Tupakoinnin lopettamisen ABC

[Ile_26]

Täällä on intistä asti polteltu tupankia, chessun sinistä puoli askiapäivässä, ravintolailtana koko aski.

Lopettaminen olisi suotavaa, olen monesti sortunut uudestaan viikon tai kahden jälkeen. Nikotiinisuihkeella pääsi hyvin irti, reseptilääkkeellä hieman pidemmälle.

Tämän ketju olkoon yksi oljenkorsi meille joille mikään ei riitä, addikteille, riippuvaisille, kaikille ketkä haluavat lopettaa, olkoon heikkoutesi viina, viiva, kannabis tai tupakka. Jaa olosi ja saa tukea onnistumiseesi.

6.6.2017 lopetettu tupakanpoltto, toivottavasti en aloita uudestaan.

 

[blurris]

Toivotan tsemppiä kamppailuun ja yksi neuvo: koita ajatella ettet lopettanut vaan luovuit tuosta haitallisesta elämäntavasta. Valitsit toisenlaisen, paremman tavan olla eli tupakatta. Tiedän että kuulostaa hölynpölyltä mutta voi olla kuitenkin se ratkaiseva pieni trikki mikä auttaa.

 

[rammon]

Toinen mikä osoittautui lähipiirissä tehokkaaksi (vuosikymmenien jälkeen kylmiltään tupakoinnin lopettaminen onnistuneesti): suunnittele joku sijaistoiminto tupakoinnille. Kun käsi menee askille "automaattisesti", niin siellä onkin jotain muuta. Tyyliin purkkaa tai Sisua. Tämä saattaa olla merkittävä tekijä siinä että saa katkaistua sen maneerin ja samalla ajatuksen tupakoinnista.

 

[tulppu]

Hyvä päätös ja onnea! Itsellä oli useita epätoivoisia yrityksiä takana monen vuoden ajalta kunnes vaihdoin hetken mielijohteesta sähkötupakkaan. Noin vuoden aktiivisen höyryttelyn jälkeen se alkoi tuntu erittäin hölmöltä toiminnalta. Olin silti vielä pahasti koukussa. Siitä siirryin nikotiinipastilleihin joita mussutin taas noin vuoden verran. Sekin alkoi tuntua turhanpäiväiseltä touhulta. Vaihdoin sisuihin. Siitä onkin nyt pari vuotta. Pastilleja menee edelleen, mutta huomattavasti kiivaattomammin. Nyt neljä vuotta viimeisestä savukkeesta, ja ajatus tupakoinnista etoo. Itselle sopi perinpohjainen, hidas lasku jossa oppi inhoamaan ennen niin tärkeää tupakkaa.

 

[Jurppii]

Kannattaa pitää viihteellä roikkumisesta taukoa tai sitten erityisesti panostaa siihen, ettei hengaile missään röökijengeissä niitä baari-iltojaan. Se tuntuu olevan monella se retkahduskohta ja sitten niitä askeja löytyy taskusta pitkin viikkoa kun kännissä tuntui niin vitun hyvältä idelta.

 

[Ile_26]

Erinomaisia pointteja, aloitan sisupastilliprojektin kunhan kauppaan kerkeän.

 

[orja4]

Tsemppiä. Lopettaneelta henkilöltä kuultu vanha viisaus: "Vasta kun tunnustat ettet pysty lopettamaan, pystyt lopettamaan."

Oma kokemus röökin kanssa osittain samanlainen.

Puoli askia päivittäin, alkoholin kanssa kokonainen. Tämä vaihe kesti noin 14 vuotta
Seuraava vaihe oli siirtyminen päivittäisestä pelkästään ryypiskely tupakointiin. Tätä kesti noin 7 vuotta ja siirtyminen päivittäisestä osa-aikaiseksi oli pari viikkoa tuskaista.
Seuraava vaihe oli osa-aikainen sähköröökeily hiukan vajaan 2 vuoden ajan.
Nyt vähän yli 13 kuukautta täysin ilman sähköilyä ja tiedän varmuudella etten enää koskaan tarvitse nikotiinia mihinkään.

Hitaasti tapahtui siis omalla kohdalla lopettelu. En silti ole tupakkafasisti enkä kieltämässä kenenkään oikeutta siihen parvekkeella tai muualla vaikka se nykyään haiseekin omaan nokkaan ikävältä.

 

[Chekkit]

20v aski joka päivä, en yhtään päivää lakossa tai muutenkaan polttamatta. Oli kaikenlaista flunssaa yms. paskaa ollut just, ensimmäistä kertaa rupes arveluttamaan touhun järkevyys. Viikko siitä istuin töissä joskus lokakuussa ja vitutti valmiiksi mennä räntämyrskyyn tupakalle, kun ajattelin et jos nyt lopettais niin ei tarttis.

Luin netistä että parin päivän jälkeen nikotiini on poistunut elimistöstä, eikä enää tee niin paljoo mieli. Mietin että kaksi päiväähän sitä mies seisoo vaikka päällään ja lopetin. Yllättävän helppoa, tekihän sitä mieli se pari päivää, ja muutaman kerran olen takki päällä ollut kävelemässä ulos kun muistan etten poltakkaan enää, mutta paljon helpompaa kun kuvittelin. Viikon jälkeen ei enää tehnyt mieli, ja pikkuhiljaa koko tupakkaa ei enää ajatellut.
Kohta 3v polttamatta.

 

[Mehtikkö]

Itse olen "tauolla", kun lopettaminen/luopuminen tuntui niin järkyttävän lopulliselta ratkaisulta.

 

[petepas]

Itse aloitin polttamisen 15-vuotiaana ja kerkesin harrastaa tätä mukavaa harrastusta 25 vuotta, aski meni päivässä. Tuohon aikaan sisältynyt muutama vakava lopetusyritys. Korvaushoidot olivat tehottomia. Purkka pieretti ja suun limakalvot tulivat kipeäksi. Äiti sairastui aikoinaan keuhkosyöpään, myös appiukko kuoli samaan tautiin.

Eräänä kauniina talvipäivänä olin tuolloin 5-vuotiaan tyttäreni kanssa luistelemassa ja tupakkaahan sitä välillä piti vetää. Tyttö kysyi miksi sä iskä poltat tupakkaa. Tuohon en keksinyt mitään muuta syytä kuin sen että olen addikti ja että se tuntuu hyvältä. Lupasin tuolloin tyttärelleni että lopetan.

Pohdiskelin lopettamista muutaman kuukauden. Korvaushoidot tuntui typerältä, eihän alkoholismiakaan hoideta ryyppäämällä. Onneksi markkinoille oli tullut tupakastavieroituslääke, Champix. Zyban oli jo ollut jonkun aikaa markkinoilla mutta sehän ei ollut varsinaisesti tupakastavieroituslääke. Lääkärin pakeille ja resepti kouraan. Muistan miettineeni että tämä on viimeinen oljenkorsi jos ikinä meinaan päästä röökistä irti.

Minun onnekseni Champix osoittautui täsmälääkkeeksi. Jopa viimeiseksi suunnittelemani tupakka jäi kokonaan polttamatta. Nyt savutonta elämää takana 7 ja puoli vuotta. Alkuaika tuntui lähinnä oudolta ilman tupakkaa, vieroitusoireet olivat tosi helppoja ja lyhytaikaisia.

Voin suositella jos muut keinot eivät auta.

 

[Rullakebab]

Champix on kyllä tehokas että saa lopetettua, tosin varsinaiset ongelmat itsellä alkoi vasta champix kuurin lopettamisen jälkeen kun oli tavallaan jo kuivilla mutta olis pitänyt 247 keskittyä siihen ettei polta.
No puoli vuotta on pisin lakko tähän asti ja sitä on hyvä yrittää seuraavaksi rikkoa
Kannattaa lenkkeillä samaan aikaan kun lopettaa, siitä tulee juoksemiseen niin järjetön boosti että on parempi motivaatio pysyä polttamatta, keskisyke 10km matkalla putosi jo viikon lakon jälkeen 10:llä.

 

[Kekeplasteri]

Kyllä tuota itsekin aikoinani koitin lopettaa muutamaan otteeseen, mutta taisivat olla vähempi vakavia päätöksiä kun aina tuli jatkettua. Sitten tuossa kohta 13 vuotta sitten päätin oikeasti lopettaa ja siihenpä se jäikin. Mitään laastareita tai muita poppakonsteja en tarvinnut. Noin 10 vuotta tuli polteltua, aijai mitä hölmön touhua.

 

[anonyymi]

Muutama kaveri lopettanut. Yrittivät aina jotain nikotiinipurukumia tai sähkö kessua että pääsisi irti mutta eihän se ikään toiminut.

Viimeisellä yrityksellä ihan kylmästi lopetus eikä mitään apu juttuja. Pitää vaan olla päättäväinen.

 

[Rantakemisti]

Vanha korsteeni ilmoittautuu! Tupakkaa tuli poltettua 15-vuotiaasta sinne 25-vuotiaaksi. Väliin mahtui pari puolionnistunutta loputusyritystä kun vaihdoin tupakan tylysti purukumiin ja järsin sitä vuoden päivät. Muutaman baariretkahdun jälkeen olin uudestaan koukussa ja jatkoin tupakointia.

Vuoden 2013 loppupuolella liittyin E-savuke foorumille ja aloin tosissani tutustumaan höyryttelyyn. Tilasin sitten eGo-T:n itselleni ja puolisolleni joululahjaksi ja sen jälkeen oltiin molemmat koukussa höyryttelyyn. Höyryttelyä taisi kestää vain pari päivää kunnes innostuin DIY-litkuista ja Inaweraan lähti suurehko nestetilaus ja samoihin aikoihin vielä moditilaus Fasttechiin. Puolisokin päivitti eGo-tikkunsa enemmän savukkeen näköisen eRollin. Kaikki ensimmäisten kuukausien aikana tupakoinnin lopettamisessa "säästyneet" rahat menivät suoraan tähän uuteen harrastukseen. Nopeasti alkoivat RBA:t sekä mekaaniset modit kiinnostamaan. Samalla rupesin itse väsäilemään meidän liemet ja toiminta rupesi olemaan lähempänä harrastusta kuin tupakoinnin lopettamista. Joskus kesällä 2014 myin melkein kaiken pois ja jätin jäljelle vain eRollit sekä Chi You -kloonin (puolisolle jäi vielä käyttöön kymmenisen eGo-akkua ja liuta evod-päitä). Uutena vuotena 2015 kadotin China You:n ja Taifun GT:n, joten tilalle tuli hommattua todellä pätevä Poldiac modi. Jonkun vuoden päivät leikin noiden mekaanisten modien kanssa, kunnes niiden jatkuvat tulitusongelmat alkavat kyrpimään ja hommasin tilalle Istick 100w -boximodin jolla menty niistä päivistä lähtien.

En edes tiedä mistä ajatus höyryttelyyn siirtymisestä tuli... Ehkä tuo tupakointi alkoi olla turhan suuri menoerä sen aikaisessa opiskelijataloudessa ja muutenkin röökin polttaminen rupesi olemaan aika "uncool" yliopistolla. Turhan usein sai opiskelijabileissä yskiä yksin ulkona.

Kaveri oli harrastanut höyryttelyä vissiin jo vuodesta 2009, mutta jostain syystä en itse aikaisemmin innostunut siitä. Käsittääkseni tuohon aikaan nämä vehkeet kärsivät vielä monista lastentaudeista ja käyttäminen ei ollut ihan niin yksinkertaista ja mukavaa kuin tänä päivänä. Kaverikin retkahteli tupakkaan jatkuvasti kun vehkeet hajoili mitä ihmeellisimmistä syistä. Joten ehkä parempi etten hypännyt kelkkaan ihan alkuvuosina vaan annoin suosiolla tekniikan kehittyä ja markkinoiden kasvaa, ehkei aina ole järkevintä kuulua sinne innovaatioiden omaksujien kärkeen. Näinä päiviänä nämä höyryvehkeet ovat jo niin kehittyneitä, että oppimiskynnys on todella matala. Harmi vain että EU tehnyt kaikkensa sen eteen, että tästä on tehty mahdollisimman hankalaa.

 

[neko]

Tuosta miten toisilla onnistuu lopettaa tuosta noin, ja toisilla on pitkä ja kivinen tie tupakoinnin lopettamisessa, jopa täysin toivottomalta tuntuva.

Ihmiset jäävät niin eri tasolla koukkuun eri aineisiin, ainakin jonkun huumeita yms. koukuttaviin aineisiin kiinni jäämistä koskevan dokkarisarjan mukaan, että ihan 1:1 ei voi heitellä millä taatusti pääsee irti. Tosille nikotiini on paljon koukuttavampi kuin taas toisille ei sitten niin.

Tällä vaan halusin muistuttaa, että jos jollain tekee tiukempaa kuin itsellä, niin ei välttämättä ole heikompi, voi toisella aivot vaan olla enempi koukussa kuin omat.

Niin tai näin, tupakoinnin lopettaminen on aina järkevää. Hölmömpää hommaa saa todella hakea.

Tsemppiä kaikille lopettamisen kanssa tappeleville. Päästyänne lopullisesti eroon, tulette huomaamaan, että on yksi elämänne järkevimmistä päätöksistä.

 

[Ile_26]

Noniin, toinen päivä alkaa olemaan lopuillaan. Lenkkeilyä en vielä uskalla hikihattuun-meiningillä ruveta, tuskin keuhkot kestävät. Hyvä fiilis kaikenpuolin, tänään touhusin likkojen kanssa satamassa ja parilla leikkipuistolla.

 

[anonyymi]

Onko tämä legendaa vai totta että jos onnistuu tupakoinnin lopettamaan niin sivuvaikutuksena on semmoinen +5kg painoa lisää?

 

[neko]

Yksilöllistä. Ruoka voi alkaa maistumaan toisella tavalla kun maku- ja hajuaistit alkavat toipumaan.

 

[Quadratic]

Syksyllä tulee kymmenen vuotta siitä kun lopetin, en tosin kovin montaa vuotta ehtinyt polttaa. Ekan röökin taisin polttaa 14-vuotiaana ja teinivuodet meni tupakkaa poltellessa. Täysi-ikäisenä sitten baareihin (silloin sai vielä ravintoloissa polttaa, kuvitella!) ja tupakkaa meni helposti se aski aina kaljoitellessa. Tajusin onneksi lopettaa ennen armeijaa, koska siellä se tapa on monelle jäänyt päälle loppuelämäksi.

Lopettamispäätöksen jälkeen sorruin yhden ja ainoan kerran noin 2 viikon päästä, mutta sen jälkeen päätös on pitänyt. Se kokonaan irti tupakan houkutuksesta pääseminen kesti varmaan viisi vuotta, vaikeinta oli istua terassilla pienessä hönössä kun kaverit pistivät tupakaksi, se himo ja tilanneriippuvuus ei kovin herkästi katoa. Ikävä kyllä olen edelleen kaveripiirin ainoa, joka on onnistunut lopettamaan vaikka erinäisiä yrityksiä näkee vähän väliä. Yksi yrittää lopettaa ja sitten pummaa kännissä toiselta tupakan ja kierre on valmis.

Mielestäni nuo nikotiinivalmisteet on tavallaan itsensä huijaamista kun nikotiini poistuu niin nopeasta elimistöstä, että se varsinainen riippuvuus on siihen tapaan ja tunteeseen joka tupakoinnista syntyy: vituttaa, stressaa, muutkin polttaa, aamutupakka että paska luistaa jne.

 

[blurris]

Lopettamispäätöksen jälkeen sorruin yhden ja ainoan kerran noin 2 viikon päästä, mutta sen jälkeen päätös on pitänyt. Se kokonaan irti tupakan houkutuksesta pääseminen kesti varmaan viisi vuotta, vaikeinta oli istua terassilla pienessä hönössä kun kaverit pistivät tupakaksi, se himo ja tilanneriippuvuus ei kovin herkästi katoa. Ikävä kyllä olen edelleen kaveripiirin ainoa, joka on onnistunut lopettamaan vaikka erinäisiä yrityksiä näkee vähän väliä. Yksi yrittää lopettaa ja sitten pummaa kännissä toiselta tupakan ja kierre on valmis.

Toisaalta olet varmaan nykyään tullut tunteeksi ton terassikaljoittelun myötä siihen pienoiseen ylemmyydentunteeseen - toki kavereilta visusti kätkien jotteivät loukkaannu: "Minä sentään lopetin, te ette näköjään pysty...voi raukkoja"

 

[Quadratic]

Toisaalta olet varmaan nykyään tullut tunteeksi ton terassikaljoittelun myötä siihen pienoiseen ylemmyydentunteeseen - toki kavereilta visusti kätkien jotteivät loukkaannu: "Minä sentään lopetin, te ette näköjään pysty...voi raukkoja"

En onneksi ole ylimielinen ja vahingoniloinen henkilö, jonka tarvitsisi kavereille päteä millään tavalla. Tietysti kannustan jokaista joka yrittää lopettaa, sen verran kallis ja typerä harrastus tuo tupakointi on.

 

[oxbird]

Muuta ketjun nimi muotoon "Tupakoinnin lopettamisen ABC", selkeämpi.

 

[null]

Onko tämä legendaa vai totta että jos onnistuu tupakoinnin lopettamaan niin sivuvaikutuksena on semmoinen +5kg painoa lisää?

Mulla nousi hetkellisestin paino, mutta tippui takaisin.

Polttamatta vajaat 2,5 vuotta.

 

[k334]

Vajaat 9v kerkesi poltella vakituisesti ja jokunen vuosi ennen sitä satunnaisesti, 2000-luvun aluilla teininä se oli kohtuu valtavirtaa että spaddua vedettiin huuleen aikuistumisen kynnykselle ainakin kyseisellä paikkakunnalla, ihan lukiolaisista amiksiin se näytti sujahtavan huuleen viimeistään perjantaina kun/jos kaljaa korkattiin.

Lopetuksesta on jo vuosia mutta sen muistaa että oli tuskaisaa kun opetellut vetämään kunnon nikotiini annokset punaisella merkillä. Vapaalla sätkä tuli vedettyä pahimmillaan 45min välein ja sitten jos oli online-pelit kesken kavereiden kanssa oppi vielä semmoiseen 20sec pikavauhtiin käärittyjen kanssa kun kiirettä pukkasi.

Noh ekat viikot pirullista fyysistä riippuvutta, kuukauden ajan kihelmöi metallinen maku suussa, tuli vedettyä erittäin paljon mynthonia peittämään niksoja, hermot alkoi mennä myös jatkuvaan "mentäiskö tupakille" kongiin joka kilisi takaraivossa sen puolikkavuotta jatkuvalla syötöllä.

Huvittavaa kun jos joku pölläytti savut ilmoille lähipiirissä siinä lopetuksen alkuaikoina se tuoksui kuin jumalten nektarilta ja tuli melkein tarve kävellä tähän "savuun", nykyään se on karsean hajuista.

 

[neko]

Huvittavaa kun jos joku pölläytti savut ilmoille lähipiirissä siinä lopetuksen alkuaikoina se tuoksui kuin jumalten nektarilta ja tuli melkein tarve kävellä tähän "savuun", nykyään se on karsean hajuista.

Heh heh, itsellä aivan sama. Kavereille sanoin, että poltelkaa vaan, ei haittaa (paitsi se jatkuva tarjoaminen ja "ei se onnistu kuitenkaan" lässyttäminen). Nykyään aika kypsä koko hajuun. Vaan harva enää tutuistakaan polttaa. Eipä taida ketään. Niin se aika muuttuu.

 

[hetero]

Muutama kaveri lopettanut. Yrittivät aina jotain nikotiinipurukumia tai sähkö kessua että pääsisi irti mutta eihän se ikään toiminut.

Viimeisellä yrityksellä ihan kylmästi lopetus eikä mitään apu juttuja. Pitää vaan olla päättäväinen.

Itse lopetin myös kerrasta poikki tyylillä. Ennen kokeilin purkat sun muut mutta ilman apua.

 

[Rantakemisti]

Onko tämä legendaa vai totta että jos onnistuu tupakoinnin lopettamaan niin sivuvaikutuksena on semmoinen +5kg painoa lisää?

Aika yksilöllistä kuten @neko kirjoittikin. Parilla kaverilla paino on noussut ihan silmin nähden, kun taas minulla paino tippui lähes 15 kg. Tupakoinnin lopettaminen on myös hyvä tilaisuus tehdä kunnollinen elämäntaparemontti.

 

[bkt]

Kessut jätin lopullisesti pian viisi vuotta sitten. Loppuvaiheessa oli pari vuotta kännissä polttamista, sekä lukuisia lopettamisyrityksiä, joista mikään ei ottanut tuulta alleen, kun en halunnut oikeasti lopettaa. Olin henkisesti ja fyysisesti todella heikossa hapessa.

Tuli tehtyä kaikki elämäntaparemontit ikään kuin kerralla. Laitoin pään, talouden ja kropan kuntoon lomittain ja eihän tää projekti missään tapauksessa vielä oo ohitse - joka vuosi oon onnellisempi siitä, että pystyn kieltäytymään hetkellisestä tyydytyksestä & sijoitan itseeni ja elämään. Mulla on taipumusta riippuvuuksiin ja näen entisen päihteiden kanssa sekoilun, lohtusyömisen ja röökaamisen ihan samanlaisina välittömän tyydytyksen lovina.

Omassa elämänmuutoskampanjassa ajureina oli päättämättömyydestä pääseminen ja elämän rajallisuuden ymmärtäminen. Päätin arvoikseni että haluan elää pitkän, onnellisen ja tapahtumarikkaan elämän, jossa tähtään taloudelliseen riippumattomuuteen. Nyt mietin arjen valintoja sen kautta, että miten ne sopivat siihen sapluunaan. En elä tosiaan missään askeettisessa kuplassa, mutta en hedonistisessa nautintojen turruttavassa pumpulissakaan.

Konkreettisesti muistan miettineeni sitä, että miten paljon säästäisin rahaa, jos jobbaisin röökit säännöillisesti Virosta. Sitten ajatukset menivät siihen suuntaan, että eihän tässä oo mitään järkeä. Viinan kanssa läträäminen meni myös samanlaisen idioottikuplan kautta, jossa ajattelin 100 kpl Buranapurkin kanssa, että jes, täähän riittää mulle puoleksi vuodeksi, kun on darra la ja su kuitenkin. Onneksi riittää nykyään aika paljon pidemmäksi ajaksi.

 

[oestrus taurus]

Sähkötupakalla opettaa itsensä kokemaan, mikä on se tila kun tupakkaa ei ole... Sanotaanko vaikkapa kuukauteen polttanut. Sitten kun himottaa, sytytä savuke ja anna palaa vaikka koko aski tai kaksi. Huomaat silloin eron. Heääminen vaikeutuu, limakalvot kuivettuu ja kutisee, sekä häkä tekee pöhkön olon, syrjäyttäessä happea.
Pidät sen jälkeen vaikka pari viikkoa paussia ja kun taas tekee mieli oikea tupakkaa, polta aski tai pari.

Näin jatkat siihen asti, kunnes alat pikku hiljaa arvostamaan enemmän sitä oloa, mikä sähkötupakan aikana on. Eihän se tupakan koukuttavuus perustu kerta kokeiluun, vaan opetteluun. Nyt opettelet "kokemaan itsesi pois", eli se mikä joskus on ollut hyvä, ei ole sitä enään. Sen jälkeen, kun olet kokeillut sitä tavallista ja tylsää olotilaa, joka itselläsi oli ennen armeijaa.
Se sähkötupakka (kunhan oikean valitsee), korvaa nikotiini tarjonnan ja tupakkapaussit kokonaisuudessaan. Se on tosin siitä kummallinen, että voi tulla hyvin toimeen jopa neljä tuntia ilman, kun taas perus röökillä hyvällä lykyllä jopa tunnin.

 

[perato]

Aika yksilöllistä kuten @neko kirjoittikin. Parilla kaverilla paino on noussut ihan silmin nähden, kun taas minulla paino tippui lähes 15 kg. Tupakoinnin lopettaminen on myös hyvä tilaisuus tehdä kunnollinen elämäntaparemontti.

Nää elämäntaparemontit on hyvä keino joskus tuhota se . Päihdepuolella puhutaan ns. raittiushuumasta, lopetan kaikki, kaikki uusiks, elämä raiteilleen jne. Yks tökkkää nii tökkää loputki. Lopettamisen hyödytkin saattaa jäädä huomaamattomammaksi kun alkaa tehä kaikkea muuta.

Muuta ketjun nimi muotoon "Tupakoinnin lopettamisen ABC", selkeämpi.

Varmasti tupakoijilla riittää puhumista, mutta ite näkisin niin, että riippuvuuksista voisi puhua yleisesti. Varmasti täälläkin aika moni riippuvainen kuningas alkoholiin, mutta aika harva sitä uskaltanee myöntää, saati että lähtisi siitä irrottautumaan.

 

[Rantakemisti]

Nää elämäntaparemontit on hyvä keino joskus tuhota se . Päihdepuolella puhutaan ns. raittiushuumasta, lopetan kaikki, kaikki uusiks, elämä raiteilleen jne. Yks tökkkää nii tökkää loputki. Lopettamisen hyödytkin saattaa jäädä huomaamattomammaksi kun alkaa tehä kaikkea muuta.

Tämä on ihan tuttu ilmiö mutta tässä tapauksessani lähinnä viittasin ns. normaalin suomalaisen elämäntaparemonttiin enkä päihderiippuvaisen. Samalla kun lopettaa tupakoinnin niin saattaa joutua vähentämään alkoholin käyttöä ihan vain sen takia ettei retkahtaisi tupakoimaan. Sitten kun ollut hetken polttamatta niin huomaakin jo miten henki kulkee paremmin ja saattaa puolivahingossa liikkua enemmän. Se "elämäntaparemontti" tulee helposti kaupan päälle ellei korvaa tupakointia napostelulla tai jollain vastaavalla.

 

[oestrus taurus]

Ei se ole muuta kuin lopettaa, jos sitä näin on tullut päätettyä.

Tupakkaa ja tupakoitsijaa on hyvä verrata eroavaan avio- tai seurustelupariskuntaan. Niin kuin erossa monesti on tapana käydä niinkin epätyylikkäästi, että toinen tai molempi puolisko jättää asian käsittelemättä, toteamalla "syy oli sen toisen osapuolen" , se voi johtaa myöhemmin käsittelemättömään morkkikseen ja henkisen vakauden heikkenemiseen.
Samalla tapaa tupakka tekee, jos ei pääse todistamaan itselleen, että "se ei todellakaan ole enään sitä, mitä mieleni tekee". Silloin tekee helpommin mieli sitä. Sekä tupakan että eroavien puolisoiden kanssa kannattaa erota tyylikkäästi sovussa, jottei tule sitä takapakkia.
Voisi sanoa, että jos mieli tekee ja välissä kokeilee, niin se olotila jonka se muuttaa negatiiviseksi (päänsärkyä, uupumusta, tukkoisuutta jne.) on tavallaan kuin "riitojen sopimista tyylikkääseen eroon". Kummallekaan osapuolelle ei jää mitään sanottavaa, jos ei vain rupea "sopimaan" ajallisesti liian kauan...

 

[leffo]

Toinen mikä osoittautui lähipiirissä tehokkaaksi (vuosikymmenien jälkeen kylmiltään tupakoinnin lopettaminen onnistuneesti): suunnittele joku sijaistoiminto tupakoinnille. Kun käsi menee askille "automaattisesti", niin siellä onkin jotain muuta. Tyyliin purkkaa tai Sisua. Tämä saattaa olla merkittävä tekijä siinä että saa katkaistua sen maneerin ja samalla ajatuksen tupakoinnista.

Kun käsi menee minne?

Kun ei osta tupakkaa, ei voi polttaa tupakkaa. Kun haluaa polttaa tupakkaa, eikä sitä ole, niin sen polttamisen täytyy siirtää vähintään hankkimisen ajaksi.

Jos yrittää lopettaa niin se päätös tehdään kaupassa ja jätetään menemästä kioskille. Jos haluaa vain vähentää, tai on esim. puoliso joka polttaa, niin silloin toki eri asia.

Sama juttu laihduttamisen kanssa, ihmiset aina puhuu siitä että pitäisi syödä vähemmän, vaikka tärkeintä olisi ostaa vähemmän ruokaa. Ei se varmasti helppoa ole, en mä sitä väitä, mutta ihmetyttää ettei koskaan puhuta siitä tärkeimmästä vaiheesta.

 

[Atapio]

Aloitin tupakoinnin kun sen aikainen seurustelukumppani poltti, jotenkin sitä halusi mukaan "parvekkeelle" muutamien minuuttien tupakkituokiolle. Suhde päättyi, mutta tapa jäi. Pelatessa tai mitä tahansa muuta tehdessä, aina parvekkeelle tupakalle.
Kun päätin lopettaa, muutaman epäonnistumisen jälkeen tajusin, että se ei koskaan onnistuisi ellen korjaisi tapariippuvuutta, joka on yksi tekijä tupakoinnissa.

-Ensimmäiseksi hävitin ihan kaikki tupakkavehkeet talosta, tulentekovälineitä myöten, ja kaupassa pidin huolen etten osta lisää.
-Toiseksi korvasin sen tapariippuvuuden karkkiaskilla ja normaalilla happihypyllä, voin sanoa että sitä karkkia todellakin meni sitten.
-Kolmanneksi aloin välttelemään tilanteita, joissa tupakansavu haisee, eli ravintolaillat lakkasi ja alkoholiakaan ei tullut nautittua enää niin paljoa (kaikki tietää sen että humalassa tekee eniten mieli tupakkaa, jos on lopettanut).

Eka viikko meni tärinöissä, sitten pikkuhiljaa se alkoi helpottamaan, mutta yhtäkkiä, olisko ollut pari kuukautta kun jostain tullut tupakansavu iski tupakanhimon päälle lujempaa kuin edes ekan viikon aikana lopetuksesta. Halut meni ohi taas karkkirasian avulla, mutta tajusin että sen takia monet lopettaneetkin sortuu, kun se himon lakkaaminen ei olekkaan siinä muutamassa viikossa, vaan voi iskeä kuukausienkin jälkeen yhtäkkiä.

Onnistuin silti pääsemään irti tupakasta, enkä ole sen jälkeen poltellut, mutta tosiaan muutama epäonnistuminen oli alussa koska sitä kuvitteli että "voin mä säilyttää näitä tupangeja täällä, vaikken polta".

 

[petepas]

Tässä on selkeästi porukkaa jotka on fyysisesti riippuvaisia nikotiinista..

Ja sitten on niitä jotka ei ole fyysisesti riippuvaisia nikotiinista...

 

[Atapio]

Tässä on selkeästi porukkaa jotka on fyysisesti riippuvaisia nikotiinista..

Ja sitten on niitä jotka ei ole fyysisesti riippuvaisia nikotiinista...

Tarkoitatko että on niitä jotka ei tupakoi ja niitä jotka tupakoi vai meinaatko että jollain ihmisillä on maaginen immuniteetti nikotiinin aiheuttamaan riippuvuuteen?

Käsittääkseni se on ihan lääketieteellinen juttu että aivan kaikki tulevat riippuvaisiksi nikotiinista, eikä siihen tarvita kovin montaa sauhuttelukertaa kun se riippuvuus jo syntyy.

Tämä wikipediasta: "Nikotiinin riippuvuuspotentiaali on korkea. Nikotiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Joidenkin tutkimusten mukaan nikotiinista on yhtä hankalaa päästä eroon kuin hyvin vaikeina riippuvuuksina pidetyistä alkoholismista tai heroiiniriippuvuudesta.
Käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä ja voimakasta tupakoinnin/nuuskaamisen tarvetta."

Kyllä ne riippuvuusoireet tulee ihan kaikille lopettajille, jotku vaan diilaa helpommin niitten kanssa vähän samaan tyyliin kuin jotkut vetävät tulisia chilejä.

 

[blurris]

Tämä wikipediasta: "Nikotiinin riippuvuuspotentiaali on korkea. Nikotiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Joidenkin tutkimusten mukaan nikotiinista on yhtä hankalaa päästä eroon kuin hyvin vaikeina riippuvuuksina pidetyistä alkoholismista tai heroiiniriippuvuudesta.
Käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä ja voimakasta tupakoinnin/nuuskaamisen tarvetta."

Kyllä ne riippuvuusoireet tulee ihan kaikille lopettajille, jotku vaan diilaa helpommin niitten kanssa vähän samaan tyyliin kuin jotkut vetävät tulisia chilejä.

Ei kyllä tule. Itse en muista minkäänlaisia fyysisiä oireita poteneeni. Kuitenkin poltin +20 vuotta, joten käyttöä oli.

Itseasiassa hommassa tuli pideltyä välillä vuosienkien taukoja. Suhteellisen vaivattomasti. Lopullinen päätös tuli enemmän terveyssyistä ja nykyään voisi sanoa että talouskin vaikuttaa. Juuri eilen kassalla mietin, kun laiha neitokainen osti ruokaa itselleen illaksi ja aamuksi, niin ostokset yli 10 euroa. Omani 12 euroa mutta mulla oli mukana marjoja, pieni jäätelö ja paremmat saftkat. Selitys: neidin ruoka-annokseen kuului Chesterfield aski. Vaikuttaa olevan arvokasta puuhaa nykyään toi tupakointi.

 

[neko]

Niin, koukuttavat aineet vaikuttavat yksilöllisesti. Meidän omat aivomme käsittelevät kaikkia kemillisia yhdisteitä yksilöllisesti. Ei voi oikein ihan varmoja ennusteita heittää, toki jotkut vaikutukset ovat todennäköisempia kuin toiset.

Jotkut jäävät esim. opiaattipohjaisiin kipulääkkeisiin helposti koukkuun. Minä en. Minulle ne eivät ole koskaan aiheuttaneet minkäänlaista hyvänolon tunnetta, joka on monelle yleistä. Suuri osa vetelisi niitä mielellään ja hetken päästä olisikin riippuvaisia em. kaltaisista lääkkeistä. On sanottava, että ko. lääkkeet myös auttavat minua huonosti.

 

[outonaapuri]

Itse olen nyt kohta toista vuotta rimpuillut lopettamisen kanssa. Toki aiemminkin ollut lyhyitä pätkiä ja töissä en ole moneen vuoteen polttanut.

Mutta on se vaikeaa kokonaan saada pois. Viimeistään kaljotellessa aina katkeaa selkäranka. Paras pätkä on ollut 5kk kokonaan ilman tässä välissä, mutta silti pitää vielä kessutella. On muuten kova paikka kun ei pää kestä.

Tosin mä olen aina ollut riippuvuuksiin altis kaveri, kaljan juontia on pitänyt aina katella tarkasti, jos joisi niin paljon ku haluttaa niin ei tulis loppua. Nuorempana myös atk ja pumpumit vei. Onneksi ei nykyään ole aikaa.

Jännä kun kaikissa muissa hommissa mua ei meinaa saada millään luovuttamaan mutta röökin kanssa katkeaa selkäranka samontein.

 

[SoyBean]

Nelisen vuotta tullut kanssa oltua polttamatta, itsellä kävi kanssa suhteellisen kivuttomasti lopettaminen.
Eräs aamu kun olin töihin lähdössä huomasin kessujen loppuneen ja ajattelin jos ei kävisikään ostamassa, ensimmäinen päivä oli kyllä hieman tuskallinen mutta toisena päivänä rupesi jo hieman helpottamaan, porkkanoita tuli jonkun aikaa syötyä tupakan korvikkeena.
Jonkun aikaa tuli myös baarissa käydessä muutama sikari polteltua mutta vähän ajan päästä ei edes alkoholinkaan kanssa tehnyt mieli.

 

[yero]

Tupakoinnin lopettamisessa on kaksi vaihetta:
1: päättää, että ei polta
2: ei polta.

Ite lopetin kerrasta, mutta motivaation keräily kohtaan 1 kesti jokusen vuoden. Pahimmassa paikassa auttoi nikotiinipurukumi, saatanan pahaa ja yökötti, mutta eipä tehnyt tupakkaakaan mieli.

 

[Ile_26]

Kolmannen päivän aamu, suussa maistuu oudosti. Ei oo hermostuttanut, välillä tehnyt mieli tupakkaa, xylitoli pastilleja söin eilen koko rasian, ne pierettää hitosti.

 

[peq]

Olen polttanut n. 15 vuotta. Aluksi useita vuosia vain muutama, 4-8 päivässä. Nyt menee huonoimpina päivinä 25 päivässä. En kerta kaikkiaan voi olla ajattelematta tupakkaa. Aamuisin ja iltaisin puolen tunnin välein, päivisin 40-60 minuutin välein. Yritin lopettaa kerrasta poikki, mutta alkoi tulla niin masentavia ja ahdistavia tuntemuksia että "pakko" oli samana päivänä jo jatkaa harrastusta.

En vain pysty päättämään, että lopetan, aina löytyy pienestä vastoinkäymisestä peruste mennä sauhuttelemaan.

 

[Atapio]

Kolmannen päivän aamu, suussa maistuu oudosti. Ei oo hermostuttanut, välillä tehnyt mieli tupakkaa, xylitoli pastilleja söin eilen koko rasian, ne pierettää hitosti.

Tsemppiä vaan, teräsmieli voittaa kehon tarpeet. Lisää pastillia.

 

[Häiriörytmi]

Kolmannen päivän aamu, suussa maistuu oudosti. Ei oo hermostuttanut, välillä tehnyt mieli tupakkaa, xylitoli pastilleja söin eilen koko rasian, ne pierettää hitosti.

Tsemppiä. Muista että päätös jatkaa vaatii monta eri toimintoa. Tupakkaa on ostettava, tulentekoväline on oltava, tupakkaväline on laitettava suuhun, se on sytytettävä. Kun vain jätät jonkun toiminnoista tekemättä niin jatkaminen ei ole niin helppoa.

 

[tinke]

Eikö ihmiset ole tästä kuulleet Stumppaa tähän! - Allen Carr - kirja(9789522792358) | Adlibris-verkkokirjakauppa
Ainakin itsellä tuo kirja toimi, suosittelen lukemaan. Parin röökiaskin hinnalla saa kirjan, tai vaikka kirjastosta lainaamalla jos ei halua omaksi ostaa.

 

[anonyymi]

Saa olla jo melko epätoivone tapaus että vielä kirja pitäs ostaa tähänkin prosessiin.

 

[tinke]

Niin no, mieluummin sitä kirjan lukee kuin nikotiinipastilleja imeskelee.

 

[Ile_26]

Minä ajattelin maanantai-iltana, että keuhkosyöpä on muuten kivulias tapa kuolla. 3 Päivää täynnä, tekee mieli, pastillit jeesaa.

 

[Ile_26]

Niin no, mieluummin sitä kirjan lukee kuin nikotiinipastilleja imeskelee.

Xylitoli pastilleja, perus Gifuja (sisuja saatana)