Työelämäkeskustelu

No kyllähän toi lähtötilanne on huono tossa vaiheessa, eli se on melkein pakko ottaa mitä tahansa työtä vastaan, jos ei ole näyttää osaamista haetusta/halutusta työstä.
 
Johonkin matalapalkka-alalle pariksi vuodeksi hakemaan työkokemusta ja tekee vähän jotain lisäopintoja samalla? Tai sitten työkokeilun tai vastaavan kautta näyttämään taitojaan potentiaaliselle työnantajalle
 
Mulla on aika aukoinen cv, jossa yksi iso parin vuoden aukko. Niillä harvoilla kerroilla, kun haastattelija on sitä ihmettellyt, olen vaan vastannut, että olin silloin maailman ympäri -matkalla.
 
Hankkii niin kovan koulutuksen että se riittää cv:ksi. Tai jostain humanistiselta jos suorittaa aineenopettajan pätevyydet tms ja sitä kautta päätyy harjoitteluihin, niin pitäisi duuniakin olla. Toki saattaa edellyttää maisemanvaihdosta työpaikan perässä myös.
 
Mulla on aika aukoinen cv, jossa yksi iso parin vuoden aukko. Niillä harvoilla kerroilla, kun haastattelija on sitä ihmettellyt, olen vaan vastannut, että olin silloin maailman ympäri -matkalla.
Oma cv on reikäistä silppua ja duunit ollut 20 vuotta sellaisia että oon vaan päätynyt jonnekin. Nyt sitten yrittäjänä aika kauan, enkä kyllä keksi syitä miksi hakisin ikinä vieraalle palkkatöihin ellen vaihtaisi täysin alaa tai upgreidaisi koulutustani ja muodollista pätevyyttäni helvetisti ylöspäin. Jos tämä yrittäjyys jostain syystä loppuisi, niin 40+ ikävuodesta huolimatta opiskelu olisi ehdoton ykkösvaihtoehto itselleni.
 
Mulla on aika aukoinen cv, jossa yksi iso parin vuoden aukko. Niillä harvoilla kerroilla, kun haastattelija on sitä ihmettellyt, olen vaan vastannut, että olin silloin maailman ympäri -matkalla.
Joo ei se reikäinen CV niin ihmetytä työnantajaa mutta täysin tyhjä CV soittaa hälytyskelloja. Varsinkin sellaisilla aloilla missä on tarpeeksi työvoimaa, miksi riskeerata.
 
Voiko työnantaja pakottaa irtisanoutumistilanteessa pitämään vuosilomia pois?

Jos tulkitsen vuosilomalakia oikein (Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®, §23) työnantajan tulee ilmoittaa vuosilomista vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Tässä tapauksessa siis pakotettunakin, työantaja voisi käskeä lomaa pitämään max 2vkoa kuukauden irtisanomisajasta.
 
Voiko työnantaja pakottaa irtisanoutumistilanteessa pitämään vuosilomia pois?

Jos tulkitsen vuosilomalakia oikein (Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®, §23) työnantajan tulee ilmoittaa vuosilomista vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Tässä tapauksessa siis pakotettunakin, työantaja voisi käskeä lomaa pitämään max 2vkoa kuukauden irtisanomisajasta.
Päättyneen vuosilomakauden vuosilomat joo, tulevia ei. Lomakaudet huomioidaan siis myös, ellei muuta halua sopia.
 
Voiko työnantaja pakottaa irtisanoutumistilanteessa pitämään vuosilomia pois?

Jos tulkitsen vuosilomalakia oikein (Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®, §23) työnantajan tulee ilmoittaa vuosilomista vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Tässä tapauksessa siis pakotettunakin, työantaja voisi käskeä lomaa pitämään max 2vkoa kuukauden irtisanomisajasta.

Työsuojeluhallinto sanoo näin omassa UKK:ssaan:

Voiko työnantaja määrätä, että minun täytyy pitää vuosilomani pois irtisanomisaikana?
Vuosiloma
Työnantaja voi työntekijää kuultuaan ja vuosilomalain mukaista ilmoitusmenettelyä noudattaen määrätä pitämään päättyneen vuosilomakauden vuosilomat irtisanomisaikana. Kesälomaa tämä koskee siltä osin, kun irtisanomisaika osuu lomakaudelle (2.5.–30.9.) ja muuta lomaa siltä osin, kun irtisanomisaika osuu ajalle 1.10.– 30.4. Sen sijaan uusia, kuluvan lomamääräytymisvuoden aikana kertyviä lomia työnantaja ei voi määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana, vaan niistä tulee sopia erikseen.

Sekä päättyneen lomamääräytymisvuoden että kuluvan vuosilomamääräytymisvuoden vuosilomapäivien pitämisestä irtisanomisaikana voidaan kuitenkin sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimus on syytä tehdä kirjallisesti molempien osapuolten oikeusturvan vuoksi.
 
Jos keikkailee virkavapaalta käsin omalla työnantajalla, niin kuuluuko lomakorvaus (9%) maksettavaksi?
Pohjalla virkavapaa, joka jo kerryttää lomaa.

Vastaavasti muulla työnantajalla keikkailevalle lomakorvaus kuuluu (9%) automaatiolla.

Voiko olla niin, että henkilöille 1 ja 2 voidaan maksaa ns. eri palkkaa, koska lomaa kertyy muutenkin henkilölle 1 ?
 
Pari vuotta mennyt tässä nykyisessä paikassa, ekaksi hankkeessa ja vielä päälle muissa hommissa. Työt jatkumassa tällä hetkellä helmikuulle ja tullut jo käytyä jonkun verran haastatteluissa. Hermoja raastavaa aikaahan tämä on kun aika usein hommat menee niin, että haastatellaan kolmea-neljää ja sitten jollakin on vaan enemmän ja sopivampaa työkokemusta. Noh, tulevana maanantaina taas tulee ratkaisu yhdestä paikasta mutta ei se auta kuin jatkaa yrittämistä. Julkisen puolen hommia siis ja pääasiassa käynyt haastatteluissa myös julkiselle, niin aika hyvin pystyy seuraamaan ketä haastatellaan ja kuka tulee valituksi.

Olen kyllä varmaan käynyt jo aika helvetisti haastatteluissa ylipäätään kun miettii, että 2017 valmistuin alunperin ja parisenkymmentä haastattelua alkaa olla jo takana.
 
Viimeksi muokattu:
Mites jos lomautuksen aikana kutsutaan takaisin töihin ja sulla olisi jo uusi työpaikka.Onko työkutsuun vastattava positiivisesti ilman pelkoa ettei menetä esim: ansaittuja lomapäiviä?
 
Mites jos lomautuksen aikana kutsutaan takaisin töihin ja sulla olisi jo uusi työpaikka.Onko työkutsuun vastattava positiivisesti ilman pelkoa ettei menetä esim: ansaittuja lomapäiviä?
Mun käsittääkseni lomatukselta voidaan pyytää takaisin, mutta ei voi käskeä. Ja lomautuksen aikana jos löydät uuden työpaikan niin sinne vaan ja kaikki kertyneet edut vanhassa paikassa tulee niinkuin normaalissakin irtisanoutumisessa.
 
Eli jos työnantaja pyytää takas töihin ja samana päivänä irtisanoudut niin silloin sun ei tarvitse noudattaa irtisanomisaikaa?
 
Mites jos lomautuksen aikana kutsutaan takaisin töihin ja sulla olisi jo uusi työpaikka.Onko työkutsuun vastattava positiivisesti ilman pelkoa ettei menetä esim: ansaittuja lomapäiviä?

Aika monta asiaa vaikuttaa kokonaisuuteen. Jos kuulut liittoon, niin kannattanee ottaa sinne yhteyttä ja kysyä.

Lomauttamisessa noudatettavista toimintatavoista ja määräajoista on säädetty työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa.

Jos et kuulu, niin ei kun työsopimuslakia ja työehtosopimuksia lukemaan.

Lämmittelyksi asiasta on jotain ohjeistusta Työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa. Suoraa vastausta kysymykseesi en tuolta tosin löytänyt.
 
Miten muuten itse kukin kokee oman työnsä tuottavuuden kehityksen? Sehän ei työntekijän vastuulla (ainakaan pelkästään) ole että paljonko hänen työtuntinsa tuottaa, mutta yrityksen tai julkishallinnollisen tahon kannattavuuden kannalta se on aika olennaista että mitä työtunnissa saadaan aikaan.

Eli onko osaamisen kehittymisen, parempien prosessien tms. kautta oma työn tuottavuus parantunut hyvää tahtiin, ja onko siitä saanut korvauksen? Vai junnaako tuottavuus paikallaan syystä tai toisesta, vai onko tyhmät muutokset jopa leikanneet tuottavuutta?

Omalta osaltani olen maatalousyrittäjä, ja sillä sektorilla tuotetaan aika sama määrä lopputuotteita kuin 40 vuotta sitten mutta varmaan noin kolmanneksella 40 vuoden takaisesta työtuntien määrästä. Ihan lähivuosina ei ehkä niin dramaattisia tuottavuusloikkia ole otettu mutta sanosin että ainakin 20% kehittyy tuottavuus aina 10 vuoden jaksolla edelleen. Ei ehkä kannattavuus mutta tuottavuus.
 
Miten muuten itse kukin kokee oman työnsä tuottavuuden kehityksen? Sehän ei työntekijän vastuulla (ainakaan pelkästään) ole että paljonko hänen työtuntinsa tuottaa, mutta yrityksen tai julkishallinnollisen tahon kannattavuuden kannalta se on aika olennaista että mitä työtunnissa saadaan aikaan.

Eli onko osaamisen kehittymisen, parempien prosessien tms. kautta oma työn tuottavuus parantunut hyvää tahtiin, ja onko siitä saanut korvauksen? Vai junnaako tuottavuus paikallaan syystä tai toisesta, vai onko tyhmät muutokset jopa leikanneet tuottavuutta?

Omalta osaltani olen maatalousyrittäjä, ja sillä sektorilla tuotetaan aika sama määrä lopputuotteita kuin 40 vuotta sitten mutta varmaan noin kolmanneksella 40 vuoden takaisesta työtuntien määrästä. Ihan lähivuosina ei ehkä niin dramaattisia tuottavuusloikkia ole otettu mutta sanosin että ainakin 20% kehittyy tuottavuus aina 10 vuoden jaksolla edelleen. Ei ehkä kannattavuus mutta tuottavuus.
Jos ei tuota mitään "fyysistä" eli ei ole mitään varsinaista valmistusta niin tuo on aika vaikea mitattava. Monet firmat ovat bonusohjelmissa kokeilleet eri tapoja, mutta lasketaanko vaikka koodarin tuottavuus koodiriveissä, suljetuissa ticketeissä vai aikataulussa pysymisessä?
 
Jos ei tuota mitään "fyysistä" eli ei ole mitään varsinaista valmistusta niin tuo on aika vaikea mitattava. Monet firmat ovat bonusohjelmissa kokeilleet eri tapoja, mutta lasketaanko vaikka koodarin tuottavuus koodiriveissä, suljetuissa ticketeissä vai aikataulussa pysymisessä?
Siksikin että se on tietyillä aloilla vaikea mitattava, kysyin sitä omaa kokemusta, eli voi ihan mutulla sanoa että saako samassa ajassa enemmän vai vähemmän (ja about minkä verran) aikaan kuin 2 tai 5 tai 10 vuotta sitten? :)
 
Oman kokemuksen mukaan tuottavuus paranee sisäänajovaiheessa kun ei osaa vielä kaikkia työtehtäviä kunnolla mutta oppii vielä joka päivä.

Sitten kun on jo ollut 2v+ talossa ja osaa kaiken niin hyvin kuin vaaditaan ei tuottavuus mielestäni voi kasvaa ilman että se otettaisiin työntekijän selkänahasta.

Terveydenhuoltoalasta kuullut paljon sukulaisilta ja kavereilta että pomoilla epärealistiset odotukset. Tiimi joka tehnyt 10v samaa hommaa yhtäkkiä sanotaan että alkakaapa työskennellä nyt vaikka 20% tehokkaammin. Miten työskentelet tehokkaammin jos teit jo aiemmin parhaasi? Säntäilemällä pää märkänä paikasta toiseen?
 
Miten työskentelet tehokkaammin jos teit jo aiemmin parhaasi?
Vähentämällä häiriötekijöitä ja raivaamalla enemmän aikaa varsinaiselle työnteolle – itseni tapauksessa esim. jos olisi vähemmän käsienheiluttelupalavereita, jäisi koodaamiselle enemmän aikaa. Tai jos lähihoitaja saisi keskittyä hoitotyöhön eikä pyykinpesuun. Tai tutkija tutkimiseen eikä sihteerin hommiin. Jne.

Näin siis jossain utopiassa, ei tietenkään meidän maailmassamme. Täällä se lisäteho revitään juurikin selkänahasta ja poltetaan ihminen loppuun.
 
Tuottavuus paranee jos pääsee korjaamaan kaikkia niitä ongelmia joita on huomioinut.

Ainakin mulla monesti on mennyt pitkään jotta on voinut konkreettisesti kuvailla ongelmia yrityksen prosesseissa. Asiaa vaikeuttaa, että monesti ongelmat ovat ihan muualla, ja pitäisi osata puhua niistä jonkun toisen ammatin termistöllä jotta tajuavat.

Tämän lisäksi, työssä on usein tietynlainen kierto. Usein 2-5v sisällä saa nykyiset hommat joko automatisoitua tai rullaamaan sen verran sujuvasti että kuka vaan voi hoitaa sitä. Tässä vaiheessa mä siirryn tekemään jotain haastavampaa kun tylsistyn.
 
Voiko työnantaja pakottaa irtisanoutumistilanteessa pitämään vuosilomia pois?

Jos tulkitsen vuosilomalakia oikein (Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®, §23) työnantajan tulee ilmoittaa vuosilomista vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Tässä tapauksessa siis pakotettunakin, työantaja voisi käskeä lomaa pitämään max 2vkoa kuukauden irtisanomisajasta.

Kannattaa huomioida, että työnantajalla on oikeus pidättää lopputilistä pitämättömien lomien lomarahat*. Eli vaikka rahat olisi maksettu kaikille esim. kesäkuun palkassa, niin voidaan vähentää, jos työsuhde irtisanotaan esim. heinäkuussa ja lomat olisi olleet elokuussa. Eli kun normitilanteessa saisit 2 vko lomaa ja 3 vko palkan, niin saatkin vain 2 vko palkan eli pitämätön loma on kalliimpaa lomaa ja kannattaa ennemmin pitää lomat vanhan työnantajan piikkiin lomarahallisena, kuin uudella palkattomana (*ellei TESsissä toisin mainita.)

Tähän hiukan liittyen käsittääkseni työnantaja ei kuitenkaa myönnettyjä lomia voi yksipuolisesti muuttaa? Eli jos sovin (edellämainitusta "kallis loma" syystä) 1.1. talviloman päiviksi 24-31.1. ja 2.1. irtisanoudun päivälle 2.2., niin lomaa ei minulta pois voi ottaa?
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun rakentaminen on taas hiipunut, olen alkanut miettimään hommien vaihtoa. Vaikka tämäki ala joskus taas herää, niin silti se,että tietää työn jatkuvan vain talon kerrallaan alkaa jo tympimään. Kokemusta myös lähärin töistä, joista palasin raksalle palkan takia.
Mitä työtä siis etsisi/alkaisi opiskella.. vuorotyö käy, mieluusti semmosta missä saa kokoajan jotain puuhata muttei juosta kieli maata viistäen. Hyvä palkka toki aina iso asia. Sekä se, että niitä töitä olisi..
 
Nyt kun rakentaminen on taas hiipunut, olen alkanut miettimään hommien vaihtoa. Vaikka tämäki ala joskus taas herää, niin silti se,että tietää työn jatkuvan vain talon kerrallaan alkaa jo tympimään. Kokemusta myös lähärin töistä, joista palasin raksalle palkan takia.
Mitä työtä siis etsisi/alkaisi opiskella.. vuorotyö käy, mieluusti semmosta missä saa kokoajan jotain puuhata muttei juosta kieli maata viistäen. Hyvä palkka toki aina iso asia. Sekä se, että niitä töitä olisi..

Joku kiinteistöhuolto tai vastaava korjaus- tai ylläpitohomma? Jos olet raksahommia tehnyt niin voisi sopia profiiliin. Varmaan vähemmän turbulenttia kuin rakennusala, mutta tuskin pääsee tylsää tulemaan. Palkat ei liene kummoisia pelkässä päivätyössä, mutta noissa on kai usein vuorohommia tai ainakin päivystyksiä. Miinuksena tai plussana henkilöstä riippuen sitten hommaan sisältyy ainakin jonkinlainen asiakaspalveluaspekti.
 
1703878346196.png



Eli onko niin, että molempien kohtien on täytyttävä jotta täyden lomanmääräytymiskuukauden saa?
Vai riittääkö, että on työssä vain 35h kuukaudessa ja loput vaikka virkavapaalla?

Vai pitääkö olla palvelussuhteessa sen lisäksi vähintään 16 arkipäivää? Eli ei pelkät tunnit riitä?

Käytännön kannalta mietin, että jos haluaa optimoida ja saada maksimilomat, niin onko jaksotettava siten, että on 16 kalenteripäivää (varmaan viikonloput lasketaan) töissä, ja loput vapaalla/opintovapaalla/hoitovapaalla?

Vai voisiko tehdä niin, että varmistaa että 35h tulee täyteen kuukaudessa ja on esim. joka kolmas päivä töissä tms.. että täyttääkö tuo sitten ehdot?
 
1703878346196.png



Eli onko niin, että molempien kohtien on täytyttävä jotta täyden lomanmääräytymiskuukauden saa?
Vai riittääkö, että on työssä vain 35h kuukaudessa ja loput vaikka virkavapaalla?

Vai pitääkö olla palvelussuhteessa sen lisäksi vähintään 16 arkipäivää? Eli ei pelkät tunnit riitä?

Käytännön kannalta mietin, että jos haluaa optimoida ja saada maksimilomat, niin onko jaksotettava siten, että on 16 kalenteripäivää (varmaan viikonloput lasketaan) töissä, ja loput vapaalla/opintovapaalla/hoitovapaalla?

Vai voisiko tehdä niin, että varmistaa että 35h tulee täyteen kuukaudessa ja on esim. joka kolmas päivä töissä tms.. että täyttääkö tuo sitten ehdot?

Kyllä täytyy molempien kohtien tayttyä, jotta saat täydet lomat, eli kohta 1, 35h/kk tai 14työpäivää/kk ja kohta 2 palvelussuhde vähintään 16 kalenteripäivää/kk.

Niin tuolla lukee, että ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää, eli esim. kolmena työpäivänä kuukaudessa, jolloin teet tuon 35h ja palvelussuhde on ainoastaan tuon 3 päivää, niin ei oikeutta lomiin.

Käytännön kannalta toi on ihan vitun huono diili työnantajan kannalta, joten voi olla hieman vaikeaa päästä tuohon tilanteeseen, mutta se onkin jo toinen juttu. Käytännössä sinulle riittää, että olet palvelussuhteessa, eli sinulla on esim. määräaikainen työsoppari 4kk:n ajalle, niin silloin sinulle riittää 35h/kk ja pam, lomat napsahti.

Ehdot täyttyvät niiltä kuukausilta jolloin sinulla on palvelussuhde, työsoppari tai jotain muuta vastaavaa sen 16kalenteripäivää/kk ja vähintään 35työtuntia/kk, muuten se ja sama miten, missä ja miten päin noi tekee.
 
Kyllä täytyy molempien kohtien tayttyä, jotta saat täydet lomat, eli kohta 1, 35h/kk tai 14työpäivää/kk ja kohta 2 palvelussuhde vähintään 16 kalenteripäivää/kk.

Niin tuolla lukee, että ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää, eli esim. kolmena työpäivänä kuukaudessa, jolloin teet tuon 35h ja palvelussuhde on ainoastaan tuon 3 päivää, niin ei oikeutta lomiin.

Käytännön kannalta toi on ihan vitun huono diili työnantajan kannalta, joten voi olla hieman vaikeaa päästä tuohon tilanteeseen, mutta se onkin jo toinen juttu. Käytännössä sinulle riittää, että olet palvelussuhteessa, eli sinulla on esim. määräaikainen työsoppari 4kk:n ajalle, niin silloin sinulle riittää 35h/kk ja pam, lomat napsahti.

Ehdot täyttyvät niiltä kuukausilta jolloin sinulla on palvelussuhde, työsoppari tai jotain muuta vastaavaa sen 16kalenteripäivää/kk ja vähintään 35työtuntia/kk, muuten se ja sama miten, missä ja miten päin noi tekee.

Eli kun henkilö on vakituinen, niin hänen jotenkin pitäisi olla palvelussuhteessa se 16 kalenteripäivää kuukaudessa. Olikos mitkä vapaat palvelussuhdetta ylläpitäviä vapaita? Muistaako joku?
Ainakin opintovapaa rinnastetaan palvelussuhteeseen melko varmasti, samoin vanhenpainvapaa.. Mutta hoitovapaa ei? Eikä palkattomatkaan tai harkinnanvaraisetkaan virkavapaat?
Onkohan mitään vapaata/poissaoloa, joka rinnastettaisiin palvelussuhteeseen - opintovapaan lisäksi? Nuo työtunnit ja enemmänkin saa helposti täyteen; suunnilleen 72h-96h voisi kuukaudessa töitä tehdä, ja työpäiviäkin voisi olla mahdollista saada riittävästi, mutta yhdenjaksoisesti 16pv töitä aiheuttaa haasteen.....

Onkohan mitään mahdollisuutta esim näin.

1. Kalenterikuukauden aikana tekee työtunnit täyteen (check - helposti ja ylikin).
2. Tekee vaikka 8pv kalenteripäivää töitä + opintovapaata 8-10 kalenteripäivää --> 16-18päivää palvelussuhdetta täyttyy
3. Täydet lomat.

Vai onko tuohon palvelussuhteen yhtäjakoiseen jatkamiseen mitään vinkkiä?..

Vai olisiko tähän variaatio saada jokin prosenttityöaika, jolloin palvelussuhde ei käytännössä katkea ollenkaan, jolloin 16 kalenteripäivää yhtäjäjaksoista palvelussuhdetta täyttyy automaatiolla, ja tällöin ainoastaan tunnit on se mikä merkkaa tämän jälkeen? Eikö niin?
Eli jos esim. 50% työajallakin saisi 35h/kuukausi täyteen, niin kuuluisi täydet lomat?? Ja nimenoman tunnit on mitkä merkkaa, eikä työpäivien lukumäärä (kunhan palvelussuhde jatkuu)?

Eli työntekijän kannalta optimi olisi sopia prosenttityöaika niin alas, että 35h kuukaudessa täyttyy mutta kuitenkin palvelussuhde jatkuu? Toki tämä ei ole subjektiivinen oikeus tuo tuntien vähentämisen oikeus.
 
Eli kun henkilö on vakituinen, niin hänen jotenkin pitäisi olla palvelussuhteessa se 16 kalenteripäivää kuukaudessa. Olikos mitkä vapaat palvelussuhdetta ylläpitäviä vapaita? Muistaako joku?
Ainakin opintovapaa rinnastetaan palvelussuhteeseen melko varmasti, samoin vanhenpainvapaa.. Mutta hoitovapaa ei? Eikä palkattomatkaan tai harkinnanvaraisetkaan virkavapaat?
Onkohan mitään vapaata/poissaoloa, joka rinnastettaisiin palvelussuhteeseen - opintovapaan lisäksi? Nuo työtunnit ja enemmänkin saa helposti täyteen; suunnilleen 72h-96h voisi kuukaudessa töitä tehdä, ja työpäiviäkin voisi olla mahdollista saada riittävästi, mutta yhdenjaksoisesti 16pv töitä aiheuttaa haasteen.....

Onkohan mitään mahdollisuutta esim näin.

1. Kalenterikuukauden aikana tekee työtunnit täyteen (check - helposti ja ylikin).
2. Tekee vaikka 8pv kalenteripäivää töitä + opintovapaata 8-10 kalenteripäivää --> 16-18päivää palvelussuhdetta täyttyy
3. Täydet lomat.

Vai onko tuohon palvelussuhteen yhtäjakoiseen jatkamiseen mitään vinkkiä?..

Vai olisiko tähän variaatio saada jokin prosenttityöaika, jolloin palvelussuhde ei käytännössä katkea ollenkaan, jolloin 16 kalenteripäivää yhtäjäjaksoista palvelussuhdetta täyttyy automaatiolla, ja tällöin ainoastaan tunnit on se mikä merkkaa tämän jälkeen? Eikö niin?
Eli jos esim. 50% työajallakin saisi 35h/kuukausi täyteen, niin kuuluisi täydet lomat?? Ja nimenoman tunnit on mitkä merkkaa, eikä työpäivien lukumäärä (kunhan palvelussuhde jatkuu)?

Eli työntekijän kannalta optimi olisi sopia prosenttityöaika niin alas, että 35h kuukaudessa täyttyy mutta kuitenkin palvelussuhde jatkuu? Toki tämä ei ole subjektiivinen oikeus tuo tuntien vähentämisen oikeus.

Palvelusuhde on voimassa vaikka olet vapaalla. Pitää vain saada ne tunnit tai työpäivät. Jos tekee 50% työ saa täydet lomat.
 
Palvelusuhde on voimassa vaikka olet vapaalla. Pitää vain saada ne tunnit tai työpäivät. Jos tekee 50% työ saa täydet lomat.
Juu, saa täydet lomat, mutta lomalta maksettava vuosilomapalkka on myös 50%.

Kvtes:
2 mom.

Mikäli viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen kuukausipalkka lomamääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.


Esimerkki

Viranhaltija/työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 60 %:n työajassa ja 5 kuukautta 100 %:n työajassa. Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 * 60 + 5 * 100)/ 12 = 76,7 %. Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk. Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 76,7 % * 2 500 € = 1 917,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.


Eli kyllä tesseissä lähtökohtaisesti on huolehdittu työnantajan eduista sikäli, ettei noilla ns kikkailuilla tai työaikamuutoksilla nyt perusteetonta etua saa.
 
Juu, saa täydet lomat, mutta lomalta maksettava vuosilomapalkka on myös 50%.

Kvtes:
2 mom.

Mikäli viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen kuukausipalkka lomamääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.


Esimerkki

Viranhaltija/työntekijä on työskennellyt lomanmääräytymisvuoden aikana 7 kuukautta 60 %:n työajassa ja 5 kuukautta 100 %:n työajassa. Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on näin ollen (7 * 60 + 5 * 100)/ 12 = 76,7 %. Henkilön täysi (100 %) varsinainen palkka on 2 500 €/kk. Vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkasta, joka on 76,7 % * 2 500 € = 1 917,50 €/kk, riippumatta siitä mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.


Eli kyllä tesseissä lähtökohtaisesti on huolehdittu työnantajan eduista sikäli, ettei noilla ns kikkailuilla tai työaikamuutoksilla nyt perusteetonta etua saa.

Hyvä tietää tämäkin. Raha nyt ei sinänsä kiinnosta, vaan ne vapaat.

Palvelusuhde on voimassa vaikka olet vapaalla. Pitää vain saada ne tunnit tai työpäivät. Jos tekee 50% työ saa täydet lomat.

Onko varmasti näin? Erikseen on mainittu, että hoitovapaa ei kerrytä loma-oikeutta.. Mutta kuitenkin jos vaivautuu 35h edestä työmaalle, niin yht-äkkiä saakin täyden lomakuukauden?

Eli onko niin, että henkilö A voi olla vaikkapa hoitovapaalla 24 kalentripäivää kuukaudesta, ja käy sitten 5-7 päivää töissä ja tekee silloin sen 35h töitä, niin hän on oikeutettu täyteen lomanmääräytymiskuukauteen? Hoitovapaa olisi siitä syystä kätevä vapaa, että se on kait pakko myöntää, kunhan vapaa käytetään lasten hoitoon (kuten se käytettäisiinkin).

Toki lomapalkassa häviää ja rahassa, mutta loma ts. vapaa-aika olikin se tarkoitus.
 
Hyvä tietää tämäkin. Raha nyt ei sinänsä kiinnosta, vaan ne vapaat.



Onko varmasti näin? Erikseen on mainittu, että hoitovapaa ei kerrytä loma-oikeutta.. Mutta kuitenkin jos vaivautuu 35h edestä työmaalle, niin yht-äkkiä saakin täyden lomakuukauden?

Eli onko niin, että henkilö A voi olla vaikkapa hoitovapaalla 24 kalentripäivää kuukaudesta, ja käy sitten 5-7 päivää töissä ja tekee silloin sen 35h töitä, niin hän on oikeutettu täyteen lomanmääräytymiskuukauteen? Hoitovapaa olisi siitä syystä kätevä vapaa, että se on kait pakko myöntää, kunhan vapaa käytetään lasten hoitoon (kuten se käytettäisiinkin).

Toki lomapalkassa häviää ja rahassa, mutta loma ts. vapaa-aika olikin se tarkoitus.

Kunhan olet töissä 35 tuntia niin saat lomaa.

Sitten hoitovapaasta, ainakin kvtes:

"Vapaa voidaan pitää enintään 2 jaksossa, ellei toisin sovita. Jakson vähimmäispituus on 1 kuukausi, ellei toisin sovita."

 
Kunhan olet töissä 35 tuntia niin saat lomaa.

Sitten hoitovapaasta, ainakin kvtes:

"Vapaa voidaan pitää enintään 2 jaksossa, ellei toisin sovita. Jakson vähimmäispituus on 1 kuukausi, ellei toisin sovita."


Ok, eli riittää että on vakkari ja virkavapaalla (oli syy mikä tahansa), niin palvelussuhde-ehto täyttyy automaatiolla riippumatta virkavapaan syystä?
Eli sitten määrittävä tekijä ovat ainoastaan tunnit (väh 35h kuukaudessa), että täysi loma kertyy. Eli käy viikon töissä, niin saa täydet lomat?
Ja sitten on jollain virkavapaalla ne muut ajat. Olikohan opintovapaassa jotain pilkkomissääntöjä, että voisiko sen ottaa esim. joka toinen viikko tms.... kunhan siis opiskelee toki! esim. ti-ke-to-arkipäivät ottaisi aina joka toinen viikko?...
--
Hyvä oli tästä kirjoitella, kun ensimmäisen vastaajaan kirjoittelusta ymmärssin, että pitäisi olla 16 päivää töissä putkeen että lomat saa täydet, mutta riittää ilmeisesti että palvelussuhde vaan on olemassa jossain taustalla ja että saa ne 35h tunteja napattua..
 
Viimeksi muokattu:
Jos erityisesti kiinnostaa vapaa eikä niinkään kokonais vuosiansio niin kannattaa käyttää tesseissä sovittua lomarahan (lomaltapaluuraha vanhanaikaisesti) vaihtamista vapaaksi.

Esim Kvtessissä siitä jopa hieman hyötyy myös koska vapaa-aikaa saa enemmän kuin mitä lomaraha olisi ns työpäivää päälle.

Käytän esimerkissä nyt 3000€ kuukausipalkkaa ja täysiä lomanmääräytymis kuukausia ja palveluhistoriaa:

Henkilöllä on siis 38 vuosilomapäivää ja tuosta on vaihdettavissa lomarahan osuus -> 38/2=19 lomapäivää. Eli yhteensä 57 lomapäivää vuodessa.
Lomaraha olisi 3000€ x 0,72 = 2160€

2160€/19 pv = 113,68€/pv kun taas 3000€/21.5 pv (keskimääräiset työpäivät kuukaudessa) = 139.53€/pv

Eli lyhyesti siis lomarahavapaan hinta on 81,5% palkattoman vapaan hinnasta.


Itse taidan tuon tehdä, yhtenä pääsyynä on vuorotteluvapaan vuoksi tältä tulevalta vuosilomakertymältä vajausta niin tuolla saan kuitattua ne lomapäivät takaisin ja hieman vielä päällekin :D
 
Miten työpaikallanne valvotaan etätyöskentelyä?

Onko puhtaasti luottamuksen mukaan, sovituissa palavereissa paikalla ja puhelimitse saavutettavissa, vai miten vapaasti voitte toimia?
 
Miten työpaikallanne valvotaan etätyöskentelyä?

Onko puhtaasti luottamuksen mukaan, sovituissa palavereissa paikalla ja puhelimitse saavutettavissa, vai miten vapaasti voitte toimia?
Tosi vapaasti. Käytännössä mitään velvoitteita ei firman tasolla ole (minullakin useampi kuukausi viime visiitistä toimistolle), mutta suositeltavaa toki oman projektin dailyihin edes jotain itsestään ilmoitella ja muutenkin arvostetaan jos on aktiivisesti mukana jutuissa.

Eli luottamuksella mennään ja hyvin toimii. Kunhan asiat tulee tehtyä, niin ei kai kellonlyömällä niin paljon merkitystä ole ja harva 4-5 tuntia enempää kykenisi muutenkaan täydellä teholla tekemään päivässä.
 
Ei ole mitään, kunhan homma hoituu. Jos vaikka toimari soittaa ja sanot että olet juuri kaupassa niin ketään ei kiinnosta.
 
Mitä ootte mieltä, et jos on ohjelmoija, mut tietää sit muistakin asioista, kuten vaik kauppatieteistä, tietojärjestelmätieteesta, tai vaik kasvatustieteistä, ni onko ylikoulutettu ohjelmoijaksi? Pitäiskö noita osaamisalueita piilotella työpaikalla ja keskittyä vain ohjelmoimaan?
 
Miten työpaikallanne valvotaan etätyöskentelyä?

Onko puhtaasti luottamuksen mukaan, sovituissa palavereissa paikalla ja puhelimitse saavutettavissa, vai miten vapaasti voitte toimia?

Ei valvota etätyöskentelyä erikseen mitenkään, tavoitetoteumat ja muutkin menossa hommat käydään määrävälein yksikön palavereissa läpi, oman tiimin statuspalaveri on kerran viikossa ja muita seurantajuttuja sitten harvemmin. Esihenkilö seuraa hommien etenemistä ja vastaa viime kädessä siitä, milloin ja miten työt tulevat valmiiksi. Ja etätyö on vapaata eli halutessaan ei tarvitse käydä lainkaan toimistolla, toki eri syistä f2f tapaamisia osuu käytännössä joka kuukaudelle.
 
Miten työpaikallanne valvotaan etätyöskentelyä?

Onko puhtaasti luottamuksen mukaan, sovituissa palavereissa paikalla ja puhelimitse saavutettavissa, vai miten vapaasti voitte toimia?

Ei mitenkään. Aikuiset ihmiset tekee työnsä. Jos ei tee, ei myöskään tee etätöitä.
 
Mitä ootte mieltä, et jos on ohjelmoija, mut tietää sit muistakin asioista, kuten vaik kauppatieteistä, tietojärjestelmätieteesta, tai vaik kasvatustieteistä, ni onko ylikoulutettu ohjelmoijaksi? Pitäiskö noita osaamisalueita piilotella työpaikalla ja keskittyä vain ohjelmoimaan?

Ohjelmoijana lienee viisainta keskittyä ohjelmointiosaamiseen, koska se osaaminen takaa omalta osaltasi työpaikan ja palkankorotusmahdollisuudet. Sen sijaan manageriksi pyrkivälle nuo edellä mainitut olisivat plussaa. Ei niitä tarvitse piilotella, mutta itse voisin kertoa noista asioista jos joku niistä keksisi kysyä.
 
Miten työpaikallanne valvotaan etätyöskentelyä?
Kahdessa eri työpaikassa jossa olen ollut IT-alalla on kummassakin vaadittu että työtunteja pitää olla kirjattu se sovittu määrä keskimäärin joka päivä. On siis ok tehdä joku päivä 6 tunnin päivä ja toinen päivä 9 tunnin päivä, mut keskiarvo pitää olla se 7.5 per päivä.

Itse olen sitä mieltä että jos minkäänlaista seurantaa käytetyistä tunneista ei ole niin homma menee helposti siihen että joku tekee jatkuvasti ylitöitä ja joku toinen sluibailee ja tekee lyhyitä päiviä.

Toki sekin oli kummassakin firmassa tiedossa että ei aina töitä oikeasti ole olemassa tuolle täydelle ajalle, niin oli olemassa Education&Learning tyylinen kirjauspaikka jonne voi merkitä päivän puuttuvat tunnit vaikka oikeasti olisi vain lukenut 2 tuntia iltasanomia.
 
Kahdessa eri työpaikassa jossa olen ollut IT-alalla on kummassakin vaadittu että työtunteja pitää olla kirjattu se sovittu määrä keskimäärin joka päivä. On siis ok tehdä joku päivä 6 tunnin päivä ja toinen päivä 9 tunnin päivä, mut keskiarvo pitää olla se 7.5 per päivä.

Itse olen sitä mieltä että jos minkäänlaista seurantaa käytetyistä tunneista ei ole niin homma menee helposti siihen että joku tekee jatkuvasti ylitöitä ja joku toinen sluibailee ja tekee lyhyitä päiviä.

Toki sekin oli kummassakin firmassa tiedossa että ei aina töitä oikeasti ole olemassa tuolle täydelle ajalle, niin oli olemassa Education&Learning tyylinen kirjauspaikka jonne voi merkitä päivän puuttuvat tunnit vaikka oikeasti olisi vain lukenut 2 tuntia iltasanomia.

Itselläni oli mahdollisuus valita otanko käyttöön työpaikan tuntikirjausjärjestelmän vai en mutta tuo 7,5h per päivä pitäisi keskiarvona kertyä täälläkin työtunteja. Päädyin ottamaan tuntijärjestelmän koska tiedän jo aikalailla valmiiksi, että ilman sitä tulisi vain herkemmin pitkällä tähtäimellä tehtyä ylimääräistä. Etenkin kun ei ole tullut vielä kertaakaan vastaan tuollaista tilannetta, että työt oikeasti loppuisivat tekemällä kesken. Yllättävän usein näistäkin kuitenkin kuulee ja olen aina ihmetellyt, että millaisessa työssä/työpaikassa oikeasti selviää säännöllisesti pienemmillä työtunneilla kuin mitä työsoppariin on merkitty? Konsulttitöiden osalta ymmärrän, jos ei ole 100% allokaatiolla asiakasprojekteissa, mutta sisäisille luulisi aina löytyvän jotain tekemistä.
 
Etenkin kun ei ole tullut vielä kertaakaan vastaan tuollaista tilannetta, että työt oikeasti loppuisivat tekemällä kesken.
Tuossa on sitten sellainenkin puoli että harvi ihminen jaksaa tehdä 100% työajasta töitä. Ainakaan itse en laskuttaisi asiakkaalta luppoaikaa.

Vasta jutellut tästä asiasta työterveydessä, ihan siellä sanoivat että aivotyöskentelyssä on se että ei aivoja voi pakottaa tekemään töitä 7.5h päivässä 100% teholla, tulee nopeasti uupumus tuolla tahdilla. On aivan normaalia lukea päivän viimeinen tunti iltasanomia tai jotain muuta turhaa jos siltä tuntuu ja työtilanne sen mahdollistaa.
 
Miten työpaikallanne valvotaan etätyöskentelyä?

Onko puhtaasti luottamuksen mukaan, sovituissa palavereissa paikalla ja puhelimitse saavutettavissa, vai miten vapaasti voitte toimia?

Vastauksena kysymykseen on että omalla työpaikallani ei valvota.

mutta mietin retorisena kysymyksenä että miten työpaikalla valvotaan lähityöskentelyä? Riittääkö vain läsnäolon vahtiminen, varsinkin työstä mikä ei ole suoraan tuloksellinen/tuottava? Onhan uutisissa välillä juttuja kuinka joku irtisanotaan riitaisasti julkisesta työpaikasta kun ei ole vuosiin tehnyt mitään töitä oikeasti.
 
Tuossa on sitten sellainenkin puoli että harvi ihminen jaksaa tehdä 100% työajasta töitä. Ainakaan itse en laskuttaisi asiakkaalta luppoaikaa.

Vasta jutellut tästä asiasta työterveydessä, ihan siellä sanoivat että aivotyöskentelyssä on se että ei aivoja voi pakottaa tekemään töitä 7.5h päivässä 100% teholla, tulee nopeasti uupumus tuolla tahdilla. On aivan normaalia lukea päivän viimeinen tunti iltasanomia tai jotain muuta turhaa jos siltä tuntuu ja työtilanne sen mahdollistaa.

Tämän kyllä ymmärrän, että täydet lasissa ei koko päivää jaksa, mutta tuo on eri asia kuin mitä hain takaa. Tarkoitin siis tilanteita, joissa työ ihan konkreettisesti loppuu kesken eikä ole mitään mitä voisi tehdä vaikka olisi kykyä ja jaksamista tehdä lisää. En niinkään näitä tilanteita, että on jo miettinyt tuntikausia päänsä puhki jollain kompleksisella asialla eikä aivokapasiteetti enää vain riitä loppupäivälle. Jälkimmäisen takia tietotyöläisellä 6h työpäivä varmaan tuottaisikin samat tulokset kuin 8h.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 795
Viestejä
4 496 795
Jäsenet
74 292
Uusin jäsen
GeGGoZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom