Kuormitus= jotkut kaksi numeroa ilman logiikkaa
Nopeus luokka= päästä keksitty kirjain ilman logiikkaa
On näilläkin jollakin tavalla logiikkaa takanaan, mutta historian ja kompromissien sävyttämänä.
Kantavuus on suhteellista eli riiippuu monesta tekijästä. Alunperin ristikudosrenkailla tämä tuli laskosmäärän kautta (aina parillinen) eli 2=A, 4=B, 6=C jne., mutta kun kudosrakenteet kehittyivät niin piti merkkailla millä tavalla ne vastasivat tuota järjestelmää. Vyörenkailla tämä ei sitten ollut enää millään tavalla relevanttia. Rengashan ei tavallaan painoa kannattelekaan vaan sen sisällä oleva ilmamäärä (vrt. tyhjän renkaan kantokyky). Eli "samasta" renkaasta voitiin vahvistusten myötä tehdä eri kantavuusluokkia ts. sopivia johonkin määriteltyyn paineluokkaan (kg/cm^2-väli tai -arvo).
Alun kuormitustaulukot riipuivat nopeudesta eli kantavuus oli rajattu johonkin kattonopeuteen. Sittemmin rengaskehityksen myötä rippuuvuussuhteen todettiin olevan tilavuuden, rengaspaineen ja poikkeaman funktio. Lähinnä tämä on merkityksellistä raskaassa liikenteessä, kun vaihteluvälit ovat suurempia, mutta toki samat lainalaisudet pätevät henkilöautoissakin. Kuormituksessa paunavammaiset aikoinaan vastustivat kilogrammasidonnaisuutta (minkä indeksiluku toki häivyttää) ja toisaalta kun tuo kantavuus ei ole absoluuttista vaan muista tekijöistä riippuvaan niin jokin yksittäinen painoyksikkölukema olisi hieman harhaanjohtavakin.
Esimerkki kantavuustaulukosta paunoissa:
Indeksille haluttiin jollain tavalla järkevä asteikko (numeromäärä ja mitä lukuväli edustaa), joten se päätettiin sovittaa Renardin (80) sarjaaan, missä 45 kg (100 lbs) asetettiin kantavuusindeksin nolla-arvoksi.
Nopeusluokan osalta S = Speed, H = High speed ja V = Very high speed jonkin vanhan jenkkistandardin mukaan, mutta tämä oli sidoksissa vanteen kokoon. Varsin sekava järjestelmä mutta osa logiikasta säilyttäen Euroopassa päätettiin että S=180 km/h ja H=210 km/h. (V oli lähinnä kuriositeetti, eli erityisesti joihinkin urheiluautoihin tehtäviä erikoisrenkaita, mille ei nähty tarvetta sisällyttä standardoitiin.) Tähän on sitten lyöty muut kirjaimet aakosjärjestyksessä 10 km/h:n välein (pl. helposti numeroihin sekoitettavat I ja O jätettiin pois) ja laajennettu asteikkoa vähitellen. Mistä päästään siihen, että aakosia ei riitä ihan loppuun asti. Eli B=50 km/h ja koska erikoistarkoituksiin (maatalous, teollisuus) on hitaampiakin laitteita renkaineen niin A on jaoteltu 5 km/h:n välein: A1=5 km/h, ..., A9=45 km/h. Myöhemmin on myös tuonne yläpäähän tarvittu jatkoa ja saatu kunnon sekasotku kirjaimista, kun se "H" on välissä sotkemassa, päätettiin edetä 30 km/h:n välein ja X-kirjain ei jollekin rengasvalmistajalle kelvannut ylipäätään.
Tämä siis lähinnä ETRTO:n (The European Tyre and Rim Technical Organisation) näkökulmasta katsottuna.