Työelämäkeskustelu

Milloinkahan sitä mahtaa saada ensimmäisen palkan, jos työsopimuksessa lukee, että kuukausipalkan maksukausi on kuukausi? Onko se päivä, jolloin sopimus on allekirjoitettu vai päivä, jolloin on aloitanut työn?

Oman kokemuksen mukaan aloituspäivällä ei ole merkitystä, vaan firmoissa on ollut tähän asti yhteinen palkkapäivä. Nykyisessä duunissa muun muassa alotin 6. päivä ja eka palkka tuli saman kuun 20. päivänä (koko kuun palkka poislukien kuun pari ensimmäistä päivää).
 
Joo, kk-palkka. Jos sitä huomenna muistaisi kysyä työkaverilta tätä asiaa. Hieman tyhmää, että eivät voi laittaa sitä palkanmaksu päivää selvällä suomenkielellä sopimukseen :cautious:

Tähän on syynä se, että voivat muuttaa halutessaan maksupäivää ilman että sopimukset pitää tehdä uudelleen.

Yleensä nämä perusjutut kuten palkanmaksu, työterveys, poissaolokäytännöt ym. käydään ihan alkuperehdytyksessä läpi, mutta joissain firmoissa ne ovat kovin vajavaisia eikä niihin ole laitettu paljoa ajatusta jolloin tällaisetkin perusjutut jää sitten kertomatta. Eli ei ole mitään selkeää mallia vaan joka esimies vetää vähän lonkalta aina tilanteen mukaan.
 
Milloinkahan sitä mahtaa saada ensimmäisen palkan, jos työsopimuksessa lukee, että kuukausipalkan maksukausi on kuukausi? Onko se päivä, jolloin sopimus on allekirjoitettu vai päivä, jolloin on aloitanut työn?
Meillä tulee palkka joka kuun 15 päivä, tavallaan puolet jälkikäteen ja puolet etukäteen siis. En sitten tiedä jos aloittaisi 16 päivä, varmaan saisi seuraavan kuun 15 päivä sitten noin 1,5kk palkan kerralla. Joku vakio päivä on varmaan kaikkialla milloin kaikille maksetaan.
 
Kyselin esimieheltä, että olen miettinyt irtisanoutumista. Miten homma menisi? "Kyllä, kirjallinen irtisanomisilmoitus minulle. Ja tosiaan mieluusti työnantaja haluaa tietää mahd. ajoissa, jotta tiedetään lähteä rekryämään uutta tekijää."

Ei siis puhettakaan, että miksi irtisanoudut, tai oletko nyt varma, tai mitään muutakaan houkuttelua/sitouttamisyritystä. "Paperi vaan mulle nii keritään lähtee kattoo seuraavaa liukuhihnalta" :cigarbeye: Noh näinhän asia menee terveydenhoitoalalla.
 
Kyselin esimieheltä, että olen miettinyt irtisanoutumista. Miten homma menisi? "Kyllä, kirjallinen irtisanomisilmoitus minulle. Ja tosiaan mieluusti työnantaja haluaa tietää mahd. ajoissa, jotta tiedetään lähteä rekryämään uutta tekijää."

Ei siis puhettakaan, että miksi irtisanoudut, tai oletko nyt varma, tai mitään muutakaan houkuttelua/sitouttamisyritystä. "Paperi vaan mulle nii keritään lähtee kattoo seuraavaa liukuhihnalta" :cigarbeye: Noh näinhän asia menee terveydenhoitoalalla.

Tätä olen itsekin ihmetellyt että kun olevinaan yrityksellä on pula työntekijöistä, mutta samaanaikaan kohdellaan työväkeä kuin karjaa. Onko se sitten oikeasti laskettu excelissä että tulee halvemmaksi kierrättää porukkaa miten sattuu kuin panostaa työolosuhteisiin? Tai että esihenkilöillä pitäisi vielä olla ripaus empaattisuuttakin, ehkä se on ainakin liikaa pyydetty.
 
Välillä kyllä tulee sellainen olo, että aika monessa yhteydessä mitään työvoimapulaa ei oikeasti ole olemassa vaikka sitä mediassa kovasti rummutetaan, tai ainakaan siinä määrin mitä annetaan ymmärtää. Voi olla, että tuo on jonkinlainen keino yrittää saada lisää ihmisiä kouluttautumaan alalle ja sitä kautta laskea työvoimakustannuksia. Ehkä nyt joitain poikkeuksia on, kuten terveydenhoitoala tällä hetkellä.
 
Kyselin esimieheltä, että olen miettinyt irtisanoutumista. Miten homma menisi? "Kyllä, kirjallinen irtisanomisilmoitus minulle. Ja tosiaan mieluusti työnantaja haluaa tietää mahd. ajoissa, jotta tiedetään lähteä rekryämään uutta tekijää."

Ei siis puhettakaan, että miksi irtisanoudut, tai oletko nyt varma, tai mitään muutakaan houkuttelua/sitouttamisyritystä. "Paperi vaan mulle nii keritään lähtee kattoo seuraavaa liukuhihnalta" :cigarbeye: Noh näinhän asia menee terveydenhoitoalalla.

Miksi pitäisi käyttää aikaa ja resursseja miettiessä miten just sut sais pysymään, kerta liukuhihnalta voi ottaa uuden kaverin sisään?
 
Miksi pitäisi käyttää aikaa ja resursseja miettiessä miten just sut sais pysymään, kerta liukuhihnalta voi ottaa uuden kaverin sisään?
Outoa kyllä jos oven takana on uusia jos kyse terveydenhoitoalasta. Ymmärrän kyllä näin muuten miksi ei yrittäisi houkutella pysymään - toki voi tiedustella syitä esim. mitä työnantaja olisi voinut tehdä, mutta jos työntekijä on jo miettinyt irtisanoutumista niin harvoin siinä enää mitkään almut ja leivän muruset auttaa pysymään kun henkilö luultavasti lähtee sitten vain hetkeä myöhemmin kuitenkin.
 
Tätä olen itsekin ihmetellyt että kun olevinaan yrityksellä on pula työntekijöistä, mutta samaanaikaan kohdellaan työväkeä kuin karjaa. Onko se sitten oikeasti laskettu excelissä että tulee halvemmaksi kierrättää porukkaa miten sattuu kuin panostaa työolosuhteisiin? Tai että esihenkilöillä pitäisi vielä olla ripaus empaattisuuttakin, ehkä se on ainakin liikaa pyydetty.

Itse myös pari päivää sitten irtisanouduin. Firmaan ei tahdo saada pysyvää osaavaa väkeä jäämään vaan lähinnä niitä jotka eivät mihinkään kelpaa. Muutenkin palkat todella alhaisia suhteuttaa vastaaviin firmoihin niin mikäs siinä. Onneksi pääsin parempiin hommiin ja alkaakin elokuussa uudessa kelpaa liiankin hyvin. Olisin hyväksynyt 200-300e palkan korotuksen ja jäänyt firmaan töihin vielä pitkäksi aikaa mutta ei makseta niin ei.
 
Kyselin esimieheltä, että olen miettinyt irtisanoutumista. Miten homma menisi? "Kyllä, kirjallinen irtisanomisilmoitus minulle. Ja tosiaan mieluusti työnantaja haluaa tietää mahd. ajoissa, jotta tiedetään lähteä rekryämään uutta tekijää."

Ei siis puhettakaan, että miksi irtisanoudut, tai oletko nyt varma, tai mitään muutakaan houkuttelua/sitouttamisyritystä. "Paperi vaan mulle nii keritään lähtee kattoo seuraavaa liukuhihnalta" :cigarbeye: Noh näinhän asia menee terveydenhoitoalalla.
Onko julkisen vai yksityisen puolen duuni?
 
Onko julkisen vai yksityisen puolen duuni?

Julkisen. En ole irtisanoutumista paljoa harrastanut. Io-techissä joskus on ollut keskustelua, että monia on pyydetty jäämään tai tarjottu enemmän palkkaa tms. Kaipa tuo riippuu sitten alasta millä on.
 
Julkisella on aika turha odotella parempia tarjouksia, ja oman kokemuksen perusteella sama juttu kyllä yksityiselläkin. Yksityiseltä kyllä useammin soitellaan sitten perään vähän myöhemmin.
 
Julkisen. En ole irtisanoutumista paljoa harrastanut. Io-techissä joskus on ollut keskustelua, että monia on pyydetty jäämään tai tarjottu enemmän palkkaa tms. Kaipa tuo riippuu sitten alasta millä on.
Ei kai julkisella puolella se lähiesimies voi tehdä yhtään mitään muutoksia mihinkään? Ylilääkärin sana on laki + palkka on se mikä se on ja mitään ei voi tehdä jos jotakuta alaista hatuttaa.
 
Julkisen. En ole irtisanoutumista paljoa harrastanut. Io-techissä joskus on ollut keskustelua, että monia on pyydetty jäämään tai tarjottu enemmän palkkaa tms. Kaipa tuo riippuu sitten alasta millä on.
Riippunee tosiaan alasta ja sitten myös ihan siitä työntekijästä, miten on hoitanut työnsä ja kuinka kannattava on firmalle. Itse kun ilmoitin vaihtavani työpaikkaa -21 lopussa niin esimieheni kyseli syytä tälle ja onko jotain millä saavat jäämään, lisää palkkaa tms. Keskustelu myös oli nopeasti ohi, kun syynä oli ihan tehtävän vaihto sellaiseen mitä heillä ei ollut edes mahdollista tarjota. Tosin yllätyksekseni, tämän jälkeen vielä kaksi ylempää esimiestä kysyivät lähdön syytä ja millä saisi jäämään, lopuksi vaan toivotettiin tervetulleeksi takaisin jos siihen päätyy, eli vissiin hommat tuli hoidettua ihan hyvin työnantajan mielestä.
 
Kyselin esimieheltä, että olen miettinyt irtisanoutumista. Miten homma menisi? "Kyllä, kirjallinen irtisanomisilmoitus minulle. Ja tosiaan mieluusti työnantaja haluaa tietää mahd. ajoissa, jotta tiedetään lähteä rekryämään uutta tekijää."

Ei siis puhettakaan, että miksi irtisanoudut, tai oletko nyt varma, tai mitään muutakaan houkuttelua/sitouttamisyritystä. "Paperi vaan mulle nii keritään lähtee kattoo seuraavaa liukuhihnalta" :cigarbeye: Noh näinhän asia menee terveydenhoitoalalla.

Lähtökysely saatetaan tehdä, ei juuri muuta. Veikkaan että julkisella / valtiolla on turha yrittää erota palkanylennyksen toiveessa. Tehtävien vaativuudet ja lähtöpalkat kun on aseteltu, ja naamakerroin (osaamistaso) määrittää palkasta loput. Itsekin valtiolla töissä, lähes 30v uran jälkeen alkaa olla jo vankka käsitys aiheesta ainakin oman työnantajan suunnalla.
 
Saako olla kaksi vakituista virkaa samaan aikaan, jos työt eivät ajoitu toistensa päälle?
 
Saako olla kaksi vakituista virkaa samaan aikaan, jos työt eivät ajoitu toistensa päälle?

Viroista riippuen viranhaltija saattaa olla joissain tapauksissa esteellinen hoitamaan ainakin osittain jompaa kumpaa virkaa.

Jos virkojen sijasta puhut tavallisista työsopimuksista niin lähinnä ongelmia voi tulla jos firmat ovat kilpailijoita keskenään.

Lähtökohtaisesti useammassa työssä voi olla samaan aikaan kunhan eivät häiritse toistensa suorittamista.
 
Viroista riippuen viranhaltija saattaa olla joissain tapauksissa esteellinen hoitamaan ainakin osittain jompaa kumpaa virkaa.

Jos virkojen sijasta puhut tavallisista työsopimuksista niin lähinnä ongelmia voi tulla jos firmat ovat kilpailijoita keskenään.

Lähtökohtaisesti useammassa työssä voi olla samaan aikaan kunhan eivät häiritse toistensa suorittamista.
Juu suorittavan tason tehtävässä ei luulis olevan esteellinen. Ehkä, julkinen sektori. Ei mitään kilpailuhommaa tms..
 
Työ jossa useita työpisteitä.

Olen töissä esim. maanantaina ja minulle kerrotaan, että torstaina menet tuonne muualle töihin, välissä vapaapäivä. Tämä on ok ja ilmiselvä, että olen siellä toisessa paikkaa klo 8.00

Mutta entä

Olen töissä paikassa A maanantaina, ja puhe että torstaina kanssa tänne paikkaan A ja vapailla välipäivät. Siinä sitten joku sairastuu paikassa B. Minun työpiste vaihdetaan paikkaan B.

Pitääkö minun seurata jotain työvuoroluetteloa vapaalta, että olen paikassa B esim. klo 8.00 töiden alkaessa?
Vai voinko mennä töihin paikkaan A klo 8.00, josta sitten siirtyä välittömästi paikkaan B?

Minulle syntyy kustannuksia siitä, että vaihdan toimipistettä ja aikaakin se vie (varusteet pitää hakea).

Vapaalla en periaatteessa ole käsittääkseni työnantajan käytettävissä.. Eli tällöin voisin mennä paikkaan A ?
Entä jos menen paikkaan B klo 8.00 ja ns. "omalla ajalla" haen ne varusteet tms. Pitäisikö ne ns. maksaa ylitöinä, siis se varusteidenhakuaika, että olen kohteessa B klo 8.00 kun työt alkaa?
KVTES
 
Työ jossa useita työpisteitä.

Olen töissä esim. maanantaina ja minulle kerrotaan, että torstaina menet tuonne muualle töihin, välissä vapaapäivä. Tämä on ok ja ilmiselvä, että olen siellä toisessa paikkaa klo 8.00

Mutta entä

Olen töissä paikassa A maanantaina, ja puhe että torstaina kanssa tänne paikkaan A ja vapailla välipäivät. Siinä sitten joku sairastuu paikassa B. Minun työpiste vaihdetaan paikkaan B.

Pitääkö minun seurata jotain työvuoroluetteloa vapaalta, että olen paikassa B esim. klo 8.00 töiden alkaessa?
Vai voinko mennä töihin paikkaan A klo 8.00, josta sitten siirtyä välittömästi paikkaan B?

Minulle syntyy kustannuksia siitä, että vaihdan toimipistettä ja aikaakin se vie (varusteet pitää hakea).

Vapaalla en periaatteessa ole käsittääkseni työnantajan käytettävissä.. Eli tällöin voisin mennä paikkaan A ?
Entä jos menen paikkaan B klo 8.00 ja ns. "omalla ajalla" haen ne varusteet tms. Pitäisikö ne ns. maksaa ylitöinä, siis se varusteidenhakuaika, että olen kohteessa B klo 8.00 kun työt alkaa?
KVTES
Mikä pointti noissa tuolileikeillä on? Miks jokaisella ei ole omaa paikkaa?
 
Työ jossa useita työpisteitä.

Olen töissä esim. maanantaina ja minulle kerrotaan, että torstaina menet tuonne muualle töihin, välissä vapaapäivä. Tämä on ok ja ilmiselvä, että olen siellä toisessa paikkaa klo 8.00

Mutta entä

Olen töissä paikassa A maanantaina, ja puhe että torstaina kanssa tänne paikkaan A ja vapailla välipäivät. Siinä sitten joku sairastuu paikassa B. Minun työpiste vaihdetaan paikkaan B.

Pitääkö minun seurata jotain työvuoroluetteloa vapaalta, että olen paikassa B esim. klo 8.00 töiden alkaessa?
Vai voinko mennä töihin paikkaan A klo 8.00, josta sitten siirtyä välittömästi paikkaan B?

Minulle syntyy kustannuksia siitä, että vaihdan toimipistettä ja aikaakin se vie (varusteet pitää hakea).

Vapaalla en periaatteessa ole käsittääkseni työnantajan käytettävissä.. Eli tällöin voisin mennä paikkaan A ?
Entä jos menen paikkaan B klo 8.00 ja ns. "omalla ajalla" haen ne varusteet tms. Pitäisikö ne ns. maksaa ylitöinä, siis se varusteidenhakuaika, että olen kohteessa B klo 8.00 kun työt alkaa?
KVTES
En ole asiantuntija, mutta mieleen vaan tuli että eikös sen työpaikan sijainnin tarkista aamulla parissa minuutissa, tuon voit varmaan ihan suoraan laskea työajaksi. Sitten vaan menee sille työpaikalle jonne on määrätty? Vai onko töissä joku kellokortti homma ja siitä syystä on mahdotonta laskea tuota työpaikan tarkistusta mukaan työaikaan?

Jos on joku tommonen kellokortti tsydeemi niin sit varmaan pitää kysyä työnantajalta et voidaanko laskea 5-15 minuuttia päivässä työpaikan tarkistamiseen joka aamu? Jos ei onnistu ni sit vaan marssiin siihen paikkaan milloin viimeksi sai komennuksen ja sieltä sitten siirtyy toiseen sijaintii työajalla jos tarpeellista.
 
Työ jossa useita työpisteitä.

Olen töissä esim. maanantaina ja minulle kerrotaan, että torstaina menet tuonne muualle töihin, välissä vapaapäivä. Tämä on ok ja ilmiselvä, että olen siellä toisessa paikkaa klo 8.00

Mutta entä

Olen töissä paikassa A maanantaina, ja puhe että torstaina kanssa tänne paikkaan A ja vapailla välipäivät. Siinä sitten joku sairastuu paikassa B. Minun työpiste vaihdetaan paikkaan B.

Pitääkö minun seurata jotain työvuoroluetteloa vapaalta, että olen paikassa B esim. klo 8.00 töiden alkaessa?
Vai voinko mennä töihin paikkaan A klo 8.00, josta sitten siirtyä välittömästi paikkaan B?

Minulle syntyy kustannuksia siitä, että vaihdan toimipistettä ja aikaakin se vie (varusteet pitää hakea).

Vapaalla en periaatteessa ole käsittääkseni työnantajan käytettävissä.. Eli tällöin voisin mennä paikkaan A ?
Entä jos menen paikkaan B klo 8.00 ja ns. "omalla ajalla" haen ne varusteet tms. Pitäisikö ne ns. maksaa ylitöinä, siis se varusteidenhakuaika, että olen kohteessa B klo 8.00 kun työt alkaa?
KVTES
Onko noilla paikoilla paljon eroa sijainnissa? Paikkaan A ajaa kotoasi tunnin ja paikkaan B kaksi tms? Eli ei voi aamulla tarkistaa, koska voisi olla että pitää herätä ja lähteä tuntia aikaisemmin jos pitääkin mennä kauemmaksi?

En nyt tiedä miten tämän oikeasti pitäisi mennä, mutta eikö helpoin olisi jos vaikka pomosi tai joku muu joka on asiassa vastuussa, lähettäisi sinulle vaikka edellisenä päivänä tekstarin "A" tai "B"? Menisi luokkaa 2 sekuntia tarkistaa minne pitää mennä, joten tuo nyt tuskin rasittaa vapaallaoloa juurikaan?

Toki jos paikkoja on Ö:hön asti ja työntekijöitä tuhansia niin ei oikein toimi kun ei millään kukaan ehtisi lähettää kaikkia viestejä. Mutta jos koskee vain muutamaa henkilöä niin sitten?
 
Onko noilla paikoilla paljon eroa sijainnissa? Paikkaan A ajaa kotoasi tunnin ja paikkaan B kaksi tms? Eli ei voi aamulla tarkistaa, koska voisi olla että pitää herätä ja lähteä tuntia aikaisemmin jos pitääkin mennä kauemmaksi?

En nyt tiedä miten tämän oikeasti pitäisi mennä, mutta eikö helpoin olisi jos vaikka pomosi tai joku muu joka on asiassa vastuussa, lähettäisi sinulle vaikka edellisenä päivänä tekstarin "A" tai "B"? Menisi luokkaa 2 sekuntia tarkistaa minne pitää mennä, joten tuo nyt tuskin rasittaa vapaallaoloa juurikaan?

Toki jos paikkoja on Ö:hön asti ja työntekijöitä tuhansia niin ei oikein toimi kun ei millään kukaan ehtisi lähettää kaikkia viestejä. Mutta jos koskee vain muutamaa henkilöä niin sitten?

Voi olla paljonkin eroa, joskus vähän ja joskus paljon. Oikeastaan suurin haitta on lähinnä siinä, että varusteet ovat monesti siellä "varsinaisessa työpisteessä", ja niitä pitää sitten lähteä hakemaan että töihin ehtii. Jos varusteita ei olisi (jääkiekkokassillista), niin mikäs siinä senkun ajelee paikkaan x.

Sen työpisteen tarkastamiseen menee kieltämättä minuutti kaks, mutta itse työpaikan työpisteen vaihtoon varusteiden hakuineen 20-60min. Erityisala.
 
Voi olla paljonkin eroa, joskus vähän ja joskus paljon. Oikeastaan suurin haitta on lähinnä siinä, että varusteet ovat monesti siellä "varsinaisessa työpisteessä", ja niitä pitää sitten lähteä hakemaan että töihin ehtii. Jos varusteita ei olisi (jääkiekkokassillista), niin mikäs siinä senkun ajelee paikkaan x.

Sen työpisteen tarkastamiseen menee kieltämättä minuutti kaks, mutta itse työpaikan työpisteen vaihtoon varusteiden hakuineen 20-60min. Erityisala.
Eikö tuo yksi kassillinen mene päivän päätteeksi auton perälle, jos tiedossa on paljon liikkumista eri pisteiden välillä? Vai onko esteenä jokin, esim. että samoja kamoja käyttää joku muukin ja ne ovat työnantajalle liian kalliita ostaa kullekin erikseen?
 
Työ jossa useita työpisteitä.

Olen töissä esim. maanantaina ja minulle kerrotaan, että torstaina menet tuonne muualle töihin, välissä vapaapäivä. Tämä on ok ja ilmiselvä, että olen siellä toisessa paikkaa klo 8.00

Mutta entä

Olen töissä paikassa A maanantaina, ja puhe että torstaina kanssa tänne paikkaan A ja vapailla välipäivät. Siinä sitten joku sairastuu paikassa B. Minun työpiste vaihdetaan paikkaan B.

Pitääkö minun seurata jotain työvuoroluetteloa vapaalta, että olen paikassa B esim. klo 8.00 töiden alkaessa?
Vai voinko mennä töihin paikkaan A klo 8.00, josta sitten siirtyä välittömästi paikkaan B?

Minulle syntyy kustannuksia siitä, että vaihdan toimipistettä ja aikaakin se vie (varusteet pitää hakea).

Vapaalla en periaatteessa ole käsittääkseni työnantajan käytettävissä.. Eli tällöin voisin mennä paikkaan A ?
Entä jos menen paikkaan B klo 8.00 ja ns. "omalla ajalla" haen ne varusteet tms. Pitäisikö ne ns. maksaa ylitöinä, siis se varusteidenhakuaika, että olen kohteessa B klo 8.00 kun työt alkaa?
KVTES

Tuossa tapauksessa työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa sinulle ennen seuraavan työvuorosi alkua, että miten toimitaan ja missä sinun pitää olla seuraavan vuoron alkaessa.

Jos sinulle ei ilmoiteta mitään vapaasi aikana, niin menet normaalisti paikkaan A vuorosi alkaessa, jos teillä ei ole sovittu mitään muuta työvuorojen seurannasta ( jotka nekin pitää ilmoittaa työntekijälle ennakkoon ).
Työajalla työnantaja voi sitten käskeä siirtymään pisteeseen B.

Toki jos olet joustava ja esihenkilön kanssa väleissä, niin haet varusteet ns. omalla ajalla ja olet valmiina paikassa B seuraavan vuorosi alkaessa.
Esihenkilön olisi tietysti sitten suotavaa muistaa tämä joustaminen jotenkin.

Mikä pointti noissa tuolileikeillä on? Miks jokaisella ei ole omaa paikkaa?

Tietty pooli tekijöitä ja monta työntekemispaikkaa, jolloin porukkaa pitää siirrellä paikkojen välillä tarpeen mukaan.
Nuo paikat eivät siis todennäköisesti ole ihan lähekkäin.
 
Tuossa tapauksessa työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa sinulle ennen seuraavan työvuorosi alkua, että miten toimitaan ja missä sinun pitää olla seuraavan vuoron alkaessa.

Jos sinulle ei ilmoiteta mitään vapaasi aikana, niin menet normaalisti paikkaan A vuorosi alkaessa, jos teillä ei ole sovittu mitään muuta työvuorojen seurannasta ( jotka nekin pitää ilmoittaa työntekijälle ennakkoon ).
Työajalla työnantaja voi sitten käskeä siirtymään pisteeseen B.

Toki jos olet joustava ja esihenkilön kanssa väleissä, niin haet varusteet ns. omalla ajalla ja olet valmiina paikassa B seuraavan vuorosi alkaessa.
Esihenkilön olisi tietysti sitten suotavaa muistaa tämä joustaminen jotenkin.



Tietty pooli tekijöitä ja monta työntekemispaikkaa, jolloin porukkaa pitää siirrellä paikkojen välillä tarpeen mukaan.
Nuo paikat eivät siis todennäköisesti ole ihan lähekkäin.

Jep. Mitenhän tuossa menisi "oikeaoppisesti" palkan maksu, jos vastaa puheluun jossa kerrotaan että työpiste vaihtuu ja järjestelee "omalla ajallaan" itsensä töihin jonnekin muualle klo 8.
Että kuuluisiko teoriassa tuosta korvata työaika, vai vaan kilometrit vai mitenhän se "oikeaoppisesti" menisi?
Lähinnä että siinä äkkiä ainakin 30min omaa aikaa menettää, kun niitä hyvää hyvyyttään tekee - ellei siitä sitten "palkita" jotenkin..
 
Jep. Mitenhän tuossa menisi "oikeaoppisesti" palkan maksu, jos vastaa puheluun jossa kerrotaan että työpiste vaihtuu ja järjestelee "omalla ajallaan" itsensä töihin jonnekin muualle klo 8.
Että kuuluisiko teoriassa tuosta korvata työaika, vai vaan kilometrit vai mitenhän se "oikeaoppisesti" menisi?
Lähinnä että siinä äkkiä ainakin 30min omaa aikaa menettää, kun niitä hyvää hyvyyttään tekee - ellei siitä sitten "palkita" jotenkin..

Oikeaoppinen korvaus tuosta työpisteen vaihdosta lyhyellä varoitusajalla olisi korvata todellinen varusteiden hakuun käytetty aika sekä kilometrit kotoa työntekemispaikalle A ja takaisin kotiin.

Yleensä "palkinto" tuollaisesta joustamisesta ja esihenkilön kanssa väleissä olemisesta on se, että joustoa löytyy myös toiseen suuntaan ja saa esimerkiksi pitää vapaapäiviä silloin kun tahtoo ja saa päättää loma-aikansaa vapaasti tai ainakin suhteellisen vapaasti.
Toki joillain työpaikoilla näitä osaavia ja joustavia muistetaan myös ( palkallisia ) ylitöitä ja hyviä "päivä täyteen" keikkoja jaellessa, myös jonkun extra kynätunnin voi toisinaan saada.
 
Ei todellakaan kannata käyttää omaa aikaa varusteiden hakuun ympäri kaupunkia vaan työajalla hoidetaan. Jos ei kerrota ajoissa että seuraava työvuoro onkin eri paikassa niin ei se työntekijän vika ole vaan työnantajan tehtävä hoitaa ne varusteet sinne tai sitten asianmukainen korvaus varusteiden hakemisesta.

Esim. yhdestä pienestä firmasta, jossa työtehtäviin kuului tuotteiden esillelaittoa eri ruokakaupoissa. Ohjeistus oli että omalla ajalla olisi pitänyt ajella kaupasta toiseen ja päivän aikana siitä tuli helposti useampi tunti. Kilometrit sentään maksettiin. Laitoin kyllä siirtymät ihan sujuvasti kaupoilta laskutettaviin tunteihin, en töissä ollessa ajele omalla ajalla.
 
Työ jossa useita työpisteitä.

Olen töissä esim. maanantaina ja minulle kerrotaan, että torstaina menet tuonne muualle töihin, välissä vapaapäivä. Tämä on ok ja ilmiselvä, että olen siellä toisessa paikkaa klo 8.00

Mutta entä

Olen töissä paikassa A maanantaina, ja puhe että torstaina kanssa tänne paikkaan A ja vapailla välipäivät. Siinä sitten joku sairastuu paikassa B. Minun työpiste vaihdetaan paikkaan B.

Pitääkö minun seurata jotain työvuoroluetteloa vapaalta, että olen paikassa B esim. klo 8.00 töiden alkaessa?
Vai voinko mennä töihin paikkaan A klo 8.00, josta sitten siirtyä välittömästi paikkaan B?

Minulle syntyy kustannuksia siitä, että vaihdan toimipistettä ja aikaakin se vie (varusteet pitää hakea).

Vapaalla en periaatteessa ole käsittääkseni työnantajan käytettävissä.. Eli tällöin voisin mennä paikkaan A ?
Entä jos menen paikkaan B klo 8.00 ja ns. "omalla ajalla" haen ne varusteet tms. Pitäisikö ne ns. maksaa ylitöinä, siis se varusteidenhakuaika, että olen kohteessa B klo 8.00 kun työt alkaa?
KVTES
KVTESsissä ja sen tulkinnassa on olemassa useita malliesimerkkejä, mutta kun mahdollisia skenaarioita on olemassa niin paljon -> Aina ei löydy vastaavaa.

Meillä asia on ratkaistu niin, että varsinainen työpaikka on varikko, josta varusteet haetaan. Ja sieltä työtunnit alkavat, lastataan tarvittavat työvälineet mukaan ja matkataan varsinaiseen työntekopisteeseen. Työnantajan ajalla ja kustannuksella.

Mutta ei tämäkään täysin ongelmaton ole, kun varsinkin pidempiaikaisessa kohteessa työssä tarvittavat vermeet on jo siellä työntekokohteessa niin ei tarvitse kulkea sen varikon kautta. Tällöin käytännöksi on muodostunut se, että joilla työmatka on lyhyempi varsinaiseen kohteeseen kuin varikolle -> He ovat siellä työntekopaikalla kun työaika alkaa.

Käytännön esimerkkinä: Kun työnantaja määräsi, että työkohteessa pitää olla työajan alkaessa, työnantajalle tuli maksettavaksi pidemmän työmatkan erotus ja matka-ajan palkka. Tämä johti siihen, että nyt pääasiassa sellaisissa kohteisa sinne valitaan sellainen työntekijä, jonka ei tarvi ajaa ensin väärään suuntaan 30 kilometriä ja sitten 30 kilometriä oikeaan suuntaan. Vaikka tuossakin tapauksessa työntekijällä olisi "oikeus" aloittaa työt sieltä työsopimuksessa sovitusta työnaloituspaikasta niin kyllä järkeäkin voi käyttää, varsinkin kun molemmat osapuolet asiasta "hyötyy".

Lähtökohtaisesti jos työssätarvittavia välineitä/tarvikkeita ei ole työntekopaikalla -> niin työnantajan kustannuksella ne on sinne hoidettava, joko työntekijä itse tai joku muu.
 
Itsellä myös edellä mainitun kaltainen duunipaikka. Eli osaajat siirtyy tekemään töitä milloin minnekkin missä on tarvetta. Kriittiset työpisteet miehitettävä ja poissaolon sattuessa työntekijät tietävät miltä pisteiltä siirrytään kriittisille ja kuka siirtyy. Työnantajan vastuulla on ilmoittaa työntekijöille että missä sijainti on jos tulee yllättäviä poissaoloja yms. Työntekijä muussa tapauksessa tulee töihin sinne missä olettaa töiden olevan. Jos siirtyminen tulee lyhyellä varoitusajalla pidemmän matkan päähän voi työt aloittaa varsinaiselta työpisteetä ja siirtymiseen käytetään työaikaa sekä työpaikan ajoneuvoa tai pistetään kilsat maksuun.

Voi olla niin että tuut töihin ja sit selviää että pitäisikin olla 100km päässä hommissa, no mikäpäs siinä on työajalla ajella tuollainen reissu. Jos taas tuo tulee työvuorolistaan merkattuna niin nuo työmatkat suoritetaan omalla ajalla.
 
Jos taas tuo tulee työvuorolistaan merkattuna niin nuo työmatkat suoritetaan omalla ajalla.
Onko teillä määritetty työntekijälle pääasiallinen toimipiste?

Kvtessissä on noihin selkeä ohjeistus eli kun työntekijällä on pääasiallinen toimipiste (eli yleensä se jossa eniten työtä suoritetaan) niin työmatka toiseen työvuorolistan kohteeseen suoritetaan omalla ajalla, mutta mahdollinen erotus työmatkassa korvataan työntekijälle.
Työntekijä menee aamulla omalla autolla kotoaan suoraan työpisteelle, joka ei ole hänen pääasiallinen toimipaikkansa. Tuleeko hänelle maksaa matkasta kilometrikorvaukset? (KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.)
 
Miten jengi selviää 2vuorotyöstä jossa työmatka 110km suuntaansa ja täten herätykset ihan vitusta ja väsymys ylipäätään? 3kk pitäisi kärsiä ennenkuin pääsee muuttamaan lähemmäs.
 
Miten jengi selviää 2vuorotyöstä jossa työmatka 110km suuntaansa ja täten herätykset ihan vitusta ja väsymys ylipäätään? 3kk pitäisi kärsiä ennenkuin pääsee muuttamaan lähemmäs.

Kärsimällä ja miettimällä, että aina vois olla pahemmin, tuo vois olla kolmivuoroa.
 
Onko teillä määritetty työntekijälle pääasiallinen toimipiste?

Kvtessissä on noihin selkeä ohjeistus eli kun työntekijällä on pääasiallinen toimipiste (eli yleensä se jossa eniten työtä suoritetaan) niin työmatka toiseen työvuorolistan kohteeseen suoritetaan omalla ajalla, mutta mahdollinen erotus työmatkassa korvataan työntekijälle.
Työntekijä menee aamulla omalla autolla kotoaan suoraan työpisteelle, joka ei ole hänen pääasiallinen toimipaikkansa. Tuleeko hänelle maksaa matkasta kilometrikorvaukset? (KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.)

Joo, tuo on selkeä jos jo tiedät edellisessä työvuorossa sen. Mutta entä jos se tieto tulee vapaalla, niin onko ok mennä sinne missä "piti olla". Voi olla isokin vapaa-ajan säästö, ja kilometrit ei sitä korvaa näillä hinnoilla.
 
Niin, vaikea laittaa puhelin pois illalla tai netflix kiinni. Jos mieluummin tykkää olla väsynyt niin eihän siinä, pannu kahvia kitusiin sitten aamulla :kahvi:

Unettomuushäiriöstä kärsivänä nuo neuvot onkin todella hyviä.
2b80aa.jpg
 
Niin, vaikea laittaa puhelin pois illalla tai netflix kiinni. Jos mieluummin tykkää olla väsynyt niin eihän siinä, pannu kahvia kitusiin sitten aamulla :kahvi:
Joo ja ihan kuin noi olis ne ainot syyt miksi on väsymystä :facepalm:
Vähän sama kun sanois masentuneelle että olet vaan pirteempi.
 
Julkisen. En ole irtisanoutumista paljoa harrastanut. Io-techissä joskus on ollut keskustelua, että monia on pyydetty jäämään tai tarjottu enemmän palkkaa tms. Kaipa tuo riippuu sitten alasta millä on.
Ei ole henkilökohtaista eikä keljuilua, mutta toki riippuu paljon työntekijästäkin, että haluaako työnantaja maanitella pysymään talossa, vai onko pelkästään iloinen kun pääsee eroon ilman hankalaa prosessia.:)
 
Onko teillä määritetty työntekijälle pääasiallinen toimipiste?

Kvtessissä on noihin selkeä ohjeistus eli kun työntekijällä on pääasiallinen toimipiste (eli yleensä se jossa eniten työtä suoritetaan) niin työmatka toiseen työvuorolistan kohteeseen suoritetaan omalla ajalla, mutta mahdollinen erotus työmatkassa korvataan työntekijälle.
Työntekijä menee aamulla omalla autolla kotoaan suoraan työpisteelle, joka ei ole hänen pääasiallinen toimipaikkansa. Tuleeko hänelle maksaa matkasta kilometrikorvaukset? (KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.)
Kyllä mutta ohje on myös että työmatkoja ei korvata pääsääntöisesti vaan talon autoa tulee käyttää jos se on mahdollista. Ja talon autoilla taas ei saa ajaa omalla ajalla jotta verottaja ei sitä katso verotettavaksi autoeduksi. Tämä on hieman hankalatulkintainen keissi.
 
Juu. Meillä talon autot on verottajan ohjeiden mukaisesti tiukasti porttien sisäpuolella työajan ulkopuolisen ajan. Poislukien päivystäjien autot, joilla ne on aina päivystysviikon 24/7.
Jos autoja olisi tarpeeksi niin kaikki ajot suoritettaisiin niillä, mutta kun työntekijöitä on enempi kuin autoja -> oman auton käytöstä maksetaan kilometrit.
Tuosta johtuen voi olettaa että aina kun ajat talon autoa niin olet myös palkkatyössä ;)

Täällä yksityinen puoli tulkitsee verottajan ohjeita hyvin laveasti eli työntekijät ajavat noilla firman autoilla työmatkansakin. Lähtökohtaisesti siitä syntyy verotettavaa etua, mutta lienevät tulkitsevan niin että välillä voi tulla ns hälytyskeikka esim putkimiehelle.
 
Väsymykseen ratkaisu on mennä ajoissa nukkumaan..

Olenkin mennyt 20.30-22.00 välillä (joskin unen saanti voi viivästyä), aikaisempi työ tam37 jonka rinnalla tämä tam27 tuntuu jumalaiselle, kyllä kai tähänkin tottuu vielä hakusessa kaikki. Puhelinta en katso enään kahdeksan jälkeen ja yleensä laittanut tvstä vilmin pyörimään ja uni tulee alta aika yksikön. Tuo aikainen nukkumaan meno sotii vain vanhoja tottumuksia vastaan.. Ennen aamutuuriin tyyliin 24-01 välillä nukkumaan pari hoo unta että rytmi pysyisi ilta-yö painossa. Nyt on täysin päinvastoin ettei tarvitse valvoa enään öitä. Tuotakin tein 8 vuotta niin kroppa meni kyllä sekasin.
 
Itse irtisanouduin työstäni 27.5 ajatuksena keskittyä oman tmi:n pyörittämiseen. Alunperin tarkoitus oli pyörittää sivutoimisena, mutta uuden esihenkilön tultua kuvioihin kestin hänen minulle kohdistettuja neuvoja kuukauden ja jätin lapun pöydälle. Kahden viikon irtisanomisajan tein töitä paremmin kuin hyvin ja asiakkaita myöten kaikki ihmetteli minkätakia minua ei yritetä saada jäämään sinne. Ihmettelin itsekin samaa, mutta mitään yritystä ei ollut kertaakaan. Uusi työntekijä palkattiin seuraavan viikon maanantaiksi. Kerkesin "lomailla" viikon, kunnes erään toisen firman omistaja tuli vastaan kun olin hoitamassa asioitani ja kysyi että milloin voin alottaa työt heillä? Pyysin aikaa harkita hetken, mutta nyt olen yli 500e paremmalla kuukausipalkalla samoissa hommissa kuin ennen, lisäksi pyöritän sivutoimisena tmi:ä. Lopputulemana ammattitaitoani arvostetaan, vaan eri firmassa kuin luulin.
 
Itse irtisanouduin työstäni 27.5 ajatuksena keskittyä oman tmi:n pyörittämiseen. Alunperin tarkoitus oli pyörittää sivutoimisena, mutta uuden esihenkilön tultua kuvioihin kestin hänen minulle kohdistettuja neuvoja kuukauden ja jätin lapun pöydälle. Kahden viikon irtisanomisajan tein töitä paremmin kuin hyvin ja asiakkaita myöten kaikki ihmetteli minkätakia minua ei yritetä saada jäämään sinne. Ihmettelin itsekin samaa, mutta mitään yritystä ei ollut kertaakaan. Uusi työntekijä palkattiin seuraavan viikon maanantaiksi. Kerkesin "lomailla" viikon, kunnes erään toisen firman omistaja tuli vastaan kun olin hoitamassa asioitani ja kysyi että milloin voin alottaa työt heillä? Pyysin aikaa harkita hetken, mutta nyt olen yli 500e paremmalla kuukausipalkalla samoissa hommissa kuin ennen, lisäksi pyöritän sivutoimisena tmi:ä. Lopputulemana ammattitaitoani arvostetaan, vaan eri firmassa kuin luulin.
Sehän meni paremmin kuin hyvin. Oliko tää uuden firman omistaja jostain kautta tuttu vai mitä kautta sana kulki?
 
Meillä uusi pikkupomo on tilannut työautoihin seurantalaitteet. Kysymys kuuluu, saako työntekijän sijaintia valvoa ilman työntekijän suostumusta?
Paikantaminen tai seuranta ei ole työtehtävien kannalta välittömästi tarpeellista. Hän näkee kalenterista jokaisen työntekijän kohteet missä hän kunakin päivänä on.
Oman käsitykseni mukaan tästä olisi ensin neuvoteltava sekä työnantajan tulee perustella seurannan tarpeellisuus.
 
Meillä uusi pikkupomo on tilannut työautoihin seurantalaitteet. Kysymys kuuluu, saako työntekijän sijaintia valvoa ilman työntekijän suostumusta?

En nyt tarkistanut mutta en usko. Toinen asia sitten työvälineiden suhteen, joita luultavasti saa valvoa vapaasti.
 
Meillä uusi pikkupomo on tilannut työautoihin seurantalaitteet. Kysymys kuuluu, saako työntekijän sijaintia valvoa ilman työntekijän suostumusta?
Paikantaminen tai seuranta ei ole työtehtävien kannalta välittömästi tarpeellista. Hän näkee kalenterista jokaisen työntekijän kohteet missä hän kunakin päivänä on.
Oman käsitykseni mukaan tästä olisi ensin neuvoteltava sekä työnantajan tulee perustella seurannan tarpeellisuus.

Ei ainakaan pelkällä ilmoituksella että nyt alkaa, kts. linkki
Työelämä | Tietosuojavaltuutetun toimisto

Työntekijöiden paikantaminen on teknistä valvontaa, joka tulee käydä läpi työpaikan yhteistoimintamenettelyissä. Paikantaminen on mahdollista, jos työnantajalla on siihen asiallinen peruste ja tarve. Paikantamiseen oikeuttavia perusteita voivat olla esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen sekä resurssien (kuten ajoneuvojen) kohdentaminen oikeaan paikkaan. Matkapuhelimen avulla tapahtuva paikantaminen vaatii sähköisen viestinnän palvelulain mukaisen suostumuksen.
(…)
 
Paikannetaanko tuossa työntekijää vai autoa ?
Sitä tässä haetaan. Paikannusta ei saa käyttää käsittääkseni työaikaseurantaan. Ainakaan ilman työntekijän suostumusta.
Tässä tapauksessa on kysymys periaatteesta, salattavaa ei ole mutta vituttaa jos ilman keskustelua tai suostumusta otetaan tällainen käytäntö käyttöön.
Laitteet oli ilmestyneet konttorille loman aikana. Kollegan mukaan laitteet tulevat "verottajan käyttöön" eli toimii ajopäiväkirjana. Epäilen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 795
Viestejä
4 499 130
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom