- Estetty
- #4 301
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Jep. Työnantaja on moisen selvästi halunnut.Ilmeisesti nyt on hyvä maailman tilanne vähän lakkoilla.
Riittääkö tuo 10% edes vuodelle 2022 ja vuoden 2022 korotukset oli vuonna 2020 sovitut 1% tjsp.. Nyt pitäisi oikeasti kiriä tuo 2022 umpeen ja vielä 2023 odotettu inflaatio päälle. Ihmisillä on toki niin huono muisti, että 2022 on jo mennyttä aikaa eikä 10% inflaatio harmita. Ja varmaan kyllä monena muunakin vuotena yleiskorotukset on jääneet inflaatiosta.Inflaatio 10% ja eivät suostuneet edes 5% korotuksiin. Ei hyvää päivää.
Onhan se 2022 mennyt kun eletään 2023? Ei kai noita soppareita takautuvasti tehdä.Riittääkö tuo 10% edes vuodelle 2022 ja vuoden 2022 korotukset oli vuonna 2020 sovitut 1% tjsp.. Nyt pitäisi oikeasti kiriä tuo 2022 umpeen ja vielä 2023 odotettu inflaatio päälle. Ihmisillä on toki niin huono muisti, että 2022 on jo mennyttä aikaa eikä 10% inflaatio harmita. Ja varmaan kyllä monena muunakin vuotena yleiskorotukset on jääneet inflaatiosta.
ei tehdä, mutta minun mielestä olisi hyvä katsoa millainen kehitys on ollut menneisyydessä suhteessa toteutuneeseen inflaatioon.Onhan se 2022 mennyt kun eletään 2023? Ei kai noita soppareita takautuvasti tehdä.
Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.Inflaatio 10% ja eivät suostuneet edes 5% korotuksiin. Ei hyvää päivää.
Näin työvoimapula ja hintojen nousunaikona, ei kyllä työnantajien kannattaisi duunariportaille alkaa ryttyilemään hirveästi.Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.
No tulokset on noussu ainakin teollisuudella aika kovaa joidenkin mielestä. En ole tarkemmin lähtenyt itse perkaamaan.Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.
Se on ihan sama onko inflaatio, deflaatio, stagflaatio, tai vaikka kaikista yhtäaikaa ja erikseen joku hypermalli, niin aina löytyy joku selitys miksi TES-neuvotteluissa kairataan työntekijöitä ahteriin.Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.
Itse seuraan aina reaaliansiota. Jos jostain syystä rahan arvo laskee, niin kyllä haluan enemmän sitä rahaa sitten vastineeksi ajastani. Jos työnantajan kvartaali menisi kirjanpidossa pakkaselle, montako euroa per tunti maksaisit työnteosta? En usko että vuokranantaja tarjoutuu antamaan tilavuokrasta alennusta jos tiloissa toimivan työnantajani tulos heikkenee. Miksi muidenkaan tuontannontekijöiden pitäisi? Sijoittaja/omistaja/yrittäjä ja palkansaaja/tavarantoimittaja/vuokraisäntä ovat hyvin erilaisessa suhteessa yritykseen, vaikka kaikkien mielestä olisi kiva jos yritys menestyy.Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.
Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.
Ja hyvinä aikoina työntekiöille sanotaan että kasvanut voitto kuuluu omistajille. Joten koittaakaa jo päättää vaikuttaako firman tulos siihen palkkaan vai ei.Mikä ihmeen peruste toi on? Kasvoiko sen työnantajan tulos 10%:lla? Paraniko sen työntekijän tuottama arvonlisä 10%:lla? Se, että bensa maksaa 10% enemmän kuin vuosi sitten on aika nihkeä peruste vaatia ketään maksamaan lisää liksaa.
Rinnalla ollut myös, että hyvinä aikoina pitää valmistautua kohta tuleviin huonoihin aikoihin. Ikinä ei tunnu olevan hyvä aika ja aina pitää vääntää ja sitten ihmetellään, kun Suomessa neuvottelut on aina niin vaikeita ja verrataan kuinka Ruotsissa ja Saksassa toimii.Ja hyvinä aikoina työntekiöille sanotaan että kasvanut voitto kuuluu omistajille. Joten koittaakaa jo päättää vaikuttaako firman tulos siihen palkkaan vai ei.
Kemian työehtosopimusneuvottelut katkaistu
Neuvottelut kemian teollisuuden kolmen pääsopimusalan uudesta työehtosopimuksesta on katkaistu tuloksettomina. Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Kemianteollisuus ry:n näkemysero palkankorotuksista oli lopulta liian suuri.
Neuvotteluja jatkettiin tänään maanantaina 16. tammikuuta, mutta lähentymistä ei osapuolten kesken tapahtunut. Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laihon mukaan neuvottelutulosta yritettiin hakea viimeiseen asti monipuolisilla tavoilla, mutta yrityksestä huolimatta hyväksyttävää palkankorotustarjousta ei työnantajilta saatu.
– Yritimme olla rakentavia ja ratkaisuhakuisia koko prosessin ajan ja hakea tulosta, jonka kanssa voisimme elää horjuttamatta Suomen kilpailukykyä, Laiho toteaa.
Kemian teollisuuden kolmen pääsopimusalan työehtosopimusten voimassaolo päättyi vuodenvaihteessa. Työrauhavelvoite ei ole voimassa. Pääsopimusalat ovat kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasu ja petrokemianteollisuus.
Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut katkaistiin jo aikaisemmin päivällä.
”Järjestöllisiä toimia koordinoidaan yhdessä”
Työntekijäliitot ottavat yhteispelillä napakkaa otetta työehtosopimusneuvottelukierroksesta. Teollisuusliiton, PAMin ja AKT:n yhteinen työmarkkinatilaisuus antaa tästä esimakua. Nyt ei ole jääty odottamaan muruja työnantajan pöydästä, vaan toimitaan aktiivisesti.
SAK:n liittojen laaja yhteistyö haastaa työnantajapuolen kovan koordinaation tes-kysymyksissä. Liitot ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin, nyt siitä kerrotaan julkisesti. Tästä viestii myös uusi avaus eli Teollisuusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n yhteinen mediatilaisuus ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta 9. tammikuuta. Se vie eteenpäin SAK:n hallituksen linjaamaa liittojen palkkayhteistyölinjaa.
Tilaisuus myös kiinnosti mediaa ja sähköisti tes-kierrosta. Paikan päälle SAK:n tiloihin saapui jopa parikymmentä toimittajaa. Työmarkkinatilaisuudesta tehtiin myös suora lähetys Yle Radio Suomessa.
Neuvottelut etenevät hyvin tahmeasti
Työehtosopimusten neuvottelutilanne on kaikkien liittojen näkökulmasta haastava. Yksi tekijä on Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut liki 10 prosentin inflaatio eli palkankorotuspaineet ovat kovia. Neuvotteluja ei myöskään helpota julkiselle puolelle aiemmin syntynyt ratkaisu, joka automaattisesti nostaa kunta-alan palkkoja vielä muille liitoille sovittujen korotusten päälle.
Työnantajaosapuoli irtaantui aiemmin tupo-mallista, silti se ikään kuin jatkaa sitä yksipuolisesti.
- Työnantajapuoli ajattelee asiaa niin, että Teknologiateollisuus ratkaisee muille liitoille sopimuksen valmiiksi. Muissa neuvotteluissa ei tarvitse kuin kopiokonetta käyttää, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kritisoi.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa, että aiemmin tätä Teknologiateollisuus-vetoista -mallia käytettiin vähin äänin. Nyt asiasta jopa puhutaan neuvottelupöydässä avoimesti. Tämä on jyrkästi ristiriidassa siihen, että puhutaan liitto- ja jopa työpaikkakohtaisista ratkaisuista. Kaikilla liitoilla pitäisi olla mahdollisuus todellisiin neuvotteluihin.
Mutta mikäli työnantajapuoli haluaa rakentaa yhteisen kattoratkaisun korotuksille, työntekijäliitot tulevat vastaan toisesta suunnasta.
- Jos työnantaja koordinoi ja sillä on kattoajattelu, meillä on lattia-ajattelu. Vaikka on erinäköisiä palkankorotusmalleja tason pitää olla kaikille sama ja riittävän suuri, Kokko toteaa.
Saksan mallilla taataan ostovoimaa
SAK:n liittojen yhteinen palkankorotustavoite lähtee Saksan teollisuuden palkkaratkaisusta. Riku Aalto muistuttaa Suomen Pankin edustajalta tulleesta arviosta: mikäli Saksan korotustasoa ei ylitetä, ei myöskään olla viemässä Suomelta kilpailukykyä tai kiihdyttämässä inflaatiota. Tätä näköalaa vahvistaa se, että työllisyyden näkökulmasta teollisuudella menee hyvin.
AKT:n osalta nähdään yhtenä vaikuttavana tekijänä jo kroonistunut kuljettajapula, mikä patistaa työnantajapuolta tulemaan vastaan palkoissa. PAM neuvottelee palkoista ja työehdoista noin 400 000 työntekijälle. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen muistuttaa, että mikäli työntekijöillä ei ole ostovoimaa, sillä on kerrannaisvaikutuksia.
PAMin osalta työmarkkinakierroksen nihkeys näkyi siinä, että Kaupan liitto ei halunnut syksyllä edes neuvotella kaupan alan 1+1 -mallillla tehdyn aiemman tes-sopimuksen toisesta kaudesta. Tämä konkretisoi työnantajapuolen tiukan koordinaation – ei neuvotella, kun vientiteollisuudessa ei ole ratkaisua.
- Me olemme liittojen yhteisissä tavoitteissa, koordinaatiossa ja yhteisten toimien valmisteluissa mukana, Rönni-Sallinen vahvistaa.
Hänen mukaansa PAMin työssäkäyvistä jäsenistä jopa 80 prosenttia kokee huolta omasta taloudestaan. PAMin pienipalkkaiset jäsenet olivat mukana kikyssä ja edelleen maksetaan työnantajalta työntekijöille kikyssä siirrettyjä maksuja. Nyt olisi työnantajan vuoro tulla vastaan, kun ihmisillä on aito hätä.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vahvistaa, että tilanne on poikkeuksellinen.
- Kun on kiertänyt kenttää omalla alalla, ihmisille tärkein asia on nyt hyvin yksinkertaisesti toimeentulo. Koko SAK:n kentässä ei ole ryhmiä, jotka olisivat erityisen hyvin toimeentulevia eli hintojen nousu iskee tänne kaikkein pahiten, Kokko sanoo.
- Nyt jos koskaan kaikille pitäisi pystyä turvaamaan samantasoiset, riittävät korotukset. AKT on mukana yhteisten järjestöllisten toimien suunnittelussa ja valmistelussa. Katsotaan, miten päästään eteenpäin, Kokko linjaa.
- Toivomme aina neuvotteluissa pääsevämme sopimuksiin. Pitkälti järjestöllisin toimin koordinoimme myös sitä, mikäli sopimuksiin ei päästä, Riku Aalto toteaa.
Teollisuusliitto on julistanut tänään määräaikaisen ylityökiellon kolmelle liiton sopimusalalle. Ylityökielto astuu voimaan keskiviikkona 18.1. kello 00.00 ja päättyy perjantaina 3.2.2023 kello 24.00. Ylityökielto koskee kaikkia alla olevilla sopimusaloilla työskenteleviä työntekijöitä, riippumatta kuuluuko hän ammattiliittoon vai ei.Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset – ”Kärsivällisyytemme on loppu”
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että ei nähnyt vaihtoehtoja lakkovaroitusten jättämiselle.www.iltalehti.fi
Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset. Katsotaan kuka seuraavaksi
Toimipaikan nimi | Sopimusala |
ABB IEC LV Motors – Vaasa | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Asennustuotteet Porvoo | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Drives Pitäjänmäki | Teknologiateollisuus |
Abb Oy – Large Motors and Generators Pitäjänmäki | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Marine and Ports Hamina | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Marine and Ports Turku | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Marine and Ports Vuosaari | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Motion Service Oy Oulu | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Service Itä-Suomi | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Service Kenttähuoltopiste | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Service Lappeenranta | Teknologiateollisuus |
ABB Oy – Smart Power Vaasa | Teknologiateollisuus |
ABB Oy Electrification – Distribution Solutions | Teknologiateollisuus |
Aidian Oy – Espoo | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Drillset Oy – Lempäälä | Teknologiateollisuus |
Drillset Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
Fermion Oy – Hanko | Kemian perusteollisuus |
Fermion Oy – Oulu | Kemian perusteollisuus |
FSP For Surface Protection Oy – Turku, Sandvik | Teknologiateollisuus |
Halton Marine Oy | Teknologiateollisuus |
Halton Oy | Teknologiateollisuus |
Helkama Velox Oy | Teknologiateollisuus |
Normet Oy – Iisalmi | Teknologiateollisuus |
Oilon Oy – Kokkola | Teknologiateollisuus |
Oilon Oy – Lahti | Teknologiateollisuus |
Oilon Group Oy | |
Oilon Technology Oy | |
Okmetic Oy – Vantaa | Teknologiateollisuus |
Orion Oyj – Espoo | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Orion Oyj – Salo | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Orion Oyj – Turku | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Orion Oyj Kuopio – | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Outokumpu Stainless Oy – Tornio | Teknologiateollisuus |
Ovako Imatra Oy Ab | Teknologiateollisuus |
Sandvik Coromant Finland Oy | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining And – Construction Finland Oy | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining And – Construction Oy Nummela | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining and – Construction Oy Lahti | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining and – Construction Oy Tampere | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining And – Construction Oy Tornio | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining and – Construction Oy Turku | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining And – Construction Oy/Kevitsan piste | Teknologiateollisuus |
Sandvik Mining and Constructio – Finland Nokia | Teknologiateollisuus |
Taminco Finland Oy – Oulu | Kemian perusteollisuus |
TETRA Chemicals Europe Oy – Kokkola | Kemian perusteollisuus |
Transval Solutions, Sandvik – Turku | Teknologiateollisuus |
Umicore Finland Oy – Kokkola | Kemian perusteollisuus |
Woikoski Oy – Woikoski | Kemian perusteollisuus |
Yara Suomi Oy – Kokkola | Kemian perusteollisuus |
Yara Suomi Oy – Siilinjärvi | Kemian perusteollisuus |
YTN ilmoitti myös lakoista ja ylityökielloitsa.Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset – ”Kärsivällisyytemme on loppu”
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että ei nähnyt vaihtoehtoja lakkovaroitusten jättämiselle.www.iltalehti.fi
Teollisuusliitto jätti ensimmäiset lakkovaroitukset. Katsotaan kuka seuraavaksi
Ai Suomen talous sukeltaa? Varmasti parin vuoden sisään juu jos ihmisten ostovoima vedetään vessasta alas, koska ”kilpailukyky”.Me ollaan jo ihan kusessa tämän inflaation ja sukeltavan talouden kanssa ja jengi haikailee jotain 10% korotuksia.. Miettikäähän missä se inflaatio (ja pienellä viiveellä korot) sen jälkeen laukkaa, jos tolla ajatuksella pyöräytetään kenttä läpi. Julkinen puoli on heti perässä ulisemassa sama +x% päälle. Nyt olis täydellinen väli ottaa kiinni sitä karannutta kustannustasoa vs. kilpailija maat, niin vois olla duunia jatkossakin. Mutta ei, lakkokenraalille vai seuraava palkkapussi on oleellinen.
Ja mikä on sanktio jos tämmöstä ei noudata ei-liittoon kuulumattomana? Ihan näin sivustakatsojan mielenkiinnosta.Ylityökielto koskee kaikkia alla olevilla sopimusaloilla työskenteleviä työntekijöitä, riippumatta kuuluuko hän ammattiliittoon vai ei
Lähinnä hiljaista paheksuntaa työkavereilta. Liiton jäsen voi saada monoa liitosta, ei sen kummempaa.Ja mikä on sanktio jos tämmöstä ei noudata ei-liittoon kuulumattomana? Ihan näin sivustakatsojan mielenkiinnosta.
Juu ja euribor laukkaa koska suomen sairaanhoitajien palkankorotukset.Joo inflaatiohan täällä Suomessa aiheutuu käytännössä kokonaan liian suurien palkankorotusten takia, eikä siihe muu vaikuta. Oikestaan meidä paska taloustilanne on kokonaan ahneen duunarin vika.
höpöhöpö.Meidän kilpailukyky kärsii aina palkankorotuksista samalla kun maissa mitä vastaan kilpaillaan annetaan 3-4 kertaa isompia korotuksia.
Ei, vaan inflaatio voi kiihtyä voimakkaasti jos palkankorotuksia ei suitsita. Ja se voi johtaa inflaatiokierteeseen jossa sitten vaaditaan taas lisää palkkaa, joka taas korottaa hintoja. Duunarin ei ehkä aina kannata leikkiä marttyyriä näissä keskusteluissa.Joo inflaatiohan täällä Suomessa aiheutuu käytännössä kokonaan liian suurien palkankorotusten takia, eikä siihe muu vaikuta. Oikestaan meidä paska taloustilanne on kokonaan ahneen duunarin vika.
Keskeisenä pelkona Heleniuksen mukaan on, että julkisen sektorin palkkojen nousu valuu ulkomaankauppaa käyvälle sektorille ja sitä kautta heikentää kilpailukykyä heikentyvässä suhdannetilanteessa.
– Ei näin pienessä maassa suljetun sektorin palkkojen nousu jää vain suljetulle sektorille, vaan se leviää koko talouteen, Helenius sanoo.
– On riski, että palkkojen nousu sementoi meille laaja-alaisen inflaation. Se on keskeinen huoli.
– Tässä tarvittaisiin jonkin verran malttia, ettei lähdettäisi ihan hetkellisen kustannuspiikin takia muuttamaan esimerkiksi palkkojen kehitystahtia kovin merkittävästi ja synnyttämään tällaista kierrettä.
– Palkankorotukset valuvat hintojen korotukseen, joka synnyttää vähän älyttömän tilanteen ja sotkee talouden toimintaa ja kohtelee ihmisiä eriarvoisesti sen suhteen, kuka pystyy nostamaan palkkoja ja kuka ei.
”Euroalueella inflaatio on edelleen aivan liian voimakasta ja rahapolitiikka siihen nähden yhä kevyttä. Työmarkkinat euroalueella ovat hyvin tiukat ja vaarana on palkkainflaatio, josta EKP on hyvin huolestunut. Ongelma on se, että tiedot palkkojen kehittymisestä saadaan viipeellä, joten EKP torjuu palkkainflaation vaaraa kiristämällä rahapolitiikkaa voimakkaasti”, sanoo finanssiyhtiö SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
PALKKAINFLAATIO tarkoittaa hinta-palkkakierrettä.
Kun inflaatio kiihtyy voimakkaasti, työntekijät alkavat yleensä vaatia suuria palkankorotuksia. Työvoimakustannusten kasvun yritykset joutuvat nostamaan myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoja, minkä seurauksena inflaatio kiihtyy.
Voit toki nollapostauksen sijaan jotenkin perustella sun asiaa mikäli perusteita on.höpöhöpö.
No aloita vaikka listaamalla ne maat joissa on annettu 3-4x Suomen palkankorotukset vuosittain.Voit toki nollapostauksen sijaan jotenkin perustella sun asiaa mikäli perusteita on.
Onko joku siis väittänyt tuollaista? Vai pelkkä olkiukko?Juu ja euribor laukkaa koska suomen sairaanhoitajien palkankorotukset.
Lainaamassani viestissä rinnastettiin lainojen korot ja suomessa tapahtuvat palkankorotukset.Onko joku siis väittänyt tuollaista? Vai pelkkä olkiukko?
Esim Saksassa sovittiin 8,5% korotus kahden vuoden aikana + 3000 euron kertakorvaus(itseasiassa 1500 euroa per vuosi). Ja mitä tämän hetkisistä neuvotteluista on tullut ilmi niin Suomessa työnantajat ovat ajaneet jotain alle parin prosentin korotuksia.Nehän itänaapurissa kokeili sitä sosiaalista talousjärjestelmää. Kommunistitko ne täällä ideoi näitä juttuja pakkolaista?
Se on kuitenkin ihan ok, että ruoka, bensa ja energia maksavat moninkertaisesti enemmän, mutta duunarille kaikki yli prosentin palkankororukset on mahdottomuus koska inflaatio.Ja ymmärrän toki, että "ei kiinnosta, haluan vain lisää palkkaa". Mutta tuo on silti ihan todellinen ongelma.
Eikä rinnastettu? Siinä ei puhuttu lainoista kai mitään. Siinä puhuttiin inflaatiosta (hintojen noususta) ja paskasta taloustilanteesta.Lainaamassani viestissä rinnastettiin lainojen korot ja suomessa tapahtuvat palkankorotukset.
Eikä rinnastettu? Siinä ei puhuttu lainoista kai mitään. Siinä puhuttiin inflaatiosta (hintojen noususta) ja paskasta taloustilanteesta.
Miettikäähän missä se inflaatio (ja pienellä viiveellä korot) sen jälkeen laukkaa, jos tolla ajatuksella pyöräytetään kenttä läpi.
En ole nähnyt mitään numeroita, mutta 2022 tuli 2% korotusta ja vaikea nähdä, että alle sen oltaisiin menossa? Lähdettä tolle alle parin prosentin" korotukselle? Itse uskon ja veikkaan, että ollaan jossain 3% paikkeilla ja lopullinen tulee 3-4% väliin.Esim Saksassa sovittiin 8,5% korotus kahden vuoden aikana + 3000 euron kertakorvaus(itseasiassa 1500 euroa per vuosi). Ja mitä tämän hetkisistä neuvotteluista on tullut ilmi niin Suomessa työnantajat ovat ajaneet jotain alle parin prosentin korotuksia.
Mistäs tuon nyt revit? Taas joku olkiukko? Sanoiko joku, että 1% muka olisi joku maksimiraja? En minä ainakaan.Se on kuitenkin ihan ok, että ruoka, bensa ja energia maksavat moninkertaisesti enemmän, mutta duunarille kaikki yli prosentin palkankororukset on mahdottomuus koska inflaatio.
No tuo ei tosiaan ollut viesti jota lainasit viestissä, jonka minä lainasin.Mitä tämä sitten oikein oli?
Aivan. Piti mennä yksi viesti lainausketjussa pidemmälle.No tuo ei tosiaan ollut viesti jota lainasit viestissä, jonka minä lainasin.
Mikä tän viestin pointti on? Palkkoja ei voi nostaa inflaation takia, vaikka ostovoima tippuisi duunarilla vuodesta toiseen?Mistäs tuon nyt revit? Taas joku olkiukko? Sanoiko joku, että 1% muka olisi joku maksimiraja? En minä ainakaan.
Ei, ruoka, bensa ja energia eivät maksa keskimäärin "moninkertaisesti enemmän". Tai no, maksavat jos vertaat vuosikausien taakse. Mutta yleensä inflaatio mitataan vuosivauhtina. Se on Suomessa noin 9%.
Mutta inflaatio ei myöskään ole kaikille sama. Se on maaseudulla jotain muuta kuin kaupungeissa. Se on autoilijalle jotain muuta kuin julkisten varassa liikkuville. Se on sähkölämmittäjälle jotain muuta kuin kaukolämmittäjälle. Mä itse en siis pidä mitenkään järkevänä sitoa palkkoa TES-tasolla johonkin yleiseen inflaatioon kun se kohtelee niin eri tavalla jokaista.
Voi nostaa. Ei kukaan ole sanonut, ettei palkkoja voisi nostaa. Mutta ei kannata nostaa kovin paljon, eikä varsinkaan inflaation verran yleisesti, sillä seurauksena on todennäköisesti inflaatiokierre. Ja yleisesti en keksi mitään syytä, että palkat sidottaisiin yleiseen inflaatioon, sillä se ajaisi firmoja konkurssiin kun niiden liikevaihto ja tulos eivät myöskään ole indeksisidottuja.Mikä tän viestin pointti on? Palkkoja ei voi nostaa inflaation takia, vaikka ostovoima tippuisi duunarilla vuodesta toiseen?
Ja työnantajat vastustaa palkkojen sitomista osinkoihin, tulokseen tai johtajien palkankorotuksiin. Niin on vähän tuntuu ettei niitä saa sitoa mihinkään ja aina pitä korotukset olla pieniä.Ja yleisesti en keksi mitään syytä, että palkat sidottaisiin yleiseen inflaatioon, sillä se ajaisi firmoja konkurssiin kun niiden liikevaihto ja tulos eivät myöskään ole indeksisidottuja.