Tyhmät ihmiset

Etusivuilla on pitkään löytynyt polku mistä kirjautua, paikka ja ulkoasu elänyt, kun tykkäävät päivitellä sotkuisia sivujaan
Nordea vaihteeksi netbank.nordea.fi/login/, muillakkin ULR vaihdellut.
En oo tajunnutkaan, että etusivulta on kaksi klikkausta kirjautumissivulle. Puolustuksekseni esitän, että useimmiten mobiiliappsilla käytän ja onhan tuo aika geneerinen toteutus, että oikeasta yläkulmasta värjättyä kohtaa painamalla pääsee eteenpäin.
 
Itselläni kokemusta, että reilu 20-vuotiaat insinöörit eivät osanneet käyttää muistitikkua ja selitys oli tietysti se, että ”ei tämmöisiä aatamin aikaisia vehkeitä ole onneksi ikinä tarvinnut käyttää..”

mikä tässä oli ihmeellistä? en itsekään ole about viiteen vuoteen käyttänyt, ja työpaikallakin ne on ollut kiellettyjä jo useamman vuoden.
 
mikä tässä oli ihmeellistä? en itsekään ole about viiteen vuoteen käyttänyt, ja työpaikallakin ne on ollut kiellettyjä jo useamman vuoden.
Onhan niiden käyttö sentään melko yksinkertaista. Mielestäni on vähän erikoista. Kuitenkin usbia käytetään vähän kaikkeen ja tikun liitin kertoo aika pitkälle mihin väylään se kuuluu liittää :smoke:
 
mikä tässä oli ihmeellistä? en itsekään ole about viiteen vuoteen käyttänyt, ja työpaikallakin ne on ollut kiellettyjä jo useamman vuoden.
Onhan niiden käyttö sentään melko yksinkertaista. Mielestäni on vähän erikoista. Kuitenkin usbia käytetään vähän kaikkeen ja tikun liitin kertoo aika pitkälle mihin väylään se kuuluu liittää :smoke:
Joo, siis pitäisihän nyt etenkin insinööriksi päätyneen osata suorilta päätellä mikä se on ja miten sitä käytetään. Vaikka muka ei olisi koskaan moista laitetta nähnyt, niin kai sellaisesta on joskus väkisin kuullut tai lukenut jonkun tarinan jolla peloteltiin lapsia. Kyllähän tästä on pääteltävä, että nykyään valmistuu insinööriksi ainesta, jolla ei ole mitään hajua USB:n käyttötarkoituksesta saati toiminnasta tai niinkin monimutkaisista käsitteistä kuin massamuisti, levyasema, paikallinen tiedoston kopiointi, tiedosto, kopiointi, paikallinen jne.
 
Minkäköhän ikäinen insinööri voi nuorimmillaan olla, ehkä 25v?
Ne on olleet 10v vuonna 2007 ja kyllä silloin on käytetty muistitikkuja :D

E: mun lapsi on 12v ja se ei ollut käyttänyt usb porttia ennenkuin joutui hiljattain kytkemään headsetin, mutta sekin keksi sen noin 30 sekunnissa
 
Minkäköhän ikäinen insinööri voi nuorimmillaan olla, ehkä 25v?
Ne on olleet 10v vuonna 2007 ja kyllä silloin on käytetty muistitikkuja :D

E: mun lapsi on 12v ja se ei ollut käyttänyt usb porttia ennenkuin joutui hiljattain kytkemään headsetin, mutta sekin keksi sen noin 30 sekunnissa
No kyllähän muistitikkuja käytetään yhä tänäkin päivänä vuonna 2022 ja niitä saa ostettua vaikka Prismasta. Haku "muistitikku" tuottaa Prisman sivuilla 27 tulosta, joista 26 on sitä mitä haettiin.

Sanoisin, että USB-liittimen käyttö, muistitikun käyttö ja vaikkapa tiedostonhallinnan käyttö kuuluu yleissivistykseen, ihan riippumatta siitä onko insinööri tai vaikka siivooja. Aika pelottavaa, jos Z-sukupolvi alkaa olla niin avutonta, ettei näistä tiedetä.

Nykypäivänä toki pärjää ilman muistitikkuja oikein hyvin, ei ne ole mitenkään välttämättömiä, jos koskaan ovat kaikille olleetkaan, mutta come on nyt sentään herran jestas. (Itsekään en ole mikään muistitikkujen suurkäyttäjä ollut ikinä. Jo vuosituhannen vaihteessa käytin pilveä kun siirsin tiedostoja kodin ja koulun välillä esimerkiksi. Mutta ainahan niille joskus jotain käyttöä on ollut ja yhä edelleen toisinaan.)
 
Jopa välillä suositeltu Googlen käyttämistä, jotta ei ajautuisi valesivustoille. Eli ihan hyvä tapa, tosin esimekkisi kertoo että pitää olla silläkin varovainen.
Missä ja kuka sellaista on suositellut? Ainakaan mikään pankki ei ole suositellut, että heidän palveluitaan käytettäisiin hakukoneen kautta, kun se on se ensimmäinen ja ilmeisin paikka, jossa voi mennä vikaan ja jota hyökkääjät yrittävät aktiivisesti myös hyödyntää. Myös mm. Finanssiala ry on järjestänyt tästä tiedotuskampanjoita useampaan otteeseen, tässä yksi.

Ensisijaisesti pankit suosittelevat heidän oman sovelluksen käyttämistä ja vasta kakkosvaihtoehtona selainta (mieluiten aiemmin varmistetun kirjanmerkin kautta).
 
Joo, siis pitäisihän nyt etenkin insinööriksi päätyneen osata suorilta päätellä mikä se on ja miten sitä käytetään. Vaikka muka ei olisi koskaan moista laitetta nähnyt, niin kai sellaisesta on joskus väkisin kuullut tai lukenut jonkun tarinan jolla peloteltiin lapsia. Kyllähän tästä on pääteltävä, että nykyään valmistuu insinööriksi ainesta, jolla ei ole mitään hajua USB:n käyttötarkoituksesta saati toiminnasta tai niinkin monimutkaisista käsitteistä kuin massamuisti, levyasema, paikallinen tiedoston kopiointi, tiedosto, kopiointi, paikallinen jne.

No tässä mennee sekaisin ”ei osaa” ja ”en ole ennen käyttänyt”. Nykyään nuoremmat ihmiset, etenkin insinöörit, osaa mitä vaan. Katsoo hetken ohjeita youtubesta ja wikipediasta niin (lähes) kaikki onnistuu talonrakennuksesta lähtien. Ennen jos ei osannut niin se oli sitten siinä.
 
No tässä mennee sekaisin ”ei osaa” ja ”en ole ennen käyttänyt”. Nykyään nuoremmat ihmiset, etenkin insinöörit, osaa mitä vaan. Katsoo hetken ohjeita youtubesta ja wikipediasta niin (lähes) kaikki onnistuu talonrakennuksesta lähtien. Ennen jos ei osannut niin se oli sitten siinä.

Toivottavasti tämä oli sarkasmia. Lehdissä työnantajat edustajat valittavat, kun vastavalmistuneilla osaaminen on mitä sattuu ja työelämän perusasiat, kuten töihin saapuminen aamulla sovittuun aikaan, on yhä isommalle osalle haasteellisempaa.

Vaikka jokaisella nuorella on taskussaan laite, millä voisi hakea faktoja ja ohjeistuksia liittyen about kaikkeen, niin jostain syystä leijonaosalla kyvykkyydet rajoittuvat tiktok-mädätyksen tuijottamiseen ja muuhun hyödyttömään digitaalipiereskelyyn.
 
mikä tässä oli ihmeellistä? en itsekään ole about viiteen vuoteen käyttänyt, ja työpaikallakin ne on ollut kiellettyjä jo useamman vuoden.
Vanhuksista nuorten osaamaattomuus on usein ihmeellistä, siis niissä asioissa jotka joskus ennen niiden nuorten elämää ovat olleet yleisiä.

Muistitikut ovat kyllä tätäpäivää saati 10v sitten, joten voi kyllä tulla yllätyksen jos pitkän koulupolun käynyt ei niitä tunnista, mutta toki on erilaisi kouluteitä ja voi onnistua vältteleen jopa perusasioita, jo ihan siitä syystä että itsestään selviä asioita ei käydä läpi. Jos ns harrastuneisuus alaan on vähäinen, niin ei sitäkauttakaan nouse esille.
 
Itselläni kokemusta, että reilu 20-vuotiaat insinöörit eivät osanneet käyttää muistitikkua ja selitys oli tietysti se, että ”ei tämmöisiä aatamin aikaisia vehkeitä ole onneksi ikinä tarvinnut käyttää..”
Voikohan olla totta? Ja "insinöörit" on vielä monikossa eli ilmeisesti osaamattomia oli useampiakin?

Pitäisin aika ihmeellisenä, jos joku tuon ikäinen ja kouluja käynyt ei osaa USB-tikkua käyttää.
 
Kaikenäköstä insinööriä tota näkee omassa hommassa. Pahin tähän mennessä on kaveri joka ei osannu laittaa läppäriään päälle. Oli 4h ollu toimistolla kun tuli vihdoin kysymään "miten tämän saa päälle". Oli niin hämmentävä tilanne että en meinannut aluksi millään uskoa että oli tosissaan. Ite oisin tossa vaiheessa jo kävelly esimiehen luokse ja irtisanoutunut siinä paikassa jos ei saisi läppäriä päälle... Käynnistyi ihan niinkuin kaikki läppärit aina...
 
Kaikenäköstä insinööriä tota näkee omassa hommassa. Pahin tähän mennessä on kaveri joka ei osannu laittaa läppäriään päälle. Oli 4h ollu toimistolla kun tuli vihdoin kysymään "miten tämän saa päälle". Oli niin hämmentävä tilanne että en meinannut aluksi millään uskoa että oli tosissaan. Ite oisin tossa vaiheessa jo kävelly esimiehen luokse ja irtisanoutunut siinä paikassa jos ei saisi läppäriä päälle... Käynnistyi ihan niinkuin kaikki läppärit aina...

Jos leikitään hetki että tämä tarina on totta, niin siitä ylläolevaan tyyliin voidaan johtaa että nykyajan insinöörit ei osaa edes tietokonetta käynnistää, saati sitten sammuttaa. Kyllä on merkilliseksi mennyt nuoriso ja Suomen koko koulutusjärjelmä. Toista se oli ennen. :kahvi:
 
Jos leikitään hetki että tämä tarina on totta, niin siitä ylläolevaan tyyliin voidaan johtaa että nykyajan insinöörit ei osaa edes tietokonetta käynnistää, saati sitten sammuttaa. Kyllä on merkilliseksi mennyt nuoriso ja Suomen koko koulutusjärjelmä. Toista se oli ennen. :kahvi:
Tarina on totta ja kaveri ei ollut erityisen nuori. Käsitän kyllä miten tarinan todenmukaisuutta saattaa epäillä. Siinä tais ollakkin kun kaveri tuli koneen kanssa ja kysyi miten saa päälle luulin vitsiksi ja että jotaki muuta asiaa koneeseen liittyen. Naureskelin vain jotain heh heh ja sitten oli kiusallista tuijotusta, kunnes sanoi jotain, "niin siis en löydä nappia millä tän saa päälle"
 
Uudessa työlenovossa oli virtanappi kätkettynä samaan yhteyteen sormenjälkilukijan kanssa. Vähän aikaa kesti ihmetellä, että mistä tämä lähtee. Lopputuloksena muuten paska virtanappi ja vielä paskempi lukija.
 
Uudessa työlenovossa oli virtanappi kätkettynä samaan yhteyteen sormenjälkilukijan kanssa. Vähän aikaa kesti ihmetellä, että mistä tämä lähtee. Lopputuloksena muuten paska virtanappi ja vielä paskempi lukija.
Onkohan läppäriä, missä virtanappi ei ole näppiksen välittömässä läheisyydessä? Mitähän tuolle insinöörille tapahtuisi, jos pitäisi kirjoittaa kuulakärkikynällä, jossa ei ole nappia päässä vaan kynä toimii kiertämällä? Neljä tuntia helvetin kovaa pohtimista?
 
Uudessa työlenovossa oli virtanappi kätkettynä samaan yhteyteen sormenjälkilukijan kanssa. Vähän aikaa kesti ihmetellä, että mistä tämä lähtee. Lopputuloksena muuten paska virtanappi ja vielä paskempi lukija.
Itsellä työkoneena hp ja siinä tuo virtanäppäin oli samanlainen kuin muut fn näppäimet ja kesti myös vähän aikaa ensimmäisellä kerralla löytää kun ei ollu selkeästi erillään kuten yleensä.
 
Eihän se tyhmäksi tee, että on syntynyt 1995 jälkeen, kuten ei sekään että on syntynyt 1940-luvulla. Se on vaan indikaattori siitä, että tietotekniset valmiudet ovat keskimäärin heikommat kuin 70- tai 80-luvulla syntyneellä.

Ite tuntuu että näin kasarin loppumetreillä syntyneenä on se "diginatiivi" kun on lapsena räplätty dossit, cräkätty pelit ja modattu XP:stä kaikki kursoreista kansiokohtaisiin taustakuviin ja järjestelmän ääniin ihan vain mielenkiinnosta. En nyt sano että multa mikään koodaus onnistuu tai osaisin rekisteriä modata ilman googlea, mutta käytännössä hyvin paljon onnistuu tehdä kun vähän etsii netistä etukäteen. Ja inssinä on jo vähän vaatimuksenakin että on kiinnostunut teknologiasta. Mutta kai oon sitten jo kelkasta tipahtanut kun ei oo tiktokkia tai snapchattia?

Suurimman leuan pudotuksen tässä viime vuosina aiheutti kun sukulaisnainen halusi uuden virustorjunnan. Kuulemma oli jo yksi olemassa, mutta se on rikki kun ei anna mennä iltalehden sivulle. Hieman kyselin lisää niin paljastui että torjunta esti häntä menemästä facebookista linkkiin jossa luki suurinpiirtein "Jasper Pääkkösen vinkit kuinka tienaat tuhansia!" Ei minkäänlaista lähdekritiikkiä ja tottakai se oli sen virustorjunnan häiriö kun ei päästänyt sivulle...
 
Tarina on totta ja kaveri ei ollut erityisen nuori. Käsitän kyllä miten tarinan todenmukaisuutta saattaa epäillä. Siinä tais ollakkin kun kaveri tuli koneen kanssa ja kysyi miten saa päälle luulin vitsiksi ja että jotaki muuta asiaa koneeseen liittyen. Naureskelin vain jotain heh heh ja sitten oli kiusallista tuijotusta, kunnes sanoi jotain, "niin siis en löydä nappia millä tän saa päälle"
Tuo ei taida kuulua otsikkoon, läppäreissä se virtanappi voi olla hyvin näkyvä, tai jossain vieraassa koneessa vaikeasti löydettävä, ja sitten arpoa että miten sitä pitäisi käyttää, jos ei ekalla tökkäsyllä tapahdu.

Tai sitten on vähän varovainen, yrittää herätellä konetta ja varo "isoa boottia". Ja noin yleisesti insinöörille tiekone on lähinnä arsyttävä työkalualusta jossa on sitten ne välineet millä tehdään töitä.

Diginatiivia, se nyt tarkoittaa lähinnä sitä että yrittää aikakauslehden kuvaa zoomata/loitontaa nipistämällä, tilaa ravintolassa ruuan jollain apilla, eikä tiedä mitään palveluiden alla toimivasta tekniikasta, ja sitä.

Edit.
Tänää katsoin muutamasta erikoneesta, niin sattumalta sellaisia ettei niitä kyllä vieras löytäisi, täytyy olla jonkin verran harrastuneisuutta ja rohkeutta kokeilla, en siltikään varma että löytyisi. Yhdessä oli sentä se virtanapin merkki, tosin ei varmaan näy ikänäöllä.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä työkoneena hp ja siinä tuo virtanäppäin oli samanlainen kuin muut fn näppäimet ja kesti myös vähän aikaa ensimmäisellä kerralla löytää kun ei ollu selkeästi erillään kuten yleensä.

Joo itsellä kävi juuri sama. Eka päivä uudessa talossa, ohjaaja huikkaa, että laita kone päälle ja katsotaan kirjautumisasiat kuntoon. Läppärin kansi auki, sormi hakee näppäimistön ylänurkista virtanappia - ei löydy. Tarkempi vilkaisu, ei näy näppäimistön ulkopuolella virtanäppäintä, eikä muuallakaan. Sai siinä hetken metsästää ylimääräistä näppäintä näppäimistöstä, äärimmäisen huonoa designia.

Ite tuntuu että näin kasarin loppumetreillä syntyneenä on se "diginatiivi" kun on lapsena räplätty dossit, cräkätty pelit ja modattu XP:stä kaikki kursoreista kansiokohtaisiin taustakuviin ja järjestelmän ääniin ihan vain mielenkiinnosta. En nyt sano että multa mikään koodaus onnistuu tai osaisin rekisteriä modata ilman googlea, mutta käytännössä hyvin paljon onnistuu tehdä kun vähän etsii netistä etukäteen. Ja inssinä on jo vähän vaatimuksenakin että on kiinnostunut teknologiasta. Mutta kai oon sitten jo kelkasta tipahtanut kun ei oo tiktokkia tai snapchattia?

Monia insinöörejä ei tietokoneen säätäminen kiinnosta. He käyttävät niitä omia ohjelmia ja kaikki muut tietokoneisiin liittyvät asiat hoidetaan IT-tuen kautta. Minustakin on hieman erikoista, että henkilöt, jotka käyttävät tietokonetta päivittäin työkseen eivät osaa tyyliin asentaa uutta ohjelmaa siihen. Sehän olisi vähän kuin automekaanikko, joka ei osaisi ajaa autoa. Ei kaikkien tarvi mitään IT-velhoja olla, mutta jos nyt edes ne perusjutut ymmärrettäisiin. Mutta toisaalta, eipä se kenestäkään tyhmää tee, jos ei ymmärrä tietokoneiden päälle.
 
Onkohan läppäriä, missä virtanappi ei ole näppiksen välittömässä läheisyydessä?
No sikäli tuskin on, että yleensähän näppäimistö kattaa melko suuren osan alavaunusta, ja onhan se koko laite jokseenkin näppäimistön välittömässä läheisyydessä, vaikka nappi olisi keksitty laittaa näytön kehyksen ylälaitaan. :)

Kuitenkin sellaisia on, jos "näppiksen välittömässä läheisyydessä" tarkoittaa sitä melko vakiintunutta ratkaisua sijoittaa se nappi samaan pintaan jossa näppis on. Nimittäin esimerkiksi Lenovo Yoga -läppärissäni on samantyylinen virtanappi kuin älypuhelimen sivunappi, vieläpä samassa kohdassa kuin sekin olisi tyypillisesti. Siinä se on ihan selvästi SD-korttilukijasta käyttäjään päin esillä, mitä nyt valo ei tietysti pala jos kone on virraton. Hyvinkin pieni lirpake, jonka funktio ei välttämättä ole heti selvä koneen ääreen istutetulle aiemmin tällaista näkemättömälle.

Tämä nyt ei enää ole varsinaista tyhmyyttä eikä varsinainen suunnittelukukkanenkaan, joten enpä jatka enempää tähän tai muualle.
 
Monia insinöörejä ei tietokoneen säätäminen kiinnosta. He käyttävät niitä omia ohjelmia ja kaikki muut tietokoneisiin liittyvät asiat hoidetaan IT-tuen kautta. Minustakin on hieman erikoista, että henkilöt, jotka käyttävät tietokonetta päivittäin työkseen eivät osaa tyyliin asentaa uutta ohjelmaa siihen. Sehän olisi vähän kuin automekaanikko, joka ei osaisi ajaa autoa. Ei kaikkien tarvi mitään IT-velhoja olla, mutta jos nyt edes ne perusjutut ymmärrettäisiin. Mutta toisaalta, eipä se kenestäkään tyhmää tee, jos ei ymmärrä tietokoneiden päälle.
Voisiko jopa olla niin, että ymmärrys tietotekniikasta on vähentynyt viime vuosina?

Joskus vuosituhannen vaihteessa kaikki nuoret kyllä käyttivät tietotekniikkaa, ja se vaati vähän muutakin kuin sitä, että osaa vähän sormella swaipata johonkin suuntaan... Ja kyllähän kaikenlaisia tietotekniikan perustaitoja ihan koulussakin opetettiin. Eikö muka enää?

Saati sitten 1990-luvulla, kun pelkkä pelaaminenkin vaati usein "säätämistä" DOS:n kanssa. Lisälaitteiden asennuskaan ei välttämättä ollut "plug & play".
 
Joskus vuosituhannen vaihteessa kaikki nuoret kyllä käyttivät tietotekniikkaa, ja se vaati vähän muutakin kuin sitä, että osaa vähän sormella swaipata johonkin suuntaan... Ja kyllähän kaikenlaisia tietotekniikan perustaitoja ihan koulussakin opetettiin. Eikö muka enää?
Opiskelu vaati, ja toki monella vanhemmallakkin oli joku tietokone kotona.
En nyt tiedä mitä ihmettä se vaati, toimiva kone kaupasta kotiin. Romput starttas automaattisesti.

Saati sitten 1990-luvulla, kun pelkkä pelaaminenkin vaati usein "säätämistä" DOS:n kanssa. Lisälaitteiden asennuskaan ei välttämättä ollut "plug & play".
PC X86- pelaaminen ? joo on PClle ollut pelejä alusta asti.
Mutta Atari, Amica, pelikonsolit.
 
On aivan ehdottomasti, ja kehitys on ollut tämän suuntainen vähintään 15 vuotta.
Muutenkin sanotaan, että sukupolvi X on ollut ihmisen älykkyyden huipentuma, ja taitaa se tässäkin asiassa näkyä...

En nyt tiedä mitä ihmettä se vaati, toimiva kone kaupasta kotiin. Romput starttas automaattisesti.
Tietokonetta on toki ollut mahdollista käyttää tuolla tavalla aivot narikassa, mutta käytännössä tietokoneella usein tehtiin jotain vähän "monimutkaisempaakin", kuten musiikin kopiointi, rippaus, downloadaus, digikameran valokuvien siirtely ja käsittely, Windowsin ja tietokoneen "säätäminen", koska oli nykyistä enemmän pakkokin säätää ja niin edelleen. Sähköpostinkin käyttö oli nykyistä monimutkaisempaa, kaikki oli vähän monimutkaisempaa ja vaati enemmän ajattelua.

PC X86- pelaaminen ? joo on PClle ollut pelejä alusta asti.
Mutta Atari, Amica, pelikonsolit.
1990-luvusta oli kysymys ja PC oli sen vuosikymmenen ylivoimainen pelialusta, enemmän kuin koskaan ennen sitä ja sen jälkeenkään oikeastaan. 16-bittiset kotitietokoneet teki kuolemaa 90-luvun alussa ja toisaalta pelikonsolit eivät olleet missään suursuosiossa kuin vasta joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen pleikkarin ja Xboxin myötä ehkä kenties, eivätkä myöskään teknisesti PC:n tasolla kuin vasta sitten (eikä tietysti oikein sittenkään ihan täysin).

Ennen Windows 95:ttä, ja vähän sen jälkeenkin, pelit toimivat pääasiassa MS DOS:sta käsin ja sen kanssa piti usein "säätää" että sai pelit toimimaan. Muutenkin DOS:n kanssa operointi vaati jonkinlaista ymmärrystä sellaisista käsitteistä kuin "hakemisto", "tiedostotyyppi" ja "asema" esimerkiksi, ja käytännössä vähän enemmänkin.
 
Viimeksi muokattu:
Minustakin on hieman erikoista, että henkilöt, jotka käyttävät tietokonetta päivittäin työkseen eivät osaa tyyliin asentaa uutta ohjelmaa siihen. Sehän olisi vähän kuin automekaanikko, joka ei osaisi ajaa autoa.
Tästä tuli mieleen, että aika monelle kirvesmiehelle rakennuksen kosteustekninen toiminta on hämärän peitossa. Vaikkapa se, estääkö höyrynsulku ulkopuolen vai sisäpuolen kosteuden pääsyn rakenteisiin. Joku heistä voi jopa sanoa, että huolimaton teippaus ei haittaa, hyvä vaan kun ilma kiertää. :)

No ehkä tästä ymmärryksen puutteesta ne homeongelmat juurtaa.

Mekaanikot kyllä yleensä ymmärtää autojen toiminnan ja käytön paljon paremmin kuin timpurit talojen.
 
Monia insinöörejä ei tietokoneen säätäminen kiinnosta. He käyttävät niitä omia ohjelmia ja kaikki muut tietokoneisiin liittyvät asiat hoidetaan IT-tuen kautta. Minustakin on hieman erikoista, että henkilöt, jotka käyttävät tietokonetta päivittäin työkseen eivät osaa tyyliin asentaa uutta ohjelmaa siihen. Sehän olisi vähän kuin automekaanikko, joka ei osaisi ajaa autoa. Ei kaikkien tarvi mitään IT-velhoja olla, mutta jos nyt edes ne perusjutut ymmärrettäisiin. Mutta toisaalta, eipä se kenestäkään tyhmää tee, jos ei ymmärrä tietokoneiden päälle.

Tämä voi riippua myös firman IT-politiikasta. Esimerkiksi meillä on otettu kaikilta oikeudet pois asennella yhtään mitään ja ainoastaan IT-osasto saa tehdä muutoksia käyttäjän tietokoneelle. Tähän kun ynnättään yhtälö, että IT-henkilöitä on vain muutama talossa ja tietokoneen käyttäjiä 100, niin on kyllä välillä melkoista tervanjuomista.

Itsellenihän on vahingossa jäänyt täydet oikeudet koneelle ja olen ollut tästä ihan hissunkissun ja seurannut vaan vierestä kun kolleegat nippanappa pystyvät luomaan uusia kansioita koneillensa.
 
1990-luvusta oli kysymys ja PC oli sen vuosikymmenen ylivoimainen pelialusta, enemmän kuin koskaan ennen sitä ja sen jälkeenkään oikeastaan. 16-bittiset kotitietokoneet teki kuolemaa 90-luvun alussa ja toisaalta pelikonsolit eivät olleet missään suursuosiossa kuin vasta joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen pleikkarin ja Xboxin myötä ehkä kenties, eivätkä myöskään teknisesti PC:n tasolla kuin vasta sitten (eikä tietysti oikein sittenkään ihan täysin).
Ok, yritin vähän kollata että mikä se meininki on ollut, ja vähän tilastojakin, joiden mukaan konsoli pelimyynti oli se joka jyräsi. Mutta ne tilastot on toki kalpea kuva todellisuudesta kun PC peleissä pirtatismi jyllässi jos Commodero/Atari ajoista lähtien. Jotain äänikortti tilastoja osu silmään, no ei pelit nyt kummoisia ääni aina tarvinneet. 90 luvulla oli ns vanhat konsolivalimistajat ja markkinoille tuli Sony. Ja ei nyt ihmeitä tarvinnut että pelit toimi, en sitä pidä ihmeenä että jokin scripitin osas ohjeen mukaan kirjoittaa.

Yritän tässä nyt hahmottaa minkä verran on kuplaantumista ja mikä raakaa tilastoa. 90 luvun nuoret ja opiskeliat on nyt jotain neli - viisikymppisiä. osaavat toki käyttää seiskaa ja nyt pakon myötä Windows kymppiä. Osa toki kovia videopeliharrastajia tänäpäivänä, ehkä juuri ne jotka 90 luvulla.


Siis ylläoleva kommentti otsikkoon, en ymmärrä yhteyttä tyhmyys - viisaus, sen mukaan osasko jokin MSdos, Win 95 aikaan saa pelin pyöriin, jos ei suoraan korpulta/rompulta kertaheitolla toiminut.
 
1990-luvusta oli kysymys ja PC oli sen vuosikymmenen ylivoimainen pelialusta, enemmän kuin koskaan ennen sitä ja sen jälkeenkään oikeastaan. 16-bittiset kotitietokoneet teki kuolemaa 90-luvun alussa ja toisaalta pelikonsolit eivät olleet missään suursuosiossa kuin vasta joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen pleikkarin ja Xboxin myötä ehkä kenties, eivätkä myöskään teknisesti PC:n tasolla kuin vasta sitten (eikä tietysti oikein sittenkään ihan täysin).

Teknisesti ehkä ylivoimainen, mutta kun (eri puolelta Suomea kotoisin olevien) aikalaisten kanssa juttelee, niin ysärin alusta porukka muistaa NESin, SNESin ja vaikkapa MegaDriven. 90-luvun jälkipuoliskoa hallitsi Playstation, mutta N64 ja Sega Saturn muistuvat myös mieleen. PC-harrastajia toki oli, mutta ei se ikinä ollut mitään koko kansan huvia.
 
Teknisesti ehkä ylivoimainen, mutta kun (eri puolelta Suomea kotoisin olevien) aikalaisten kanssa juttelee, niin ysärin alusta porukka muistaa NESin, SNESin ja vaikkapa MegaDriven. 90-luvun jälkipuoliskoa hallitsi Playstation, mutta N64 ja Sega Saturn muistuvat myös mieleen. PC-harrastajia toki oli, mutta ei se ikinä ollut mitään koko kansan huvia.

Taisi olla niin että 80-90 lukujen taitteessa suosituimmat tietokonepelit olivat tekstipohjaisia seikkailupelejä tai esim. Sierran seikkailupelien ja Monkey Islandin kaltaiset pelit. Side scroll ei oikein onnistunut ennen Commander Keeniä ja vasta Doom sai tietokonepelaamisen isomman kansan tietoisuuteen. Sitten lähemmäs 2000-lukua kun alkoi tulemaan Half-Lifea sun muita julkaisuja, alkoi PC oikeasti haastamaan konsoleita. Samaan aikaan näytönohjaimia alkoi saamaan edullisesti ja prossut ottivat isoja teholoikkia.
 
PC puolella tuo piratismi oli myös kohtuu helppoa.
Itseäni ärsytti NHL95:sta pelatessa se että cd-levy piti aina laittaa asemaan. Hetken katselin käynnistys .cfg tiedostoa ja sieltä löytyi viittaus CD-asemaan. Vaihdoin sen osoittamaan asennuskansioon ja sen jälkeen peli toimi ilman, että levyä täytyi laittaa asemaan.
 
Joo voi olla ettei saa asentaa firman koneelle ja osan sitten taas saa. Helppariin vaan soittoa. Sitä vartenha he ovat.
 
HS Nyt | Millenniaalit jonottavat Helsingissä kauppaan, joka myy ”parantavia kiviä” – Nytin toimittaja meni jonoon ja löysi hämmentävän maailman

Viimeinen lause summaa ilmiön aina tyhjentävästi:

"Vaikka voimakivet eivät toimi, on helppo ymmärtää, miksi kivet houkuttavat. Ne antavat helppoja vastauksia nuorten aikuisten elämän vaikeisiin kysymyksiin".

Eli kuvitellaan vastauksien löytyminen ja ajatellaan sen olevan kivien ansiota. Mikäpä siinä, jos itsepetos tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Taloudellisempaa olisi kuitenkin mennä vaikka metsään ja etsiä sieltä joku suuri siirtolohkare, kallionjyrkänne tai vaikka kelopuu ja kysyä niiltä. Ehkä ne tietävät paremmin vastauksen suomalaisiin kysymyksiin kuin Madagaskarin kaivoksilta peräisin oleva louhinnan sivutuote...

Olen nähtävästi valinnut opiskelu- ja ammattialat ihan perseelleen. Olisi pitänyt ymmärtää nuorempana, että paskanpuhumistaitojen opettelun ohella kannattaisi myös poimia hassunnäköisiä kiviä jemmaan.

Ehkei vanhoja kiuaskiviäkään kannata viskoa metsään, kun joku helvetin hullu voi maksaa niistäkin satasia tai tuhansia. Ehkei Suomessa, mutta vähän kauempana kuuma kivi menee varmasti kuin kuumille kiville. Kiuaskivellä onkin maaginen voimatarina: yönpimeän pohjoisen shamaani on kuumentanut kiveä vuosikaudet ja noitunut vieressä alastomana pieksäen maagisilla oksilla kehoaan. Noin pontevasti loitsittu kivi on väistämättä mahdottoman arvokas, kun ammattilaisen käsityö maksaa.
Eipä toi kuitenkaan haittaa ketään. Samalla tavallahan aika moni ihminen ottaa jonkun jumalista elämäänsä ja ajattelee sen tuovan vastauksia, eräänlaista itsepetosta ehkä sekin tällä logiikalla. Tosin kukaan ei toivottavasti ole vielä kivien takia käynyt syrjimässä tai tappamassa muita ihmisiä.
 
Voisiko jopa olla niin, että ymmärrys tietotekniikasta on vähentynyt viime vuosina?
Mahdollisesti on, mutta ei siksi etteikö tietotekniikkaa olisi koko ajan enemmän kaikkialla, vaan siksi pikemminkin ettei tavan tallaajien tarvitse ymmärtää tekniikasta niin paljoa saadakseen asioita hoitumaan. Vastapuolena ongelmatilanteessa menee sitten sormi suuhun aiempaa helpommin.

Sellaisen ilmiön olen huomannut, että nämä pihalla olevat uuvelot kokevat nykyään melko usein oikeudekseen nostaa hirveän äläkän ja alkaa kiukuttelemaan, kun joku ei toimi, eivätkä osaa sitä itse korjata. Ihan niinkuin olisi joku kansalaisen perusoikeus, että kaikki vaan toimii loputtomiin halutulla tavalla, riippumatta lainkaan siitä miten käyttäjä itse säheltää.

Ja kyllähän kaikenlaisia tietotekniikan perustaitoja ihan koulussakin opetettiin. Eikö muka enää?
Ei peruskoulussa mitään tietokoneen sisäistä tekniikkaa ja väylien toimintaa sun muuta sellaista opeteta (eikä tosin ole opetettu aiemminkaan), mutta ainakin omille muksuille on käyty koulussa läpi mm. ohjelmointilogiikkaa ja yläasteella ovat tuottaneet myös jotain ihan konkreettisia ohjelmiakin.

Saati sitten 1990-luvulla, kun pelkkä pelaaminenkin vaati usein "säätämistä" DOS:n kanssa. Lisälaitteiden asennuskaan ei välttämättä ollut "plug & play".
Ei se säätäminen silloinkaan kiinnostanut kuin murto-osaa.
 
Taisi olla niin että 80-90 lukujen taitteessa suosituimmat tietokonepelit olivat tekstipohjaisia seikkailupelejä tai esim. Sierran seikkailupelien ja Monkey Islandin kaltaiset pelit. Side scroll ei oikein onnistunut ennen Commander Keeniä ja vasta Doom sai tietokonepelaamisen isomman kansan tietoisuuteen. Sitten lähemmäs 2000-lukua kun alkoi tulemaan Half-Lifea sun muita julkaisuja, alkoi PC oikeasti haastamaan konsoleita. Samaan aikaan näytönohjaimia alkoi saamaan edullisesti ja prossut ottivat isoja teholoikkia.
OT
Kyllähän se vieritysgrafiikka onnistui jo nimimerkkini Zeliardissa, joka ilmestyi ennen Keenejä. Peli oli mukavasti haastavampi kuin Keenit ja musiikit aivan huippua (sain tosin paremmat äänet vasta Sound Blaster Pron myötä 1991):



Niin ja tietysti Captain Comic (1988):



Commander Keeneissä vain muuttunut kuvasisältö päivittyi, mikä teki vierityksestä vähän pehmeämmän kuin ennen adaptive tile refreshiä. Lisäksi vieritys toimi Captain Comicista poiketen myös pystysuunnassa (Zeliardissa toki myös pystyvieritys). Captain Comic kuulemma toimi inspiraationa Keenin luoneille Carmackeille, Romerolle ja Hallille.

Vanhempiakin vieritysgrafiikkapelejä (MS-DOS) löytyy tietysti, mutta ne olivat paljon karumpia (ilman värejä/tikku-ukkoja/pakkovieritys eteenpäin jne).


Eka Keen:


Ei ollut graffoilta, ääniltä ja pelinä lähellekään yhtä houkuttava/koukuttava kuin Zeliard.
 
Teknisesti ehkä ylivoimainen, mutta kun (eri puolelta Suomea kotoisin olevien) aikalaisten kanssa juttelee, niin ysärin alusta porukka muistaa NESin, SNESin ja vaikkapa MegaDriven. 90-luvun jälkipuoliskoa hallitsi Playstation, mutta N64 ja Sega Saturn muistuvat myös mieleen. PC-harrastajia toki oli, mutta ei se ikinä ollut mitään koko kansan huvia.
Suositut 90-luvun pelikonsolit olivat lähinnä 80-luvun tekniikkaa ja jälkituulahduksia, ja vaikka niilläkin etenkin pikkulapset pelasi, niin kyllä PC oli ainoa oikea pelialusta yhtään kypsemmille harrastajille ja myös teknisesti valovuosia edellä. Puhumattakaan, että konsolipelit oli kalliita, todella kalliita lama-ajan Suomessa. PC:llä piratismi oli yleistä..

Lisäksi PC:llä tehtiin muutakin kuin pelattiin ja ne yleistyivät tällaisina kodinkoneina. 90-luvun lopulla sanottiin, että Suomessa on suhteessa enemmän Netin käyttäjiä kuin missään muualla..

Työpaikoista puhumattakaan.

Aika vaikeaa on ollut kyllä välttyä PC:n kanssa askartelulta 90-luvulla ellei tosiaan ole ollut pikkulapsi, ikäloppu tai elänyt autiolla saarella. Nykyäänhän PC:n käyttö on niin yksinkertaista ettei se paljon askartelua sinänsä vaadi, ja se varmasti "tyhmentää" ihmisiä siinä mielessä..
 
Suositut 90-luvun pelikonsolit olivat lähinnä 80-luvun tekniikkaa ja jälkituulahduksia, ja vaikka niilläkin etenkin pikkulapset pelasi, niin kyllä PC oli ainoa oikea pelialusta yhtään kypsemmille harrastajille ja myös teknisesti valovuosia edellä. Puhumattakaan, että konsolipelit oli kalliita, todella kalliita lama-ajan Suomessa. PC:llä piratismi oli yleistä..

Lisäksi PC:llä tehtiin muutakin kuin pelattiin ja ne yleistyivät tällaisina kodinkoneina. 90-luvun lopulla sanottiin, että Suomessa on suhteessa enemmän Netin käyttäjiä kuin missään muualla..

Työpaikoista puhumattakaan.

Aika vaikeaa on ollut kyllä välttyä PC:n kanssa askartelulta 90-luvulla ellei tosiaan ole ollut pikkulapsi, ikäloppu tai elänyt autiolla saarella. Nykyäänhän PC:n käyttö on niin yksinkertaista ettei se paljon askartelua sinänsä vaadi, ja se varmasti "tyhmentää" ihmisiä siinä mielessä..

Mikä nyt sitten lasketaan "PC:n kanssa askarteluksi"? 1997 lopussa on n. 800 000 kotitaloudella ollut tietokone: 20 vuotta siitä, kun Suomi internetiin hurahti – ”Marttojen palsta oli mukava”

Ja niistäkään kotitalouksista ei todellakaan suurinta osaa kiinnostanut mikään askartelu, vaan suoraviivainen käyttö. Ja jos ongelmia tuli niin sitten kone vietiin paikalliseen PertsanMikroPaja Oy:hyn missä ne ratkottiin (mahdollisesti myymällä uudempaa ja kalliimpaa tilalle).
 
Mikä nyt sitten lasketaan "PC:n kanssa askarteluksi"? 1997 lopussa on n. 800 000 kotitaloudella ollut tietokone: 20 vuotta siitä, kun Suomi internetiin hurahti – ”Marttojen palsta oli mukava”

Ja niistäkään kotitalouksista ei todellakaan suurinta osaa kiinnostanut mikään askartelu, vaan suoraviivainen käyttö. Ja jos ongelmia tuli niin sitten kone vietiin paikalliseen PertsanMikroPaja Oy:hyn missä ne ratkottiin (mahdollisesti myymällä uudempaa ja kalliimpaa tilalle).
PC:n "suoraviivainen käyttö" vaati käyttäjältään enemmän 90-luvulla kuin nykyään. Ihan jo vaikka siitä lähtien, että tiedostonhallinta oli sentään juttu, vaikkei nykyään enää niin olisikaan..
 
PC:n "suoraviivainen käyttö" vaati käyttäjältään enemmän 90-luvulla kuin nykyään. Ihan jo vaikka siitä lähtien, että tiedostonhallinta oli sentään juttu, vaikkei nykyään enää niin olisikaan..

Siitä huolimatta ei ole ollut mitenkään vaikeaa välttyä "PC:n kanssa askartelulta" 90-luvulla, kun sellainen on löytynyt vuosikymmenen lopulla suuruusluokkaa vain joka kolmannesta kotitaloudesta. Ja niistäkään suurin osa ei tosiaan ole niillä askarrellut yhtään mitään, vaan valtaosa käyttäjistä oli ihan yhtä kädettömiä kuin nykyäänkin. Se vaan että nykyisin kaikki on niin paljon helppokäyttöisempää, ettei se enää haittaa menoa niin paljolti.

Eikä se tee ihmisestä tyhmää, että ei kiinnosta askarrella jonkun itselle tuntemattoman ja epäkiinnostavan teknologian parissa.
 
HS Nyt | Millenniaalit jonottavat Helsingissä kauppaan, joka myy ”parantavia kiviä” – Nytin toimittaja meni jonoon ja löysi hämmentävän maailman

Viimeinen lause summaa ilmiön aina tyhjentävästi:

"Vaikka voimakivet eivät toimi, on helppo ymmärtää, miksi kivet houkuttavat. Ne antavat helppoja vastauksia nuorten aikuisten elämän vaikeisiin kysymyksiin".

Eli kuvitellaan vastauksien löytyminen ja ajatellaan sen olevan kivien ansiota. Mikäpä siinä, jos itsepetos tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Taloudellisempaa olisi kuitenkin mennä vaikka metsään ja etsiä sieltä joku suuri siirtolohkare, kallionjyrkänne tai vaikka kelopuu ja kysyä niiltä. Ehkä ne tietävät paremmin vastauksen suomalaisiin kysymyksiin kuin Madagaskarin kaivoksilta peräisin oleva louhinnan sivutuote...

Olen nähtävästi valinnut opiskelu- ja ammattialat ihan perseelleen. Olisi pitänyt ymmärtää nuorempana, että paskanpuhumistaitojen opettelun ohella kannattaisi myös poimia hassunnäköisiä kiviä jemmaan.

Ehkei vanhoja kiuaskiviäkään kannata viskoa metsään, kun joku helvetin hullu voi maksaa niistäkin satasia tai tuhansia. Ehkei Suomessa, mutta vähän kauempana kuuma kivi menee varmasti kuin kuumille kiville. Kiuaskivellä onkin maaginen voimatarina: yönpimeän pohjoisen shamaani on kuumentanut kiveä vuosikaudet ja noitunut vieressä alastomana pieksäen maagisilla oksilla kehoaan. Noin pontevasti loitsittu kivi on väistämättä mahdottoman arvokas, kun ammattilaisen käsityö maksaa.
Korukivet on ihan hienoja ja hionta vissiin kiva harrastus. Onpahan keksitty markkinat niillekin :D Mullakin olis yks nyrkin kokoinen jaspis minkä köysin rannasta.
 
Taisi olla niin että 80-90 lukujen taitteessa suosituimmat tietokonepelit olivat tekstipohjaisia seikkailupelejä tai esim. Sierran seikkailupelien ja Monkey Islandin kaltaiset pelit. Side scroll ei oikein onnistunut ennen Commander Keeniä ja vasta Doom sai tietokonepelaamisen isomman kansan tietoisuuteen. Sitten lähemmäs 2000-lukua kun alkoi tulemaan Half-Lifea sun muita julkaisuja, alkoi PC oikeasti haastamaan konsoleita. Samaan aikaan näytönohjaimia alkoi saamaan edullisesti ja prossut ottivat isoja teholoikkia.
Ehkä riippuu kaveripiireistä, itse en juurikaan ysärin alusta lähtien muista kuin 90% pc-pelaamista, toki satunnainen sonic tai mario oli jollain.
Juurikin DOS:ssa Monkey Islandit, Keenit, Wolfenstein3D, mutta myös Lemmings, Faceoff, Cat, Grand Prix Circuit, Star Control, LHX jne. tuli pelattua PC:lla.
3D:n myötä ysärin lopulla alkoi koneen tehoillakin olla väliä, kaikki pelit eivät enää pyörineetkään kaikilla vanhempien "toimistokoneella"...

Edit. Kuulun ketjuun kun eihän tämä mikään pelausaiheinen ollutkaan ;)
 
Siitä huolimatta ei ole ollut mitenkään vaikeaa välttyä "PC:n kanssa askartelulta" 90-luvulla, kun sellainen on löytynyt vuosikymmenen lopulla suuruusluokkaa vain joka kolmannesta kotitaloudesta. Ja niistäkään suurin osa ei tosiaan ole niillä askarrellut yhtään mitään, vaan valtaosa käyttäjistä oli ihan yhtä kädettömiä kuin nykyäänkin. Se vaan että nykyisin kaikki on niin paljon helppokäyttöisempää, ettei se enää haittaa menoa niin paljolti.

Eikä se tee ihmisestä tyhmää, että ei kiinnosta askarrella jonkun itselle tuntemattoman ja epäkiinnostavan teknologian parissa.
Teknologioiden kanssa säätämisistä puheenollen, kaikenlainen tekniikka vaati takavuosina enemmän säätämistä, ihan vaikka videonauhurin ja LP-levysoittimen käytöstä lähtien. Mopopojat viritteli mopoja. Auton korjailu itse oli sitä enemmän juttu mitä taaemmas historiaan mennään. 80-luvulla oli hyvin normaalia kirjoitella ainakin pieniä BASIC-ohjelmia itse, jos tietokoneen omisti.
 
ehkäpä tuota atk-historiaa voisi toisaalla jatkaa, karannut jo joku aika sit aiheesta :) e: saattopa tolle ketjukin löytyä.. e2: tätä taisin muistella, ei ihan mut aika lähellä meneillään olevaa keskustelua: Me "wanhat" ja pelaaminen (+30v)
 
Kuuluu tyhmien ihmisten ketjuun, itsellä on DOS-käyttiksellä oleva kone millä pelaan vanhoja pelejä ja jos se laukeaisi niin saisin hetken plärätä miten se autoexec, DMA, IRQ ja muut himmelit säädetään.
 
Kuuluu tyhmien ihmisten ketjuun, itsellä on DOS-käyttiksellä oleva kone millä pelaan vanhoja pelejä ja jos se laukeaisi niin saisin hetken plärätä miten se autoexec, DMA, IRQ ja muut himmelit säädetään.
Sepä se. 1990-luvun alkupuolella viimeistään Doomista lähtien PC-pelaaminen alkoi olla melko "mainstream", mutta rauta ja käyttöjärjestelmä eivät vielä kovinkaan "pystymetsä-ystävällisiä", vaan hieman piti osata kikkailla niiden kanssa. Lisäksi PC:n hankkiminen itsessään vaati hieman perehtymistä aiheeseen ja se oli kallis investointi.

Nykyään kaikki on helpompaa mutta toisaalta tyhmistävämpää...

Ja miettikääpä vaikka ihan kieliopin kannalta - komentokehotteeseen piti kirjoittaa käskyt juuri prikulleen oikein, mikä osaltaan viritti aivoja siihen, että muutenkin kirjoitellaan asiat oikein, prikulleen. Eikä oiota. Nythän kielioppi on mennyt ihan perseelleen pikaviestikulttuurin myötä.
 
Kuuluu tyhmien ihmisten ketjuun, itsellä on DOS-käyttiksellä oleva kone millä pelaan vanhoja pelejä ja jos se laukeaisi niin saisin hetken plärätä miten se autoexec, DMA, IRQ ja muut himmelit säädetään.
Ihan vain perspektiivinä aloituspostaus;
Koska kaikki ihmiset eivät kykene Darwin awardsin mukaiseen lopputulokseen, voitaisiin näille erityisyksilöille avata oma topikki.

Koko idea tälle tuli seuraavasta "uutisesta"
HS: Toni, 41, meni flunssan vuoksi lääkäriin – sai tietää sairastavansa aidsia

Ja koska kaikki eivät halua antaa klikkejä iltapuluille, tiivistän sen oleellisimman tähän:
"Toni oli aiemmin elänyt luulossa, että hi-virusta ei ollut olemassakaan. Tähän oli vaikuttanut internetsivustot, joissa kerrottiin, että hiviä ei oikeasti ollut. Sivustot olivat Tonin mielestä vaikuttaneet uskottavilta."

Kyseessä kun on vielä homppeli, niin mitäs ne moisista pikku taudeista välittää.

Keskustelua voisi varmaan rajata niin, että uutisissa tms. olevista keisseistä voisi puhua ihan nimillä, mutta naapurin Peran nimen jättäisi mainitsematta.

Ei kuulu tähän ketjuun, että jos dos-pelien säätäminen ei onnistu tai ei muista jotain kirjailijaa tai Nykäsen ennätyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Filosofinen miete aloituspostaukseenkin liittyen... Internet tarjoaa valtavasti tietoa, mutta olisiko kuitenkin niin, että loppupelissä se tyhmentää ihmisiä...

Mitään ei tarvitse miettiä itse kun kaikki on pureskeltu sulle valmiiksi. Puhumattakaan jos käyt uskomaan disinformaatioon.
 
Filosofinen miete aloituspostaukseenkin liittyen... Internet tarjoaa valtavasti tietoa, mutta olisiko kuitenkin niin, että loppupelissä se tyhmentää ihmisiä...
Tiedon hankkiminen on nykyään erilaista kuin vielä joskus 80-luvulla. Nyt on haasteena erottaa disinformaatio faktasta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 119
Viestejä
4 502 646
Jäsenet
74 329
Uusin jäsen
Bopperhopper

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom