Työelämäkeskustelu

Bonareista, aikoinaan olin mukana työyhteisössä joka tuli ulkoistettua ja siinä ilmoitettiin bonariohjelmasta kun uusi firma tekisi voittoa.

Ainoa huono puoli oli että firma oli yhteistyöyritys eikä saanut tehdä voittoa. :hmm:
Useana vuonna on myös omalla työuralla mennyt bonukset saman kaavan mukaan, että loppuvuodesta on pidetty vähän väliä motivointipalavereja että nyt olisi tulossa jo näin paljon bonareita ja kun vielä jaksatte painaaa pitkää päivää niin päästään seuraavan bonusrajan yli. Sitten joulukuussa tehdäänkin vähän peliliikkeitä, ostetaan joku pikkufirma tai investoidaan muuten johonkin ja voidaankin sitten ilmoitella, että valitettavasti tulos jäi nyt juuri rajan alle eikä bonuksia makseta.
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.
Hiukan vaikuttanee myös kauanko työskennellyt. Itselle myös kakkukestit ja kukkia toimistolla viimeisenä päivänä. Tuli lähemmäs 8v firmassa.
 
Kaikissa näissä oli n. 2 vuotta firmassa takana. Lähdin 2 viikon irtisanoutumisajalla, luulin että firma jää ikävään tilanteeseen projektien kanssa. Viimeisenä päivänä toimari kutsui juttelemaan, tunti meni niitä näitä höpistessä ja antoi jonkun liikelahjan. Joko halusi pitää välit kunnossa tai oli iloinen kun lähdin menemään.

Seuraava paikka oli ulkomaalainen firma. Johtoporras ei kommentoinut asiaa mitenkään, tiimin sisällä pidettiin läksiäiset erikseen. Toimarin ja CTO:n kanssa oli vaikeaa, kun ne ei meinanneet tajuta, että tiedonsiirto korvaavalla pitää tehdä ja arpovat liian pitkään sisäistä siirtoa. Sitten kun pidettiin yhdessä palaveria viikko ennen lähtöä, ohjeistivat todella pikkutarkasti mitä pitää dokumentoida. Näytin että noi on jo tehtynä, tottakai. Luulen että firman pääkonttorin suunnalla työntekijöillä on vähemmän oikeuksia ja lähtö muutenkin nopeampaa, eikä ketään kiinnosta mikään kun lähtö tiedossa, niin yllättyivät että joku haluaa siirtää asiat hyvin.

Asiakkaan vastinpari sitten soitteli vielä viimeisenä päivänä, ja vaihdeltiin kuulumiset yms hyvässä hengessä. Keneltäkään ei mitään lahjoja tullut.

Seuraavassa paikassa ihan normaali lähtö ilman mitään lahjoja, toimistolle menin koko päiväksi ja vaihtelin kuulumiset työkavereiden kanssa. Positiivisessa hengessä meni kaikki, mutta siinä vaiheessa oli jo tiedossa että yhteisissä projekteissa ollaan jatkossakin.
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.
Covid19 aikaan viimeinen lähtöpäivä. Piti erikseen anella lupaa VP:lta että pääsi edes toimistolle. Siivoilin työpisteen, join viimeiset kahvit(firman kahvikone 5+/5). Hyvin hiljaista toimistolla. Ainoat ihmiset joita tervehdin oli vartijat sisäänmennessä ja respan täti kun luovutin avaimet pois. Ei kukkia, ei fanfaareja, ei lounaita tms. Hyvästit heiteltiin status palaverin lopuksi edeltävänä päivänä videokonferenssissa. Kaikki HR yms. jutut myös etänä. Pomon, sen esimiehen, ja vielä esimiehen esimiehen esimiehen kanssa oli irtisanoutuessa palaverit, että mikä vaivaa ja harkitse vielä irtisanoutumista uusiksi.

Tätä edeltävässä työpaikassa käytiin firman piikkiin syömässa+oluella töiden jälkeen. Oli samaan exittiin kerätty muutama muukin poislähtijä kun sattui suurinpiirtein samaan aikaan useampi poislähtijä. Tämä oli kiva juttu. Tätä edeltävässä oli muuten sama homma, mutta esimies oli hommannut myös jotain lahjaa poislähtöön mitkä edelleen kulkee mukana. Se oli hyvä esimies se ja mahtava tiimi.

edit. Kauan sitten kun olin tiiminvetäjänä niin järkkäsin tiimilounaan jos joku lähti pois talosta/vaihtoi tiimiä. Pikkujuttu rahallisesti, mutta mun mielestä hyvä asia tehdä näin ellei ole jotain pakottavaa syytä tehdä toisin.
 
Viimeksi muokattu:
Covid19 aikaan viimeinen lähtöpäivä. Piti erikseen anella lupaa VP:lta että pääsi edes toimistolle. Siivoilin työpisteen, join viimeiset kahvit(firman kahvikone 5+/5). Hyvin hiljaista toimistolla. Ainoat ihmiset joita tervehdin oli vartijat sisäänmennessä ja respan täti kun luovutin avaimet pois.
Yksi lähtö oli itsellänikin koronan aikaan. Kaikki oli etätöissä, toimisto täysin tyhjä. Kirjauduin läppäriltä ulos ja jätin työpisteelle, jätin siihen avaimet ja kulkuluvat ja muut, ja otin kuvan todisteeksi. Mietin varmaan puoli tuntia, että onhan kaikki hoidettu ja henkilökohtaiset tavarat tallessa. Erikoinen hetki, ovesta kun meni ulos niin tajusi että tuonne ei enää pääse jos jotain unohtui.
 
Yksi lähtö oli itsellänikin koronan aikaan. Kaikki oli etätöissä, toimisto täysin tyhjä. Kirjauduin läppäriltä ulos ja jätin työpisteelle, jätin siihen avaimet ja kulkuluvat ja muut, ja otin kuvan todisteeksi. Mietin varmaan puoli tuntia, että onhan kaikki hoidettu ja henkilökohtaiset tavarat tallessa. Erikoinen hetki, ovesta kun meni ulos niin tajusi että tuonne ei enää pääse jos jotain unohtui.
Samat fiilikset mullakin oli. Siinä tuli pyörittyä hetki työpisteellä, taputeltua taskut ja katsottua reppu läpi uudestaan että kaikki firman krääsä on varmasti jätetty kuutioon. Otin kuvat kamoista ja selfien badgen kanssa. Oli todella outo fiilis kävellä respaan ja talosta ulos. Onneksi oli tullut tehtyä lähtöä pidempään niin ei jäänyt epäilystä siitä oliko päätös oikea. Aikansa kutakin. Läppäri ja badge piti luovuttaa respaan, kolme työmyllyä, ulkoisia ssd-levyjä, protorautoja sun muuta krääsää jäi työpisteelle. Ristin siinä sormet, että toivottavasti noita ei kukaan rosvoa ja minua aleta syytteleen että vein jotain mukanani(en vienyt, ei ole soiteltu perään että missä X)
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.

Sekin vähän riippuu, lähteekö irtisanoutumisella vs. vaikkapa eläköityminen. Työntekijäportaalla ensimmäisessä ei työnantaja edes kättele, toisessa saat plakaatia, lahjakuksaa, puheita ja kakkua.
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.

Aivan normaalipäivä, mutta päivän päätteeksi tyhjensin kaapin ja lähdin kotiin. Toivottavasti samalla tavalla pääsen lähtemään eläkkeelle, ilman fanfaareja tai huomionosoituksia.
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.

Lähimpien eri tiimien työkavereiden ja esimiehen kanssa pitkän kaavan dinneri firman piikkiin noin viikkoa ennen vikaa päivää. Esimies valkkasi porukan, ja valitsi juuri oikeat tyypit.
Tokavika päivänä koko toimiston ja firman toimihenkilöiden kanssa kakkukahveet ja pienet puheet. Lahjoja eri tiimeiltä tuli lahjakortteja, korua.. vaikka ja mitä.
Viimeisenä päivänä vain IDn ja läppärin palautus. Muut koneet ja roippeet hoidin jo paria päivää aiemmin. Kuten myös omien tavaroiden pois viemisen, niitä olikin ympäri taloa kun oli itsellä sellaisia jemmapisteitä sielä täälä :D

Reilu 10v talossa, käytännössä ihan alusta asti kun firma suomessa aloitti.
 
No ei kai työkkäri voi ketään töihin pakottaa vaan hakemaan töitä. Ainahan voi tehdä huonon hakemuksen ja olla huono haastattelussa jos sinne asti pääsee.

Ja tuskin ketään korkeasti koulutettua lopulta edes valitaan johonkin Alepan kassalle vaan joku nuori.
Työvoimatoimisto voi aivan aikuisten oikeasti pakottaa ottamaan avoimen työpaikan vastaan. Vanhaan hyvään aikaan jopa katsoivat sopivat työpaikat sinulle, ja pakottivat täyttämään hakemuslomakkeet virkailijan valvovan silmän alla. Jos nakki napsahti, työpaikka oli pakko ottaa vastaan, vaikka elintaso olisi laskenut reippaasti. Kieltäytyminen tai potkut olisivat johtaneet karenssiin, josta voi valittaa omalla riskillä hallinto-oikeuteen. Nämä kokemukset toki pohjautuivat yli kymmenen vuoden takaisiin kuulopuheisiin, mutta olen myös päässyt todistamaan samaa tilannetta herran vuonna 2009, jolloin työnantaja siirsi tuotannon Slobostaniaan ja kilometritehdas kutsui. Ansiosidonnainen ei edes ehtinyt alkaa, kun jo virkaintoinen täti oli valikoinut läjän koulutusta ja työkokemusta vastaamattomia paskaduuneja, joihin piti naputella hakemukset. Onneksi sain haettua töitä toisaalta, joka mahdollisti myös opiskelun samaan aikaan, joten ei tarvinnut lähteä kaivamaan ojaa tai Siwan kassalle.
Olet siinä mielessä oikeassa ettei nykyisessä laskusuhdanteessa ole helppoja työpaikkoja tarjottimella, jos jokaiseen peräkylän Hepsipurgeriinkin tulee vähintään 300 hakemusta avointa paikkaa kohden. Työvoimatoimisto on myös ehtinyt muuttua Työ- ja elinkeinotoimistoksi, ja viimeisimpänä työvoimapalvelut ovat siirtyneet kuntien vastuulle ja Purra + Orpo duo on laittanut säästöliekin täysille, joten viranomaisten pakka on tällä hetkellä pahasti sekaisin. Työnhakupakko on edelleen voimassa, ja sitä ollaan nostamassa vähintään neljään työhakemukseen kuukaudessa. Työhakemukset voi toki kirjoittaa kieli poskessa, jolloin saa kierrettyä ei toivotut työpaikat. Virkaintoisemmat tädit voivat vaatia katsastamaan hakemukset, mutta ovelimmat hakijat tekevät kaksi erillistä hakemusta, joista kelvollinen menee näytille ja vitsihakemus matkustaa työpaikan tiskille. Huonoimmassa tilanteessa shakaali voi soitella työnantajan suuntaan, mutta pidän riskiä äärimmäisen epätodennäköisenä nykyisessä konkurssissa.

Kaverille tuli yllätyksenä ettei kaikkia pitämättömiä lomia kohdeltukaan samalla tavalla työpaikasta lähtiessä.

En nyt muista kuinka paljon / pitkältä ajalta niitä oli, mutta työpaikkaa vaihtaessa käytännössä menetti läjän lomapäiviä ja plussa-tunteja.
Minä en tiedä onko kiinni työehtosopimuksesta, lainkirjaimesta tai peräti firman politiikasta, mutta ymmärtääkseni kertyneet lomapäivät eivät vanhene koskaan, ja ne pitää maksaa rahana ulos, jos työntekijä lähtee kävelemään, saa kenkää tai tekee Harakirit. Firman konkurssi ja palkkaturva -kuvio taitaa olla ainoa poikkeus sääntöön. Muutama tuttu oli töissä Mänttilässä ennen putiikin konkurssia, ja palkkaturvasta ei maksettu kuin normaalit palkkarästit ja maksimissaan 14 vrk irtisanomisajan palkka. Kertyneet lomat menivät harakoille mutta yhteiskunnan kautta taisi tulla tarjolle kaikenkarvaista pakettia mm. koulutusta vähän paremmalla päivärahalla.

Lomarahat (lomaltapaluuraha) voidaan menettää työpaikan vaihdon yhteydessä, erityisesti jos ne on vaihdettu vapaaksi. Kertyneet pankki- ja saldotunnit menevät pääosin harakoille, joten ne kannattaa aina tuhlata ennen kuin aletaan polttamaan kertyneitä lomapäiviä. Tässäpä on suurin syy kertyneisiin lomiini, koska saldoja kertyy jatkuvasti lähelle maksimia, joten lomat katetaan pääosin pankista. Tämän ohella nykyinen työnantaja ei kykene tarjoamaan edes parin viikon yhtäjaksoista lomaa, koska putiikki pyörii täyttä häkää myös kesällä. Koska tuuraajaa ei ole olemassa kuin paperilla, firman riskienhallinta ei kestä pitkiä poissaoloja. Nykyisin En suostu olemaan ilmaiseksi päivystämässä tai tavoitettavissa työajan jälkeen, ellei rahallisesta korvauksesta ole erikseen sovittu. Näin ollen lomia pidetään silloin kun projektien ja asiakastehtävien suhteen on hiljaista = ei koskaan. Toissa vuonna sain viimein mahdollisuuden kouluttaa lomatuuraajan, jolle tein myös kattavat työohjeet. Homma sujui hyvin talvikauden ajan, eikä puhelin soinut kertaakaan Etelän matkan aikana. Ennen kesää koitti uusi YT-kierros, jossa tuuraaja lähettiin kilometritehtaalle, koska tämän pääasiallinen työtehtävä ulkoistettiin Svedulaan. Tämän tempun jälkeen uhkasin lähteä myös itse, mutta firma läi sen verran rahaa tiskiin, jonka voimalla sitten sinniteltii kesäaika pääosin toimiston penkkiä kuluttaen. Sama tilanne lienee edessä taas ensi kesänä :comp:
 
Viimeksi muokattu:
Itse aika läheltä hoitoalaa seuranneena voin sanoa, että vaikka kuinka kerrot, että aika ei riitä asian x tekemiseen, niin ei sillä ole mitään merkitystä, ei niitä esimiehiä kiinnosta mikään, ennen kuin joku iltasanomat yms. ottaa asian esille, näitähän on useita keissejä viime vuosilta.
Julkisen sektorin sosiaali ja terveysala on yksinkertaisesti tehoton, joka on ainoa järkevä syy, miksi näitä palveluja on myös yksityistetty mm. Arvaustalolle ja Kimalaiselle. Aivan liikaa organisaatiokerroksia ja paperinpyörittelyä, käyttäjäkokemukseltaan karmeat ATK-ohjelmat ja suorittavan portaat älyttömiin mittoihin venyneet saikuttelut. Vaikka periaatteessa arvostan sitoutunutta hoitohenkilökuntaa, voisin todeta ettei suuri osa näistä sovellu alalle psyykkisistä ongelmista tai puuttuvasta motivaatiosta johtuen. Vanhaan aikaan lähihoitajakoulutukseen pääsi kuka tahansa, erityisesti ne sankarittaret, joilla ei ollut kompetenssia mihinkään muuhun oikeaan työhön. Näin ollen vanhusten hoidosta voivat vastata mm. Narkku-Neea ja Pitkäkynsi-Piia, jolloin vanhuksen terveyden ohella katoaa myös tämän lääkkeet ja rahat. Ulkomailta voidaan saada ja on saatukin motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa mutta asian varjopuolena kielitaito on jopa olematon ja Juntistanin tasavallan kulttuuria ei ole aivan hetkessä sisäistetty.
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.
Eka tapaus:
n. 7v firmassa ja silloisessa tiimissä oli osa henkilöistä sellaisia, joiden kanssa olin alusta asti työskennellyt. Ei mitään varsinaisia läksiäisiä mutta sattui lähelle irtisanoutumista tiimipäivä, jolloin kerroin asiasta myös muille (esihenkilölle toki jo aiemmin virallisesti). Oli oikein mukava päivä ja jäi kieltämättä tosi haikea fiilis kun sitten porukalla muisteltiin menneitä. Meillä oli oman tiimin porukka hajallaan ympäri suomen, niin viimeinen päivä tais olla tuossa lähikonttorilla vähemmän tuttujen ihmisten parissa, jonne sitten jätin läppärin ja avaimen.

Toinen tapaus:
n. 1,5v firmassa ja alusta asti päivittäin samat työkaverit. Irtisanomispäivänä kun marssin TJ:n ja muiden omistajien huoneeseen (perheyritys), niin ilmoituksen jälkeen kaikilla oli naama hyvin peruslukemilla ja kyselivät vain että onko mitä töitä kesken. Oli toki jotain ja tarjouduin tekemään irtisanomisajalla myös luvatun lomatuurauksen yms, mutta työt siivottiin sillä sekunnilla pois ja ilmoitettiin että yleinen käytäntö ollut se, että irtisanoutunut pääsee saman päivänä pois lomia viettämään. Noh, siihen ei ollut itsellä valittamista kun en siellä enää yhtään viihtynyt, joten pakkasin kamat ja olin pois tontilta n. pari tuntia ilmoituksen jälkeen. Oli kyllä niin hiton helpottunut fiilis ja spekuloitiin asiaa myöhemmin ex-työkaverin kanssa, että nämä omistajat ottavat ilmeisen henkilökohtaisesti irtisanomiset, joten laittavat lähtijät mahdollisimman nopeasti pihalle.
 
Sekin vähän riippuu, lähteekö irtisanoutumisella vs. vaikkapa eläköityminen. Työntekijäportaalla ensimmäisessä ei työnantaja edes kättele, toisessa saat plakaatia, lahjakuksaa, puheita ja kakkua.
Olen kolme kertaa irtisanoutunut. Joka kerta on ollut kakkukahvia työajalla ja läksiäislahjankin (aina jokin hassutus) saanut. Perään on kuulutettu onnea uusiin hommiin.

Haikea fiilis on joka kerta ollut. Aika tyhjä olo tulee kun ymmärtää että ei tule enää olemaan tekemisissä aiempien kollegoiden kanssa, varsinkin kun osa niistä on muuttunut ihan ystäviksikin.
 
Julkisen sektorin sosiaali ja terveysala on yksinkertaisesti tehoton, joka on ainoa järkevä syy, miksi näitä palveluja on myös yksityistetty mm. Arvaustalolle ja Kimalaiselle. Aivan liikaa organisaatiokerroksia ja paperinpyörittelyä, käyttäjäkokemukseltaan karmeat ATK-ohjelmat ja suorittavan portaat älyttömiin mittoihin venyneet saikuttelut. Vaikka periaatteessa arvostan sitoutunutta hoitohenkilökuntaa, voisin todeta ettei suuri osa näistä sovellu alalle psyykkisistä ongelmista tai puuttuvasta motivaatiosta johtuen. Vanhaan aikaan lähihoitajakoulutukseen pääsi kuka tahansa, erityisesti ne sankarittaret, joilla ei ollut kompetenssia mihinkään muuhun oikeaan työhön. Näin ollen vanhusten hoidosta voivat vastata mm. Narkku-Neea ja Pitkäkynsi-Piia, jolloin vanhuksen terveyden ohella katoaa myös tämän lääkkeet ja rahat. Ulkomailta voidaan saada ja on saatukin motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa mutta asian varjopuolena kielitaito on jopa olematon ja Juntistanin tasavallan kulttuuria ei ole aivan hetkessä sisäistetty.
No nuo yksityiset hoitolaitokset vasta onkin kyllä aivan järkyttäviä laitoksia, varmaan on kustannustehokasta kun työntekijöitä minimimäärä ja kusetetaan vielä niin paljon mitoituksista ja säästetään kaikesta mahdollisesta kun voidaan, mitään hoidonlaatua ei noissa ole. Töissä noissa yksityisennpuolen laitoksissa on ulkomaalaiset ja muuten huonoimmat hoitajat jotka ei muualle pääse.
Muokkaus vielä: vanhaan aikaa oli sentään joku seula noihin lähihoitajiksi hakeutuviin, nykyään riittää että et ole vaikeasti kehitysvammainen.
 
Viimeksi muokattu:
Julkisen sektorin sosiaali ja terveysala on yksinkertaisesti tehoton, joka on ainoa järkevä syy, miksi näitä palveluja on myös yksityistetty mm. Arvaustalolle ja Kimalaiselle. Aivan liikaa organisaatiokerroksia ja paperinpyörittelyä, käyttäjäkokemukseltaan karmeat ATK-ohjelmat ja suorittavan portaat älyttömiin mittoihin venyneet saikuttelut. Vaikka periaatteessa arvostan sitoutunutta hoitohenkilökuntaa, voisin todeta ettei suuri osa näistä sovellu alalle psyykkisistä ongelmista tai puuttuvasta motivaatiosta johtuen. Vanhaan aikaan lähihoitajakoulutukseen pääsi kuka tahansa, erityisesti ne sankarittaret, joilla ei ollut kompetenssia mihinkään muuhun oikeaan työhön. Näin ollen vanhusten hoidosta voivat vastata mm. Narkku-Neea ja Pitkäkynsi-Piia, jolloin vanhuksen terveyden ohella katoaa myös tämän lääkkeet ja rahat. Ulkomailta voidaan saada ja on saatukin motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa mutta asian varjopuolena kielitaito on jopa olematon ja Juntistanin tasavallan kulttuuria ei ole aivan hetkessä sisäistetty.
Sori mutta tässä sun väitteessä ei ole juurikaan totuuspohjaa. Vaikka tuosta: Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla".
Kokoomus haluaa kyllä paskoa ja säästää julkisen puolen hengiltä, jotta voidaan sitten siirtää niitä toimintoja yksityisille kalliilla rahalla. Hyvänä esimerkkinä viimeisin helsingin tekemä ylijäämä jonka seurauksena leikataan lisää kun tulos oli liian hyvä.
Yksityinen puoli terveydenhoito ei käytännössä tee Suomessa mitään vaativaa ja moniongelmaisten hoitoa ja sen vuoksi voi sitten tietämättömälle kansalaiselle tulla kuvitelma, että kyllä se yksityinen on niin tehokas kun heti pääsee kovalla rahalla lääkärin juttusille. Sosiaalipuolella yksityinen vanhusten hoito on pääosin sitä, että minimaalisilla resursseilla säilötään vanhukset ja kun ovat liian huonossa kunnossa, lähetetään julkisen hoidettaviksi.

Ongelmaiset työntekijät hoidetaan samalla tavalla joka paikassa, lait ja asetukset pääosin määrittelee asian. Työterveyttä, tukea ja keskustelua, työnjohdollista ohjausta, varoituksia ja/tai työsuhteen irtisanominen/purku. Se, että viljelee itselleen mielikuvaa, että lähihoitajat ovat jotain narkkarivarkaita ja, että suurin osa sote-työntekijöistä ei soveltuisi alalle kertoo varmaan lähinnä omasta maailmankuvastasi.

On tottakai hyvä, että alalle on taas pääsykokeet mutta ne eivät pysty pois sulkemaan kaikkia ongelmia. Fakta on kuitenkin, että työ itsessään on huonosti palkattua ja sisällöltään kuormittavaa ja haastavaa.
Huono palkka ja ikävä työ ei yhdistelmänä houkuttele ihmisiä alalle.
 
No nuo yksityiset hoitolaitokset vasta onkin kyllä aivan järkyttäviä laitoksia, varmaan on kustannustehokasta kun työntekijöitä minimimäärä ja kusetetaan vielä niin paljon mitoituksista ja säästetään kaikesta mahdollisesta kun voidaan, mitään hoidonlaatua ei noissa ole. Töissä noissa yksityisennpuolen laitoksissa on ulkomaalaiset ja muuten huonoimmat hoitajat jotka ei muualle pääse.
Muokkaus vielä: vanhaan aikaa oli sentään joku seula noihin lähihoitajiksi hakeutuviin, nykyään riittää että et ole vaikeasti kehitysvammainen.
Hei, en ottanut hoidon laatuun tai työntekijöiden viihtyvyyteen kantaa, ainoastaan kustannuksiin. Loppupeleissä yksityinen voi tulla kalliimmaksi, jos sitä kautta tuupataan vaikeimmat potilaat takaisin julkiselle tai erikoissairaanhoidon rattaisiin mutta päättäjien toiminta on tunnetusti lyhytnäköistä. Omasta kokemuksesta yksityisen puolen hoitajien asenne on ollut asiakaslähtöisempi, mutta suurin ero on oikeasti pätevissä lääkäreissä. Jos maksaa omalla rahalla hoidon, voi myös valita kenen vastaanotolle menee, jolloin kelvottomat tapaukset putoavat melko nopeasti pois markkinoilta. Mikä tulee lähihoitajien tasoon, katsoisin että kehitys meni huonoon suuntaan jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin havahduttiin sekä väestön vanhenemiseen, että rakennemuutoksen aiheuttamaan työttömyyteen, jolloin lähihoitajakoulutusta lähdettiin tarjoamaan lähes kenelle tahansa, mukaan lukien syrjäytyneet, kielitaidottomat, pitkäaikaistyöttömät ja muihin palkkatöihin soveltumattomat henkilöt. Työpaikka oli varma ja rahaa alkoi tulemaan enemmän kuin yhteiskunnan tukiluukulla. Varmasti alalla on myös päteviä ja kunniallisia työntekijöitä mutta aivan liian usein törmään uutisiin potilaiden kaltoinkohteluista ja jäävuoren huippuna päihdeongelmaiset ja potilaiden omaisuutta kavaltaneet tapaukset. Lukujen valossa suurin ongelma johtuu suorittavan portaan jatkuvasta saikuttelusta, joka ei aiheudu niinkään työn fyysisyydestä vaan työn ja oman pääkopan aiheuttamista psyykkisistä ongelmista. Pahimmillaan psyykkisesti sairaat hoitavat psyykkisesti sairata jossain Niuvanniemen kaltaisessa suljetussa laitoksessa. Vastaavaa tilanne ei ollut edes 90-luvun laman aikana. Asiaa yritetään paikata joko rahalla, jolloin ostetaan kiskurihintaan keikkatyöläisiä tai sitten jätetään muutama tunnollinen henkilö hoitamaan kymmenen henkilön hommat, jonka jälkeen lumipalloefekti lähtee vaarallisesti liikkeelle, ja lopulta hoito on tingitty minimaaliseksi, josta vastaavat Aasian kielitaidottomat tuontihoitajat ja robotit.

Ps. Mikä tulee tuohon alle linkattuun tutkimukseen, ei sen aineisto vastaa aivan nykypäivää. 20 vuotta sitten asiat olivat huomattavasti paremmin, ja vielä runsaat 10 vuotta sitten asiat olivat edes välttävällä tasolla. Tällä hetkellä en uskaltaisi sairastua vakavasti ja päätyä julkisen terveydenhuollon rattaisiin tuhottavaksi. Firma maksaa osan vapaaehtoisesta sairausvakuutuksesta, jota tulee hyödynnettyä aina tarvittaessa ja ennalta ehkäisevä hoito on ollut myös korvaamatonta. Kaikille tämä ei ole mahdollisuutta, joten joko pitää olla todella hyvä tuuri tai sitten selviytymistaidot julkisen sektorin jonoissa, ja siinä minkä tahon hoitoon pääsee.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.
lähdin pois enkä koskaan mennyt takaisin
 
Mielenkiinnosta kysyn että millaiset on olleet viimeinen päivä ja lähtö firmasta? Itsellä lämmin kädenpuristus ja kiitos. En nyt kyl mitään sen ihmeellisempää odottanut vaikka aika merkittävässä asemassa ollut. Vaimo taas sai omassa työpaikassaan kaikenmaailman kakkukestejä ja lahjakortteja.

Mulle edellisessä duunipaikassa jossa viihdyin 8 vuotta järjestettiin kaffet ja annettiin pieni lahja, mutta tää tais olla lähinnä siitä omasta lähiesimiehestä kiinni että näin tehtiin. Monta tyyppiä sieltä lähti mun aikana muilta osastoilta ilman mitään lähtökrumeluureja, yhdeltä otettiin firman laitteet ja avaimet pois heti kun sanoi itsensä irti, toivotettiin hyvää irtisanomisaikaa ilman työvelvoitetta ja saatettiin lähimmälle ovelle, joten vaihtelua oli sielläkin.

Sitä aiemmassa paikassa olin tehnyt useammat vuoden peräkkäisiä määriksiä ja läksiäiset oli esimiehen toimiston kautta antamaan firman avainlätkä pois ja toivotettiin hyvää jatkoa.

Nykyisessä duunipaikassa taas on kollegat järjestäneet irtisanotuille läksiäisiä ja saatettu kerätä kolehti jotain läksiäislahjaa varten, työnantajan puolelta käsittääkseni ei ole mitään järjestetty.

Omalla kokemuksella sanoisin siis että firmoissa harvoin on ihmeempiä linjauksia näistä, lähinnä esimiehen tai kollegoiden aktiivisuudesta ja viitseliäisyydestä kiinni.
 
Itse firmoilta en ole saanut lähtiessä mitään, työkavereilta kyllä. Yhdessä paikassa olin reilut 12 vuotta ja tarjosin omaan piikkiin kunnon kakkukahvit kun se oli kuitenkin varsinaisen työuran ensimmäinen firma. Siellä oli sen verran paljon porukkaa, että ymmärrän miksi vain eläköityville järkättiin talon toimesta jotain spesiaalimpaa.
 
Itselle firma järjesti kakkukahvit ja pomo piti pienen puheen. Ihan kivat läksärit oli. Vähän lämmiteltiin toki sitä että jossain vaiheessa voisi palatakin sinne.
 
Tämän ohella nykyinen työnantaja ei kykene tarjoamaan edes parin viikon yhtäjaksoista lomaa, koska putiikki pyörii täyttä häkää myös kesällä. Koska tuuraajaa ei ole olemassa kuin paperilla, firman riskienhallinta ei kestä pitkiä poissaoloja. Nykyisin En suostu olemaan ilmaiseksi päivystämässä tai tavoitettavissa työajan jälkeen, ellei rahallisesta korvauksesta ole erikseen sovittu. Näin ollen lomia pidetään silloin kun projektien ja asiakastehtävien suhteen on hiljaista = ei koskaan. Toissa vuonna sain viimein mahdollisuuden kouluttaa lomatuuraajan, jolle tein myös kattavat työohjeet. Homma sujui hyvin talvikauden ajan, eikä puhelin soinut kertaakaan Etelän matkan aikana. Ennen kesää koitti uusi YT-kierros, jossa tuuraaja lähettiin kilometritehtaalle, koska tämän pääasiallinen työtehtävä ulkoistettiin Svedulaan. Tämän tempun jälkeen uhkasin lähteä myös itse, mutta firma läi sen verran rahaa tiskiin, jonka voimalla sitten sinniteltii kesäaika pääosin toimiston penkkiä kuluttaen. Sama tilanne lienee edessä taas ensi kesänä :comp:
Eikös tuo minimissään kahden viikon yhtäjaksoinen loma ole ihan vuosilomalaissa määrätty, sen ylimenevät voidaan sitten pitää työnantajan halutessa jonkun pituisissa osissa. Vai onko tämäkin nykyään jo poistunut?
 
Eikös tuo minimissään kahden viikon yhtäjaksoinen loma ole ihan vuosilomalaissa määrätty, sen ylimenevät voidaan sitten pitää työnantajan halutessa jonkun pituisissa osissa. Vai onko tämäkin nykyään jo poistunut?

Kyllä se laissa on edelleen Työsuojelun sivulta saa hyvin ohjeita tähän asiaan. Kesäloma on lähtökohtaisesti saatava pitää lomakautena, eli touko-syyskuussa ja tunnetustihan lomien ajankohta kuuluu työnantajan direktio-oikeuden piiriin niin vittumaisempi firmahan voi antaa sen kaksi viikkoa sitten vaikka syyskuun puolivälistä syyskuun loppuun. Tosin tuollaisissa firmoissa voi ovi käydä aika tiuhaan jos ei saa järkeviä lomia koskaan pidettyä, itse ainakin lähtisin lätkimään jos ei ikinä saisi kunnon kesälomaa kun omalla kohdalla tämä on aika iso osa työssäjaksamista että pääsee välillä hommista kunnolla irti.

Itsekin kun teollisuuden puolella työskentelen niin meillä kesäkaudelle tulee yleensä iso läjä huoltoa joita pitää olla porukkaa tekemässä niin siltikään tämä ei ole estänyt järjestämästä työntekijöille lomia järkevissä raameissa, harvoin on tilannetta että joku olis niin korvaamaton että sen pitäis ihan koko lomakausi siellä pyöriä niin ettei mihinkään väliin sais järkevää lomaa laitettua. Tosin meillä muutenkin ollaan aika tarkkoja että lakia noudatetaan joka asiassa niin tuosta kahden viikon lomasta ihan erikseen ohjeistetaan työntekijöitä että teidän pitää hakea vähintään se kaksi viikkoa keskeytyksetöntä lomakaudelle vaikka loppuja lomia säätäiskin johonkin muualle.

Työnantajan pitää sijoittaa lomastasi 24 arkipäivää lomakaudelle, joka on 2.5.–30.9. Tämä vuosiloman kesälomaosuus pitää lähtökohtaisesti saada yhdenjaksoisena ellei toisin sovita työnantajan ja työntekijän välillä. Lomasta 12 arkipäivää ylittävä osa voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Noissa pykälissä on tosiaan tuota liikkumavaraa kausiluonteisesta työstä, mutta tuossa tarkoitetaan tilannetta jossa firma tekee ison osan työstään nimenomaan lomakautena, eli jos on kiire ympäri vuoden niin tuolla perusteella ei voi luistaa kesälomien antamisesta vaan sitten pitää alkaa järjestellä asioita niin että homma onnistuu.

Sitä mä kyllä ihmettelen että miten joku firma hoitaa asiansa niin päin vittua että työntekijöille ei saa lomia järjestymään. Ne on kuitenkin aika keskeinen osa työssäjaksamista ja laki velvoittaa niin pitäis asioiden onnistua.

Itse tekisin työntekijänä tarvittaessa vaikka ilmiantoa työsuojelupiiriin niin sieltä kyllä saadaan tarkastajia paikalle ja noottia firmalle asiasta niin yleensä niiden voimalla alkaa asiat toimimaan järkevämmin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 130
Viestejä
4 755 398
Jäsenet
77 439
Uusin jäsen
huudilänkkäri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom