Helsingin maalaiskunta pakottaa läsnäolotöihin, vaikka toimistolla ei ole tarpeeksi tilaa ja työpisteitä kuin murto-osalle henkilöstöstä. Avokonttori osoittautuu maanpäälliseksi helvetiksi, koska kunnollista äänieristystä ei ole ja työntekijät istuvat vieri vieressä. Työnantaja ei tietenkään jousta tuumaakaan, ja on saanut painostettua työterveyden myös puolelleen.
Meidät halutaan nujertaa, sanoo meluisaan avokonttoriin pakotettu työntekijä
Omalla työpaikalla oli vastaavaa sekoilua pari vuotta sitten, kun toimitusjohtaja ilmoitti paluusta normaaliin päiväjärjestykseen. Kaikille työntekijöille läsnäolopakko vähintään 3 työpäivää viikossa, vaikka työpisteitä ei riittänyt kaikille ja avokonttorin meteli oli kaikilla tiedossa. Puoli vuotta piti sinnitellä, kunnes ongelmat tunnustettiin, ja tällä hetkellä pakollisia läsnäolopäiviä on tasan yksi nimetty arkipäivä viikossa, joka vaihtelee eri organisaatioiden välillä, jonka myötä työpisteitä riittää kaikille ja meteli alkaa olemaan inhimillisellä tasolla. Onneksi järjen ääni voitti tällä erää.
Toisaalta, on hyvin haastavaa suunnitella muuttoa kauemmaksi työpisteestä, koska työnantajalla on direktio-oikeus pakottaa täyteen läsnäolotyöhön ilman varoitusaikaa. Näin ollen satunnainen tunnin tai parin työmatka yhteen suuntaan ei tule kysymykseen. Muuttaisin mielelläni kauemmas PK-seudulta ja taajamista ylipäätään, mutta tämä on aivan liian riskialtista. Muutama työkaveri oli muuttanut pandemian aikana kotiseudulleen 300 - 500 kilometrin etäisyydelle työpisteestä, joka oli oikein toimiva ratkaisu 100 % etätyölle, kunnes paluu normaaliin koitti lyhyellä varoitusajalla. Yhdet jäivät sairaslomalle ja toiset lähtivät aamuyön junalla kohti Helsinkiä päivästä toiseen.
