Tyhmät ihmiset

[stumpu]

Menee ehkä aavistuksen ohi aiheen nyt.

Mutta joo, tämä analogista kelloa ymmärtämätön oli ihan totta, eikä mitään tornaria kuten epäiltiin Ellei sitten valehdellut kaikille.

Yksi toinenenkin inttituttu muistui nyt mieleen, ei varsinaisesti tyhmyyttä, kai, mutta rytmitajottumuutta.

Hän ei siis osannut kävellä tahdissa. Isä on myös kertonut, että heillä oli yksi samanlainen tapaus. Jalat ei siis niin millään mennyt tahtiin muiden kanssa, huvittavaa sinänsä, koska eihän tuo nyt kovin vaikeaa ole katsoa, että miten ne siinä edellä olevalla jalat menee Tästähän tuli sitten joskus kevyttä sanktiota.

Itse olin intissä -11. Isäni puolestaan joskus 70-luvulla. Rytmitajuttomuus lienee jokin ihan oikea ongelma ainakin, ei tyhmyyttä.
Kellon lukemisen, tai lukemattomuuden kyllä luen tyhmyydeksi.

 

[taski]

Näitä itsenäisyyspäivän paraateja katsoessa kyllä ei voi käsittää että miten ei voi osata porukka kävellä tahdissa. Se nyt on sentään aika pienestä kiinni, mutta eih...

 

[pertsavk]

Armeija on monelle paikka, jossa herää todellisuuteen että ihmisiä on oikeasti erilaisia. Siihen asti monet kulkevat kuplassa, jossa kaikilla lähellä olevilla on aika lailla samat lähtökohdat ja tausta ja siis lopputuloksetkin ovat samankaltaisia. Meillä oli kasarilla intissä todella hidas kaveri, valehtelematta kuola valui suupielestä. Ainoa aika kun siihen sai jotain eloa oli kun käsiteltiin aseita. Kellään ei ollut kuuskakkonen niin hyvässä kunnossa kuin sillä, ja silmät loisti niin kauan kuin ase oli kourassa. Kun pumpum meni telineeseen, se pieni älyn kipinä katosi ja siitä tuli taas tylsämielinen. Ja osui. Aina. Ihan sama oliko tuulta, räntää, puukkoja tai vanhoja akkoja tullut taivaalta, se ei ikinä missannut. Kysyin kerran siltä missä se oli oppinut ampumaan niin hyvin ja kaveri tuumasi että tuolla metissä, isi opetti..Kerran se meni valittamaan kun tuli ruma kasa. Liian iso reikä kuulemma. Kapiaiset sanoi että hyvähän tuo on, joistakin osumista on jopa hankala löytää omaa jälkeä. Jäbä vänkäsi niin kauan että sai uuden piipun. Kasa pieneni ja kaveri oli taas tyytyväinen. Sepä sitten katosikin jonnekin meidän sohlompien seasta melko varhaisessa vaiheessa.

 

[Bitutus]

Minunkin alaisena oli intissä tyyppi, joka ei osannut sitoa kengännauhoja. Se kaveri oli aika kuormittava tekijä, joten pyysin sille siirtoa hieman helpompiin tehtäviin. Noh se sitten päätyi mittausryhmään ja tuli esille uusi ongelma. Kaveri ei osannut hahmottaa suorinta reittiä metsässä, vaan käveli ihme siksakkia pisteestä A pisteeseen B. Ei siinä muuten mitään väärää ole, mutta kun se mittavaijeri meni samaa reittiä puiden ympäri. Silloin nuorena pojuna päättelin, että kyseessä taitaa olla jonkin sortin retardi, mutta näin myöhemmin ajateltuna kyseessä taisi olla todennäköisemmin dyspraksiasta kärsivä henkilö. Voisi selittää myös sen puutteelliset sosiaaliset taidot sekä ylihuolehtivaisen äidin, joka kyseli poikansa kuulumisten perään yksikön päivystäjältä. Sen äiti tosin oli aika hottis tapaus

Kymmenen pistettä siitä, että palveli kiltisti kuusi kuukautta. Lähtökohdat huomioon ottaen kovempi jätkä kuin ne ensimmäisen viikon jälkeen lopettaneet yhteensä.

 

[joo22]

Kyllähän digitaalisen kellon ymmärtämiseen tarvitaan se, että hahmotat vuorokauden rytmin joka näkyy analogisen kellon taulusta aika hyvin. Eli jos joku ei ymmärrä analogista mutta sanoo ymmärtävänsä digitaalista, hän ei ymmärrä mistä ne luvut koostuu. On tottunut vain äidin neuvosta (tai lastenkodin ohjaajan), että kello 05:00 tarkoittaa ruokailua ja kello x tarkoittaa että pitää mennä nukkumaan.

Miettikää btw jos jenkit olisivat keksineet kellon... "Kello on 1/8 yli 23.9837 kahvikuppia, puolijalkaa ja varvas AM".

 

[Mikkos]

Miettikää btw jos jenkit olisivat keksineet kellon... "Kello on 1/8 yli 23.9837 kahvikuppia, puolijalkaa ja varvas AM".

Noin se varmaan menis jos jenkit olis keksiny kellon.
Tosin, onhan se outoa että vuorokausi on jaettu 12/24h eikä loogisemmin 10/20h.. ja tunti on 60s eikä 100s.

 

[Edqar]

tunti on 60s eikä 100s.

Hmm

 

[ttppii]

Noin se varmaan menis jos jenkit olis keksiny kellon.
Tosin, onhan se outoa että vuorokausi on jaettu 12/24h eikä loogisemmin 10/20h.. ja tunti on 60s eikä 100s.

12/24 on paljon helpommin jaollinen eri luvuilla kuin kymmenkantaiset luvut. Pikemminkin on niin päin, että 12 kantainen lukujärjestelmä olisi toimivampi ja parempi melkein kaikessa kuin tämä 10 kantainen.

 

[Loisteho]

Nyt kun omille lapsille on koittanut opettaa kelloa, niin onhan se aivan käsittämättömän typerä laitos. Kun siinä ei ole mitään SI järjestelmään sopivaa logiikkaa (jako kymmenellä). Koita siinä sitten selittää, että miksi minuutteja on 60 tunnissa ja tunteja 24 päivässä. Ja miksi kello on kaksi kertaa päivässä tasan kuusi. Olen pyrkinyt lapsille opettaa asioita aina edes jonkin loogisen päättelyn kautta, mutta kellon kanssa se ei onnistu..Tässähän tulee itsekin hulluksi mokoman paskeen kanssa. Miksei 24 h analoginen kello ole yleistynyt?

Jep, olen insinööri. Mutta olenko tyhmä?

Yksi käsittämätön kellojen logiikka on myös se, että vuorokausi alkaa kello kaksitoista ja sen jälkeen tulee mm. kello vartin yli kaksitoista. Kellossa, jossa on vain kaksitoista tuntia, päivä siis alkaa luvulla joka on yli kaksitoista. 24h kellossa vuorokausi alkaa sentään loogisesti 00:00 ja päättyy 23:59. Olisihan se nyt todella typerää jos päivä alkaisi klo 24:00 ja vartin myöhemmin kello olisi 24:15.

 

[Mikkos]

Hmm

Perjantai

 

[sakukakkala]

12/24 on paljon helpommin jaollinen eri luvuilla kuin kymmenkantaiset luvut. Pikemminkin on niin päin, että 12 kantainen lukujärjestelmä olisi toimivampi ja parempi melkein kaikessa kuin tämä 10 kantainen.

Epäilen, olisiko antaa käytännön esimerkkejä?

 

[awde]

Epäilen, olisiko antaa käytännön esimerkkejä?

3, 4 ja 6.

 

[sakukakkala]

3, 4 ja 6.

Kerro toki lisää. (onkohan tästäkin jo ketju olemassa?)

 

[Kautium]

Kerro toki lisää. (onkohan tästäkin jo ketju olemassa?)

https://fi.quora.com/Miksi-päivä-on...a-olisi-esimerkiksi-20-hiukan-pidempää-tuntia

Kyse on hyvin vanhasta käytännöstä, joka perustuu kantalukuihin 12 ja 60. Meille kantaluku 10 on kovin luonnollinen, onhan meillä kymmenen sormea. Mutta 10 ei ole jaollinen kuin viidellä ja kahdella. Sen sijaan 12 on jaollinen kahdella, kolmella, neljällä ja kuudella, joten se on mukavampi kantaluku. 60 tulee kantaluvuksi niin, että halutaan jaolisuus vielä viidelläkin. Myös 20 on ollut käytössä kantalukuna, vähän niin kuin kysymyksessäsi vihjaistaan. Monissa kielissä näkyy yhä jälkiä näistä vanhoista kantaluvuista, kuten sana “tusina” tarkoittamassa kahtatoista.

Vuorokausi jaettiin kahteen aikoinaan kahteen osaan, valoisaan ja pimeään. Näistä kumpikin jaettiin 12 osaan eli tuntiin. Tunnin pituus hieman vaihteli vuodenajan mukaan, mutta Babyloniassa, josta nämä ovat kotoisin, ero on sen verran pieni, että siitä ei tuohon aikaan tullut mitään ongelmia.

Kun tunti sitten haluttiin jakaa pienempiin osiin, käytettiin tässä kantalukuna kuuttakymmentä. Näin päädyttiin minuuttiin (minuta prima, ensimmäinen pieni osa); se sitten jaettiin vielä kerran ja saatiin sekunti (minuta secunda, toinen pieni osa). Tuokin on joskus jaettu vielä kuudellakymmenellä ja saatu minuta tertia, mutta sen käytöstä on sentään luovuttu.

Ranskan vallankumouksen aikaan otettiin käyttöön 10-tuntinen vuorokausi. Siinä jokainen tunti jakautui 100 minuuttiin ja minuutti 100 sekuntiin. Vaikka esimerkiksi metri ja kilogramma jäivät käyttöön, tuo aikauudistus ei jäänyt pysyväksi.

Nyt muuttaminen olisi hyvin vaikeaa, koska sekunnin pituus on SI-järjestelmässä sidottu hyvin tarkkaan, ja siihen taas perustuu niin moni asia, että sekuntia ei voi muuttaa. Vuorokaudessa on 86400 sekuntia. Jos vuorokaudessa olisi 10 tuntia, pitäisi tunnin pituus olla 8640 sekuntia . Minuutteja ei oikein voisi olla sataa minuttia yhtä tuntia kohti, koska silloin minuutin pituus olisi 86,4 sekuntia, joka ei oikein tunnu luontevalta. Jos tunnissa olisi 10 minuttia, olisi yksi minuutti 894 sekuntia eli melkein 15 nykyminuuttia. Ehdottamallasi 20 tunnilla nuo luvut puolittuisivat.

Joten tässä nyt sitten ollaan, eikä mahdollisuutta vaihtamiseen käytännössä ole.

 

[sakukakkala]

Toki tämä oli tiedossa mutta ei sillä erilaisella numerojärjestelmällä ole mitään merkitystä jos sulla on vaikka 7 omenaa jotka pitää jakaa kolmeen osaan, 2€:lla saat kolme suklaapatukkaa tai kolmen metrin patonki pitäisi jakaa kolmeentoista osaan. Wikipedian perusteella isoimmat syyt siirtyä 12-järjestelmään 10-järjestelmästä ovat juuri noissa jenkkien surkeissa mitta-, massa- ja tilavuusyksiköissä missä on paljon tuollaisia nyrkillä jaettavia lukuja kun siirytään jaloista unsseihin ja kyykkyhyppymittoihin. Sattuneesta syystä kutsuivatkin aikoinaan 12-järjestelmää tusinasysteemiksi.

 

[JormaMela]

Toki tämä oli tiedossa mutta ei sillä erilaisella numerojärjestelmällä ole mitään merkitystä jos sulla on vaikka 7 omenaa jotka pitää jakaa kolmeen osaan, 2€:lla saat kolme suklaapatukkaa tai kolmen metrin patonki pitäisi jakaa kolmeentoista osaan. Wikipedian perusteella isoimmat syyt siirtyä 12-järjestelmään 10-järjestelmästä ovat juuri noissa jenkkien surkeissa mitta-, massa- ja tilavuusyksiköissä missä on paljon tuollaisia nyrkillä jaettavia lukuja kun siirytään jaloista unsseihin ja kyykkyhyppymittoihin. Sattuneesta syystä kutsuivatkin aikoinaan 12-järjestelmää tusinasysteemiksi.

Tottakai on merkitystä. Mitä enemmän yhteisiä tekijöitä, sitä helpompaa on lukujen jakaminen.

Tässä hieman höpinää asiasta.

 

[sakukakkala]

En ajatellutkaan ihan loppuun asti

 

[Erkki_erikeepperi]

Onhan näitä erilaisten järjestelmien jäänteitä yhteiskunnassa edelleen läsnä, tuumia ja jalkojakin käytetään Suomessakin erinäisissä yhteyksissä, etenkin tuumia. Mulla on itse asiassa välittömässä näkökentässä ainakin kymmenkunta tuumakoon esinettä...

Jossei edes tuumista "päästä eroon", niin aika hiljaista pitelee, että olisi mitään toivoa koskaan kelloa muuttaa 10-järjestelmään tai siirtyä yhteiskunnassa muuten 12-järjestelmään.

Toisaalta binaarijärjestelmä ja heksadesimaalijärjestelmä ovat arkea tietyissä yhteyksissä...

 

[dominik]

Onhan näitä erilaisten järjestelmien jäänteitä yhteiskunnassa edelleen läsnä, tuumia ja jalkojakin käytetään Suomessakin erinäisissä yhteyksissä, etenkin tuumia. Mulla on itse asiassa välittömässä näkökentässä ainakin kymmenkunta tuumakoon esinettä...

Jossei edes tuumista "päästä eroon", niin aika hiljaista pitelee, että olisi mitään toivoa koskaan kelloa muuttaa 10-järjestelmään tai siirtyä yhteiskunnassa muuten 12-järjestelmään.

Tuumista nyt ei varmaan eroon päästä tavaroissa, joilla on historian painolasti takana, kuten näyttöruudut ja vanteet. Ne nyt ei sentään arkielämään vaikuta, eikä ole mitään tarvetta niiden mittaustapaa alkaa muuttamaan. Putkihommissa tuumat ikävästi mukana roikkuu, eikä ne näytä edes uusien laitteiden myötä vähenevän, ja siellä ne eniten vituttaa.

Jalkamittoja ei tule Suomessa mieleen muista, kuin merikonteista puhuttaessa.

 

[kilroy1]

Tuumista nyt ei varmaan eroon päästä tavaroissa, joilla on historian painolasti takana, kuten näyttöruudut ja vanteet. Ne nyt ei sentään arkielämään vaikuta, eikä ole mitään tarvetta niiden mittaustapaa alkaa muuttamaan. Putkihommissa tuumat ikävästi mukana roikkuu, eikä ne näytä edes uusien laitteiden myötä vähenevän, ja siellä ne eniten vituttaa.

Jalkamittoja ei tule Suomessa mieleen muista, kuin merikonteista puhuttaessa.

Toi renkaiden kokomerkintä on kyllä yks kompromissi missä on otettu kaikki mittayksiköt otettu mukaan ettei ketään sorsita.

Koko=tuumissa
Leveys=milleissä
Profiilikorkeus= prosentteina (leveydestä)
Kuormitus= jotkut kaksi numeroa ilman logiikkaa
Nopeus luokka= päästä keksitty kirjain ilman logiikkaa
Olisihan tohon vielä jonkun luokan voitu laittaa merimaileina tai asennuspuoleksi vaikka tyyrpuuri

Fillarirenkaat ovat vielä pahempi sekasotku.

LVI/paineilmsmapuolella tuumat ovat kanssa täysin turha jäänne..

 

[Hyrava]

Fillarirenkaat ovat vielä pahempi sekasotku.

Juu, ensimmäistä kertaa fillarin kumia vaihtaessa oli aikalailla pihalla kun eri merkintätapojakin tuntui olevan kourallinen. Piti kaiken maailman vertailutaulukoista ihmetellä mikä koko on sopiva. Nykyään sentään on netti niin saa äkkiä googlattua yhteensopivat variaatiot mutta silloin joskus 90-luvun puolella ei vielä ollut nettiä aina saatavilla taikka kaikkea tietoa netistäkään saatavilla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jalkamittoja ei tule Suomessa mieleen muista, kuin merikonteista puhuttaessa.

Ilmailussa jalkojen käyttö on kansainvälinen standardi (korkeuden määrittelyssä) paitsi joissakin ex. neukkumaissa.

 

[Mövenpick]

Kuormitus= jotkut kaksi numeroa ilman logiikkaa
Nopeus luokka= päästä keksitty kirjain ilman logiikkaa

On näilläkin jollakin tavalla logiikkaa takanaan, mutta historian ja kompromissien sävyttämänä.

Kantavuus on suhteellista eli riiippuu monesta tekijästä. Alunperin ristikudosrenkailla tämä tuli laskosmäärän kautta (aina parillinen) eli 2=A, 4=B, 6=C jne., mutta kun kudosrakenteet kehittyivät niin piti merkkailla millä tavalla ne vastasivat tuota järjestelmää. Vyörenkailla tämä ei sitten ollut enää millään tavalla relevanttia. Rengashan ei tavallaan painoa kannattelekaan vaan sen sisällä oleva ilmamäärä (vrt. tyhjän renkaan kantokyky). Eli "samasta" renkaasta voitiin vahvistusten myötä tehdä eri kantavuusluokkia ts. sopivia johonkin määriteltyyn paineluokkaan (kg/cm^2-väli tai -arvo).

Alun kuormitustaulukot riipuivat nopeudesta eli kantavuus oli rajattu johonkin kattonopeuteen. Sittemmin rengaskehityksen myötä rippuuvuussuhteen todettiin olevan tilavuuden, rengaspaineen ja poikkeaman funktio. Lähinnä tämä on merkityksellistä raskaassa liikenteessä, kun vaihteluvälit ovat suurempia, mutta toki samat lainalaisudet pätevät henkilöautoissakin. Kuormituksessa paunavammaiset aikoinaan vastustivat kilogrammasidonnaisuutta (minkä indeksiluku toki häivyttää) ja toisaalta kun tuo kantavuus ei ole absoluuttista vaan muista tekijöistä riippuvaan niin jokin yksittäinen painoyksikkölukema olisi hieman harhaanjohtavakin.

Esimerkki kantavuustaulukosta paunoissa:

Spoileri

Indeksille haluttiin jollain tavalla järkevä asteikko (numeromäärä ja mitä lukuväli edustaa), joten se päätettiin sovittaa Renardin (80) sarjaaan, missä 45 kg (100 lbs) asetettiin kantavuusindeksin nolla-arvoksi.

Nopeusluokan osalta S = Speed, H = High speed ja V = Very high speed jonkin vanhan jenkkistandardin mukaan, mutta tämä oli sidoksissa vanteen kokoon. Varsin sekava järjestelmä mutta osa logiikasta säilyttäen Euroopassa päätettiin että S=180 km/h ja H=210 km/h. (V oli lähinnä kuriositeetti, eli erityisesti joihinkin urheiluautoihin tehtäviä erikoisrenkaita, mille ei nähty tarvetta sisällyttä standardoitiin.) Tähän on sitten lyöty muut kirjaimet aakosjärjestyksessä 10 km/h:n välein (pl. helposti numeroihin sekoitettavat I ja O jätettiin pois) ja laajennettu asteikkoa vähitellen. Mistä päästään siihen, että aakosia ei riitä ihan loppuun asti. Eli B=50 km/h ja koska erikoistarkoituksiin (maatalous, teollisuus) on hitaampiakin laitteita renkaineen niin A on jaoteltu 5 km/h:n välein: A1=5 km/h, ..., A9=45 km/h. Myöhemmin on myös tuonne yläpäähän tarvittu jatkoa ja saatu kunnon sekasotku kirjaimista, kun se "H" on välissä sotkemassa, päätettiin edetä 30 km/h:n välein ja X-kirjain ei jollekin rengasvalmistajalle kelvannut ylipäätään.

Tämä siis lähinnä ETRTO:n (The European Tyre and Rim Technical Organisation) näkökulmasta katsottuna.

 

[Pow_82]

On näilläkin jollakin tavalla logiikkaa takanaan, mutta historian ja kompromissien sävyttämänä.

Kantavuus on suhteellista eli riiippuu monesta tekijästä. Alunperin ristikudosrenkailla tämä tuli laskosmäärän kautta (aina parillinen) eli 2=A, 4=B, 6=C jne., mutta kun kudosrakenteet kehittyivät niin piti merkkailla millä tavalla ne vastasivat tuota järjestelmää. Vyörenkailla tämä ei sitten ollut enää millään tavalla relevanttia. Rengashan ei tavallaan painoa kannattelekaan vaan sen sisällä oleva ilmamäärä (vrt. tyhjän renkaan kantokyky). Eli "samasta" renkaasta voitiin vahvistusten myötä tehdä eri kantavuusluokkia ts. sopivia johonkin määriteltyyn paineluokkaan (kg/cm^2-väli tai -arvo).

Alun kuormitustaulukot riipuivat nopeudesta eli kantavuus oli rajattu johonkin kattonopeuteen. Sittemmin rengaskehityksen myötä rippuuvuussuhteen todettiin olevan tilavuuden, rengaspaineen ja poikkeaman funktio. Lähinnä tämä on merkityksellistä raskaassa liikenteessä, kun vaihteluvälit ovat suurempia, mutta toki samat lainalaisudet pätevät henkilöautoissakin. Kuormituksessa paunavammaiset aikoinaan vastustivat kilogrammasidonnaisuutta (minkä indeksiluku toki häivyttää) ja toisaalta kun tuo kantavuus ei ole absoluuttista vaan muista tekijöistä riippuvaan niin jokin yksittäinen painoyksikkölukema olisi hieman harhaanjohtavakin.

Esimerkki kantavuustaulukosta paunoissa:

Spoileri

Indeksille haluttiin jollain tavalla järkevä asteikko (numeromäärä ja mitä lukuväli edustaa), joten se päätettiin sovittaa Renardin (80) sarjaaan, missä 45 kg (100 lbs) asetettiin kantavuusindeksin nolla-arvoksi.

Nopeusluokan osalta S = Speed, H = High speed ja V = Very high speed jonkin vanhan jenkkistandardin mukaan, mutta tämä oli sidoksissa vanteen kokoon. Varsin sekava järjestelmä mutta osa logiikasta säilyttäen Euroopassa päätettiin että S=180 km/h ja H=210 km/h. (V oli lähinnä kuriositeetti, eli erityisesti joihinkin urheiluautoihin tehtäviä erikoisrenkaita, mille ei nähty tarvetta sisällyttä standardoitiin.) Tähän on sitten lyöty muut kirjaimet aakosjärjestyksessä 10 km/h:n välein (pl. helposti numeroihin sekoitettavat I ja O jätettiin pois) ja laajennettu asteikkoa vähitellen. Mistä päästään siihen, että aakosia ei riitä ihan loppuun asti. Eli B=50 km/h ja koska erikoistarkoituksiin (maatalous, teollisuus) on hitaampiakin laitteita renkaineen niin A on jaoteltu 5 km/h:n välein: A1=5 km/h, ..., A9=45 km/h. Myöhemmin on myös tuonne yläpäähän tarvittu jatkoa ja saatu kunnon sekasotku kirjaimista, kun se "H" on välissä sotkemassa, päätettiin edetä 30 km/h:n välein ja X-kirjain ei jollekin rengasvalmistajalle kelvannut ylipäätään.

Tämä siis lähinnä ETRTO:n (The European Tyre and Rim Technical Organisation) näkökulmasta katsottuna.

Kiitos selvennyksestä, en tosin tajunnut varmaan puoliakaan (tyhmyys?)

Keksin juuri uuden nerokkaan järjestelmän nopeusluokan ilmoittamiseen: Kirjoitetaan renkaan kylkeen maksiminopeus kilometreinä tunnissa. Sen yksikönkin voi printata siihen perään, niin ei tule epäselvyyksiä. Pohdin asiaa vielä hiukan pidemmälle ja keksin järjestelmän painoluokille: Kirjoitetaan renkaan kylkeen paljonko sen kantavuus on kiloina. Tämä ei tietysti ole ihan näin yksinkertaista, pitää sopia standardipaine, jolla kantavuus ilmoitetaan. Olkoon vaikka 3 bar?

Eikö näitä ns systeemejä tosiaan voi nykymaailmassa standardoida ja vaihtaa järkeviksi?

 

[dominik]

Yksi, mitä en kanssa ymmärrä, kun lääkkeissä alettiin käyttämään IU eli kansainvälisiä yksiköitä. Oliko µg liian vaikea käsite jenkeille, niin piti kompromissina ottaa käyttöön yksikkö, josta ei kukaan maallikko ymmärrä mitään. IU:t heittelee ainesosittain, mutta kuitenkin pohjautuu johonkin mikrogrammamäärään.

 

[Ragnarök-]

Yksi, mitä en kanssa ymmärrä, kun lääkkeissä alettiin käyttämään IU eli kansainvälisiä yksiköitä. Oliko µg liian vaikea käsite jenkeille, niin piti kompromissina ottaa käyttöön yksikkö, josta ei kukaan maallikko ymmärrä mitään. IU:t heittelee ainesosittain, mutta kuitenkin pohjautuu johonkin mikrogrammamäärään.

Amerikkalaisille on monetkin asiat hyvin vaikeita, metrijärjestelmää pilkataan tai pidetään abouttiarallaa saatanan keksintönä, mutta kysypäs jenkiltä vaikka paljonkos on yksi maili jalkoina tai joku muu vastaava muuntohomma

 

[Antti Alien]

Yksi, mitä en kanssa ymmärrä, kun lääkkeissä alettiin käyttämään IU eli kansainvälisiä yksiköitä. Oliko µg liian vaikea käsite jenkeille, niin piti kompromissina ottaa käyttöön yksikkö, josta ei kukaan maallikko ymmärrä mitään. IU:t heittelee ainesosittain, mutta kuitenkin pohjautuu johonkin mikrogrammamäärään.

IU:n tarkoitus on määrittää valmisteen "tehoa", eli eri valmisteille, jotka muuttuvat lopulta kehossa tietyksi biologisesti vaikuttavaksi aineeksi, on määritetty muuntokertoimet, ja näin eri valmisteita pitäisi voida vertailla keskenään.

En tosin keksi montaakaan sellaista valmistetta, jossa vaikuttava aine olisi eri muodossa. Wikipedia osasi antaa esimerkkeinä vain A- ja E -vitamiinit. Kun lisäksi eri aineita ei voi verrata toisiinsa edes sen vertaa, että tietäisi onko normaali annos 100 vai 10000 yksikköä, joutuu joka aineen määrät muistamaan joka tapauksessa. Yhtä hyvin voisi vain sopia standardimuodon joka aineelle ja ilmoittaa sen määrät standardia vastaavana pitoisuutena.

 

[joo22]

mutta kysypäs jenkiltä vaikka paljonkos on yksi maili jalkoina tai joku muu vastaava muuntohomma

Tai vaikkapa jos pöydällä on pala kokaiinia, paljonko sen paino on paunoina? Kiloina tietäisivät heti. Jännä miten kilot ovat ujuttautuneet jenkkien tajuntaan vasta huumeiden kautta.

 

[?..]

Tai vaikkapa jos pöydällä on pala kokaiinia, paljonko sen paino on paunoina? Kiloina tietäisivät heti. Jännä miten kilot ovat ujuttautuneet jenkkien tajuntaan vasta huumeiden kautta.

Onhan siellä myös esim 5 K runit. Joka sinäänsä kanssa naurettava. Tarkoittavat sillä 5 km juoksumatkaa mutta eivät ymmärrä, että pelkkä 5 kilo ei ole mikään matkan pituus.

Toinen missä sekoittavat asiat on heidän "kalori" jolla tarkoittavat kilokaloria.

 

[veikkaaja]

Pohdin asiaa vielä hiukan pidemmälle ja keksin järjestelmän painoluokille: Kirjoitetaan renkaan kylkeen paljonko sen kantavuus on kiloina.

Ainakin raskaassakalustossa lukee se kantavuus kiloina. Tarkistin itse juuri, niin tossa nupissa kun on 12 rengasta, niin kaikissa lukee tuo kantavuus.
Raskaissa se onkin tietysti kyllä tärkeä, jos on vaikka 9t(tai isompi) etuakseli, niin sillä 4250kg renkaalla per puoli ei ihan täyty tuo 9tn..

 

[Tzandels]

Tai vaikkapa jos pöydällä on pala kokaiinia, paljonko sen paino on paunoina? Kiloina tietäisivät heti. Jännä miten kilot ovat ujuttautuneet jenkkien tajuntaan vasta huumeiden kautta.

Kilojen käsittäminen on vaatinut tajunnan laajentamista.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eikös USA:n armeija käytä metristä järjestelmää? Sekä 24 tunnin kelloa...

 

[Cave_man_X]

Joku idootti oli hajoittanut Kangasalan uimahalli Kuohussa löylykauhan ja yhden suihkun säätimen, prkl tuli vaan kylmää vettä hanasta.

Kerran sanoin Bishnar isälle kun hänen lapsensa leikkivät kauhalla. Isä sanoi no, ne on niin vahvoja. Siis lapset. Ei prkl mitä vatiaivoja...

Lapset on lapsia, mutta kukaan ei valvo mitä kullannuput tekee...

 

[dude86]

Menee ehkä aavistuksen ohi aiheen nyt.

Mutta joo, tämä analogista kelloa ymmärtämätön oli ihan totta, eikä mitään tornaria kuten epäiltiin Ellei sitten valehdellut kaikille.

Yksi toinenenkin inttituttu muistui nyt mieleen, ei varsinaisesti tyhmyyttä, kai, mutta rytmitajottumuutta.

Hän ei siis osannut kävellä tahdissa. Isä on myös kertonut, että heillä oli yksi samanlainen tapaus. Jalat ei siis niin millään mennyt tahtiin muiden kanssa, huvittavaa sinänsä, koska eihän tuo nyt kovin vaikeaa ole katsoa, että miten ne siinä edellä olevalla jalat menee Tästähän tuli sitten joskus kevyttä sanktiota.

Itse olin intissä -11. Isäni puolestaan joskus 70-luvulla. Rytmitajuttomuus lienee jokin ihan oikea ongelma ainakin, ei tyhmyyttä.
Kellon lukemisen, tai lukemattomuuden kyllä luen tyhmyydeksi.

Omaa tahtia menin itsekin. Vaihtelevat tahtia välillä vittuillessaan ja jalat on aika eripituisia siinäkin ryhmässä. Rumpujen soitto on täysi mahdottomuus, rytmitajua ei ole. Ei kaikilla nyrkkeilyn ristiaskeletkaan tule luonnostaan.

 

[Mikkos]

Mulle digitaalikello on hankala. Osaan tottakai lukee sitä, mutta ajan hahmottaminen siitä ei ole niin helppoa kuin analogisesta. Ostin analogikellon jälkeen digitaalirannekkeen ja ainakin kaksi kertaa sen jälkeen laitoin parkkikiekon väärin. Esimerkiks jos digi näyttää 14.30 ni saatoin laittaa parkkikiekkoon ajattelematta 4.30. Analogikellon kanssa ei ole samaa ongelmaa. Samoin sekunttien seuraaminen on hankalaa. Jos esim pitää jotain tehdä 1,5min ni digitaalikellon kanssa toi ei oikein taho onnistua. Sitten pitikin hommaa älykello mihin sai analogisen taulun sekunttiviisarilla. Sillä homma toimii ns. ajattelematta. Mulla varmaan on enemmän visuaalinen muisti kuin numeropohjainen. Tiiä häntä.

 

[Mövenpick]

Kellon katsominen on kanssa sellainen automaatio, että kun joku kysyy sen jälkeen mitä kello on, niin välillä ei ole hajuakaan.

 

[Tonnin Seteli]

Jalkamittoja ei tule Suomessa mieleen muista, kuin merikonteista puhuttaessa.

Ilmailussa jalkojen käyttö on kansainvälinen standardi (korkeuden määrittelyssä) paitsi joissakin ex. neukkumaissa.

Veneiden pituus varsinkin vakiintuneissa kokoluokissa ilmoitetaan usein likiarvoisesti jalkoina.

 

[dude86]

Veneiden pituus varsinkin vakiintuneissa kokoluokissa ilmoitetaan usein likiarvoisesti jalkoina.

Jalkojen määrään vaikuttaa veneessä olevien henkilöiden määrä, joten veneen pituus voi myös vaikuttaa siihen.

 

[Koirien tekohampaat]

Nyt kun noista typeristä rengasmitoista puhuttiin, niin on niitä vanteita tehty tuumien sijaan myös millimitoilla.
Ainakin Saabilla oli jotkut vanteet ja Ferrari F40:n vanteet.

 

[Antti Alien]

Kolme sai vakavia palovammoja Helsingin joulukuisessa putkirikossa – nahkakengissä kuumaan veteen astunut Janne Kuusela joutuu ihonsiirtoon

Kokonaista kolme ihmistä on meidän muiden puolesta kokeillut, että jos kadulla on nilkkaan asti höyryävää vihreää nestettä, siihen ei kannata astua.

 

[demu]

Kellon katsominen on kanssa sellainen automaatio, että kun joku kysyy sen jälkeen mitä kello on, niin välillä ei ole hajuakaan.

Kun Turkulaiselta kysyy paljonko kello on, niin vastaus on:
'Ai ny vai?'

 

[miloytyn]

Kolme sai vakavia palovammoja Helsingin joulukuisessa putkirikossa – nahkakengissä kuumaan veteen astunut Janne Kuusela joutuu ihonsiirtoon

Kokonaista kolme ihmistä on meidän muiden puolesta kokeillut, että jos kadulla on nilkkaan asti höyryävää vihreää nestettä, siihen ei kannata astua.

Vähän jäi kyllä epäselväksi tuossa, että onko tuo vesi osunut jalkoihin jotenkin yllättäen, koska hän sanoi: "Ei sitä osaa kuvitella, että ydinkeskustassa on 100 asteista vettä kadulla. Varsinkin kun näki, että vettä oli myös ajotiellä. Sitä ajatteli, että viemäristä on ennenkin tulvinut vettä, ettei sitä tule enempää ja pääsee jatkamaan kuivin jaloin suorinta tietä matkaa, Kuusela kertoo."
Jos olisi tarkoituksella veteen astunut, niin tuntuisi oudolta ajatella että pääsee menemään kuivin jaloin.

 

[Lucas]

Vähän jäi kyllä epäselväksi tuossa, että onko tuo vesi osunut jalkoihin jotenkin yllättäen, koska hän sanoi: "Ei sitä osaa kuvitella, että ydinkeskustassa on 100 asteista vettä kadulla. Varsinkin kun näki, että vettä oli myös ajotiellä. Sitä ajatteli, että viemäristä on ennenkin tulvinut vettä, ettei sitä tule enempää ja pääsee jatkamaan kuivin jaloin suorinta tietä matkaa, Kuusela kertoo."
Jos olisi tarkoituksella veteen astunut, niin tuntuisi oudolta ajatella että pääsee menemään kuivin jaloin.

Propsit myös tuosta tässä ketjussa kun omalla nimellään ja naamalla asiasta kertoo asiasta Ylen uutisille.

 

[dominik]

Nyt kun noista typeristä rengasmitoista puhuttiin, niin on niitä vanteita tehty tuumien sijaan myös millimitoilla.
Ainakin Saabilla oli jotkut vanteet ja Ferrari F40:n vanteet.

Kyllähän niitä metrimittoja löytyy etenkin työkoneista, mutta ne onkin erikoisempia tapauksia ja hinnatkin aivan toista.

 

[sakukakkala]

Eilen kaupassa tuli taas sellainen maailma tuhoutuu fiilis. Menin kassalle maksamaan ostoksia ja siinä oli pientä jonoa ja kaksi kassaa vierekkäin. Menin toiseen jonoon. Heti kuuluu vierestä että sinähän etuilet. Vähän hämmennyin että en kyllä mihinkään jonon väliin mennyt. Kysyin sitten kummassa jonossa hän on. Vastaus oli että hän on molemmissa. Kysyin että oletko tosissasi ja ilman että mitään tapahtui korvien välissä vastaus oli että olen. Katsoin suu auki vähän aikaa ja hän jatkoi selittämällä että hän menee siihen jonoon jossa pääsee lopulta ensimmäisenä kassalle. Käänsin vain selän ja abrakadabroin hänet vain pois siitä mielessäni. Olisi pitänyt alkaa tietenkin tenttaamaan kuinka monessa jonossa hän siinäkin marketissa oli sillä hetkellä ja miten tällainen taktiikka yleensäkin toimii. Kaksoisjonotus? Uhka vai mahdollisuus?

 

[dominik]

Eilen kaupassa tuli taas sellainen maailma tuhoutuu fiilis. Menin kassalle maksamaan ostoksia ja siinä oli pientä jonoa ja kaksi kassaa vierekkäin. Menin toiseen jonoon. Heti kuuluu vierestä että sinähän etuilet. Vähän hämmennyin että en kyllä mihinkään jonon väliin mennyt. Kysyin sitten kummassa jonossa hän on. Vastaus oli että hän on molemmissa. Kysyin että oletko tosissasi ja ilman että mitään tapahtui korvien välissä vastaus oli että olen. Katsoin suu auki vähän aikaa ja hän jatkoi selittämällä että hän menee siihen jonoon jossa pääsee lopulta ensimmäisenä kassalle. Käänsin vain selän ja abrakadabroin hänet vain pois siitä mielessäni. Olisi pitänyt alkaa tietenkin tenttaamaan kuinka monessa jonossa hän siinäkin marketissa oli sillä hetkellä ja miten tällainen taktiikka yleensäkin toimii. Kaksoisjonotus? Uhka vai mahdollisuus?

Lidleissä on niin vähän tilaa kassojen edessä, että usein ruuhkahuippuina muodostuu Y haara kassalle, kun molemmin puolin hyllyä tullaan samaan jonoon.

 

[Kautium]

Eilen kaupassa tuli taas sellainen maailma tuhoutuu fiilis. Menin kassalle maksamaan ostoksia ja siinä oli pientä jonoa ja kaksi kassaa vierekkäin. Menin toiseen jonoon. Heti kuuluu vierestä että sinähän etuilet. Vähän hämmennyin että en kyllä mihinkään jonon väliin mennyt. Kysyin sitten kummassa jonossa hän on. Vastaus oli että hän on molemmissa. Kysyin että oletko tosissasi ja ilman että mitään tapahtui korvien välissä vastaus oli että olen. Katsoin suu auki vähän aikaa ja hän jatkoi selittämällä että hän menee siihen jonoon jossa pääsee lopulta ensimmäisenä kassalle. Käänsin vain selän ja abrakadabroin hänet vain pois siitä mielessäni. Olisi pitänyt alkaa tietenkin tenttaamaan kuinka monessa jonossa hän siinäkin marketissa oli sillä hetkellä ja miten tällainen taktiikka yleensäkin toimii. Kaksoisjonotus? Uhka vai mahdollisuus?

Jossakin Mcdonaldseissa olen törmännyt teinien toimesta tällaiseen multijonotukseen.

Se on aika absurdi tilanne, kun viidelle kassalle on kolme jonoa, joiden välillä sakki vaihtelee miten sattuu ja kaikki silmäilevät toisiaan tyyliin "älä mulkku etuile".

 

[axxu]

Eilen kaupassa tuli taas sellainen maailma tuhoutuu fiilis. Menin kassalle maksamaan ostoksia ja siinä oli pientä jonoa ja kaksi kassaa vierekkäin. Menin toiseen jonoon. Heti kuuluu vierestä että sinähän etuilet. Vähän hämmennyin että en kyllä mihinkään jonon väliin mennyt. Kysyin sitten kummassa jonossa hän on. Vastaus oli että hän on molemmissa. Kysyin että oletko tosissasi ja ilman että mitään tapahtui korvien välissä vastaus oli että olen. Katsoin suu auki vähän aikaa ja hän jatkoi selittämällä että hän menee siihen jonoon jossa pääsee lopulta ensimmäisenä kassalle. Käänsin vain selän ja abrakadabroin hänet vain pois siitä mielessäni. Olisi pitänyt alkaa tietenkin tenttaamaan kuinka monessa jonossa hän siinäkin marketissa oli sillä hetkellä ja miten tällainen taktiikka yleensäkin toimii. Kaksoisjonotus? Uhka vai mahdollisuus?

Olisit vastannut että alat jonottamaan kaikille kassoille sillä hetkellä kun astut kauppaan sisälle. Eli sulla on oikeus mennä mille kassalle mihin väliin vain.

 

[JormaM]

Itteeni ärsyttää ja mielestäni on tosi epäkohteliasta että kun kassalla on pitkä jono, ja sit viereinen kassa aukeaa niin siihen sännätään "nopeat elävät" mentaliteetillä. Sen joka on seuraavana vuorossa eli jonottanut kauimmin pitäisi siihen päästä. Ihan kuin eläimet jollekin haaskalle juoksemassa.

 

[tuoppi´]

Jossakin Mcdonaldseissa olen törmännyt teinien toimesta tällaiseen multijonotukseen.

Se on aika absurdi tilanne, kun viidelle kassalle on kolme jonoa, joiden välillä sakki vaihtelee miten sattuu ja kaikki silmäilevät toisiaan tyyliin "älä mulkku etuile".

Mäkkäreissä ja muissahan on aika usein yksi jono ja sieltä kassoilta sitten otetaan järjestyksessä porukkaa. Tällänen on järkevämpi kun se kassahenkilö ei ole siinä pysyvästi, välillä pitää viedä tilauksia pöytiin yms. Näissä olis aika typerää joutua odottelemaan kun just sun edestä se kassa joutuu lähtee pois vaikka siivoamaan pöytiä. Ehkä se jono välillä muuttuu sellaseksi häröpalloksi, jos on paljon porukkaa, mutta systeemi pysyy samana.