen.

 

[pomk]

No työtaistelut ovat Suomessa ihan laillisia ja yksi keino kun ei pelkillä neuvotteluilla päästä sopimukseen. Nähtäväksi jää mihin tällä kertaa päädytään.

Ja osakkeenomistajat ilmeisesti vaativat lakkoja? Kerran ovat päättämässä palkoista ja sitä kautta lakkojen tarpeesta.

 

[Narghar]

Ja osakkeenomistajat ilmeisesti vaativat lakkoja? Kerran ovat päättämässä palkoista ja sitä kautta lakkojen tarpeesta.

Mikäs olkiukko tämä on?

 

[pomk]

Mikäs olkiukko tämä on?

Osakkeenomistajat omistavat kys. yritykset ja siten välillisesti päättävät yrityksen palkkauspolitiikasta. Eikö?

Jos palkkauspolitiikka on yleisen oikeustajun vastainen, niin syntyy tarve lakolle.

Kyllä lakkoon tarvitaan kaksi osapuolta, jotta se tapahtuu, ja ne ovat yhteisesti siitä vastuussa.

 

[Honzo]

Ja osakkeenomistajat ilmeisesti vaativat lakkoja? Kerran ovat päättämässä palkoista ja sitä kautta lakkojen tarpeesta.

Nyt on kyllä omituista ajatuksenjuoksua.

Omistaja ehdottaa jotain ja työntekijäpuoli joko suostuu tai ei. Tästähän neuvotteluissa on kyse. Nyt on tarpeeksi paljo neuvoteltu ja päädytty siihen, että liian kaukana ollaan ja silloin työntekijäpuoli voi ottaa käyttöön lakkoaseen joka on aivan laillinen työtaiselutoimenpide. Eihän tätä yksikään osakkeenomistaja toivo taikka halua, vaan lakko tulee täysin työntekijäpuolelta.

Lakolla on aina vaikutuksia molempiin osapuoliin ja siksi sitä ei herkästi yleensä käytetä vaan ensin toki neuvotellaan.

 

[pomk]

Eihän tätä yksikään osakkeenomistaja toivo taikka halua, vaan lakko tulee täysin työntekijäpuolelta.

Jos eivät toivo, niin mikseivät tee asialle jotakin?

Työntekijäpuoli ei voi omalla päätöksellään muuttaa palkkausta.

 

[Lämpöpumppu]

Joo eihän siinä sovitaan, että @Paapaa ja @Lämpöpumppu on kaikessa oikeessa ja minä väärässä. Ei muutakun hyvät viikonloput omistavalle portaalle.

Missään kohtaa en ole sanonut olevani kaikessa oikeassa. Ja olen sekä työntekijän roolissa työsuhteessa, että omistajan roolissa sijoitusten kautta. Kyllä mulle on ainakin kohtalaisen selvä asia, että se yrityksen omistava taho on päättämässä oman firmansa kulurakenteesta. Työntekijät voivat pyytää ja neuvotella ihan oikeutetusti korotuksia palkkoihin ja viedä asiat vaikka työtaistelutoimenpiteisiin saakka, mutta globaalissa markkinassa silläkin voi olla haittapuolensa ja firma voi siirtää toimintonsa muualle.

 

[Honzo]

Jos eivät toivo, niin mikseivät tee asialle jotakin?

Johan ovat tehneet. Antoivat parhaan mahdollisen tarjouksen, joka ei työntekijäpuolelle kelvannut. Varmaan nyt sitten jotain tapahtuu, kun lakkotoimet iskevät päälle. Voihan se myös olla, että työnantaja ei tarjoustaan nosta ja tällöin työntekijät menettävät rahaa. Lakossa kun ei palkka juokse. Ja lakkoherkkä työntekijäpuoli voi huomata töiden siirtyvän muualle...

 

[Red Wings]

Eihän se turvaakkaan, mutta pointti on se, että UPM olisi voinut avata työntekijöilleen koko kulurakenteen ja kilpailuasetelman, jossa kukin yksittäinen paperikone on. Jos jokaisen yksittäisen koneen työntekijät saisivat itse päättää pitävätkö tehtaan tuotannossa vai ei, niin sehän olisi vain hyvä asia, paitsi ei ainakaan liiton mielestä. Jos Saksan valtio subventoi UPM:n energiakuluja ja logistiikkakustannuksetkin ovat siellä edullisemmat, niin luonnollisesti kilpailuasetelma on Jämsänkosken paperimiehelle vaikea ilman tuntuvaa joustoa ansioissa. Jos listassa on, että Jämsänkosken tehtaan tuotantokustannukset ovat X euroa ja Plattlingin tehtaan tuotantokustannukset X-20%, niin eikö olisi järkevää että tehtaan työntekijät voisivat itse päättää miten saadaan omat kustannukset vähintään samalle tasolle, jotta tehdas pysyy käynnissä? Siinä sitten jokainen työntekijä voi laskea päässä, että antaako Suomi enemmän subventiota yritysten energiamaksuihin; todennäköisesti ei vasemmistohallituksen toimesta. Entä logistiikkakustannukset: todennäköisesti nousevat. Työvoimakustannukset: joustanko, että kone pysyy kilpailussa mukana vai varmistanko lakkoilemalla, että tämä kone sammuu seuraavana? Voidaanko työvoiman määrää vähentää ja siirtyä sellaiseen tuotantotapaan, jossa parhaiden paperimiesten ansiot eivät putoa. Loppujen lopuksi yksinkertaista matematiikkaa ja kaikki sen tietää, että paperitehtaat ovat kuoleva ala.

Sinulle tuntuu olevan aivan liian vaikeaa sisäistää palkkakulujen olevan prosentteja liikevaihdosta. Se -20% paperimiesten ansioihin ei toisi mitään merkittäviä säästöjä jolla lakkautuslistan järjestystä muutettaisiin. Voikkaalla ja Summassa paperiduunarit olisivat suostuneet palkan alennuksiin, kiinni meni silti.

Ne saksalaiset tehtaat olivat halvan venäläisen kaasun perässä, joten suomalaisen paperitehtaan suhteellinen kilpailukyky on parantunut. Irtisanominen on kuitenkin edelleen merkittävästi halvempaa Suomessa kuin Saksassa...

 

[Timo 2]

Johan ovat tehneet. Antoivat parhaan mahdollisen tarjouksen, joka ei työntekijäpuolelle kelvannut. Varmaan nyt sitten jotain tapahtuu, kun lakkotoimet iskevät päälle. Voihan se myös olla, että työnantaja ei tarjoustaan nosta ja tällöin työntekijät menettävät rahaa. Lakossa kun ei palkka juokse. Ja lakkoherkkä työntekijäpuoli voi huomata töiden siirtyvän muualle...

Ilmeisesti työnantajalle lakot ja työrauhan puute ei ole niin iso ongelma, mitä antavat ymmärtää. Ilmeisesti työrauha on halpaa kun on varaa pitää yritystä kiinni. Jos työrauha olisi erityisen arvokasta, niin lakkoja ei tarvittaisi, vaan sopimukseen päästään pelkällä lakon uhalla.

 

[pomk]

Johan ovat tehneet. Antoivat parhaan mahdollisen tarjouksen, joka ei työntekijäpuolelle kelvannut. Varmaan nyt sitten jotain tapahtuu, kun lakkotoimet iskevät päälle. Voihan se myös olla, että työnantaja ei tarjoustaan nosta ja tällöin työntekijät menettävät rahaa. Lakossa kun ei palkka juokse. Ja lakkoherkkä työntekijäpuoli voi huomata töiden siirtyvän muualle...

Lakkoon ryhtyminen työnantajan puolelta on vähän kuin että ostaisi kalliin tuotantolaitoksen ja sit ei suostuisi maksamaan sen käytön kannalta oleellisesta öljystä. Kun kyse on koneesta ja sen hyvän toiminnan takaavista kuluista, niin ne maksetaan mukisematta, mutta sit kun kone on biologinen, niin hirveä huuto joka helvetin vuosi.

 

[Lämpöpumppu]

Sinulle tuntuu olevan aivan liian vaikeaa sisäistää palkkakulujen olevan prosentteja liikevaihdosta. Se -20% paperimiesten ansioihin ei toisi mitään merkittäviä säästöjä jolla lakkautuslistan järjestystä muutettaisiin. Voikkaalla ja Summassa paperiduunarit olisivat suostuneet palkan alennuksiin, kiinni meni silti.

Ne saksalaiset tehtaat olivat halvan venäläisen kaasun perässä, joten suomalaisen paperitehtaan suhteellinen kilpailukyky on parantunut. Irtisanominen on kuitenkin edelleen merkittävästi halvempaa Suomessa kuin Saksassa...

En väitä, että palkkakulujen leikkaus pelastaisi tilannetta välttämättä. Mutta ainakin työnantajapuoli olisi tuossa kohtaa ollut valmis kertomaan kilpailuasetelman työntekijäpuolelle, ja jokainen kone olisi itse saanut päättää miten edetään. Jos oltaisiin vaan lyöty luvut pöytään, että tuon verran pitää saada koneen kuluja karsittua tai muuten tulee lappu luukulle parissa vuodessa, niin olisi työntekijät edes voineet itse olla vaikuttamassa asiaan. Liittohan ei tuohon suostunut. Ei, se ei olisi edelleenkään välttämättä pelasta tilannetta, mutta työkalu sentään annetaan käteen.

 

[Red Wings]

En väitä, että palkkakulujen leikkaus pelastaisi tilannetta välttämättä. Mutta ainakin työnantajapuoli olisi tuossa kohtaa ollut valmis kertomaan kilpailuasetelman työntekijäpuolelle, ja jokainen kone olisi itse saanut päättää miten edetään. Jos oltaisiin vaan lyöty luvut pöytään, että tuon verran pitää saada koneen kuluja karsittua tai muuten tulee lappu luukulle parissa vuodessa, niin olisi työntekijät edes voineet itse olla vaikuttamassa asiaan. Liittohan ei tuohon suostunut. Ei, se ei olisi edelleenkään välttämättä pelasta tilannetta, mutta työkalu sentään annetaan käteen.

Oletat turhaan ettei työantajalla olisi koskaan ketunhäntä kainalossa.

 

[Honzo]

Lakkoon ryhtyminen työnantajan puolelta on vähän kuin että ostaisi kalliin tuotantolaitoksen ja sit ei suostuisi maksamaan sen käytön kannalta oleellisesta öljystä. Kun kyse on koneesta ja sen hyvän toiminnan takaavista kuluista, niin ne maksetaan mukisematta, mutta sit kun kone on biologinen, niin hirveä huuto joka helvetin vuosi.

Mitäs sä nyt höpiset? Eihän tässä työnantajapuoli ole mihinkään lakkoon ryhtynyt. Eikä työnantaja voi lakkoon mennäkään. Työnantajan työtaistelukeino on työsulku.

Työsulku – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa.

Sekä lakosta että työsulusta on ilmoitettava kaksi viikkoa ennakkoon sekä vastapuolelle että valtakunnansovittelijan toimistoon. Työministeriö voi valtakunnansovittelijan esityksestä lykätä työtaistelun alkua kahdella viikolla, jos työtaistelusta esimerkiksi aiheutuu kohtuutonta haittaa.

 

[Lämpöpumppu]

Oletat turhaan ettei työantajalla olisi koskaan ketunhäntä kainalossa.

Jos tarkoitat ketunhännällä tässä tilanteessa sitä, että työnantajayritys hyötyisi taloudellisesti, niin en oleta. Tietenkin tuossa on omistajien suunnalta tulleet tuotto-odotukset näillä kuoleville paperikoneillekkin. Työnantajapuolelta tulee laskelma, että tuolla kustannuksella kun saatte pidettyä koneen käynnissä, niin koneenne pidetään käynnissä. Tuossa laskelmassa on se tuottotavoite mukana.

 

[pomk]

Eihän tässä työnantajapuoli ole mihinkään lakkoon ryhtynyt.

Vähän kuin jos jättää voiteluaineet ostamatta, niin ei ole silti koneen kiinni leikkaamiseen ryhtynyt, vaan se on täysin irrallinen voiteluaineesta riippumaton tapahtuma?

 

[Honzo]

Vähän kuin jos jättää voiteluaineet ostamatta, niin ei ole silti koneen kiinni leikkaamiseen ryhtynyt, vaan se on täysin irrallinen voiteluaineesta riippumaton tapahtuma?

Kyllä aika usein neuvottelut päättyvät molempia tyydyttävään lopputulokseen. Nyt työnantajapuoli on kokenut vaatimukset mahdottomiksi ja nyt on lakko tulossa. Aivan varmasti siellä laskukoneet käyvät ja lakon mahdollisia kustannuksia arvioidaan. Yhdenlaista neuvotteluahan tämäkin on. Vähän kovemmilla panoksilla vain.

 

[Honzo]

Ja kyllähän se lakon uhka on aina olemassa, laillinen työtaistelukeinohan se on. Välillä lakkoon vain "joudutaan".

 

[Paapaa]

Yksinkertaisesti tässä on kuitenkin kyse siitä, että duunari tienaisi vähän enemmän ja omistaja vähän vähemmän. Yllättäen tämä ei omistajalle sitten käy, mutta sitä varten ne ay-liikkeet ja lakot sitten on.

(Omistaja ei sinänsä ole mikään osapuoli palkkaneuvotteluissa. Omistajalta ei lähtökohtaisesti kysytä lainkaan, mikä käy tai mikä ei. (Suur-)omistaja nimittää hallituksen, hallitus palkkaa TJ:n. Ja TJ sitten hoitaa operatiivista puolta. Hallituskaan tuskin on millään tavalla aktiivinen palkkaneuvotteluissa. )

Ja se on selvä, että sekä duunari että omistaja kummatkin haluavat enemmän. Kummallakin on oikeus tähän. Mutta lakkoilussa (ja työsuluissa) kannattaa muistaa se, että ensinnäkin siinä helposti häviävät kummatkin osapuolet. Lakon takia menetetyt palkat eivät välttämättä kompensoi sen tuomia hyötyjä. Heikompi tulos heikentää kannattavuutta entisestään ja estää tulevat investoinnit ja palkkaukset. Ja ennen kaikkea: pääomat siirtyvät helposti muualle, työntekijät eivät siirry. Globaalissa taloudessa AY-liike voi todella tuhota jonkun alan kannattavuuden Suomessa toimillaan. Silloin kärsijöinä ovat lähinnä työntekijät kun se bisnes jatkaa muualla ja pääoma hakeutuu sinne. Suomalainen omistaja voi helposti omistaa jenkkifirmaa. Mutta suomalainen työntekijä ei helposti mene jenkkifirmaan (fyysisesti siellä olevaan) töihin.

Lakkoilu on siis paitsi tärkeää omien etujen ajamista, myös oman oksan sahaamista ja omien työntekomahdollisuuksien heikentämistä. Eli aika vaikea mitoittaa järkevästi.

 

[pomk]

Omistaja ei sinänsä ole mikään osapuoli palkkaneuvotteluissa. Omistajalta ei lähtökohtaisesti kysytä lainkaan, mikä käy tai mikä ei. (Suur-)omistaja nimittää hallituksen, hallitus palkkaa TJ:n. Ja TJ sitten hoitaa operatiivista puolta. Hallituskaan tuskin on millään tavalla aktiivinen palkkaneuvotteluissa. )

Työntekijätkö ne sitten omasta palkkauksestaan päättävät, ja sitten lakkoilevat kun päättivät huonosti, jos kerran omistajilla ei ole osaa eikä arpaa asiaan?

 

[Lämpöpumppu]

Työntekijätkö ne sitten omasta palkkauksestaan päättävät, ja sitten lakkoilevat kun päättivät huonosti, jos kerran omistajilla ei ole osaa eikä arpaa asiaan?

Yrityksen toimitusjohtaja ja mahdolliset muut johtajat edustavat omistajia ja heidän nimeämää hallitusta työnantajan roolissa.

 

[Honzo]

Työntekijätkö ne sitten omasta palkkauksestaan päättävät, ja sitten lakkoilevat kun päättivät huonosti, jos kerran omistajilla ei ole osaa eikä arpaa asiaan?

Ainakaan isommissa yrityksissä toimitusjohtaja muu firman johto ei ole "omistaja" tai on yhtä lailla omistaja kuin se osakkeita omistava duunarikin. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta (toki hallituksen ohjauksella, mutta eipä taida hallitu ottaa kantaa palkkaneuvotteluihin).

 

[Paapaa]

Työntekijätkö ne sitten omasta palkkauksestaan päättävät, ja sitten lakkoilevat kun päättivät huonosti, jos kerran omistajilla ei ole osaa eikä arpaa asiaan?

Ei, vaan työnantaja on se osapuoli. Työnantaja != omistaja. Tarkoitin sitä, että kun ostat sadalla tonnilla Fortumin osakkeita, sulta ei kysytä minkäänlaista mielipidettä työntekijöiden palkkojen suhteen etkä saa kutsua neuvotteluihin, eikä sun mielipidettä kuunnella asiassa.

 

[Honzo]

Mielenkiintoinen kirjoitus.

Valtakunnansovittelijan taidot punnitaan kovassa paikassa

Pelkona on, että jos lakkoihin joudutaan, ne eskaloituvat ja ruokkivat toinen toisiaan.

www.kauppalehti.fi

Saksassa IG Metall pääsi jo marraskuussa sopuun palkkatason nostosta. Kahden vuoden sopimuskauden aikana korotus on 8,5 prosenttia, jonka lisäksi työntekijät saavat 3000 euron verottoman bonusrahan.
Teollisuusliiton Riku Aalto laskee, että pelkästään Saksan bonusraha tarkoittaisi noin 5500 euron verollista korvausta Suomen oloissa eli toistakymmentä prosenttia palkanlisää Teollisuusliiton jäsenelle tänä vuonna.
Saksan-malli on työntekijöiden lähtökohta neuvotteluille, joten ei ole ihme, että neuvottelijat ovat nyt valtakunnansovittelijan toimistossa.

Toki neuvottelijat muistavat hyvin ylisuurten palkankorotusten vaarat. Vuosien 2007–2008 palkkahuutokauppa iski Suomen kilpailukykyyn kriittisellä hetkellä, kun Lehman Brothersista alkanut finanssikriisi iski maailman talouteen.

Seuraukset olivat karut. Yli kymmenen vuotta kestänyt hiipunut kasvu on köyhdyttänyt Suomea selvästi verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran pöydässä pitää käydä nyt erilaisia palkkavaihtoehtoja todella luovasti läpi. Sopimuksiin pitää saada myös joustomahdollisuus, jos uhkaava taantuma muuttuukin lamaksi.
Lakkovaroitusten olisi syytä jäädä vain varoitukseksi. Pelkona on, että jos lakkoihin joudutaan, ne eskaloituvat ja ruokkivat toinen toisiaan.

 

[Rullis]

(Omistaja ei sinänsä ole mikään osapuoli palkkaneuvotteluissa. Omistajalta ei lähtökohtaisesti kysytä lainkaan, mikä käy tai mikä ei. (Suur-)omistaja nimittää hallituksen, hallitus palkkaa TJ:n. Ja TJ sitten hoitaa operatiivista puolta. Hallituskaan tuskin on millään tavalla aktiivinen palkkaneuvotteluissa. )

Ja se on selvä, että sekä duunari että omistaja kummatkin haluavat enemmän. Kummallakin on oikeus tähän. Mutta lakkoilussa (ja työsuluissa) kannattaa muistaa se, että ensinnäkin siinä helposti häviävät kummatkin osapuolet. Lakon takia menetetyt palkat eivät välttämättä kompensoi sen tuomia hyötyjä. Heikompi tulos heikentää kannattavuutta entisestään ja estää tulevat investoinnit ja palkkaukset. Ja ennen kaikkea: pääomat siirtyvät helposti muualle, työntekijät eivät siirry. Globaalissa taloudessa AY-liike voi todella tuhota jonkun alan kannattavuuden Suomessa toimillaan. Silloin kärsijöinä ovat lähinnä työntekijät kun se bisnes jatkaa muualla ja pääoma hakeutuu sinne. Suomalainen omistaja voi helposti omistaa jenkkifirmaa. Mutta suomalainen työntekijä ei helposti mene jenkkifirmaan (fyysisesti siellä olevaan) töihin.

Lakkoilu on siis paitsi tärkeää omien etujen ajamista, myös oman oksan sahaamista ja omien työntekomahdollisuuksien heikentämistä. Eli aika vaikea mitoittaa järkevästi.

Niin mutta mitäpä jos MINÄ OMISTAN (olen samalla työnantaja osapuoli) autokorjaamon, jossa on kolme työntekijää. Nostan vuodelle 2023 työntekijöiden palkkaa 5%, kenen rahoista ne on pois? Ymmärrän kyl, et mikään osakkeenomistaja ei päätä palkka-asioista.

Käynyt kyllä kaikille selväksi, että ay-liike on sinulle suuri saatana ja globaali markkinatalous vapahtaja.

Kysympä, kuinka Suomessa oltaisiin luovuttu 6--päiväisestä työviikosta ilman ay liikkeitä? Tietysti olisi varmasti osalle täällä tuokin märkä päiväuni.

Lakkokevättä odotellessa.

 

[pomk]

Ei, vaan työnantaja on se osapuoli. Työnantaja != omistaja. Tarkoitin sitä, että kun ostat sadalla tonnilla Fortumin osakkeita, sulta ei kysytä minkäänlaista mielipidettä työntekijöiden palkkojen suhteen etkä saa kutsua neuvotteluihin, eikä sun mielipidettä kuunnella asiassa.

Juu et sä tommosella pikkurahalla pääse toimaria valitsemaan, ja sitä kautta palkkauksesta välillisesti päättämään, ainakaan noin isossa firmassa. Olkiukkoilusi on kuitenkin turhaa.

Työnantaja = tj = omistajien valikoima henkilö heidän tahtoaan edustamaan kys. yrityksessä.

 

[Honzo]

Niin mutta mitäpä jos MINÄ OMISTAN (olen samalla työnantaja osapuoli) autokorjaamon, jossa on kolme työntekijää. Nostan vuodelle 2023 työntekijöiden palkkaa 5%, kenen rahoista ne on pois? Ymmärrän kyl, et mikään osakkeenomistaja ei päätä palkka-asioista.

Käynyt kyllä kaikille selväksi, että ay-liike on sinulle suuri saatana ja globaali markkinatalous vapahtaja.

Kysympä, kuinka Suomessa oltaisiin luovuttu 6--päiväisestä työviikosta ilman ay liikkeitä? Tietysti olisi varmasti osalle täällä tuokin märkä päiväuni.

Lakkokevättä odotellessa.

No se autokorjaamo tuskin kovin suurella todennäköisyydellä kuuluu mihinkään työnantajaliittoon, eli ei kuulu tähän ketjuun. Siellä autokorjaamolla jokainen voi neuvotella tai olla neuvottelematta oman palkkansa ja toki omistaja saa nostaa palkkoja miten haluaa. Ei nyt vedetä jotain parin hengen firmoja tähän keskusteluun mukaan, koska siellä ei ihan samallalailla homma mene kuin sioissa firmoissa.

edit: hups. Yleissitovuus unohtui..

 

[Narghar]

No se autokorjaamo tuskin kovin suurella todennäköisyydellä kuuluu mihinkään työnantajaliittoon, eli ei kuulu tähän ketjuun. Siellä autokorjaamolla jokainen voi neuvotella tai olla neuvottelematta oman palkkansa ja toki omistaja saa nostaa palkkoja miten haluaa. Ei nyt vedetä jotain parin hengen firmoja tähän keskusteluun mukaan, koska siellä ei ihan samallalailla homma mene kuin sioissa firmoissa.

edit: hups. Yleissitovuus unohtui..

Kyllähän ihan jokainen ihminen saa neuvotella oman palkkansa. Tes määrää vaan minimin.

 

[Honzo]

Kyllähän ihan jokainen ihminen saa neuvotella oman palkkansa. Tes määrää vaan minimin.

Tottakai. Pikkufirmoissa se vain on aikalailla suoraviivaisempaa. Neuvottelet suoraan TJ:n/omistajan kanssa useimmiten.

 

[Rullis]

No se autokorjaamo tuskin kovin suurella todennäköisyydellä kuuluu mihinkään työnantajaliittoon, eli ei kuulu tähän ketjuun. Siellä autokorjaamolla jokainen voi neuvotella tai olla neuvottelematta oman palkkansa ja toki omistaja saa nostaa palkkoja miten haluaa.

No kuvittele sitten vaikka että Volvo ostaa sen mun autokorjaamon ja palkkaa 300 uutta työntekijää. Muuttaako tämä jotenkin maagisesti kysymykseni vastauksen? Kenen rahoista ne palkankorotukset on pois.

 

[Paapaa]

Niin mutta mitäpä jos MINÄ OMISTAN (olen samalla työnantaja osapuoli) autokorjaamon, jossa on kolme työntekijää. Nostan vuodelle 2023 työntekijöiden palkkaa 5%, kenen rahoista ne on pois? Ymmärrän kyl, et mikään osakkeenomistaja ei päätä palkka-asioista.

Firman liikevaihdosta ne palkat maksetaan eli firman tuloksesta ne ainakin on pois. Se on sitten vaikea sanoa, siirtääkö se firma ne asiakkaiden hintoihin ja vähentääkö se myyntiä kuinka paljon, joka heikentää tulosta ja ehkä lisää naapurikorjaamon myyntiä. Mistä se sitten on pois jos tulos laskee? Ehkä vähennetään investointeja, ei palkata lisää korjaajia ja kasvattaa toimintaa, omistaja ei voi nostaa osinkoja. Jos kysyntä laskee niin pitääkö antaa potkut yhdelle vai ei?

Käynyt kyllä kaikille selväksi, että ay-liike on sinulle suuri saatana ja globaali markkinatalous vapahtaja.

Äläs laita sanoja toisten suuhun, kiitos.

Kysympä, kuinka Suomessa oltaisiin luovuttu 6--päiväisestä työviikosta ilman ay liikkeitä? Tietysti olisi varmasti osalle täällä tuokin märkä päiväuni.

Juups. Se, että AY-liike on mielestäsi ollut hyödyllinen 60-luvulla ei tarkoita että se on sitä nyt ja tässä asiassa. Se, että AY-liikettä tarvittiin kymmeniä vuosia sitten ei tarkoita, että sitä tarvittaisiin samalla tavalla nyt.

Työntekijöiden oloja parannetaan ja ennen kaikkea turvataan myös lainsäädännöllä eduskunnan toimesta, joka on - toisin kuin AY-mafiat - demokraattisesti valittu toimielin. Ja laki kohtelee eri työntekijöitä paljon tasavertaisemmin kuin AY-liitto, joka yhdellä alalla saa helposti koko kansantalouden polvilleen ja toisella alalla ketään ei voisi vähempää kiinnostaa. Vahva AY-liitto voi olla sille yhdelle duunariporukalle tosi kiva asia, mutta kansantalouden näkökulmasta se voi olla vääristävä, haitallinen ja jopa vaarallinen. Siksi olen hyvilläni kun järjestäytymisaste Suomessakin laskee.

 

[Honzo]

No kuvittele sitten vaikka että Volvo ostaa sen mun autokorjaamon ja palkkaa 300 uutta työntekijää. Muuttaako tämä jotenkin maagisesti kysymykseni vastauksen? Kenen rahoista ne palkankorotukset on pois.

Jos nyt saivarrellaan, niin ainahan se on omistajalta pois. Vaan jos yksi henkilö omistaa ja toimii operatiivisena johtajana, niin onhan se nyt ihan eri asia kuin jonkun suuryrityksen kanssa.

Siinä pikkufirmassa lienee helpompi selittää niille työntekijöille realiteetit. Jos omistaja ei pysty itselleen palkkaa tarpeeksi maksamaan lähtee aika äkkiä työt kaikilta. Isossa firmassa homma menee kuitenkin omistajien suuntaan kasvottomaksi.

 

[Rullis]

Firman liikevaihdosta ne palkat maksetaan eli firman tuloksesta ne ainakin on pois. Se on sitten vaikea sanoa, siirtääkö se firma ne asiakkaiden hintoihin ja vähentääkö se myyntiä kuinka paljon, joka heikentää tulosta ja ehkä lisää naapurikorjaamon myyntiä. Mistä se sitten on pois jos tulos laskee? Ehkä vähennetään investointeja, ei palkata lisää korjaajia ja kasvattaa toimintaa, omistaja ei voi nostaa osinkoja. Jos kysyntä laskee niin pitääkö antaa potkut yhdelle vai ei?



Äläs laita sanoja toisten suuhun, kiitos.



Juups. Se, että AY-liike on mielestäsi ollut hyödyllinen 60-luvulla ei tarkoita että se on sitä nyt ja tässä asiassa. Se, että AY-liikettä tarvittiin kymmeniä vuosia sitten ei tarkoita, että sitä tarvittaisiin samalla tavalla nyt.

Työntekijöiden oloja parannetaan ja ennen kaikkea turvataan myös lainsäädännöllä eduskunnan toimesta, joka on - toisin kuin AY-mafiat - demokraattisesti valittu toimielin. Ja laki kohtelee eri työntekijöitä paljon tasavertaisemmin kuin AY-liitto, joka yhdellä alalla saa helposti koko kansantalouden polvilleen ja toisella alalla ketään ei voisi vähempää kiinnostaa. Vahva AY-liitto voi olla sille yhdelle duunariporukalle tosi kiva asia, mutta kansantalouden näkökulmasta se voi olla vääristävä, haitallinen ja jopa vaarallinen. Siksi olen hyvilläni kun järjestäytymisaste Suomessakin laskee.

Et vastannut kysymykseen kuinka 6-päiväisestä työviikosta olisi luovuttu ilman ay-mafiaa. Vai oliko vastaus, että ei olisi koskaan luovuttu? Uskon, että joku muukin kuin minä on sen nähnyt hyödyllisenä, jopa sen kultaisen kuuskytluvun jälkeenkin.

 

[Honzo]

Et vastannut kysymykseen kuinka 6-päiväisestä työviikosta olisi luovuttu ilman ay-mafiaa. Vai oliko vastaus, että ei olisi koskaan luovuttu? Uskon, että joku muukin kuin minä on sen nähnyt hyödyllisenä, jopa sen kultaisen kuuskytluvun jälkeenkin.

Mä taas voin sanoa, että mull ei kyllä ole AY-Mafiasta juuri hyötyä ollut, ainakaan palakn suhteen. Liksat olen aina neuvotellut itse.

 

[Paapaa]

Et vastannut kysymykseen kuinka 6-päiväisestä työviikosta olisi luovuttu ilman ay-mafiaa.

Esim. lainsäädännöllä, jolla on muutettu paljon muitakin työoloja. Oliko sulla vielä muuta kysyttävää ja ihmeteltävää?

 

[Rullis]

Mä taas voin sanoa, että mull ei kyllä ole AY-Mafiasta juuri hyötyä ollut, ainakaan palakn suhteen. Liksat olen aina neuvotellut itse.

No vastaavasti minun alalla mennää aina tessin mukaan. Eikä kukaan muu kuin liitto ei aja parempaa liksaa tai työoloja. Lainsäätäjät/kunta jaksavat kyllä vaatimuksia lisätä vuodesta toiseen.

 

[Narghar]

No vastaavasti minun alalla mennää aina tessin mukaan. Eikä kukaan muu kuin liitto ei aja parempaa liksaa tai työoloja. Lainsäätäjät/kunta jaksavat kyllä vaatimuksia lisätä vuodesta toiseen.

Sama itellä, ainoat korotukset mitkä palkkaan tulee alalla on liiton korotukset.

 

[pomk]

Se on sitten vaikea sanoa, siirtääkö se firma ne asiakkaiden hintoihin ja vähentääkö se myyntiä kuinka paljon, joka heikentää tulosta ja ehkä lisää naapurikorjaamon myyntiä. Mistä se sitten on pois jos tulos laskee? Ehkä vähennetään investointeja, ei palkata lisää korjaajia ja kasvattaa toimintaa, omistaja ei voi nostaa osinkoja. Jos kysyntä laskee niin pitääkö antaa potkut yhdelle vai ei?

Ja sit ku työntekijät nostaa kytkintä paskan johdon myötä, niin firma menee myös konkkaan.

 

[GuntherPrien]

Työntekijöiden oloja parannetaan ja ennen kaikkea turvataan myös lainsäädännöllä eduskunnan toimesta, joka on - toisin kuin AY-mafiat - demokraattisesti valittu toimielin.

Ei se eduskunta ole sen demokraattisempi kuin ammattiliittokaan, kumpaankin valitaan edustajat vaaleilla. Esim. teollisuusliitolla on valtuustovaalit maaliskuun 10.-31. johon jokainen työmarkkinoiden käytettävissä oleva teollisuusliiton jäsen voi osallistua, tai olla osallistumatta. Liittokokous on toukokuun loppupuolella.

...

Vaalikelpoisuus

Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Työmarkkinoiden käytettävissä olevalla tarkoitetaan:

• 15–68-vuotias palkansaaja ja työtön työnhakija
• yrittäjäjäsen
• osittaisella eläkkeellä oleva
• jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja varsinaisia jäseniä, mikäli jokin edellä olevista kohdista täyttyy

 

[Timo 2]

@GuntherPrien muutatko ketjun otsikkoa. Ihan turhaan siinä on nuo vanhat vuosiluvut. Otsikosta voisi tehdä vuosineutraalin (esim. Työmarkkinakierrokset).

 

[Lämpöpumppu]

Niin mutta mitäpä jos MINÄ OMISTAN (olen samalla työnantaja osapuoli) autokorjaamon, jossa on kolme työntekijää. Nostan vuodelle 2023 työntekijöiden palkkaa 5%, kenen rahoista ne on pois? Ymmärrän kyl, et mikään osakkeenomistaja ei päätä palkka-asioista.

Viedään ajatusleikki hieman pidemmälle. Pyöriikö se sinun omistamasi autokorjaamo pyhällä hengellä vai syntyikö se alkuräjähdyksen yhteydessä toimitiloineen ja työkaluineen? Tuskin. Korjaamo tarvii toimitilat, jonkinlaisen hallin ja kaikenlaista kallista työkalua. Kolmesta työntekijästä päätellen ainakin kolme autonostinta, kattavat perustyökalut kolmelle työntekijälle ja kalliit erikoistyökalut. Ainakin kymmeniä tuhansia euroja vaadittavaa pääomaa kaiken tuon perustamiseksi. Toimitilat voivat olla vuokrallakin, jolloin pääomaa ei tarvita niin paljoa, mutta toisaalta oli kyse yrityksen omasta kiinteistöstä tai vuokrakiinteistöstä, niin inflaatio vaikuttaa myös pelkästään toimitilojen kustannuksiin. Onko pääoma omaa rahaa vai rahoituslaitoksen rahaa, ja miten korkokustannukset ovat kehittyneet. Varaosien hinnat ovat nousseet pilviin komponenttipulasta johtuen. Ynnä muut nousevat kustannukset.

Kustannusten nousu voi olla todella merkittävä pienellekkin korjaamolle ja tuohon lisäksi työntekijöille ne 5% palkankorotukset. Pystytäänkö kasvavat kustannukset kattamaan palvelumyyntiä kasvattamalla? Nostetaanko asiakashintoja, jolloin kilpailutilanne voi kiristyä? Vähennätkö omaa osinkoa/palkkaa? Vai mikä on se oikea polku?

 

[Paapaa]

Ja sit ku työntekijät nostaa kytkintä paskan johdon myötä, niin firma menee myös konkkaan.

Toki. Ja kun AY-liike paskoo työpaikat, laskee liiton järjestätymisaste. Kyllä jaloilla saa ja kuuluu äänestää. Tässä tapauksessa (korjaamoesimerkissä) paskan johdon ei ehkä olisikaan pitänyt korottaa palkkoja niin paljon vaan ylläpitää sitä hintakilpailukykyä paremmin.

 

[Honzo]

Ei se eduskunta ole sen demokraattisempi kuin ammattiliittokaan, kumpaankin valitaan edustajat vaaleilla. Esim. teollisuusliitolla on valtuustovaalit maaliskuun 10.-31. johon jokainen työmarkkinoiden käytettävissä oleva teollisuusliiton jäsen voi osallistua, tai olla osallistumatta. Liittokokous on toukokuun loppupuolella.

...

Vaalikelpoisuus

Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Työmarkkinoiden käytettävissä olevalla tarkoitetaan:

• 15–68-vuotias palkansaaja ja työtön työnhakija
• yrittäjäjäsen
• osittaisella eläkkeellä oleva
• jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja varsinaisia jäseniä, mikäli jokin edellä olevista kohdista täyttyy

AY-liike on niin vahvasti vasemmalle kallellaan ja ehdokkaat myös eli ennemminkin vertaisi johonkin puolueen sisäisiin vaaleihin noita ammattiliittojen vaaleja...

Näkökulma: Ay-liike ei kaihda mitään keinoja, jotta SDP voittaisi vaalit

Hakaniemessä luetaan mieluummin Kojamon vuosikertomuksia kuin Suomen perustuslakia, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Kaikki lähtee siitä, että Suomessa järjestetään ensi huhtikuussa eduskuntavaalit. Pääoppositiopuolue SDP haluaa luonnollisesti voittaa vaalit. SAK:lla ja STTK:lla on sama intressi. Ne haluavat, että Suomea hallitsee ensi vaalikaudella jokin muu kuin porvarihallitus. SDP:n ja ay-liikkeen muodostama voima-akseli on valmis tekemään melkein mitä tahansa saavuttaakseen tämän päämäärän.

Työttömien ahdinko ei liikuta ay-liikettä aidosti. Ay-liike ajaa työssä olevien asiaa, niidenkin jotka toiminnallaan haittaavat yrityksen toimintaa. Ay-liikkeelle huonokin työntekijä on tärkeämpi kuin esimerkiksi työtön nuori, joka haluaisi työllistyä. Suomessa ay-liike estää nuoria työllistymästä.

Ay-johtajat ja poliittinen vasemmisto puhuvat mielellään ”pärstäkertoimen” perusteella irtisanottavista, koska kunnon asia-argumentteja ei oikein ole. Onneksi työpaikoilla yksittäiset duunarit ymmärtävät asioiden oikean laidan. Väärissä töissä olevia, parantumattomia lusmuilijoita tai ilmapiirin myrkyttäjiä harvoin suvaitaan .

Kun SDP oli viimeksi hallituksessa 2011-2015, se värväsi käytännössä kaikki ministereidensä erityisavustajat ja poliittiset valtiosihteerit SAK:sta tai SAK:laisista ammattiliitoista.

Näin ay-liike on siirtänyt vaalirahaa vasemmistoehdokkaille

Ay-liike on rakentanut kaikessa hiljaisuudessa epävirallisen vaaliorganisaation tukemaan vasemmistoehdokkaiden kampanjoita, Kehittyvien maakuntien Suomen malliin.

www.is.fi

Ay-liike on rakentanut kaikessa hiljaisuudessa epävirallisen vaaliorganisaation tukemaan vasemmistoehdokkaiden kampanjoita, Kehittyvien maakuntien Suomen malliin.

VAALIRAHAAN perehtynyt tutkija Tom Venho on kirjoittanut, että ay-liikkeen kampanjasta voidaan puhua puolueiden ja ehdokkaiden rinnalla toimivasta vaaliorganisaatiosta, joka on koordinoitu yhteen vasemmistopuolueiden kanssa.

SAK:n liitot rynnivät isolla nettikampanjalla Sdp:n tueksi vaaleissa: Vapaiden valtakunta -liike kerää myös vaalirahaa

SAK:laiset ammattiliitot tehostavat työtään vasemmistopuolueiden, erityisesti Sdp:n vaalimenestyksen eteen. SAK:n liitot ovat perustaneet Vapaiden valtakunta -kampanjan vaaleja ja vaalirahoitusta varten, mutta näyttävä hanke herättää liittojen sisällä myös närää. Kritiikki on erityisen kovaa...

www.is.fi

SAK:n liitot rynnivät isolla nettikampanjalla Sdp:n tueksi vaaleissa: Vapaiden valtakunta -liike kerää myös vaalirahaa[/QUOTE]

 

[pomk]

Toki. Ja kun AY-liike paskoo työpaikat, laskee liiton järjestätymisaste. Kyllä jaloilla saa ja kuuluu äänestää. Tässä tapauksessa (korjaamoesimerkissä) paskan johdon ei ehkä olisikaan pitänyt korottaa palkkoja niin paljon vaan ylläpitää sitä hintakilpailukykyä paremmin.

Tai siirtää paja saman tien intiaan. Siel on hyvii ja halpoi työntekijöitä. Kyllä ne korjausta tarvitsevat ihmiset jaksaa sinne matkustaa halvan hinnan perässä.


Ylipäänsä naurettavaa kyllä tää itkeminen palkankorotuksista, kun ei taida yksikään liitto tavotella edes reaaliansioiden tason ylläpitämistä. Miinusluku on jo hyväksytty lähtökohta, mutta eihän se kelpaa omistajille (tm).

 

[Timo 2]

Toki. Ja kun AY-liike paskoo työpaikat, laskee liiton järjestätymisaste. Kyllä jaloilla saa ja kuuluu äänestää. Tässä tapauksessa (korjaamoesimerkissä) paskan johdon ei ehkä olisikaan pitänyt korottaa palkkoja niin paljon vaan ylläpitää sitä hintakilpailukykyä paremmin.

Myös työnantaja voisi välillä ajatella että ei kannata maksaa satasta, jotta työntekiä ei saa 50 €

 

[GuntherPrien]

@GuntherPrien muutatko ketjun otsikkoa. Ihan turhaan siinä on nuo vanhat vuosiluvut. Otsikosta voisi tehdä vuosineutraalin (esim. Työmarkkinakierrokset).

Onnistuu.

 

[pomk]

AY-liike on niin vahvasti vasemmalle kallellaan ja ehdokkaat myös eli ennemminkin vertaisi johonkin puolueen sisäisiin vaaleihin noita ammattiliittojen vaaleja...

Demokraattiset ne puolueen sisäisetkin vaalit on.

Demokratiaa kyseenalaistettiin, sit osoitettiin typerä väite virheelliseksi, jonka jälkeen maalitolpat siirtyy. Hieno homma.

 

[Paapaa]

Ei se eduskunta ole sen demokraattisempi kuin ammattiliittokaan, kumpaankin valitaan edustajat vaaleilla. Esim. teollisuusliitolla on valtuustovaalit maaliskuun 10.-31. johon jokainen työmarkkinoiden käytettävissä oleva teollisuusliiton jäsen voi osallistua, tai olla osallistumatta. Liittokokous on toukokuun loppupuolella.

No kyllä se vaan on demokraattisempi, sillä lakko ei rajoitu vain siihen yhteen AY-liittoon, vaan voi vaikuttaa muihinkin, mutta ääntä et voi antaa ilman jäsenkirjaa. Muut liitot voivat lakkoilla omaan alaan liittymättömän kiistan takia, eli AY-liitto vaikuttaa ihan muiden asiaan kuin äänioikeutettujen. Lakkoaseen voima on myös hyvin vaihteleva alasta riippuen. Demokratiassa kaikilla on samanlainen mahdollisuus vaikuttaa, siksi eduskunta on oikeasti demokraattinen toimielin. Ja joka tapauksessa demokraattisempi kuin joku AY-liitto.

Musta siis lakko-oikeus ja AY:n saamat edut (kuten veroedut, "verotusoikeus" jne.) eivät ole mikään kiveen hakattu kategorinen oikeus. Liian vahva AY on haitaksi yhteiskunnalle ja siksi sen oikeuksia on suitsittava. Kaikki kärsivät liian vahvasta oikeudesta pakottaa maa polvilleen.

 

[Janishell]

Viedään ajatusleikki hieman pidemmälle. Pyöriikö se sinun omistamasi autokorjaamo pyhällä hengellä vai syntyikö se alkuräjähdyksen yhteydessä toimitiloineen ja työkaluineen? Tuskin. Korjaamo tarvii toimitilat, jonkinlaisen hallin ja kaikenlaista kallista työkalua. Kolmesta työntekijästä päätellen ainakin kolme autonostinta, kattavat perustyökalut kolmelle työntekijälle ja kalliit erikoistyökalut. Ainakin kymmeniä tuhansia euroja vaadittavaa pääomaa kaiken tuon perustamiseksi. Toimitilat voivat olla vuokrallakin, jolloin pääomaa ei tarvita niin paljoa, mutta toisaalta oli kyse yrityksen omasta kiinteistöstä tai vuokrakiinteistöstä, niin inflaatio vaikuttaa myös pelkästään toimitilojen kustannuksiin. Onko pääoma omaa rahaa vai rahoituslaitoksen rahaa, ja miten korkokustannukset ovat kehittyneet. Varaosien hinnat ovat nousseet pilviin komponenttipulasta johtuen. Ynnä muut nousevat kustannukset.

Kustannusten nousu voi olla todella merkittävä pienellekkin korjaamolle ja tuohon lisäksi työntekijöille ne 5% palkankorotukset. Pystytäänkö kasvavat kustannukset kattamaan palvelumyyntiä kasvattamalla? Nostetaanko asiakashintoja, jolloin kilpailutilanne voi kiristyä? Vähennätkö omaa osinkoa/palkkaa? Vai mikä on se oikea polku?

Kyllähän ne palkat nousee kilpailevissakin autokorjaamo yrityksissä, sen takia nämä yleis korotukset eivät vaikuta Suomen sisäiseen kilpailukykyyn.

 

[Paapaa]

sit osoitettiin typerä väite virheelliseksi

Vastasin tuossa yllä. Mielestäni eduskunta on demokraattisempi kuin yksittäinen AY-liitto.