Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Huh, jos tekijä on noin tarkoittanut, niin sitten räsähdin minäkin ansaan. Silloin oikea vastaus olisi 50 %, eikä kukaan KapteeniTunkkia lukuunottamatta ole antanut sitä vastausta ainakaan ensimmäisenä vastauksenaan. Tunkillakin olisi silloin ollut väärät perustelut 50 %:lle ja hän korjasikin vastauksensa 1/3:aan.Kokeilkaapa jankata vielä siitä näkökulmasta että sanaa toinen onkin käytetty synonyymina sanalle jälkimmäinen![]()
Jep. Tilanne onkin eri sit, ku mietitään mikä on todennäköisyys perättäisille kruunuille. 100 kertaa putkeen on aika pieni todennäköisyys, mut 99 jälkeen seuraava on edelleen 50%.Tai jos sanoisin että heitin kolikkoa 99 kertaa ja tuli kruunu, mikä on todennäköisyys että myös seuraava heitto on kruunu?
Mielestäni todennäköisyys EI vähene, eli jos sanoisin että heitin 9 kertaa lanttia ja 9 näistä kerroista tuli kruunu, mikä on todennäköisyys että myös seuraava heitto on myös kruunu?
Tai jos sanoisin että heitin kolikkoa 99 kertaa ja tuli kruunu, mikä on todennäköisyys että myös seuraava heitto on kruunu?
Jos lähdetään tilanteesta että 50% mahdollisuudella heitosta tulee kruunu ja 50% mahdollisuudesta klaava eikä ole mitään mahdollisuutta että kolikko katoaa, jää kyljelleen tms..
Näitähän nostelevat lähes poikkeuksetta tyypit jotka ovat olleet siellä ”toisella foorumilla” asiasta pihalla kuin lumiukot, mutta sitten tulevat toiseen paikkaan briljeeraamaan ylivertaisella osaamisellaan.Onko Monty Hall ongelmasta kulunut jo tarpeeksi monta sivua että sen voi palauttaa uudelleen käsittelyyn?
Vai nostetaanko esiin joku todellinen klassikko, esim. lähteekö lentokone ilmaan liukuhihnalta?![]()
Näitähän nostelevat lähes poikkeuksetta tyypit jotka ovat olleet siellä ”toisella foorumilla” asiasta pihalla kuin lumiukot, mutta sitten tulevat toiseen paikkaan briljeeraamaan ylivertaisella osaamisellaan.
Tuossa ylempänä tulikin jo perusteluita miten ei nyt osu ihan samaan juttuun. Alkuperäisessä ongelmassahan lapset oli jo olemassa ja nyt vaan kysyttiin todennäköisyyksiä kahdelle pojalle kun paljastettiin että toinen oli jo poika.Mielestäni todennäköisyys EI vähene, eli jos sanoisin että heitin 9 kertaa lanttia ja 9 näistä kerroista tuli kruunu, mikä on todennäköisyys että myös seuraava heitto on myös kruunu?
Tai jos sanoisin että heitin kolikkoa 99 kertaa ja tuli kruunu, mikä on todennäköisyys että myös seuraava heitto on kruunu?
Jos lähdetään tilanteesta että 50% mahdollisuudella heitosta tulee kruunu ja 50% mahdollisuudesta klaava eikä ole mitään mahdollisuutta että kolikko katoaa, jää kyljelleen tms..
Tästähän tulee mieleen myös ketjun aihe. Tuollaisessa likakaivossa viihtyy geenialtaan sakeampi pääty. Muistan että tuohon foorumiin törmätessä jo ainakin kolmella vuosikymmenellä on päällimmäisenä tunteena epäusko. Meno aina ollut kuin Amerikassa.No kun Suomi24:ssä oli juttu ja ne käyttäjät ei uskonu, mikä on todennäköisyys vaikka niille sitä kuinka selitettiin ja väännettiin.
En ole eri mieltä ja sama vituttelee. Tosin nyt viitannet tapaus Matikaiseen, ja siinä artikkelissa ei ole lähteitä(tai ainakaan leipätekstissä lähdeviitettä) väitteelle sukulaisuussuhteesta, sekä tämä väite on lisätty IP-osoitteella suht äskettäin. Silloin Wikipedia on tosiaan aika paska lähde, samaa tasoa kuin räväpostaus.Jotka edelleen käyttää argumenttia "wikipediaan ei voi viitata, sitä voi kuka tahansa muokata".
Perkele viittaukset on olemassa
Toki, mutta Wikipedia tai mikään muukaan wikisivusto ei ole alkuperäinen lähde yhtään millekään ja samasta syystä se ei kelpaa lähteeksi missään tieteellisessä työssä. Joku foorumipostaus on tietenkin vähän eri asia, mutta silloinkin kannattaisi mieluummin linkittää siihen lähteeseen, johon se wiki viittaa esitetyn väitteen osalta, olettaen että siellä on lähde mainittuna.Jotka edelleen käyttää argumenttia "wikipediaan ei voi viitata, sitä voi kuka tahansa muokata".
Perkele viittaukset on olemassa
Wikipedia itsessään(kun jätetään käyttämättä suoraan sen käyttämiä lähteitä jotka voivat olla täysin valideja tai paskaa tai siltä väliltä) on vähän samantasoinen lähde kuin jokin populaari tietosanakirja. Siinä voi olla virheitä, vanhentunutta tietoa tai propagandaa. Se, että wikityyppisiä lähteitä voi kuka tahansa tai ainakin laajahko joukko muokata, paitsi heikentää myös parantaa tiedon laatua.Toki, mutta Wikipedia tai mikään muukaan wikisivusto ei ole alkuperäinen lähde yhtään millekään ja samasta syystä se ei kelpaa lähteeksi missään tieteellisessä työssä. Joku foorumipostaus on tietenkin vähän eri asia, mutta silloinkin kannattaisi mieluummin linkittää siihen lähteeseen, johon se wiki viittaa esitetyn väitteen osalta, olettaen että siellä on lähde mainittuna.
Hyvä lähde se jos vertaa ties mihin AI:n tuotokseen jota monet käyttää tiedon lähteenään aivan kritiikittömästi.Wikipedia itsessään(kun jätetään käyttämättä suoraan sen käyttämiä lähteitä jotka voivat olla täysin valideja tai paskaa tai siltä väliltä) on vähän samantasoinen lähde kuin jokin populaari tietosanakirja. Siinä voi olla virheitä, vanhentunutta tietoa tai propagandaa. Se, että wikityyppisiä lähteitä voi kuka tahansa tai ainakin laajahko joukko muokata, paitsi heikentää myös parantaa tiedon laatua.
Turvatilipetoksissa tekotavan yksityiskohdat vaihtelevat laajasti, mutta yhdistävänä piirteenä niissä näkyy varojen siirtäminen niin sanotulle turvatilille.
Poliisi muistuttaa, että pankeilla ei ole mitään turvatilejä. Pankit ja viranomaiset eivät myöskään koskaan pyydä pankkitunnuksia, ehdota lataamaan ohjelmistoja laitteelle tai kehota siirtämään varoja turvatoimena.
Turvatilipetoksessa uhrille luodaan kuva, että hänen rahansa olisivat vaarassa tilillä tapahtuvien epäilyttävien toimien takia. Uhri saadaan siirtämään rahat niin sanotulle turvatilille. Näin tiettävästi tapahtui myös Liikasen tapauksessa.
– Lähestulkoon kaikki ovat saaneet näitä huijauspuheluita. Tässä on elävä esimerkki siitä, että kuka tahansa voi mennä lankaan, sanoo MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén.
Eli ei muutako, sanoo soittajalle, että ahaa. Soitapa parin minuutin päästä uudelleen, kun tarkistan asian. Tai sit iha maalaisjärjellä, että jos on jotain epäilyttävää, nii miksi mulle soittelette ettekä tee mitään. Tili jäihin vaa, ku selvitellään asia.Turvatilipetos on yleensä sellainen, että huijari esittää pankin virkailijaa. Huijari lähestyy uhria puhelimitse tai sähköpostilla ja kertoo, että uhrin pankkitilillä on epämääräisiä tapahtumia ja rahat pitäisi äkkiä saada turvaan turvatilille.
– Luodaan paineen ja kiireen tuntu, että pitäisi toimia nopeasti, Lehtinen sanoo.
– Nämä puhelut ovat todella uskottavia ja rikolliset taitavia. Kiire, hätä ja paniikki, näillä rikolliset pelaavat, Palmén lisää.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.