Työelämäkeskustelu

Kuulostaa aika tutulta,vaikka sektori ei olekaan ICT, vaan R&D&I.

Olen kovasti pohtinut, että johtuuko se henkilökemioista vai jostain tähtien asennosta, että ihan väen vängällä halutaan ajaa päin seinää. Muutenkin kulttuuri on ollut lähinnä se, että jotkut ikävät asiat lakaistaan maton alle, niin kyllä ne sieltä häviävät. En ole johtaja, vaan asiantuntija, mutta minäkin osaan kertoa että eivät muuten häviä - etenkään silloin kun ne liittyvät digitalisaatioon yms. tekemiseen.

Kerrannaisvaikutukset voivat myöhemmin olla valtavat, jos tässä kohtaa viis välitetään. Kai sen nyt jo lapsikin ymmärtää, että johtaminen ei välttämättä aina ole kivaa eikä helppoa..
 
Olen kovasti pohtinut, että johtuuko se henkilökemioista vai jostain tähtien asennosta, että ihan väen vängällä halutaan ajaa päin seinää. Muutenkin kulttuuri on ollut lähinnä se, että jotkut ikävät asiat lakaistaan maton alle, niin kyllä ne sieltä häviävät. En ole johtaja, vaan asiantuntija, mutta minäkin osaan kertoa että eivät muuten häviä - etenkään silloin kun ne liittyvät digitalisaatioon yms. tekemiseen.

Kerrannaisvaikutukset voivat myöhemmin olla valtavat, jos tässä kohtaa viis välitetään. Kai sen nyt jo lapsikin ymmärtää, että johtaminen ei välttämättä aina ole kivaa eikä helppoa..
Onko teillä johtajilla oikeasti johtamiskokemusta vai onko kaverit olleet ns kovia tekijöitä ja päätetty ylentää johtajiksi? En sano että tämä ei aina toimi, mutta yleensä otetaan johtorooliin tyyppi kun on pärjännyt hyvin ja harvoin sitten osataan johtaa vaikka omassa työssään ollutkin hyvä.
 
Onko teillä johtajilla oikeasti johtamiskokemusta vai onko kaverit olleet ns kovia tekijöitä ja päätetty ylentää johtajiksi? En sano että tämä ei aina toimi, mutta yleensä otetaan johtorooliin tyyppi kun on pärjännyt hyvin ja harvoin sitten osataan johtaa vaikka omassa työssään ollutkin hyvä.

En nyt kehtaa laajemmin tässä alkaa esittelemään omaa organisaatiota, mutta todettakoon nyt vaikka näin, että kehitysjohtajan pohjakoulutus on suurtalouskokki. Olen jo todennut, että vaikka siihen lukisi jonkun emba-tutkinnon päälle, niin siinä ei johtajaa pääsääntöisesti synny. Jotenkin tuntuu että tällä hetkellä suurimpina johtajina ovat ne kovimmat puhemiehet, jotka ei sitten välttämättä kovin paljon muuta saakaan aikaan niiden kovien puheiden lisäksi.
 
En nyt kehtaa laajemmin tässä alkaa esittelemään omaa organisaatiota, mutta todettakoon nyt vaikka näin, että kehitysjohtajan pohjakoulutus on suurtalouskokki. Olen jo todennut, että vaikka siihen lukisi jonkun emba-tutkinnon päälle, niin siinä ei johtajaa pääsääntöisesti synny. Jotenkin tuntuu että tällä hetkellä suurimpina johtajina ovat ne kovimmat puhemiehet, jotka ei sitten välttämättä kovin paljon muuta saakaan aikaan niiden kovien puheiden lisäksi.
Kaksi heikointa johtajakategoriaa oman kohtuu pitkän teknologia-alan kokemuksen pohjalta ovat juurikin tuo ihan joltain muulta alalta otettu henkilö, joka ei ymmärrä tehtävästä työstä yhtään mitään eikä osaa sitä paikata edes ottamalla jonkun oikeasti pätevän neuvonantajan oikeaksi kädeksi, jolloin kahdella palkalla saisi edes mahdollisesti yhden hyvän johtajan. Ehkä jollain toimaritasolla yleisemmät johtavuustaidot riittää, jos päivittäisestä operatiivisesta johdosta osaaminen löytyy, mutta siitä alaspäin se substanssin hallitseminen vaikuttaa aika rankasti päätösten laatuun.

Toinen kategoria sitten on se, että nostetaan henkilöitä, jotka ovat kädettömiä käytännön töissä ensin tiiminvetäjäksi (pienin haitta, ja tekijöistä ei aina löydy pomon hommiin kiinnostuneita) ja siitä sitten lähtee urapolku etenemään ja jossain kohdassa tarpeeksi ylhäällä paskoo useampien satojen/tuhansien ihmisten työt, kun niitä kompetensseja ei ole aikaisemman kategorian tavoin itse asiasta eikä se johtajuuskaan suju ja tämäkin kategoria haluaa välttämättä tehdä päätökset Ihan Itse (tm).

Molempia kategorioita yhdistää vielä se, että päätökset ovat pahimmassa tapauksessa juuri päinvastoin kuin kaikki neuvot, jos niitä joku edes uskaltaa kertoa potkujen pelossa. Potkuja jakelevat mielellään kaikille, jotka kehtaavat olla eri mieltä, jolloin parin YT-kierroksen (näitä tulee, kun hommat jostain kumman syystä ei suju) jälkeen tämän ison johtajan alaisuudesta löytyykin johtotehtävissä enää yes-jengiä eli joko samanlaista kädettäjää tai suunsa kiinni pitäviä myötäilijöitä ja alamäki on taattu. Tekevässä portaassa alkaa tässä vaiheessa lähinnä vallita yleinen korkea v-käyrä. Kompensaation tasosta ja kilpailevista tarjouksista sitten riippuu kuinka kauan jengi jaksaa hampaita kiristellen vääntää hommia, tai kunnes yt-kierros/konkurssi armahtaa. Joskus sattuu jopa sellainen ihme, että tällainen johtaja saa syystä tai toisesta kenkää viimein vihdoin, mutta valitettavan harvoin.

Ja koska Suomessa korkeammissa pesteissä pieni piiri pyörii, niin kohta se tunari on toisessa firmassa paskomassa hommia :kahvi: Kaikkihan näistä aina julkisesti irtisanoutuvat omista syistään hyvillä saatesanoilla, kun varsinainen irtisanoja tietää, että saattaa olla palkattavan asemassa jossain vaiheessa ja päätöstä tekee potkittu henkilö.
 
Viimeksi muokattu:
Kaksi heikointa johtajakategoriaa oman kohtuu pitkän teknologia-alan kokemuksen pohjalta ovat juurikin tuo ihan joltain muulta alalta otettu henkilö, joka ei ymmärrä tehtävästä työstä yhtään mitään eikä osaa sitä paikata edes ottamalla jonkun oikeasti pätevän neuvonantajan oikeaksi kädeksi, jolloin kahdella palkalla saisi edes mahdollisesti yhden hyvän johtajan. Ehkä jollain toimaritasolla yleisemmät johtavuustaidot riittää, jos päivittäisestä operatiivisesta johdosta osaaminen löytyy, mutta siitä alaspäin se substanssin hallitseminen vaikuttaa aika rankasti päätösten laatuun.

Toinen kategoria sitten on se, että nostetaan henkilöitä, jotka ovat kädettömiä käytännön töissä ensin tiiminvetäjäksi (pienin haitta, ja tekijöstä ei aina löydy pomon hommiin kiinnostuneita) ja siitä sitten lähtee urapolku etenemään ja jossain kohdassa tarpeeksi ylhäällä paskoo useampien satojen/tuhansien ihmisten työt, kun niitä kompetensseja ei ole aikaisemman kategorian tavoin itse asiasta eikä se johtajuuskaan suju ja tämäkin kategoria haluaa välttämättä tehdä päätökset Ihan Itse (tm).

Molempia kategorioita yhdistää vielä se, että päätökset ovat pahimmassa tapauksessa juuri päinvastoin kuin kaikki neuvot, jos niitä joku edes uskaltaa kertoa potkujen pelossa. Potkuja jakelevat mielellään kaikille, jotka kehtaavat olla eri mieltä, jolloin parin YT-kierroksen (näitä tulee, kun hommat jostain kumman syystä ei suju) jälkeen tämän ison johtajan alaisuudesta löytyykin johtotehtävissä enää yes-jengiä eli joko samanlaista kädettäjää tai suunsa kiinni pitäviä myötäilijöitä ja alamäki on taattu. Tekevässä portaassa alkaa tässä vaiheessa lähinnä vallita yleinen korkea v-käyrä. Kompensaation tasosta ja kilpailevista tarjouksista sitten riippuu kuinka kauan jengi jaksaa hampaita kiristellen vääntää hommia, tai kunnes yt-kierros/konkurssi armahtaa. Joskus sattuu jopa sellainen ihme, että tällainen johtaja saa syystä tai toisesta kenkää viimein vihdoin, mutta valitettavan harvoin.

Ja koska Suomessa korkeammissa pesteissä pieni piiri pyörii, niin kohta se tunari on toisessa firmassa paskomassa hommia :kahvi: Kaikkihan näistä aina julkisesti irtisanoutuvat omista syistään hyvillä saatesanoilla, kun varsinainen irtisanoja tietää, että saattaa olla palkattavan asemassa jossain vaiheessa ja päätöstä tekee potkittu henkilö.

Kohtuutäyttä asiaa ja omat havainnot kutakuinkin samanlaisia. Tämä olisi kyllä varmasti mahdollista nähdä, mutta kun asiaa ei välttämättä haluta nähdä. :whistling:
 
Kaksi heikointa johtajakategoriaa oman kohtuu pitkän teknologia-alan kokemuksen pohjalta ovat juurikin tuo ihan joltain muulta alalta otettu henkilö, joka ei ymmärrä tehtävästä työstä yhtään mitään eikä osaa sitä paikata edes ottamalla jonkun oikeasti pätevän neuvonantajan oikeaksi kädeksi, jolloin kahdella palkalla saisi edes mahdollisesti yhden hyvän johtajan. Ehkä jollain toimaritasolla yleisemmät johtavuustaidot riittää, jos päivittäisestä operatiivisesta johdosta osaaminen löytyy, mutta siitä alaspäin se substanssin hallitseminen vaikuttaa aika rankasti päätösten laatuun.

Toinen kategoria sitten on se, että nostetaan henkilöitä, jotka ovat kädettömiä käytännön töissä ensin tiiminvetäjäksi (pienin haitta, ja tekijöistä ei aina löydy pomon hommiin kiinnostuneita) ja siitä sitten lähtee urapolku etenemään ja jossain kohdassa tarpeeksi ylhäällä paskoo useampien satojen/tuhansien ihmisten työt, kun niitä kompetensseja ei ole aikaisemman kategorian tavoin itse asiasta eikä se johtajuuskaan suju ja tämäkin kategoria haluaa välttämättä tehdä päätökset Ihan Itse (tm).

Molempia kategorioita yhdistää vielä se, että päätökset ovat pahimmassa tapauksessa juuri päinvastoin kuin kaikki neuvot, jos niitä joku edes uskaltaa kertoa potkujen pelossa. Potkuja jakelevat mielellään kaikille, jotka kehtaavat olla eri mieltä, jolloin parin YT-kierroksen (näitä tulee, kun hommat jostain kumman syystä ei suju) jälkeen tämän ison johtajan alaisuudesta löytyykin johtotehtävissä enää yes-jengiä eli joko samanlaista kädettäjää tai suunsa kiinni pitäviä myötäilijöitä ja alamäki on taattu. Tekevässä portaassa alkaa tässä vaiheessa lähinnä vallita yleinen korkea v-käyrä. Kompensaation tasosta ja kilpailevista tarjouksista sitten riippuu kuinka kauan jengi jaksaa hampaita kiristellen vääntää hommia, tai kunnes yt-kierros/konkurssi armahtaa. Joskus sattuu jopa sellainen ihme, että tällainen johtaja saa syystä tai toisesta kenkää viimein vihdoin, mutta valitettavan harvoin.

Ja koska Suomessa korkeammissa pesteissä pieni piiri pyörii, niin kohta se tunari on toisessa firmassa paskomassa hommia :kahvi: Kaikkihan näistä aina julkisesti irtisanoutuvat omista syistään hyvillä saatesanoilla, kun varsinainen irtisanoja tietää, että saattaa olla palkattavan asemassa jossain vaiheessa ja päätöstä tekee potkittu henkilö.
Entäs sitten jos ei ymmärrä koko talon toiminnasta / business areasta ja vakiintuneita käytännöistä mitään? Sellaisia on tullut vastaan esim. HR:ssä. Kakkoskategoria on ihan normisettiä. Kunhan olet tohtoriksi väitellyt, niin osaat mitä vaan ja olet kyvykäs kaikkeen.
 
Entäs sitten jos ei ymmärrä koko talon toiminnasta / business areasta ja vakiintuneita käytännöistä mitään? Sellaisia on tullut vastaan esim. HR:ssä. Kakkoskategoria on ihan normisettiä. Kunhan olet tohtoriksi väitellyt, niin osaat mitä vaan ja olet kyvykäs kaikkeen.

Eihän siinä sinällään mitään jos ei osaa, kaikesta ei tietenkään voi olla substanssia etenkin jos on monialayhtiö kyseessä. Mutta silloin pitäisi ymmärtää kuunnella asiantuntijoita ja keskustella asioista. Meilläkin tätä on kyllä korostettu, mutta tuntuu sille, että tietyistä asioista kyllä voi keskustella mutta toisista taas ei. Ts. listalta valkataan ne mukavat jutut. Nytkään ei ole ollut suuren suuri huolen aihe, että miten projektit etenee, vaan se, että voiko työntää lisää hommia joita puskee jonkun upean strategian kautta tms.
 
Seuraa avautumista, pyydän anteeksi jo etukäteen...

Oma esihenkilöni vasta onkin huikea, ei ymmärrä mitään IT:stä, mutta vastapainoksi ei ymmärrä myöskään mitään johtamisesta. Mikromanageroi ja vittuilee, antaa tyhjiä lupuksia ja valehteleekin. Ihmisenä myös täysin kylmä kala, ts. epäempaattinen mulkku. Alkaa olemaan koko tiimi aika loppu, kolme tärkeää tyyppiä jo lähtenyt muihin hommiin, heistä yksi saikun kautta, ja itsekin nyt vähän niin kuin hermolomalla... Yksi kriittinen projekti saatiin kaikesta huolimatta alkukesästä runtattua maaliviivan yli kuin ihmeen kaupalla, mutta hinta psyykeelle oli aika kova, jatkot sitten varmaan masennus-ketjussa jos toimerrun joskus kirjoittelemaan :x3:
 
Seuraa avautumista, pyydän anteeksi jo etukäteen...

Oma esihenkilöni vasta onkin huikea, ei ymmärrä mitään IT:stä, mutta vastapainoksi ei ymmärrä myöskään mitään johtamisesta. Mikromanageroi ja vittuilee, antaa tyhjiä lupuksia ja valehteleekin. Ihmisenä myös täysin kylmä kala, ts. epäempaattinen mulkku. Alkaa olemaan koko tiimi aika loppu, kolme tärkeää tyyppiä jo lähtenyt muihin hommiin, heistä yksi saikun kautta, ja itsekin nyt vähän niin kuin hermolomalla... Yksi kriittinen projekti saatiin kaikesta huolimatta alkukesästä runtattua maaliviivan yli kuin ihmeen kaupalla, mutta hinta psyykeelle oli aika kova, jatkot sitten varmaan masennus-ketjussa jos toimerrun joskus kirjoittelemaan :x3:

Jostain kumman syystä näiden aiheuttamista kustannuksista työelämälle ei ihan kauheasti huudella..

Kyllähän tässä välillä on omakin psyyke aika tiukilla kun arvostus tekemistä kohtaan tahtoo olla vähän niin ja näin. Ja sentään kokolailla hartiavoimin tässä on koetettu hommia viedä eteenpäin.

Enpä tosin näytä olevan ainoa - sen verran kuulin juttuja perjantaisissa kinkereissä.
 
Seuraa avautumista, pyydän anteeksi jo etukäteen...

Oma esihenkilöni vasta onkin huikea, ei ymmärrä mitään IT:stä, mutta vastapainoksi ei ymmärrä myöskään mitään johtamisesta. Mikromanageroi ja vittuilee, antaa tyhjiä lupuksia ja valehteleekin. Ihmisenä myös täysin kylmä kala, ts. epäempaattinen mulkku. Alkaa olemaan koko tiimi aika loppu, kolme tärkeää tyyppiä jo lähtenyt muihin hommiin, heistä yksi saikun kautta, ja itsekin nyt vähän niin kuin hermolomalla... Yksi kriittinen projekti saatiin kaikesta huolimatta alkukesästä runtattua maaliviivan yli kuin ihmeen kaupalla, mutta hinta psyykeelle oli aika kova, jatkot sitten varmaan masennus-ketjussa jos toimerrun joskus kirjoittelemaan :x3:

No tuossahan on pari vaihtoehtoa toimia ja pakko toimia jos oikeasti meinaa jo rassata.

A) Vaihtaa työpaikkaa
B) tehdä porukalla valitus esimiehestä

B-vaihtoehdossa saattaa jäädä musta pekka kouraan ja kurjistaa vielä enemmän menoa, jos esimies ottaa siitä pahasti nokkaansa eikä muutoksia tapahdu.

Kerran aikaisemmassa työelämässä mentiin työtovereiden kanssa ylemmän portaan johtajan luokse ja todettiin että koko osasto ottaa lopputilin jos ei homma muutu meidän esimiehen kanssa.

Siinä oli vähän sumpliminen johtajilla, kun meidän esimies nautti omistajien suojeluksesta (koskemattomuus), mutta firman toiminta halvantuisi jos osastosta kaikki lähtee.

Lopputulemana osasto siirrettiin toisen esimiehen alaisuuteen. Eli loppu hyvin kaikki hyvin. Välithän ex-esimieheen meni kaikilla, kun oltiin petetty hänen luottamus.
 
No tuossahan on pari vaihtoehtoa toimia ja pakko toimia jos oikeasti meinaa jo rassata.

A) Vaihtaa työpaikkaa
B) tehdä porukalla valitus esimiehestä

B-vaihtoehdossa saattaa jäädä musta pekka kouraan ja kurjistaa vielä enemmän menoa, jos esimies ottaa siitä pahasti nokkaansa eikä muutoksia tapahdu.

Kerran aikaisemmassa työelämässä mentiin työtovereiden kanssa ylemmän portaan johtajan luokse ja todettiin että koko osasto ottaa lopputilin jos ei homma muutu meidän esimiehen kanssa.

Siinä oli vähän sumpliminen johtajilla, kun meidän esimies nautti omistajien suojeluksesta (koskemattomuus), mutta firman toiminta halvantuisi jos osastosta kaikki lähtee.

Lopputulemana osasto siirrettiin toisen esimiehen alaisuuteen. Eli loppu hyvin kaikki hyvin. Välithän ex-esimieheen meni kaikilla, kun oltiin petetty hänen luottamus.
Tuo meni tosiaan ihan hyvin. Oman uran matkan varrelta löytyy sellainenkin esimerkki, että toimari otti tekevän portaan palautteen tosissaan ja selvitti missä hommat mättää omastakin toimesta. Ongelmien syynä oli useampi johtoportaan ja sitä vähän alempi johtaja lukuisine huonoine päätöksineen ja toimineen. Siinä vaiheessa, kun alettiin uusia nimityksiä tekemään ja ilmoitettiin näiden heikkojen tapausten siirroista eläkehommiin tai potkuista tapauksesta riippuen, niin yllättäen toimari saikin potkut, kun nämä sivuun siirrettävät tunarit olivat käyneet itkemässä hallituksen puheenjohtajalle, joka taas ei sitten joko ymmärtänyt asioiden laitaa yhtään tai oli liian hyvää pataa näiden epäpätevien johtajien kanssa. Tai sekä että.

Lopputuloksena nimitettiin uusi toimari, ja kaikki jo ilmoitetutkin muutokset jäivät tekemättä. Jatkuneen alamäen seurauksena liiketoiminta myytiin ulkomaille (ainut järkevä liike siinä vaiheessa, kun vielä rahaa tuosta saivat) ja lopulta pistettiin lappu luukulle ostajan toimesta. Hyvää toimintaa hallituksen pj:ltä, joka on eräs näitä Suomen ns. huippunimiä sekä yritysjohtajana että hallituksissa. Sen verran taisi kuitenkin pj tajuta tilanteen, että pakeni hallituksesta aika pian tuon uuden toimarin nimityksen jälkeen ja jätti ongelmat muiden murheeksi. Ongelmallisen liiketoiminnan myyntikin tehtiin sitten seuraajan toimesta.
 
Viimeksi muokattu:
No tuossahan on pari vaihtoehtoa toimia ja pakko toimia jos oikeasti meinaa jo rassata.

A) Vaihtaa työpaikkaa
B) tehdä porukalla valitus esimiehestä

B-vaihtoehdossa saattaa jäädä musta pekka kouraan ja kurjistaa vielä enemmän menoa, jos esimies ottaa siitä pahasti nokkaansa eikä muutoksia tapahdu.

A-vaihtoehtoon ei ole energiaa nyt, toivottavasti myöhemmin joko on tai tarve poistuu. B:n suhteen on pyörät pyörimässä.
 
Tuo meni tosiaan ihan hyvin. Oman uran matkan varrelta löytyy sellainenkin esimerkki, että toimari otti tekevän portaan palautteen tosissaan ja selvitti missä hommat mättää omastakin toimesta. Ongelmien syynä oli useampi johtoportaan ja sitä vähän alempi johtaja lukuisine huonoine päätöksineen ja toimineen. Siinä vaiheessa, kun alettiin uusia nimityksiä tekemään ja ilmoitettiin näiden heikkojen tapausten siirroista eläkehommiin tai potkuista tapauksesta riippuen, niin yllättäen toimari saikin potkut, kun nämä sivuun siirrettävät tunarit olivat käyneet itkemässä hallituksen puheenjohtajalle, joka taas ei sitten joko ymmärtänyt asioiden laitaa yhtään tai oli liian hyvää pataa näiden epäpätevien johtajien kanssa. Tai sekä että.

Lopputuloksena nimitettiin uusi toimari, ja kaikki jo ilmoitetutkin muutokset jäivät tekemättä. Jatkuneen alamäen seurauksena liiketoiminta myytiin ulkomaille (ainut järkevä liike siinä vaiheessa, kun vielä rahaa tuosta saivat) ja lopulta pistettiin lappu luukulle. Hyvää toimintaa hallituksen pj:ltä, joka on eräs näitä Suomen ns. huippunimiä sekä yritysjohtajana että hallituksissa. Sen verran taisi kuitenkin pj tajuta tilanteen, että pakeni hallituksesta aika pian tuon uuden toimarin nimityksen jälkeen ja jätti ongelmat muiden murheeksi.

Näitä esimerkkejähän riittää että joko ns. vähät välittää menosta ympärillä niin kauan, kuin palkka tulee tilille tai nostaa suosiolla kytkintä - tuulimyllyjä vastaan on aika turha taistella, sen on jo tähän ikään oppinut.

Itse alan olla jo aika zen-tilassa mitä nyt joskus tahtoo ottaa pahemman kerran aivoon. Ns. alisuoriutumispalautteetkin ovat loppuneet melko totaalisesti, kun viime keväänä ammuin yhden ns. melkomoisella tykityksellä alas kohta kohdalta perustellen. Palautteen lopullinen antaja luonnollisesti jäi arvailun varaan, eikä kellään ollut minun viestini jälkeen intoa lähteä keskustelemaan asiasta tuon enempää. Sen jälkeen ei ole "palautetta" tullut.
 
Huoh. Työnantaja painostaa ottamaan vastaan "ylennyksen", jossa:

-viikkotyötunnit kasvaa 37,5 > 40 ja samalla sopimustyyppi muuttuisi tavan toimihenkilöstä ylemmäksi sellaiseksi
-työnkuva sinänsä pysyy samana, mutta joutuu vaan tekemään enemmän ja pitää muita enemmän kädestä kiinni
-palkka kasvaa pari-kolme satkua eli tuntipalkka ei juuri edes nousisi

Millähän sanoilla tästä kohteliaasti kieltäytyisi polttamatta mahkuja muunlaisiin työnkuvan vaihtoihin firman sisällä? Olen tyytyväinen nykyiseen työnkuvaani ja työehtoihini, ja varsinkin tuo tuntimäärän kasvaminen tökkisi. Olen kyllä avoin uusille mahdollisuuksille sinänsä, mutta mieluummin tekisin jotain vähän toisenlaista hommaa jos "ylennystä" ruvetaan miettimään enkä vaan lisää samaa heikommilla ehdoilla.

Muutenkin jotenkin tympeää puuhastella ja miettiä tällaisia kun tulevissa muutosneuvotteluissa potkujen saaminen on kohtalaisen todennäköistä kuitenkin.

Tämä saaga senkun saa uusia ulottuvuuksia kun samaan aikaan painostetaan tämmöiseen sopparin heikennykseen, sekä hiljalleen on siirrelty meikäläiseltä tehtäviä muille työntekijöille, sitä mukaa kun heiltä karsitaan hommia mitkä jätetään kokonaan tekemättä, ja tämän tuloksena keskimäärin puolet päivästä on minulla nykyään peukaloiden pyörittelyä. Mitään uusia vastuita ei kuitenkaan ole minulle annettu, ja YT:t luultavasti järjestetään joskus piakkoin, tämä tosin minun omaa mutua eikä mitään varmaa tietoa.

Pari vuotta sitten koko osasto meillä oli aika ylityöllistetty ja tunnit paukkui jokaisella, niin nyt kerrankin on hiljaista. Lisäksi meillä vasta äskettäin vakinaistettiin muutama määräaikainen tyyppi, mikä on vähän outoa kun työmäärä on vähentynyt niin paljon. Pitäisikö tässä mennä pomolta tivaamaan suoraan mikä on homman nimi, vai olla vaan hiljaa ja tyytyväinen että kerrankin ei tarvi sykkiä? Mikä hiton järki tässä on että työntekijämäärää kasvatetaan ja sopparitunteja halutaan nostaa samalla kun työt vähenee, tämmöinenhän on aivan skitsoa touhua jo? Kuitenkin samalla isot herrat voivottelee miten hirveän isot henkilöstökulut meillä on, ja silti vaan vakinaistetaan määräaikaisia.

Jotenkin tuntuu että tällä vaan tasoitetaan tietä minun ja ehkä muidenkin tyyppien potkuille. En tiiä kannattaako asiaa ottaa puheeksi vai pitäisikö vaan nostaa jalat pöydälle ja selailla työajalla iotechiä sen aikaa minkä tilanne vielä jatkuu. Vituttaa tämmöinen pelleily, antaisivat vaan lapun kouraan jos haluavat päästä eroon...
 
Tulipa mieleen muutaman vuoden takainen "ylennys" tarjous firman sisältä toiselta laidalta. Vähän toimenkuvan muutosta ja muutto "landelta hesaan". Noh ajattelin että voisihan sitä kokeilla ja näppäilin melkoisen excelin missä arvioin paljonko asumiskustannukset nousee, työmatkan pituus vs vapaa-aika, harrastusten hinta, veromuutokset jne jne.

Esitin palkkatoiveen minkä pohjana edellinen laskuharjoitus ja kai sitä nyt pari hunttia tästä mahtavasta ylennyksestä pitäisi saada extraa. Kävi ilmi että työnantajalla oli haaveena että olisin siirtynyt tekemään about samalla liksalla pääkaupunkiseudulle hommia kun kaikki omaan elämään oleellinen olisi kallistut 30-50%. Kun ilmoitin että tässä ei ole mitään tolkkua, niin kuulemma asia olisi pitänyt nähdä "uran etenemismahdollisuutena" :rofl::rofl::rofl: Erittäin varma veikkaus että tässä etenemisvaiheessa olisi saanut olla sitten hamaan tappiin asti näkemättä hillotolppaa.
 
Tulipa mieleen muutaman vuoden takainen "ylennys" tarjous firman sisältä toiselta laidalta. Vähän toimenkuvan muutosta ja muutto "landelta hesaan". Noh ajattelin että voisihan sitä kokeilla ja näppäilin melkoisen excelin missä arvioin paljonko asumiskustannukset nousee, työmatkan pituus vs vapaa-aika, harrastusten hinta, veromuutokset jne jne.

Esitin palkkatoiveen minkä pohjana edellinen laskuharjoitus ja kai sitä nyt pari hunttia tästä mahtavasta ylennyksestä pitäisi saada extraa.

Ja se on aika tyypillistä, että monikaan ei osaa tehdä tällaista laskelmaa oikein.. Sokaistutaan vaan johonkin "500 euron palkankorotukseen".. Nousevien kulujen lisäksi pitää aina myös huomioida, että progressiivisen verotuksen takia kaikista palkankorotuksista jää vain noin puolet käteen kun nettopalkkaa mietitään.

Jos muuttaa "landelta hesaan" niin pelkästään asumiseen saattaa jo mennä esim. 500 €/kk enemmän rahaa. Ja tuskin siinäkään tapauksessa saa edes samaa asumistasoa vaan jonkun pienemmän luukun. Tuo 500 €/kk lisäys asumiskustannuksiin vaatisi jo pelkästään 1000 €/kk korkeamman bruttopalkan.
 
Ja se on aika tyypillistä, että monikaan ei osaa tehdä tällaista laskelmaa oikein.. Sokaistutaan vaan johonkin "500 euron palkankorotukseen".. Nousevien kulujen lisäksi pitää aina myös huomioida, että progressiivisen verotuksen takia kaikista palkankorotuksista jää vain noin puolet käteen kun nettopalkkaa mietitään.

Jos muuttaa "landelta hesaan" niin pelkästään asumiseen saattaa jo mennä esim. 500 €/kk enemmän rahaa. Ja tuskin siinäkään tapauksessa saa edes samaa asumistasoa vaan jonkun pienemmän luukun. Tuo 500 €/kk lisäys asumiskustannuksiin vaatisi jo pelkästään 1000 €/kk korkeamman bruttopalkan.
Etenkin perheellisellä pk-seudulle muuttaminen voi olla todella kallista. Toki monilla aloilla täällä on valtavasti enemmän työpaikkoja, ja jos se uraputki ei firmassa aukeakaan niin on helpompi kilpailuttaa oma arvonsa.
 
Saattaa "hesaan" muuttaessa myös asumiskustannukset laskea, jos vaihtuu kahden auton talous yhteen autoon tai jopa kokonaan autottomaksi. Saattaa olla monelle "landelaiselle" käsittämätön ajatus.
 
Saattaa "hesaan" muuttaessa myös asumiskustannukset laskea, jos vaihtuu kahden auton talous yhteen autoon tai jopa kokonaan autottomaksi. Saattaa olla monelle "landelaiselle" käsittämätön ajatus.
Autottomuus ei sitten kyllä sovi kaikille. Ei tartte olla kuin yksi lapsi niin aikalailla elämän laatu laskee jos muuttaa stadiin autottomaksi. Itse asun Pekingissä missä olen autoton mutta moottoripyörä sinkulle ajaa täällä käytännössä saman kuin auto lapselliselle suomessa ja kyllä se vaan elämänlaatuu vaikutti ihan perkuleesti kun sain liikkumisen vapauden takaisin. Kyllä julkinen liikenne on ihan ok työmatkoihin mutta kyllä se silti alkaa vituttamaan, kun menee tunti päivässä taksia odotellessa.
 
Autottomuus ei sitten kyllä sovi kaikille. Ei tartte olla kuin yksi lapsi niin aikalailla elämän laatu laskee jos muuttaa stadiin autottomaksi. Itse asun Pekingissä missä olen autoton mutta moottoripyörä sinkulle ajaa täällä käytännössä saman kuin auto lapselliselle suomessa ja kyllä se vaan elämänlaatuu vaikutti ihan perkuleesti kun sain liikkumisen vapauden takaisin. Kyllä julkinen liikenne on ihan ok työmatkoihin mutta kyllä se silti alkaa vituttamaan, kun menee tunti päivässä taksia odotellessa.

Itselleni ei ainakaan sovi, toki se on varmasti enemmän mukavuudenhalua. Mutta lapsuus 90-luvun maaseudulla jossa kyytiä ei ollut tarjolla harrastuksiin tai aina edes kouluun, väänsi mielenlaadun sellaiseksi että auto on ollut siitä lähtien kun kortin sai. Välillä on tarvinnut työssä, välillä taas ei. Nykyisin asun niin lähellä työpaikkaa, työmatkoja ei käytännössä ole ja bussipysäkki talon ulko-oven vieressä, että varsinaista syytä auton käytölle ei sinänsä ole. Mutta jo isompaan ruokakauppaan pääseminen on julkisilla sellainen operaatio, että en ole edes lähtenyt suuremmin selvittelemään, että miten onnistuu.

Kaikkihan on halusta kiinni ja eihän noille autoille, joita on vielä 2kpl, ole mitään järjellistä syytä, noiden ylläpitokustannusten hinnalla tilaisi varmasti ostokset helposti kotiin kuljetettuna., kuten myös muut palvelut.
 
Jotenkin tuntuu että tällä vaan tasoitetaan tietä minun ja ehkä muidenkin tyyppien potkuille. En tiiä kannattaako asiaa ottaa puheeksi vai pitäisikö vaan nostaa jalat pöydälle ja selailla työajalla iotechiä sen aikaa minkä tilanne vielä jatkuu. Vituttaa tämmöinen pelleily, antaisivat vaan lapun kouraan jos haluavat päästä eroon...
Oma kokemus tietää kertoa, että mikään ei muutu vaikka otat asian puheeksi jos ja kun asia on jostain ylempää peräisin. B-suunnitelma vaan työn alle ja odottelet mitä tapahtuu tai alat toteuttamaan sitä kun asia on sopivan kypsä. Näinä aikoina ei kannata tehdä itse mitään isoja liikkuja, ellei ole sopivasti persus turvattuna.
 
Oma kokemus tietää kertoa, että mikään ei muutu vaikka otat asian puheeksi jos ja kun asia on jostain ylempää peräisin. B-suunnitelma vaan työn alle ja odottelet mitä tapahtuu tai alat toteuttamaan sitä kun asia on sopivan kypsä. Näinä aikoina ei kannata tehdä itse mitään isoja liikkuja, ellei ole sopivasti persus turvattuna.

Oliskin joku plan B. Tässä on mielenterveys ihan muista syistä murtumispisteessä, siihen vielä potkut päälle niin voi varmaan alkaa rasvaamaan köyttä. Ei täällä seudulla ole tämän alan hommia juurikaan tarjolla, eikä nuppi jaksa enää opiskelua/alanvaihtoa. Kuitenkin tässä työssä on jaksanut roikkua kun tykkään työstä ja tästä vielä maksetaankin paremmin kuin missään muualla vastaavista hommista. Ei tässä mitään välitöntä taloudellista hätää ole jos potkut tulee, kun aika hyvin on kertynyt rahaa säästöön, mutta jos vastaavia töitä haluaa, niin se on sitten kämppä myyntiin tappiolla ja muutto PK-seudulle, jos joku sinne edes huolii meikäläisen töihin. Eli parhaassakin skenaariossa elintaso laskee kun palkka tippuu ja elinkustannukset kohoaa, pahimmillaan päätyy pitkäaikaistyöttömien joukkoon ja/tai narun jatkeeksi. Vmp.
 
Seuraa avautumista, pyydän anteeksi jo etukäteen...

Oma esihenkilöni vasta onkin huikea, ei ymmärrä mitään IT:stä, mutta vastapainoksi ei ymmärrä myöskään mitään johtamisesta. Mikromanageroi ja vittuilee, antaa tyhjiä lupuksia ja valehteleekin. Ihmisenä myös täysin kylmä kala, ts. epäempaattinen mulkku. Alkaa olemaan koko tiimi aika loppu, kolme tärkeää tyyppiä jo lähtenyt muihin hommiin, heistä yksi saikun kautta, ja itsekin nyt vähän niin kuin hermolomalla... Yksi kriittinen projekti saatiin kaikesta huolimatta alkukesästä runtattua maaliviivan yli kuin ihmeen kaupalla, mutta hinta psyykeelle oli aika kova, jatkot sitten varmaan masennus-ketjussa jos toimerrun joskus kirjoittelemaan :x3:

Onko hän kenties Valko-Venäjältä kotoisin? Ai mistäkö....
 
Jaaha, pitkästä aikaa aktiivinen työnhaku taas käyntiin. Firma on menossa nurin jos ei ihmeitä tapahdu (rahoitusta omistajilta/pankeilta). Merkit ovat olleet jo pitkään ilmassa, mutta en ole saanut aikaiseksi vielä etsiä vaihtoehtoja, kun vielä puoli vuotta sitten vaihtui tehtäväkin mielenkiintoisemmaksi (projekti --> laatu). Nyt kuulin että tämän kuun palkat on vielä tilillä odottamassa maksua, mutta ensi kuusta ei enää ole tässä kohtaa varmuutta. Porukkaa jää jatkuvasti saikulle ja toimitusjohtajakin lähti.
Tänään päivitin CV:n ja laitoin hakuvahdit ja muutaman avoimen hakemuksen päälle.
 
Ja se on aika tyypillistä, että monikaan ei osaa tehdä tällaista laskelmaa oikein.. Sokaistutaan vaan johonkin "500 euron palkankorotukseen".. Nousevien kulujen lisäksi pitää aina myös huomioida, että progressiivisen verotuksen takia kaikista palkankorotuksista jää vain noin puolet käteen kun nettopalkkaa mietitään.

Jos muuttaa "landelta hesaan" niin pelkästään asumiseen saattaa jo mennä esim. 500 €/kk enemmän rahaa. Ja tuskin siinäkään tapauksessa saa edes samaa asumistasoa vaan jonkun pienemmän luukun. Tuo 500 €/kk lisäys asumiskustannuksiin vaatisi jo pelkästään 1000 €/kk korkeamman bruttopalkan.
Minua ei kyllä täältä "landelta" hesaan saisi vaikka tuplaisivat nykyisen palkan. Eli pitäisi maksella melkein jo jotain pääministeritason liksoja että edes tarvitsisi harkita.
 
Ja se on aika tyypillistä, että monikaan ei osaa tehdä tällaista laskelmaa oikein.. Sokaistutaan vaan johonkin "500 euron palkankorotukseen".. Nousevien kulujen lisäksi pitää aina myös huomioida, että progressiivisen verotuksen takia kaikista palkankorotuksista jää vain noin puolet käteen kun nettopalkkaa mietitään.

Tämä on kyllä melkoinen loukku, etenkin nyt kun palkan ostovoima on jo valmiiksi ottanut sen 10%+ takkiin, niin uudesta paikasta pitäisi saada helposti lähemmäs tonni lisää bruttoa, että viitsii vaihtaa vaikka nykyduuni tympiikin.

Casena itsellä nykyään siis 95% etätyö ja ne 5% lähityötä 3km päässä.

Hetki sitten oli mielenkiintoinen paikka ihan kohtuullisen 30km päässä ja 50% etätyöllä. Eli 600km/kk jos laskee äärimaltillisella 20c/km tekee sen 120€ eli bruttopalkkana pyöristäen 250€/kk. Jos matka-ajalle (1h/pv) laskee edes 10€/h, niin siitä 200€/kk bruttoon. Eli 450€/kk olisi täytynyt saada lisää, jotta edes nämä olisi tullut katettua. Todellisuudessa aikaa menee sitten vielä mm. toimistopukeutumiseen/-siistiytymiseen ja autoilukulut ovat lienevät enemmän, niin ehkä +600€/kk olisi ollut breakeven nykyiseen nähden. Kun sitten vaihdosta pitäisi koeaikariskin yms. takia jäädä parisataa mielellään käteenkin, niin ollaan siellä bruttotonnissa.

Niin ja tämä siis tosiaan ilman muuton kustannuksia ja helvetillistä vaivaa. Ne kun heittää päälle ja parhaimmillaan 100% lähityötä, niin melkeen alle 30% korotuksella ei kannata liikkua näillä alle 5k€ liksoilla.
 
Vaivan säästämiseksi on helpompaa kysäistä tietävämmiltä, kuin ottaa itse selvää. Varmasti asioihin selviäisi vastaus itse etsimälläkin helpohkosti.


Yrittäminen vs palkkatyö? Tai yrittäminen palkkatyön rinnalla?

Hieman taustaa.
Olen ollut töissä kohta 25v samassa paikassa. Ikää vajaa 43v. Ns. haalarihommissa en tästä korkeammille hankkeille enää nykyisessä työssä pääse. Ansiot n. 50-60t€/v riippuen miten viittiny tehdä viikonloppuja. Työ on päivätyötä, välillä iltavuoroja. Omalla alueella on työvoimapulaa ja oman alan hommia auki muuallakin, samoin meillä olisi tarjota työtä uudelle. Jos suoraan kilpailijalle vaihdan, niin häviän palvelusvuosilisät ja vähän tuntipalkassakin, kun oma paja on kärjessä, pois lukien pikkupajat jotkaa maksaa parille hyvin ja muille vähän. En uskalla ottaa riskiä että pääseekö "huipuksi" tuntemattomaan pikkupajaan, kun ei ole tuttuja tai voinut näyttöjä antaa.

Yrittäjyyttä olen miettinyt useasti vuosien aikana. Nyt taas ajatukset hieman siellä. Olisiko mahdollista saada lisähanketta tekemällä toiminimellä tai osakeyhtiö suoraan.
Nykyisen työn tekemisen omalla firmalla on teilannut aikaisemmin työpaikan ay-liike, järjestäytymisaste melkein 100%, yms. änkyröintiä. Hiljalleen liiton valta murenee ja joissain muissa toimissa on ollutkin omalla toiminimellä tekijöitä, eikä se tunnu enää olevan semmoinen peikko.


Paljonko pitää saada laskutettua per tunti, että homma lyö selvästi enemmän leiville kuin palkkatyö? Jos tuntipalkka olisi vaikka 22€, niin paljonko hinta omalle työlle, että jää enemmän käteen kaikkien yrityksen kulujen, yms. jälkeen, kuin palkkatyössä tuosta 22€:sta (netto1oisko ~14€?).
Ainoastaan rahan takia tekisin yrityksenä ja pieni mahdollisuus että muutankin sivuhommaa siihen saisi. Eihän se ole pois suljettua että toiminta laajenisi, yms.

Miten eroaa Tmi ja OY, esim. verotuksen tai palkanmaksun ja muiden kulujen osalta? Mutu ja muistikuva, että Tmi yhdelle miehelle ja OY isompaan liikevaihtoon, yms.
Sekä miten eroaa se, mitä voi ostaa "firman" piikkiin" Tmi vs OY? Esim. autot, mahdollisia työkaluja (jos tekee muutakin hommaa kuin nykyistä työtä).

Tai jos jatkan palkkatöissä nykyisellä ta:lla, niin miten työttömyyskassa, yms. suhtautuu jos tulee heikko aika ja tulee esim. lomautus? Esimerkissä oletus, että lomautuksien aikaan ei ole muuallakaan työtä tarjolla jota voisi tehdä firmalla. Yhden päivän olen ollut lomautettuna viim. 10v aikana ja 2000-luvulla joitain viikkoja.

Muuta huomioitavaa?
 
Kannattaa muistaa sitten myös hinnoitella riskiä. Onko tarkoitus tehdä nykyisellä työnantajalle yrittäjänä hommaa ? Yrittäjän voivat heti potkia halutessaan sitten pois siitä tehtävästä ilman muutosneuvotteluita yms
Sekä että. Tarkoitus olisi myös nykyisiä töitä tehdä, jos mahdollista. Sekä muualla myös.
Toki liiton miehet painostaisi vuokra- ja yrittäjät pois muutosneuvotteluissa.
 
Toi työskenteleminen työntekijänä toiselle ja sitten samaan aikaan kilpailevan tai ainakin näennäisesti kilpailevan toiminnan harjoittaminen yrittäjänä on sellainen yhdistelmä, että saat unohtaan ton ihan kokonaan. Helpommalla saat luvan vaikka mennä kilpailijalle sivutöihin illaksi hitsaamaan, kun teet omat aamuvuorot päätöimisella. Jo ihan pelkästään mahdolliset työtapaturmat ja muut saikut ihan saatanan hankalia, jos olet yrittäjänä samaan aikaan. Kaksi työpaikkaa siinäkin suhteessa huomattavasti helpompi.

Jos ja kun päädyt yrittäjäksi, niin ehdottomasti Oy, kaikki on helpompaa ja selvempää.
 
Vaivan säästämiseksi on helpompaa kysäistä tietävämmiltä, kuin ottaa itse selvää. Varmasti asioihin selviäisi vastaus itse etsimälläkin helpohkosti.


Yrittäminen vs palkkatyö? Tai yrittäminen palkkatyön rinnalla?

Hieman taustaa.
Olen ollut töissä kohta 25v samassa paikassa. Ikää vajaa 43v. Ns. haalarihommissa en tästä korkeammille hankkeille enää nykyisessä työssä pääse. Ansiot n. 50-60t€/v riippuen miten viittiny tehdä viikonloppuja. Työ on päivätyötä, välillä iltavuoroja. Omalla alueella on työvoimapulaa ja oman alan hommia auki muuallakin, samoin meillä olisi tarjota työtä uudelle. Jos suoraan kilpailijalle vaihdan, niin häviän palvelusvuosilisät ja vähän tuntipalkassakin, kun oma paja on kärjessä, pois lukien pikkupajat jotkaa maksaa parille hyvin ja muille vähän. En uskalla ottaa riskiä että pääseekö "huipuksi" tuntemattomaan pikkupajaan, kun ei ole tuttuja tai voinut näyttöjä antaa.

Yrittäjyyttä olen miettinyt useasti vuosien aikana. Nyt taas ajatukset hieman siellä. Olisiko mahdollista saada lisähanketta tekemällä toiminimellä tai osakeyhtiö suoraan.
Nykyisen työn tekemisen omalla firmalla on teilannut aikaisemmin työpaikan ay-liike, järjestäytymisaste melkein 100%, yms. änkyröintiä. Hiljalleen liiton valta murenee ja joissain muissa toimissa on ollutkin omalla toiminimellä tekijöitä, eikä se tunnu enää olevan semmoinen peikko.


Paljonko pitää saada laskutettua per tunti, että homma lyö selvästi enemmän leiville kuin palkkatyö? Jos tuntipalkka olisi vaikka 22€, niin paljonko hinta omalle työlle, että jää enemmän käteen kaikkien yrityksen kulujen, yms. jälkeen, kuin palkkatyössä tuosta 22€:sta (netto1oisko ~14€?).
Ainoastaan rahan takia tekisin yrityksenä ja pieni mahdollisuus että muutankin sivuhommaa siihen saisi. Eihän se ole pois suljettua että toiminta laajenisi, yms.

Miten eroaa Tmi ja OY, esim. verotuksen tai palkanmaksun ja muiden kulujen osalta? Mutu ja muistikuva, että Tmi yhdelle miehelle ja OY isompaan liikevaihtoon, yms.
Sekä miten eroaa se, mitä voi ostaa "firman" piikkiin" Tmi vs OY? Esim. autot, mahdollisia työkaluja (jos tekee muutakin hommaa kuin nykyistä työtä).

Tai jos jatkan palkkatöissä nykyisellä ta:lla, niin miten työttömyyskassa, yms. suhtautuu jos tulee heikko aika ja tulee esim. lomautus? Esimerkissä oletus, että lomautuksien aikaan ei ole muuallakaan työtä tarjolla jota voisi tehdä firmalla. Yhden päivän olen ollut lomautettuna viim. 10v aikana ja 2000-luvulla joitain viikkoja.

Muuta huomioitavaa?


Oy ilman muuta, et vastaa omalla omaisuudella...
Tietopankki sieltä ku alat lueskelemaan nii selviää aika paljon. netissä on myös noita laskureita missä voi arvioida mitä pitää laskuttaa että tienaa tietyn summan itselle...
 

Branto Skylift yrittää pakottaa duunarit 6päivän työviikkoihin.
Tosta kun ei kaikkea selviä, mutta jos kärjistäen miettii, että itse pitäisi tehdä loppuvuosi ma-la töitä ja ne tasoitusvapaat sitten joskus ensi vuonna niin kyllä pistäisi vituttamaan.
 
Ei käynyt ilmi että meinasivatko korvata ylityöt (siis lauantailisät tai vast.) vapaana myöhemmin vai koko päivän joskus myöhemmin? Jos tosiaan pitäisi loppuvuosi tehdä ylimääräinen päivä ilman palkkaa niin näyttäisin itsekin keskisormea firmalle ja menisin muualle töihin.
 
Tosta kun ei kaikkea selviä, mutta jos kärjistäen miettii, että itse pitäisi tehdä loppuvuosi ma-la töitä ja ne tasoitusvapaat sitten joskus ensi vuonna niin kyllä pistäisi vituttamaan.
Tasoitusvapaissa ei ole probleemaa, kunhan noi tulevat eteen lähiaikoina. Omalla kohdalla tasoitusvapaat tulevat ~4/5vkon välein, joten ei se väli ole liian karu.
 
Tasoitusvapaissa ei ole probleemaa, kunhan noi tulevat eteen lähiaikoina. Omalla kohdalla tasoitusvapaat tulevat ~4/5vkon välein, joten ei se väli ole liian karu.
Joo, kuulostaa erikoiselta kun uutisessa todetaan seuraavaa
”Työajan tasoitusjakso on 52 viikkoa eli töitä vastaavat vapaat olisivat ensi vuoden puolella.”
Kuten bonekuukkeli totesi, että haetaan säästöjä niin varmaan tämän vuoden lauantait tehdään ilman mitään korvausta ja korvataan sitten joskus ensi vuonna.
Kuulostaa kyllä aivan järjettömältä, kuka tommoiseen muka suostuu ja kuka johdosta meinasi, että työntekijät tuohon taipuvat?
 
Joo ymmärsin kanssa että kaikki loppuvuoden lauantait duunia ja korvaus on vapaata 1:1 suhteella, jonka ajankohdan työnantaja päättää, arviolta ensi vuoden keväälle
- Tuotantopäälikkö ”Lasse hei, meillä on nyt niin paljon tilauksia et pitäs vääntää ylitöitä”.
- Lasse ”Eikö se maksa ihan helvetisti? Just tilasin uuden purjeveneen niin pitäs saada tase kondikseen jaa viivan alle läskit osingot”.
- Tuotantopäälikkö ”…”
- Lasse ”Pistä porukalle lauantait työpäiviksi, eikä sitten mitään saatanan % korotuksia, 1:1. Maksetaan sitten pois kun venevekseli on kuitattu.”
- Tuotantopäälikkö ”…”
 
Voi olla että tossa Bronton keississä jäis itselläkin lauantait tekemättä, työnantaja sitten voi päättää antaako loparit vaiko ei. En tekis 6pv työviikkoa edes täysillä ylityökorvauksilla, saati sitten ilman korvauksia.

Ihan haistavittutouhua firman puolelta yrittää tarjoilla jotain 12kk tasausjaksoa.

Nyt oli Ylellä maininta että lauantaihuki tulis joka toinen viikko, ei joka viikko. Vaihtoehtona oli tarjottu myös 10 tunnin työpäiviä mutta yllättäen nekään ei ollu maistunu kun korvaavia vapaita tarjottiin ensi keväälle.

Työnantaja vetoaa että saavat tessin perusteella tällaisia tehdä, mutta varmaan sekin vaikuttaa mitä työntekijällä seisoo sopimuksessa. Jos sulla lukee sopparissa 37,5 tai 40 h/viikko niin se kävelee tessin yli ja vaatis työsopimuksen muuttamista pidentää työviikkoa…
 
Voi olla että tossa Bronton keississä jäis itselläkin lauantait tekemättä, työnantaja sitten voi päättää antaako loparit vaiko ei. En tekis 6pv työviikkoa edes täysillä ylityökorvauksilla, saati sitten ilman korvauksia.

Ihan haistavittutouhua firman puolelta yrittää tarjoilla jotain 12kk tasausjaksoa.

Nyt oli Ylellä maininta että lauantaihuki tulis joka toinen viikko, ei joka viikko. Vaihtoehtona oli tarjottu myös 10 tunnin työpäiviä mutta yllättäen nekään ei ollu maistunu kun korvaavia vapaita tarjottiin ensi keväälle.

Työnantaja vetoaa että saavat tessin perusteella tällaisia tehdä, mutta varmaan sekin vaikuttaa mitä työntekijällä seisoo sopimuksessa. Jos sulla lukee sopparissa 37,5 tai 40 h/viikko niin se kävelee tessin yli ja vaatis työsopimuksen muuttamista pidentää työviikkoa…
Jep, kyllähän nuo viikkotunnit on yleensä työsopparissa, että ei se ihan noin helpolla mene, jos ei ole joku nollatuntisoppari tai vastaava joustohärpäke.
 
Voi olla että tossa Bronton keississä jäis itselläkin lauantait tekemättä, työnantaja sitten voi päättää antaako loparit vaiko ei. En tekis 6pv työviikkoa edes täysillä ylityökorvauksilla, saati sitten ilman korvauksia.

Ihan haistavittutouhua firman puolelta yrittää tarjoilla jotain 12kk tasausjaksoa.

Nyt oli Ylellä maininta että lauantaihuki tulis joka toinen viikko, ei joka viikko. Vaihtoehtona oli tarjottu myös 10 tunnin työpäiviä mutta yllättäen nekään ei ollu maistunu kun korvaavia vapaita tarjottiin ensi keväälle.

Työnantaja vetoaa että saavat tessin perusteella tällaisia tehdä, mutta varmaan sekin vaikuttaa mitä työntekijällä seisoo sopimuksessa. Jos sulla lukee sopparissa 37,5 tai 40 h/viikko niin se kävelee tessin yli ja vaatis työsopimuksen muuttamista pidentää työviikkoa…
Itse voisin ehkä tarttua moiseen. Saisi sitten ensi keväälle vähän pidemmän palkallisen vapaan, jolloin voisi lentää johonkin lämpimään ja edulliseen maahan katselemaan kuinka siellä päin painaa alaikäisetkin töitä 12h päivässä ja jopa 7 päivää viikossa ;)
 
Itse voisin ehkä tarttua moiseen. Saisi sitten ensi keväälle vähän pidemmän palkallisen vapaan, jolloin voisi lentää johonkin lämpimään ja edulliseen maahan katselemaan kuinka siellä päin painaa alaikäisetkin töitä 12h päivässä ja jopa 7 päivää viikossa ;)
Tai sitten työnantaja sanelee koska noita vapaita saa pitää, esim. keskiviikkoisin voi käyttää. Ei vaikuta siltä että tuossa firmassa niitä saisi yhteen pötköön käyttää.
 
Tai sitten työnantaja sanelee koska noita vapaita saa pitää, esim. keskiviikkoisin voi käyttää. Ei vaikuta siltä että tuossa firmassa niitä saisi yhteen pötköön käyttää.
No ottaa sitten siinävaiheessa ne loparit. Siinähän on tulee kivasti kaikki pitämättömät lomat maksuun lopputilin yhteydessä.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Jos työ suoritetaan ja tasoitetaan tasoittumisjaksan sisällä, niin silloinhan ei makseta ylitöistä vaan ollaan palkattomalla lomalla kun tasoitus tulee. Lauantaikorvaukset kai maksetaan?
 
6 päivän työviikko vuoden tasausjaksolla kuulostaa jopa liukumaylitöihin tottuneen konsultin korvaan aika kovalta puuhalta. Harmillinen kehityssuunta, jos tuossa ei jää jotain hyvin oleellista kertomatta.

Bronton tapauksessa käy mielessä, että nyt painetaan 6 päivän viikolla avoimet hommat maaliin. Sen jälkeen pidetään muutosneuvottelut ja pistetään porukkaa pihalle. Ne ”ylityötunnit” saanee tuossa tapauksessa maksettua 1:1? Toki firma säästää joka tapauksessa, jos työtä on kovin vaihtelevasti.
 
Uutisessa mainittiin näin:
"Mattilan mukaan ennen lauantaityöstä ilmoittamista yritys selvitti työntekijöiden halukkuutta tehdä pidempää päivää arkisin niin, että vapaat korvataan vuodenvaihteen jälkeen. Halukkuutta järjestelyyn ei ollut."

Ei siis löytynyt joustoa työntekijöiden puolelta, joten työnantaja lähti vähän pidemmälle. Aika näyttää kannattiko.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 773
Viestejä
4 495 906
Jäsenet
74 290
Uusin jäsen
Simoman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom