Työmarkkinakierrokset.

[keisari]

Inflaatio 10% ja eivät suostuneet edes 5% korotuksiin. Ei hyvää päivää.

Riittääkö tuo 10% edes vuodelle 2022 ja vuoden 2022 korotukset oli vuonna 2020 sovitut 1% tjsp.. Nyt pitäisi oikeasti kiriä tuo 2022 umpeen ja vielä 2023 odotettu inflaatio päälle. Ihmisillä on toki niin huono muisti, että 2022 on jo mennyttä aikaa eikä 10% inflaatio harmita. Ja varmaan kyllä monena muunakin vuotena yleiskorotukset on jääneet inflaatiosta.

 

[samsungaaja]

Riittääkö tuo 10% edes vuodelle 2022 ja vuoden 2022 korotukset oli vuonna 2020 sovitut 1% tjsp.. Nyt pitäisi oikeasti kiriä tuo 2022 umpeen ja vielä 2023 odotettu inflaatio päälle. Ihmisillä on toki niin huono muisti, että 2022 on jo mennyttä aikaa eikä 10% inflaatio harmita. Ja varmaan kyllä monena muunakin vuotena yleiskorotukset on jääneet inflaatiosta.

Onhan se 2022 mennyt kun eletään 2023? Ei kai noita soppareita takautuvasti tehdä.

 

[keisari]

Onhan se 2022 mennyt kun eletään 2023? Ei kai noita soppareita takautuvasti tehdä.

ei tehdä, mutta minun mielestä olisi hyvä katsoa millainen kehitys on ollut menneisyydessä suhteessa toteutuneeseen inflaatioon.

 

[Paapaa]

Inflaatio 10% ja eivät suostuneet edes 5% korotuksiin. Ei hyvää päivää.

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

 

[Janishell]

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

Näin työvoimapula ja hintojen nousunaikona, ei kyllä työnantajien kannattaisi duunariportaille alkaa ryttyilemään hirveästi.

 

[Boulder]

Luulen, että siellä on tarjottu työnantajan puolelta max 3% lisää ja nyt puristellaan aikansa, että saadaan ehkä vähän yli sen.

 

[pomk]

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

No tulokset on noussu ainakin teollisuudella aika kovaa joidenkin mielestä. En ole tarkemmin lähtenyt itse perkaamaan.

Ja jos firma ei saa inflaatiota puskettua omiin hintoihinsa, niin sietääkin mennä konkurssiin.

 

[ChatGPT]

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

Se on ihan sama onko inflaatio, deflaatio, stagflaatio, tai vaikka kaikista yhtäaikaa ja erikseen joku hypermalli, niin aina löytyy joku selitys miksi TES-neuvotteluissa kairataan työntekijöitä ahteriin.
Katso vaikka viimeisen 10 vuoden TES-korotuksien tasot teknologiateollisuudessa. Hyvin heikkoa on ollut.

 

[Devil's Advocate]

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

Itse seuraan aina reaaliansiota. Jos jostain syystä rahan arvo laskee, niin kyllä haluan enemmän sitä rahaa sitten vastineeksi ajastani. Jos työnantajan kvartaali menisi kirjanpidossa pakkaselle, montako euroa per tunti maksaisit työnteosta? En usko että vuokranantaja tarjoutuu antamaan tilavuokrasta alennusta jos tiloissa toimivan työnantajani tulos heikkenee. Miksi muidenkaan tuontannontekijöiden pitäisi? Sijoittaja/omistaja/yrittäjä ja palkansaaja/tavarantoimittaja/vuokraisäntä ovat hyvin erilaisessa suhteessa yritykseen, vaikka kaikkien mielestä olisi kiva jos yritys menestyy.

 

[Master_Of_Disaster]

Syksyllä työnantajapuoli oli tarjonnut prosenttia...

 

[namlepo]

Taijat olla valtiolla KELA töissä?

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

 

[Timo 2]

Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.

Ja hyvinä aikoina työntekiöille sanotaan että kasvanut voitto kuuluu omistajille. Joten koittaakaa jo päättää vaikuttaako firman tulos siihen palkkaan vai ei.

 

[Sceppe]

Ja hyvinä aikoina työntekiöille sanotaan että kasvanut voitto kuuluu omistajille. Joten koittaakaa jo päättää vaikuttaako firman tulos siihen palkkaan vai ei.

Rinnalla ollut myös, että hyvinä aikoina pitää valmistautua kohta tuleviin huonoihin aikoihin. Ikinä ei tunnu olevan hyvä aika ja aina pitää vääntää ja sitten ihmetellään, kun Suomessa neuvottelut on aina niin vaikeita ja verrataan kuinka Ruotsissa ja Saksassa toimii.

 

[GuntherPrien]

Teollisuusliiton ja kemianteollisuuden neuvottelut päättyneet, nyt vain odotellaan ensimmäisiä lakkovaroituksia. Kumpi ehtii ensin teknologia vai kemianpuoli, vai löytyykö yllättäjä jostakin muualta.

Kemian työehtosopimusneuvottelut katkaistu
Neuvottelut kemian teollisuuden kolmen pääsopimusalan uudesta työehtosopimuksesta on katkaistu tuloksettomina. Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Kemianteollisuus ry:n näkemysero palkankorotuksista oli lopulta liian suuri.

Neuvotteluja jatkettiin tänään maanantaina 16. tammikuuta, mutta lähentymistä ei osapuolten kesken tapahtunut. Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laihon mukaan neuvottelutulosta yritettiin hakea viimeiseen asti monipuolisilla tavoilla, mutta yrityksestä huolimatta hyväksyttävää palkankorotustarjousta ei työnantajilta saatu.

– Yritimme olla rakentavia ja ratkaisuhakuisia koko prosessin ajan ja hakea tulosta, jonka kanssa voisimme elää horjuttamatta Suomen kilpailukykyä, Laiho toteaa.

Kemian teollisuuden kolmen pääsopimusalan työehtosopimusten voimassaolo päättyi vuodenvaihteessa. Työrauhavelvoite ei ole voimassa. Pääsopimusalat ovat kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasu ja petrokemianteollisuus.

Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut katkaistiin jo aikaisemmin päivällä.

Kemian työehtosopimusneuvottelut katkaistu - Teollisuusliitto

Neuvottelut kemian teollisuuden kolmen pääsopimusalan uudesta työehtosopimuksesta on katkaistu tuloksettomina. Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan

www.teollisuusliitto.fi

Tällä neuvottelukierroksella on kolme liittoa, Teollisuusliitto, AKT ja PAM, päättäneet tehdä yhteistyötä neuvotteluissa ja haastaa työnantajapuolen yhteistyön koordinoimalla omia neuvotteluitaan.

”Järjestöllisiä toimia koordinoidaan yhdessä”

Työntekijäliitot ottavat yhteispelillä napakkaa otetta työehtosopimusneuvottelukierroksesta. Teollisuusliiton, PAMin ja AKT:n yhteinen työmarkkinatilaisuus antaa tästä esimakua. Nyt ei ole jääty odottamaan muruja työnantajan pöydästä, vaan toimitaan aktiivisesti.

SAK:n liittojen laaja yhteistyö haastaa työnantajapuolen kovan koordinaation tes-kysymyksissä. Liitot ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin, nyt siitä kerrotaan julkisesti. Tästä viestii myös uusi avaus eli Teollisuusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n yhteinen mediatilaisuus ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta 9. tammikuuta. Se vie eteenpäin SAK:n hallituksen linjaamaa liittojen palkkayhteistyölinjaa.
Tilaisuus myös kiinnosti mediaa ja sähköisti tes-kierrosta. Paikan päälle SAK:n tiloihin saapui jopa parikymmentä toimittajaa. Työmarkkinatilaisuudesta tehtiin myös suora lähetys Yle Radio Suomessa.

Neuvottelut etenevät hyvin tahmeasti

Työehtosopimusten neuvottelutilanne on kaikkien liittojen näkökulmasta haastava. Yksi tekijä on Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut liki 10 prosentin inflaatio eli palkankorotuspaineet ovat kovia. Neuvotteluja ei myöskään helpota julkiselle puolelle aiemmin syntynyt ratkaisu, joka automaattisesti nostaa kunta-alan palkkoja vielä muille liitoille sovittujen korotusten päälle.
Työnantajaosapuoli irtaantui aiemmin tupo-mallista, silti se ikään kuin jatkaa sitä yksipuolisesti.

- Työnantajapuoli ajattelee asiaa niin, että Teknologiateollisuus ratkaisee muille liitoille sopimuksen valmiiksi. Muissa neuvotteluissa ei tarvitse kuin kopiokonetta käyttää, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kritisoi.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa, että aiemmin tätä Teknologiateollisuus-vetoista -mallia käytettiin vähin äänin. Nyt asiasta jopa puhutaan neuvottelupöydässä avoimesti. Tämä on jyrkästi ristiriidassa siihen, että puhutaan liitto- ja jopa työpaikkakohtaisista ratkaisuista. Kaikilla liitoilla pitäisi olla mahdollisuus todellisiin neuvotteluihin.
Mutta mikäli työnantajapuoli haluaa rakentaa yhteisen kattoratkaisun korotuksille, työntekijäliitot tulevat vastaan toisesta suunnasta.
- Jos työnantaja koordinoi ja sillä on kattoajattelu, meillä on lattia-ajattelu. Vaikka on erinäköisiä palkankorotusmalleja tason pitää olla kaikille sama ja riittävän suuri, Kokko toteaa.

Saksan mallilla taataan ostovoimaa

SAK:n liittojen yhteinen palkankorotustavoite lähtee Saksan teollisuuden palkkaratkaisusta. Riku Aalto muistuttaa Suomen Pankin edustajalta tulleesta arviosta: mikäli Saksan korotustasoa ei ylitetä, ei myöskään olla viemässä Suomelta kilpailukykyä tai kiihdyttämässä inflaatiota. Tätä näköalaa vahvistaa se, että työllisyyden näkökulmasta teollisuudella menee hyvin.
AKT:n osalta nähdään yhtenä vaikuttavana tekijänä jo kroonistunut kuljettajapula, mikä patistaa työnantajapuolta tulemaan vastaan palkoissa. PAM neuvottelee palkoista ja työehdoista noin 400 000 työntekijälle. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen muistuttaa, että mikäli työntekijöillä ei ole ostovoimaa, sillä on kerrannaisvaikutuksia.
PAMin osalta työmarkkinakierroksen nihkeys näkyi siinä, että Kaupan liitto ei halunnut syksyllä edes neuvotella kaupan alan 1+1 -mallillla tehdyn aiemman tes-sopimuksen toisesta kaudesta. Tämä konkretisoi työnantajapuolen tiukan koordinaation – ei neuvotella, kun vientiteollisuudessa ei ole ratkaisua.
- Me olemme liittojen yhteisissä tavoitteissa, koordinaatiossa ja yhteisten toimien valmisteluissa mukana, Rönni-Sallinen vahvistaa.
Hänen mukaansa PAMin työssäkäyvistä jäsenistä jopa 80 prosenttia kokee huolta omasta taloudestaan. PAMin pienipalkkaiset jäsenet olivat mukana kikyssä ja edelleen maksetaan työnantajalta työntekijöille kikyssä siirrettyjä maksuja. Nyt olisi työnantajan vuoro tulla vastaan, kun ihmisillä on aito hätä.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vahvistaa, että tilanne on poikkeuksellinen.
- Kun on kiertänyt kenttää omalla alalla, ihmisille tärkein asia on nyt hyvin yksinkertaisesti toimeentulo. Koko SAK:n kentässä ei ole ryhmiä, jotka olisivat erityisen hyvin toimeentulevia eli hintojen nousu iskee tänne kaikkein pahiten, Kokko sanoo.

- Nyt jos koskaan kaikille pitäisi pystyä turvaamaan samantasoiset, riittävät korotukset. AKT on mukana yhteisten järjestöllisten toimien suunnittelussa ja valmistelussa. Katsotaan, miten päästään eteenpäin, Kokko linjaa.

- Toivomme aina neuvotteluissa pääsevämme sopimuksiin. Pitkälti järjestöllisin toimin koordinoimme myös sitä, mikäli sopimuksiin ei päästä, Riku Aalto toteaa.

”Järjestöllisiä toimia koordinoidaan yhdessä”

Työntekijäliitot ottavat yhteispelillä napakkaa otetta työehtosopimusneuvottelukierroksesta. Teollisuusliiton, PAMin ja AKT:n yhteinen työmarkkinatilaisuus antaa tästä esimakua. Nyt ei ole jääty odottamaan muruja työnantajan pöydästä, vaan toimitaan aktiivisesti.

www.akt.fi

 

[FarColdDistance]

Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset – ”Kärsivällisyytemme on loppu”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että ei nähnyt vaihtoehtoja lakkovaroitusten jättämiselle.

www.iltalehti.fi

Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset. Katsotaan kuka seuraavaksi

 

[GuntherPrien]

Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset – ”Kärsivällisyytemme on loppu”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että ei nähnyt vaihtoehtoja lakkovaroitusten jättämiselle.

www.iltalehti.fi

Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset. Katsotaan kuka seuraavaksi

Teollisuusliitto on julistanut tänään määräaikaisen ylityökiellon kolmelle liiton sopimusalalle. Ylityökielto astuu voimaan keskiviikkona 18.1. kello 00.00 ja päättyy perjantaina 3.2.2023 kello 24.00. Ylityökielto koskee kaikkia alla olevilla sopimusaloilla työskenteleviä työntekijöitä, riippumatta kuuluuko hän ammattiliittoon vai ei.

1. Teknologiateollisuus
2. Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
3. Kemian perusteollisuus

Liitto on myös jättänyt lakkovaroituksen edellä mainittujen sopimusalojen erikseen valikoituihin työpaikkoihin. Yritykset ja toimipaikat, joita lakkovaroitus koskee, löytyvät alta.

Toimipaikan nimi	Sopimusala
ABB IEC LV Motors – Vaasa	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Asennustuotteet Porvoo	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Drives Pitäjänmäki	Teknologiateollisuus
Abb Oy – Large Motors and Generators Pitäjänmäki	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Marine and Ports Hamina	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Marine and Ports Turku	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Marine and Ports Vuosaari	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Motion Service Oy Oulu	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Service Itä-Suomi	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Service Kenttähuoltopiste	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Service Lappeenranta	Teknologiateollisuus
ABB Oy – Smart Power Vaasa	Teknologiateollisuus
ABB Oy Electrification – Distribution Solutions	Teknologiateollisuus
Aidian Oy – Espoo	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Drillset Oy – Lempäälä	Teknologiateollisuus
Drillset Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
Fermion Oy – Hanko	Kemian perusteollisuus
Fermion Oy – Oulu	Kemian perusteollisuus
FSP For Surface Protection Oy – Turku, Sandvik	Teknologiateollisuus
Halton Marine Oy	Teknologiateollisuus
Halton Oy	Teknologiateollisuus
Helkama Velox Oy	Teknologiateollisuus
Normet Oy – Iisalmi	Teknologiateollisuus
Oilon Oy – Kokkola	Teknologiateollisuus
Oilon Oy – Lahti	Teknologiateollisuus
Oilon Group Oy
Oilon Technology Oy
Okmetic Oy – Vantaa	Teknologiateollisuus
Orion Oyj – Espoo	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Orion Oyj – Salo	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Orion Oyj – Turku	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Orion Oyj Kuopio –	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Outokumpu Stainless Oy – Tornio	Teknologiateollisuus
Ovako Imatra Oy Ab	Teknologiateollisuus
Sandvik Coromant Finland Oy	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining And – Construction Finland Oy	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining And – Construction Oy Nummela	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining and – Construction Oy Lahti	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining and – Construction Oy Tampere	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining And – Construction Oy Tornio	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining and – Construction Oy Turku	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining And – Construction Oy/Kevitsan piste	Teknologiateollisuus
Sandvik Mining and Constructio – Finland Nokia	Teknologiateollisuus
Taminco Finland Oy – Oulu	Kemian perusteollisuus
TETRA Chemicals Europe Oy – Kokkola	Kemian perusteollisuus
Transval Solutions, Sandvik – Turku	Teknologiateollisuus
Umicore Finland Oy – Kokkola	Kemian perusteollisuus
Woikoski Oy – Woikoski	Kemian perusteollisuus
Yara Suomi Oy – Kokkola	Kemian perusteollisuus
Yara Suomi Oy – Siilinjärvi	Kemian perusteollisuus

 

[Daagen]

Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset – ”Kärsivällisyytemme on loppu”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että ei nähnyt vaihtoehtoja lakkovaroitusten jättämiselle.

www.iltalehti.fi

Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset. Katsotaan kuka seuraavaksi

YTN ilmoitti myös lakoista ja ylityökielloitsa.

 

[RDennis]

Me ollaan jo ihan kusessa tämän inflaation ja sukeltavan talouden kanssa ja jengi haikailee jotain 10% korotuksia.. Miettikäähän missä se inflaatio (ja pienellä viiveellä korot) sen jälkeen laukkaa, jos tolla ajatuksella pyöräytetään kenttä läpi. Julkinen puoli on heti perässä ulisemassa sama +x% päälle. Nyt olis täydellinen väli ottaa kiinni sitä karannutta kustannustasoa vs. kilpailija maat, niin vois olla duunia jatkossakin. Mutta ei, lakkokenraalille vai seuraava palkkapussi on oleellinen.

 

[pomk]

Me ollaan jo ihan kusessa tämän inflaation ja sukeltavan talouden kanssa ja jengi haikailee jotain 10% korotuksia.. Miettikäähän missä se inflaatio (ja pienellä viiveellä korot) sen jälkeen laukkaa, jos tolla ajatuksella pyöräytetään kenttä läpi. Julkinen puoli on heti perässä ulisemassa sama +x% päälle. Nyt olis täydellinen väli ottaa kiinni sitä karannutta kustannustasoa vs. kilpailija maat, niin vois olla duunia jatkossakin. Mutta ei, lakkokenraalille vai seuraava palkkapussi on oleellinen.

Ai Suomen talous sukeltaa? Varmasti parin vuoden sisään juu jos ihmisten ostovoima vedetään vessasta alas, koska ”kilpailukyky”.

 

[Rullis]

Joo inflaatiohan täällä Suomessa aiheutuu käytännössä kokonaan liian suurien palkankorotusten takia, eikä siihe muu vaikuta. Oikestaan meidä paska taloustilanne on kokonaan ahneen duunarin vika.

 

[perato]

Ylityökielto koskee kaikkia alla olevilla sopimusaloilla työskenteleviä työntekijöitä, riippumatta kuuluuko hän ammattiliittoon vai ei

Ja mikä on sanktio jos tämmöstä ei noudata ei-liittoon kuulumattomana? Ihan näin sivustakatsojan mielenkiinnosta.

 

[GuntherPrien]

Ja mikä on sanktio jos tämmöstä ei noudata ei-liittoon kuulumattomana? Ihan näin sivustakatsojan mielenkiinnosta.

Lähinnä hiljaista paheksuntaa työkavereilta. Liiton jäsen voi saada monoa liitosta, ei sen kummempaa.

 

[pomk]

Joo inflaatiohan täällä Suomessa aiheutuu käytännössä kokonaan liian suurien palkankorotusten takia, eikä siihe muu vaikuta. Oikestaan meidä paska taloustilanne on kokonaan ahneen duunarin vika.

Juu ja euribor laukkaa koska suomen sairaanhoitajien palkankorotukset.

Apua

 

[Narghar]

Meidän kilpailukyky kärsii aina palkankorotuksista samalla kun maissa mitä vastaan kilpaillaan annetaan 3-4 kertaa isompia korotuksia.

 

[namlepo]

Kyllähän jokainen voi vaikka ilman töitä tehdä jos kokee liian isoa palkkaa saavansa.

 

[Honzo]

Meidän kilpailukyky kärsii aina palkankorotuksista samalla kun maissa mitä vastaan kilpaillaan annetaan 3-4 kertaa isompia korotuksia.

höpöhöpö.

 

[Paapaa]

Joo inflaatiohan täällä Suomessa aiheutuu käytännössä kokonaan liian suurien palkankorotusten takia, eikä siihe muu vaikuta. Oikestaan meidä paska taloustilanne on kokonaan ahneen duunarin vika.

Ei, vaan inflaatio voi kiihtyä voimakkaasti jos palkankorotuksia ei suitsita. Ja se voi johtaa inflaatiokierteeseen jossa sitten vaaditaan taas lisää palkkaa, joka taas korottaa hintoja. Duunarin ei ehkä aina kannata leikkiä marttyyriä näissä keskusteluissa.

Keskeisenä pelkona Heleniuksen mukaan on, että julkisen sektorin palkkojen nousu valuu ulkomaankauppaa käyvälle sektorille ja sitä kautta heikentää kilpailukykyä heikentyvässä suhdannetilanteessa.

– Ei näin pienessä maassa suljetun sektorin palkkojen nousu jää vain suljetulle sektorille, vaan se leviää koko talouteen, Helenius sanoo.
– On riski, että palkkojen nousu sementoi meille laaja-alaisen inflaation. Se on keskeinen huoli.

– Tässä tarvittaisiin jonkin verran malttia, ettei lähdettäisi ihan hetkellisen kustannuspiikin takia muuttamaan esimerkiksi palkkojen kehitystahtia kovin merkittävästi ja synnyttämään tällaista kierrettä.

– Palkankorotukset valuvat hintojen korotukseen, joka synnyttää vähän älyttömän tilanteen ja sotkee talouden toimintaa ja kohtelee ihmisiä eriarvoisesti sen suhteen, kuka pystyy nostamaan palkkoja ja kuka ei.

Suomea uhkaa nyt inflaatiokierre

– Palkankorotukset valuvat hintojen korotukseen, joka synnyttää vähän älyttömän tilanteen ja sotkee talouden toimintaa, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

www.iltalehti.fi

”Euroalueella inflaatio on edelleen aivan liian voimakasta ja rahapolitiikka siihen nähden yhä kevyttä. Työmarkkinat euroalueella ovat hyvin tiukat ja vaarana on palkkainflaatio, josta EKP on hyvin huolestunut. Ongelma on se, että tiedot palkkojen kehittymisestä saadaan viipeellä, joten EKP torjuu palkkainflaation vaaraa kiristämällä rahapolitiikkaa voimakkaasti”, sanoo finanssiyhtiö SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.

PALKKAINFLAATIO tarkoittaa hinta-palkkakierrettä.

Kun inflaatio kiihtyy voimakkaasti, työntekijät alkavat yleensä vaatia suuria palkankorotuksia. Työvoimakustannusten kasvun yritykset joutuvat nostamaan myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoja, minkä seurauksena inflaatio kiihtyy.

Rahapolitiikka | EKP jatkanee ohjauskorkojen tuntuvaa nostamista taantuman vaarasta huolimatta

Syyskuussa Euroopan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa kerralla 0,75 prosenttiyksikköä. Se oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Markkinat odottavat torstaina taas yhtä suurta korkojen nostoa.

www.hs.fi

Ja ymmärrän toki, että "ei kiinnosta, haluan vain lisää palkkaa". Mutta tuo on silti ihan todellinen ongelma.

 

[Narghar]

höpöhöpö.

Voit toki nollapostauksen sijaan jotenkin perustella sun asiaa mikäli perusteita on.

 

[namlepo]

Joo mitenhän nyt saksassa pärjäävät. Pitää lähettää postissa rahaa heille. Siellä hennoo inflaatio kohta ampua taivasiin.

 

[Honzo]

Voit toki nollapostauksen sijaan jotenkin perustella sun asiaa mikäli perusteita on.

No aloita vaikka listaamalla ne maat joissa on annettu 3-4x Suomen palkankorotukset vuosittain.

esim. 2022 teknologiateollisuudessa tuli 2% korotus.

 

[perato]

Joku pakkolaki olis varmaan hyvä tässä vaiheessa turvaamaan Suomen teollisuustuotanto. Näin kerran pari teollisuusjamppaa kahvilla ja kehtasivat nauraakin, ei voi olla raskas työ. Koulutuspaikkoja voitais lisätä, onhan suomessa työttömiä tekemään tai jos ei haluta nii tuodaan filippiineiltä 20000 hitsaria. Eikös nääki ammatit oo niitä kutsumusammatteja, kyllähän hakeneet on tietäneet mikä palkkataso on, joten ei voi vaatia enempää. Eikö teollisuusalalla seurata uutisia, eihän tämmösessä tilanteessa voida nostaa palkkoja ku hunnit on porteilla. Paska palkka on heidän omaa syytään, eivät osaa ajaa omia asioitaan. Vähän liikaa saa rahaa luukulta jos on varaa olla lakossa.

Ja mitä näitä nyt oli joita hoitajien lakon aikaan käytettiin, sopisko ne kaikki näihinki?

 

[namlepo]

Nehän itänaapurissa kokeili sitä sosiaalista talousjärjestelmää. Kommunistitko ne täällä ideoi näitä juttuja pakkolaista?

 

[Paapaa]

Juu ja euribor laukkaa koska suomen sairaanhoitajien palkankorotukset.

Onko joku siis väittänyt tuollaista? Vai pelkkä olkiukko?

 

[pomk]

Onko joku siis väittänyt tuollaista? Vai pelkkä olkiukko?

Lainaamassani viestissä rinnastettiin lainojen korot ja suomessa tapahtuvat palkankorotukset.

Edit: ei ollutkaan lainaamani viesti vain sitä edeltävä käyttäjän @RDennis satiiri(?)

 

[Honzo]

Totuus on, että jos joka maassa aletaan antaa ylettömiä palkankorotuksia, niin ei se ainakaan inflaatiota hidasta. Ihan perustaloustiedettä.

 

[Narghar]

Nehän itänaapurissa kokeili sitä sosiaalista talousjärjestelmää. Kommunistitko ne täällä ideoi näitä juttuja pakkolaista?

Esim Saksassa sovittiin 8,5% korotus kahden vuoden aikana + 3000 euron kertakorvaus(itseasiassa 1500 euroa per vuosi). Ja mitä tämän hetkisistä neuvotteluista on tullut ilmi niin Suomessa työnantajat ovat ajaneet jotain alle parin prosentin korotuksia.

 

[Rullis]

Ja ymmärrän toki, että "ei kiinnosta, haluan vain lisää palkkaa". Mutta tuo on silti ihan todellinen ongelma.

Se on kuitenkin ihan ok, että ruoka, bensa ja energia maksavat moninkertaisesti enemmän, mutta duunarille kaikki yli prosentin palkankororukset on mahdottomuus koska inflaatio.

 

[Paapaa]

Lainaamassani viestissä rinnastettiin lainojen korot ja suomessa tapahtuvat palkankorotukset.

Eikä rinnastettu? Siinä ei puhuttu lainoista kai mitään. Siinä puhuttiin inflaatiosta (hintojen noususta) ja paskasta taloustilanteesta.

 

[pomk]

Eikä rinnastettu? Siinä ei puhuttu lainoista kai mitään. Siinä puhuttiin inflaatiosta (hintojen noususta) ja paskasta taloustilanteesta.

Miettikäähän missä se inflaatio (ja pienellä viiveellä korot) sen jälkeen laukkaa, jos tolla ajatuksella pyöräytetään kenttä läpi.

Mitä tämä sitten oikein oli?

 

[Honzo]

Esim Saksassa sovittiin 8,5% korotus kahden vuoden aikana + 3000 euron kertakorvaus(itseasiassa 1500 euroa per vuosi). Ja mitä tämän hetkisistä neuvotteluista on tullut ilmi niin Suomessa työnantajat ovat ajaneet jotain alle parin prosentin korotuksia.

En ole nähnyt mitään numeroita, mutta 2022 tuli 2% korotusta ja vaikea nähdä, että alle sen oltaisiin menossa? Lähdettä tolle alle parin prosentin" korotukselle? Itse uskon ja veikkaan, että ollaan jossain 3% paikkeilla ja lopullinen tulee 3-4% väliin.

Kaukana toi on 3-4 keratisista korotuksista. Ja mainitsit "kaikki muut maat". Nyt oli vain Saksa.

 

[Paapaa]

Se on kuitenkin ihan ok, että ruoka, bensa ja energia maksavat moninkertaisesti enemmän, mutta duunarille kaikki yli prosentin palkankororukset on mahdottomuus koska inflaatio.

Mistäs tuon nyt revit? Taas joku olkiukko? Sanoiko joku, että 1% muka olisi joku maksimiraja? En minä ainakaan.

Ei, ruoka, bensa ja energia eivät maksa keskimäärin "moninkertaisesti enemmän". Tai no, maksavat jos vertaat vuosikausien taakse. Mutta yleensä inflaatio mitataan vuosivauhtina. Se on Suomessa noin 9%.

Mutta inflaatio ei myöskään ole kaikille sama. Se on maaseudulla jotain muuta kuin kaupungeissa. Se on autoilijalle jotain muuta kuin julkisten varassa liikkuville. Se on sähkölämmittäjälle jotain muuta kuin kaukolämmittäjälle. Mä itse en siis pidä mitenkään järkevänä sitoa palkkoa TES-tasolla johonkin yleiseen inflaatioon kun se kohtelee niin eri tavalla jokaista.

 

[GuntherPrien]

Kun katsoin ensimmäisen kerran tuota teollisuusliiton lakkovaroituslistaa olin hämmästynyt, että oma työpaikka oli mainittuna lakossa olevaksi. Nyt tuli liitolta varmistus, että kyseessä ei ollut virhe vaan olemme lakossa 1.-3. helmikuuta. Olisi muuten ensimmäinen kerta sitten vuoden 2000 lakon, jolloin tuotanto keskeytyisi lakon takia.

Nyt taitaa olla kovat piipussa ihan tosissaan, eikä vain uhitella. Pelkkä lakolla uhkaaminen tarkoittaa, että tuotannon alasajo on aloitettava viimeistään tulevan viikonvaihteen jälkeen jotta tuotantolaitos saadaan turvalliseen tilaan lakon ajaksi. Jotenkin on sellainen tunne, että ei ole samanlainen lakko kuin ylemmillä toimihenkilöillä oli reilut 10 vuotta sitten, kun peräti yksi ylempi oli poissa työmaalta muut tulivat normaalisti töihin, poissaollut ei ollut luottis.

 

[Paapaa]

Mitä tämä sitten oikein oli?

No tuo ei tosiaan ollut viesti jota lainasit viestissä, jonka minä lainasin.

 

[pomk]

No tuo ei tosiaan ollut viesti jota lainasit viestissä, jonka minä lainasin.

Aivan. Piti mennä yksi viesti lainausketjussa pidemmälle.

Luulin että tilanne on ilmiselvästi ollut se, että lisään kommenttia lainaamaani viestiin kyseisestä viestistä.

Edit: paitsi hän ei käyttänyt lainausta viestissään. Kys. viesti oli kuitenkin implisiittisesti vastaus käyttäjän @RDennis tuotokseen.

 

[Rullis]

Mistäs tuon nyt revit? Taas joku olkiukko? Sanoiko joku, että 1% muka olisi joku maksimiraja? En minä ainakaan.

Ei, ruoka, bensa ja energia eivät maksa keskimäärin "moninkertaisesti enemmän". Tai no, maksavat jos vertaat vuosikausien taakse. Mutta yleensä inflaatio mitataan vuosivauhtina. Se on Suomessa noin 9%.

Mutta inflaatio ei myöskään ole kaikille sama. Se on maaseudulla jotain muuta kuin kaupungeissa. Se on autoilijalle jotain muuta kuin julkisten varassa liikkuville. Se on sähkölämmittäjälle jotain muuta kuin kaukolämmittäjälle. Mä itse en siis pidä mitenkään järkevänä sitoa palkkoa TES-tasolla johonkin yleiseen inflaatioon kun se kohtelee niin eri tavalla jokaista.

Mikä tän viestin pointti on? Palkkoja ei voi nostaa inflaation takia, vaikka ostovoima tippuisi duunarilla vuodesta toiseen?

 

[FarColdDistance]

Isot osingot mutkistaisivat Ruotsin palkkaneuvotteluja, varoittaa keskusjärjestö - Politiikka | HS.fi

Ruotsissa työantajat tarjosivat kahta prosenttia ja 3 000 kruunun (noin 270 euron) kertakorvausta.

 

[Paapaa]

Mikä tän viestin pointti on? Palkkoja ei voi nostaa inflaation takia, vaikka ostovoima tippuisi duunarilla vuodesta toiseen?

Voi nostaa. Ei kukaan ole sanonut, ettei palkkoja voisi nostaa. Mutta ei kannata nostaa kovin paljon, eikä varsinkaan inflaation verran yleisesti, sillä seurauksena on todennäköisesti inflaatiokierre. Ja yleisesti en keksi mitään syytä, että palkat sidottaisiin yleiseen inflaatioon, sillä se ajaisi firmoja konkurssiin kun niiden liikevaihto ja tulos eivät myöskään ole indeksisidottuja.

Ja postauksen pointti oli se, että heittelet hassuja olkiukkoja joissa ei ole oikein järkeä. Ei kai kukaan ole sanonut, että yli 1%:n korotus olisi mahdoton. Olen aika varma, että korotus tulee olemaan yli 1%. Joten en ymmärrä, mistä noita oikein revit. Jos se on lainaus, niin laita se lainaus jotta näkee kuka noin on todennut.

 

[Timo 2]

Ja yleisesti en keksi mitään syytä, että palkat sidottaisiin yleiseen inflaatioon, sillä se ajaisi firmoja konkurssiin kun niiden liikevaihto ja tulos eivät myöskään ole indeksisidottuja.

Ja työnantajat vastustaa palkkojen sitomista osinkoihin, tulokseen tai johtajien palkankorotuksiin. Niin on vähän tuntuu ettei niitä saa sitoa mihinkään ja aina pitä korotukset olla pieniä.

 

[Rullis]

Voi nostaa. Ei kukaan ole sanonut, ettei palkkoja voisi nostaa. Mutta ei kannata nostaa kovin paljon, eikä varsinkaan inflaation verran yleisesti, sillä seurauksena on todennäköisesti inflaatiokierre. Ja yleisesti en keksi mitään syytä, että palkat sidottaisiin yleiseen inflaatioon, sillä se ajaisi firmoja konkurssiin kun niiden liikevaihto ja tulos eivät myöskään ole indeksisidottuja.

Ja postauksen pointti oli se, että heittelet hassuja olkiukkoja joissa ei ole oikein järkeä. Ei kai kukaan ole sanonut, että yli 1%:n korotus olisi mahdoton. Olen aika varma, että korotus tulee olemaan yli 1%. Joten en ymmärrä, mistä noita oikein revit. Jos se on lainaus, niin laita se lainaus jotta näkee kuka noin on todennut.

Tuossa viimesivulla oli puhetta, että prosentti korotuksia oltiin ehdotettu työnantajan puolelta.

Enkä minä missään vaiheessa sanonut, että palkankorotukset tulisi sitoa inflaatioon, joten itse myös olkiukkoilet.

 

[Paapaa]

Ja työnantajat vastustaa palkkojen sitomista osinkoihin, tulokseen tai johtajien palkankorotuksiin. Niin on vähän tuntuu ettei niitä saa sitoa mihinkään ja aina pitä korotukset olla pieniä.

Mun mielipiteeni olisi se, että palkassa voisi olla joku tulokseen sidottu osuus paljon useammin kuin nykyään. Eli kiinteä osuus ja jousto, joka voi nostaa tai laskea sitä palkkaa nykyisestä. Musta olisi hyvä, että palkkakulut joustaisivat alas kun tulos/lv/miitari kyykkää ja toisaalta nousee kun menee paremmin. Olisi automaattinen keino vähentää firman menoja kun menee huonosti. Tuollaisen mittarin päättäminen ei ole helppoa eikä sovi kaikille aloille. Toinen tapa voisi olla, että osa palkasta maksettaisiin osakkeina. Sekään ei sovi läheskään kaikkiin firmoihin.

Osinkohin sitomisessa ei ole järkeä, eikä johtajien palkankorotuksiin. Osingot eivät ole tuottoa siten kuin moni sen ymmärtää. Osinko on kertynyttä vapaata pääomaa, joka kertyy nimenomaan tuloksesta. Sen maksu on osakkeenomistajalle sitä, että osakkeen arvo laskee osingon verran eli +/- 0. Se on vain rahan siirtämistä taskusta toiseen. Tuo johtaisi vain siihen, että osingon sijaan ostettaisiin omia osakkeita ja palkankorotukset jäisi saamatta ja omistaja saisi silti kassavirtansa myymällä vastaavan osuuden omistuksistaan. Se on yleensä myös verotehokkaampaa (koska vain arvonnousu verotetaan, eikä koko kassavirtaa kuten osingoissa - pörssifirmoissa).

Johtajien korotuksiin sitominen riippuu vähän siitä, mitä johtajia tarkoitetaan. Esim. TJ ei ole työntekijä, hänellä ei ole työntekijän suojaa ja ehtoja. TJ:llä ei ole irtisanomisaikaa eikä TESiä. Se on siis eräänlainen luottamustoimi. Siksi TJ:n palkkoja en sitoisi muihin.