Trafi taas vauhdissa: katsastusta tiukennetaan

[IcePen]

Jaa, sit se on tuo syvennys joka siinä ahistaa ja suomessa pitää olla ~180 asteen näkyvyys kilvelle.

Tarkoitta että kilven pitää olla luettavissa ei sitä että sen pitäisi näkyä kokonaan eli ei tuo vaatimus mikään älytön ole, se on eriasia kun harrasteauton rakentajat haluaa piilottaa kilven autonmuotoihin.

 

[IcePen]

https://www.trafi.fi/filebank/a/148...175b/23593-Ruostevaurioiden_tarkastaminen.pdf

"Tarvittaessa ruostevauriokorjaukset pyydetään esittämään jälkitarkastuksessa ilman alustasuojausta, esim. pohjamaalattuna."

Jos korjauksen tekee "yrittäjä" joka tunnetusti fuulaa niissä niin onhan se hyvä tarkastaa kuikamontakymmentäprosentia sen autonpohjasta on kittiä pellin sijasta.

 

[Bapsu]

Jos tuo muutos tulee, ni entistä enemmän jengi haalii vanhoja autoja. Ei nyt oo kyl nää jutut enää järjen kanssa samassa huoneessa.

Nimeomaan. Mikä on motivaatio tällä hetkellä hankkia joku vehje, joka on uudempi kuin -01? Siitä eteenpäin korjaaminen on mahotonta, pitää olla lukijat ym. että viat selviää, osat maksaa saatanasti, jos joku egr ym paskankiertokoodi niin heti hylsyä.

Helpompi ajaa 90-luvun koppasella autolla, johon voi vaihtaa kaiken tien päällä about ja kaiken lisäksi osat ei maksa mitään kuten myöskään auto.

Ei noissa uusissa autoissa houkuta yhtään mikää. Ei mikään. Lähinnä tekee päivä päivältä enemmän mieli vanhaa isolohkojenkkiä.

Ja vanhoja autoja muuten kannattaa haalia, kohta varmaan myynti kielletään ja ne saa ajaa loppuun mitä pihalta löytyy. Se päivä kun tulisi niin ostasin tilin tyhjäksi kaikkia vanhoja preemiumautoja pihalle vuosien varalle.

 

[IcePen]

... Se päivä kun tulisi niin ostasin tilin tyhjäksi kaikkia vanhoja preemiumautoja pihalle vuosien varalle.

Samalla pääsisit vaimokkeesta eroon kun se nostais kytkintä ja laitais avioeroilmoituksen postissa tulemaan.

Mutta vakavasti ottaen epäilen että vanhassa autossa roikkuminen tehdään tulevaisuudessa yhä hankalammaksi sillä että niiden päästörajoja kiristetään ainavaan lisää niin että moottorin täytyisi käytännössä olla täysin uuttavastaavassa kunnossa että se pystyisi menemään läpi päästötestistä.

 

[Meisseli]

Mikä on motivaatio tällä hetkellä hankkia joku vehje, joka on uudempi kuin -01? Siitä eteenpäin korjaaminen on mahotonta

Voin kuvitella suunnilleen vastaavan tyyppistä valitusta esiintyneen esim silloin aikoinaan kun moottorin venttiilikoneisto päätettiin piilottaa kopan alle.

Tekniikka kehittyy ja on typerää ulista "korjaamisen olevan mahdotonta", kun oikeasti kyse on vain siitä ettei itse osaa eikä viitsi opetella. Rahasta se ei voi olla kiinni, jos on varaa ostaa uudehko auto, niin aivan varmasti on myös muutama satanen laittaa siihen asialliseen diagnostiikkalaitteeseen.

 

[mailman]

Pitäisihän tuo myös olla maalaisjärjellä selvää, että miksi kuka vaan ei saa tulostella omia kilpiä autoon. Vaan kilvet tulee vain sellaisilta tahoilta, jotka myös tarkistaa että ne kilvet saa siihen autoon laittaa.

Kyllä mulla tiedossa oli, että ei nuo tarrakilvet laillisia ole. Kunhan vain pykälää pohdin.
Jos joskus tulee rapsut tuosta, niin sitten tulee. Ja leimalle peltikilpeä kiinni, joten mikäs tässä.

 

[Meisseli]

Nyt on vähän eri asia pistää avattavan kotelon alle korjattavaa kuin että tehdään autoista kertakäyttöisempiä.

Valmistaja tehnyt autoista sellaisia ettei noiden ruostekorjattavien osien korjaaminen käytännössä ole enää taloudellisesti kannattavaa. Pienen vaurionkin takia voit joutua vaihtamaan isoa osaa joka tarkoittaa koko auton purkamista ja käytännössä rakentamista uudelleen.

Ruostekorjauksien osalta varmaan onkin näin. Lainaamani viesti koski kuitenkin näitä katsastuksessa OBD-testattavia autoja, eikä niissä testeissä ruosteet näy.

 

[Bapsu]

Ruostekorjauksien osalta varmaan onkin näin. Lainaamani viesti koski kuitenkin näitä katsastuksessa OBD-testattavia autoja, eikä niissä testeissä ruosteet näy.

Joo, mutta sitten kun saastevalo ja koodi on päällä jonkun nirhaantuneen piuhan takia niin ei tule leimaa. Vaikka koodin olemassaolo ei vaikuttaisi päästöihin mitenkään.

 

[Nervous]

Niin aikasemmin en tiedä kuinka tarkasti seurasivat sitä että onko itsetestit suoritettu. Autosta ja olosuhteista riippuen toi vie 50-300km. Itsellä yhden auton kanssa kun toi 300km kohdalla viimein pass tilaan viimeisenkin osalta joka katalysaattori. Herää kysymys et jos itsetestin tila tarkistetaan jatkossa niin milläs hitolla esim. ajokiellos olevaa autoa käytät eri kuormilla et saat tuon auton oman testin läpi.

No ostat tietenkin dynamometrin, niin voit rullailla laillisesti niin paljon kuin huvittaa.

 

[Bapsu]

Auto pukkien päälle ja laudalla poljin sopivaan asentoon, kalja auki.

 

[TheMeII]

Auto pukkien päälle ja laudalla poljin sopivaan asentoon, kalja auki.

Ei vaan noita rasituksia saa tehtyä.

 

[JuSiZ]

Siis mikä läppä se on, että riittävän uusia autoja ei saa enää hitsailla kuin valmistajan ohjeen mukaan? Esim. kärjistettynä peukalon mentävä reikä helmassa, niin koko helma uusiksi pistehitsillä/liimalla ym.
Onko tämä jotain legendaa vai tähänkö ollaan nyt tultu/tulemassa?

Joo näin se menee nykyiselläänkin esim. Lunastettuja autoja korjatessa. Pitää valmistajan korjaus ohjeen mukaan tehdä ja aina ei esim. Saa edes hitsata vaan pitää vaihtaa koko osa tai muuta vastaavaa. Noissahan se menee sitten rekisteröinti katsastuksessa pitää olla näyttää kuinka on korjattu yms.

 

[kurkimies]

Tuolla Trafin ohjeessa oli, että jarruputkessa ei saa olla jatkoja.

Mutta omassa autossa on todennäköisesti ihan tehdastekoiset jatkot.
Jarruputket meni vaihtoon takana sen takia, kun katsastaja poikkisi
jarruputket ja jatkojen vieressä on ABS-johtojen pikaliitin.

 

[Nervous]

Joo näin se menee nykyiselläänkin esim. Lunastettuja autoja korjatessa. Pitää valmistajan korjaus ohjeen mukaan tehdä ja aina ei esim. Saa edes hitsata vaan pitää vaihtaa koko osa tai muuta vastaavaa. Noissahan se menee sitten rekisteröinti katsastuksessa pitää olla näyttää kuinka on korjattu yms.

No tuo nyt vielä on jotenkin ymmärrettävää, jos runko on kierossa ja palkit huolellisesti rutussa. Olikahan se Briteissä tmv., missä ainakin ennen pystyi esim. räkähitsaamaan kahdesta kahtia sahatusta kolariromusta "ehjän" auton ym. nerokasta. Tai voihan tuonkin toteuttaa hyvin, mutta jobbari varmaan haluaa autosta persneton sijaan voittoa, joten eihän se niin justiinsa ole, kunhan korjaus meikattu huomaamattomaksi. Toki melko äärimmäinen esimerkki, muttei mikään mahdoton, jos arvokkaampi auto kyseessä.
AVK:lla kai muutenkin nykyisin niin suolaiset hinnat, että huolellisesti mällättyjä autoja ei kannattane enää korjailla.

Hieman eri asia sitten joku Suomen mittapuulla mitattuna tuore auto, jossa esim tyyppivikana jonkun paikan x puhki ruostuminen ennen aikojaan. Eihän tuohon mene tietyillä automalleilla kuin viisi vuotta ja omistaja on varmaan iloinen, kun pienen paikan sijaan pitääkin purkaa auto atomeiksi ja tehdä monella tonnilla remonttia tai vaihtoehtoisesti pitää myydä auto puoli-ilmaiseksi pois ja ostaa uusi tilalle.

Eihän tuo mikään ongelma ole, jos tutkii vuosittain ruosteet autostaan ja tarvittaessa paikkahitsaa huomaamattomasti ennen konttorille menoa, mutta suurimmalle osalle auto lienee kulkuväline, eikä mikään jatkuva harraste/huoltoprojekti ja uuden Mersun ostajalle lienee täysin uskomaton juttu, että kalliin auton pellit saattavat mätiä muutamassa vuodessa vaihtokuntoon. Tosin muutaman tonnin korjaukset eivät heitä rasita, koska rahaa lienee ihan riittävästi käytössä.
Jos helmoissa sattuu olemaan muovilistat tmv., niin silloinhan kai saa ajaa puhkiruostuneella helmallakin tai en ole ainakaan kuullut, että katsastaja repisi muovilistat ym. koristeet pois jokaisessa katsastuksessa.

Leepu ja joku ryssä Trafin johtoon, niin saisi jatkossakin korjailla "hieman" vapaammin.

 

[Bapsu]

No tuo nyt vielä on jotenkin ymmärrettävää, jos runko on kierossa ja palkit huolellisesti rutussa. Olikahan se Briteissä tmv., missä ainakin ennen pystyi esim. räkähitsaamaan kahdesta kahtia sahatusta kolariromusta "ehjän" auton ym. nerokasta. Tai voihan tuonkin toteuttaa hyvin, mutta jobbari varmaan haluaa autosta persneton sijaan voittoa, joten eihän se niin justiinsa ole, kunhan korjaus meikattu huomaamattomaksi. Toki melko äärimmäinen esimerkki, muttei mikään mahdoton, jos arvokkaampi auto kyseessä.
AVK:lla kai muutenkin nykyisin niin suolaiset hinnat, että huolellisesti mällättyjä autoja ei kannattane enää korjailla.

Hieman eri asia sitten joku Suomen mittapuulla mitattuna tuore auto, jossa esim tyyppivikana jonkun paikan x puhki ruostuminen ennen aikojaan. Eihän tuohon mene tietyillä automalleilla kuin viisi vuotta ja omistaja on varmaan iloinen, kun pienen paikan sijaan pitääkin purkaa auto atomeiksi ja tehdä monella tonnilla remonttia tai vaihtoehtoisesti pitää myydä auto puoli-ilmaiseksi pois ja ostaa uusi tilalle.

Eihän tuo mikään ongelma ole, jos tutkii vuosittain ruosteet autostaan ja tarvittaessa paikkahitsaa huomaamattomasti ennen konttorille menoa, mutta suurimmalle osalle auto lienee kulkuväline, eikä mikään jatkuva harraste/huoltoprojekti ja uuden Mersun ostajalle lienee täysin uskomaton juttu, että kalliin auton pellit saattavat mätiä muutamassa vuodessa vaihtokuntoon. Tosin muutaman tonnin korjaukset eivät heitä rasita, koska rahaa lienee ihan riittävästi käytössä.
Jos helmoissa sattuu olemaan muovilistat tmv., niin silloinhan kai saa ajaa puhkiruostuneella helmallakin tai en ole ainakaan kuullut, että katsastaja repisi muovilistat ym. koristeet pois jokaisessa katsastuksessa.

Leepu ja joku ryssä Trafin johtoon, niin saisi jatkossakin korjailla "hieman" vapaammin.

Ei noi inssiukot täälä osaa edes raottaa noita muovihelmoja.

Tosin samaiselta konttorilta sain menemään läpi ton chevyn missä osapuilleen 20cm täysmätäreikä appparin oven kohalla helmassa. Eikä mitään muoveja edessä, renkaita vaihtaessa äkkäsin.

 

[kurkimies]

Onhan noita jatkoja joissain autossa. Muistikuva että Hiacessakin oli alkuperäinen jatkoliitin ennenkuin tuli tehtyä yhdestä putkesta uudet kunnei viititty jatkoa hommata.

Mut miten katsastaja poikkasi jarruputket. Pettikö testis vai hajottiko muuten vahingossa nosturilla tms. jolloin tietenkin viet katsastusaseman piikkiin korjattavaksi.

Noi tehtaan tekemät jatkot ilmeisesti katsotaan läpi sormien ja vissiin omajatkoja ei saa tehdä.

No edellisessä katsastuksessa ihme kyllä kesti ja katsastsja sanoi, et seuraa jarruputkien kuntoa. Eli oli täysin haperot ja testissä petti toinen jarruputki. Oli ruosteen peitossa, mut autolla on ikää 16v.

 

[IcePen]

Tuohon ei saa hitsata juttuun niin siihen voi olla hyvä syy kuten esim. yhdessä tapauksessa jossa D palkin sisällä on kerroksittainen (siis useampi kuin yksi kerros) peltirakenne joka on kasattu liimaamalla ne kerrokset kerralla yhteen.

Jos tuota D palkkia menet korjaamaan päältä hitsaamalla homma voi mennä reisilleen kun se kuuma hitsi voi sulattaa ne liimasaumat koko palkista.

Eli näille omatoimi hitsauksien kielloille voi olla erittäinhyvä syy joka ei näy päälepäin.


Mikä paskinta merkkihuollon varaosa 3D kuvassa näkyi ne D palkin sisällä olevat peltiosat mutta niitä ei voinut tilanta kun niitä ei ollut saatavissa eli sen D palkin kunnollinen korjaus oli käytännössä mahdotonta.

 

[jm82]

Omasta mielestä ihan syystä ei saa hitsata noita uudempia autoja. Eli valmistustekniikka on "paska" ja hitsaaminen on kiellettyä. Itsellä kaksi 2000 mallista, jota on hitsattu ja 2005 mallista ei tarvitse vielä vuosiin hitsata, peugeot 407. 2000 mallisissa pohjat on kunnossa mutta toista kynnystä on täytynyt paikkailla, ne on ranskiksia myös.

 

[kurkimies]

Itse tehtyjä jatkoja ei saa olla.
Toisaalta taas tuommoisen jarruputken paikalleen laittaessa saisi olla melkoinen Houdini, jos siinä ei saisi olla tehdastekoisia jatkojakaan.

Niin no joo, mutt katsastuksen arvosteluperusteet sanotaan näin:

Letkussa tai putkessa ylimääräinen jatkos: Hylätty / Korj.keh


-98 Mondeosta katkes jarruputki..

kippis sanoi:
on tääl laheskin ollu ainakin sellanen yleinen käsitys että jarruputken pitäs olla yhtä alusta loppuun, ilman mitään jatkoja. miten lie mondeon kohdalla kun siinä ainakin on jatkoja siellä sun täällä jo uutena. ehkä ne (katsurit) on antanu jo periks tossa asiassa...

Niin tää on just se asia,mistä jo aiemmin kirjoitin...Eli,jos siellä on alunperinkin liitos/liitoksia...niin on ne silloin kelvattava myös katsureillekkin :-? ...Se on eriasia,jos liitos tehdään keskelle jarruputkea,esim:keulasta perään menevä putki lahoaa takaosastaan (ja etuosahan on yleensä aina ehjää)..Ja liitos tehdään vaikka keskelle auton alustaa pitkän putken puolväliin,niin se ei kyllä katsastuksessa kelpaa. Mutta kun Mondeossa on alunperinkin siellä takana putkiliitokset (ainakin farmari malleissa)...Niin miks katsurit niistä sit narisee....Se ei ole minulle valjennut tähän päivään mennessä :odroll:...Ehkä se jossain vaiheessa valkenee minullekkin :wink:

 

[TeknoR]

Kaveri sai lapun, jossa luki että näytettävä ennen suojausta, katsuri sanoi että pitää tulla näytille suoraan hitsin jäljiltä Lieneekö kuinka yleistä, tai edes voiko tuota vaatia? Itse en tuossa suola-muta-räntäpaskassa ajaisi metriäkään helmat yhtään "auki" leiman takia, vaan vaihtaisin konttoria (tai pyytäisin johtoa paikalle)

On yleistä, ja ton takia ne kiesit kannattaa reijittää puukolla ite ennen leimalle vientiä ja korjata ennen leimausta nätiksi. Se ei ole sitten niin paha JOS sieltä vielä yksi paikka löytyy jostain, tai jotain muuta korjattavaa, kun on kuitenkin ne muut mädät laitettu siistiksi ilman että tarvii ajaa suolapaskassa hitsisaumat paljaana.

 

[j1m2]

On yleistä, ja ton takia ne kiesit kannattaa reijittää puukolla ite ennen leimalle vientiä ja korjata ennen leimausta nätiksi. Se ei ole sitten niin paha JOS sieltä vielä yksi paikka löytyy jostain, tai jotain muuta korjattavaa, kun on kuitenkin ne muut mädät laitettu siistiksi ilman että tarvii ajaa suolapaskassa hitsisaumat paljaana.

Voihan tuon hitsisauman suojata matkan ajaksi jollain läpinäkyvällä vahalla tai rasvalla.

 

[lusikkamies]

Kaveri sai lapun, jossa luki että näytettävä ennen suojausta, katsuri sanoi että pitää tulla näytille suoraan hitsin jäljiltä Lieneekö kuinka yleistä, tai edes voiko tuota vaatia? Itse en tuossa suola-muta-räntäpaskassa ajaisi metriäkään helmat yhtään "auki" leiman takia, vaan vaihtaisin konttoria (tai pyytäisin johtoa paikalle)

Mulle katsuri ohjeisti isojen ruostevaurioiden korjauksen näytön että pohjamaali saa olla, muttei mitään massaa tms tököttiä. Mikä ihan ok minusta, se pohjamaali ei estä sauman laadun toteamista silmämääräisesti. Toki tuo oli niin laho että paaliin meni, eli se jälkitarkastus jäi käymättä.

 

[Bapsu]

Katsastuksista itsellä ja lähipiirillä mennyt ohi silmien muutamat perusseikat viimeisen vuoden sisällä (eri konttoreita): helman reikä kahdessa eri autossa, etujarrupalojen kulumispinta varottimella asti, yksi katkennut jousi löydettiin, mutta kaveri kun alkoi heittämään renkaita alle, niin totesi myös molempien takajousien olevan katki vanhasta mesestä.

Että kannattaisikohan ensin keskittyä olemassaolevien ja vakavampien vikojen löytämiseen sen sijaan, että jauhetaan jostakin rekkarin valoista ja takavilkun väärästä väristä.

 

[kurkimies]

Mulle katsuri ohjeisti isojen ruostevaurioiden korjauksen näytön että pohjamaali saa olla, muttei mitään massaa tms tököttiä. Mikä ihan ok minusta, se pohjamaali ei estä sauman laadun toteamista silmämääräisesti. Toki tuo oli niin laho että paaliin meni, eli se jälkitarkastus jäi käymättä.

Jos oikein pilkunviilaukseen mennään, noi hitsaukset pitäisi katsoa ultraäänellä, että sauma on "kunnollinen". Kuinka moni paikka tekee tuota? Ja mitä entisiin autoihin on pyöränkoteloita kunnostettu, kummasti on hitsaukset menneet "läpi" katsastuksesta

 

[Vandamme]

Jos oikein pilkunviilaukseen mennään, noi hitsaukset pitäisi katsoa ultraäänellä, että sauma on "kunnollinen". Kuinka moni paikka tekee tuota? Ja mitä entisiin autoihin on pyöränkoteloita kunnostettu, kummasti on hitsaukset menneet "läpi" katsastuksesta

Eipä siinä paljoa ultraääniä kyllä tarvita. Suurin osa hitsauksista on sitä tasoa että melkein riittävä tarkkuus hylkäykselle on silmät kiinni ja tunnustelu käsillä.

 

[lospolloshermanos]

Keskittyisi Trafi nyt ensin perusasioihin kuten laskujensa lähettämiseen eräpäivään mennessä. Ajoneuvovero erääntyi pari päivää sitten, mutta laskua eivät lähetä. Tulee e-laskuna. Hitto kun näissäkin asioissa pitää ottaa itse yhteyttä Trafiin vaikka sen tehtävä se olisi lähettää edes laskut ajoissa.

 

[Pakana]

Mä olen miettnyt että miksei noita alunperinkin liimaamalla kasattuja rakenteita saisi korjata putsaamalla ensin sen reijän ja sitten liimaamalla siihen päälle uuden pellin? Jos liimapintaa on parikin senttiä, niin asiallisesti putsattuna se pitää jo enemmän kuin migillä vedetty hitsisauma.

Voihan tuon hitsisauman suojata matkan ajaksi jollain läpinäkyvällä vahalla tai rasvalla.

Niin, tosiaan vain massaaminen on kielletty, sen saa maalata. Maali kyllä suojaa sen sauman ruostumiselta, mutta soraralliin ei kannata osallistua ennen kuin sen on massannut.

 

[lusikkamies]

Mä olen miettnyt että miksei noita alunperinkin liimaamalla kasattuja rakenteita saisi korjata putsaamalla ensin sen reijän ja sitten liimaamalla siihen päälle uuden pellin? Jos liimapintaa on parikin senttiä, niin asiallisesti putsattuna se pitää jo enemmän kuin migillä vedetty hitsisauma.

Ei kait liimaamalla tehdä kuin ei-kantavia rakenteita (no, poislukien lasit), ja niitähän kyllä saakin korjata liimaamalla tai vaikka sillä puuhamassalla, näin ainakin oli silloin joskus kun ite alalla puuhastelin. En voi väittää tarkasti alaa enään seuraavani, mutta sen liiman joka voittaa edes kohtuullisen hitsisauman peltien liittämisessä haluaisin kyllä nähdä.

 

[Pakana]

Käsittääkseni suurin syy pistehitsaukselle on se että se on halvin ja nopein tekniikka, ei se että se olisi teknisesti hyvä. Robotti hitsaa auton korin melkoisella räiskeellä kasaan ja lykkää sen saman tein tuotantolinjalla eteenpäin, liimojen kanssa ei onnistuisi yhtä nopeasti. Hiilikuitusysteemit kuitenkin ainakin mun käsityksen mukaan liimataan kasaan, sikäli kun kahta hiilikuituosaa joudutaan yhdistämään.

 

[lusikkamies]

Ihan mielenkiintonen oli tuo video, pitääpä paneutua paremminki asiaan. Toki paistoi silmään että hitsiin verrattuna oli 2:n pisteen hitsi kyseessä, olettaisin edelleen (ilman parempaa tietoa) että kantavat rakenteet hitsaillaan kasaan pitemmillä saumoilla, eikä niinkään pisteillä. Ei siis 100% saumoilla, vaan muutaman sentin pätkillä. Mutta niinkuin sanottua, ammattitaitoni on vanhentunut.

Lujia nuo liimat oli jo omana aikana, mutta kyllä tuo video lievästi yllätti, ja näyttäis että tuo video ei edes uusinta uutta edusta.

 

[Jims]

Pistehitsaus ei vetele hitsatessa. Jos yhtenäistä saumaa vedettäisi vaatisi hurjat jigit ettei menisi pellit ihan mutkille. Toki nykyisin on kyhittynt hitsausmenetelmät että pistehitsaustakin pystyy tekemään yhtenäisenä pyörivällä rullalla, mutta jos kerran pisteetkin riittää miksi monimutkaisemmin.

Mitä liimaamiseen niin hitsaus aina lämmittää ympäristöään. Itse sauma voi olla luja mutta sen ympärillä metallin koostumus/rakenne muuttunut ja murtuu helpommin sauman vierestä kuin saumasta. Liimaus voi joissain tilanteissa voittaa tämän takia.

Nykyautoissa osa liimauksen eduista liittyy myös tuohon erilaisten teräslaatujen ja alumiinin / muovikomposiittien yhteenliittämiseen, niitä kun käytetään painonsäästön vuoksi enemmän ja enemmän.

Nykyautossa matkustamon "kehikko", runkoaisat ja mahdolliset taka-aisat ovat yleensä kolariturvallisuuden takia yhdistelmä erilaisia kokoonpainuvia ja kokoonpainumattomia suurlujuusteräksiä ja loput pyritään tekemään mahdollisimman kevyistä materiaaleista energiatehokkuuden nimissä.

Noiden suurlujuusterästen hitsaus vaati jo jonkin verran tietoa metallurgiasta ja kohtuullisen tarkan tiedon siitä, mitä materiaalia hitsataan.
Eli niitä ei passaa mennä millään "mustalla" MIG-langalla kasaan sohimaan.

Pistehitsien ja liiman käyttö auton koria kasatessa on perusteltua myös siitä syystä, että auton kori elää hieman kokoajan kun autolla ajetaan epätasaisilla teillä, jonka seurauksena täysin ympäriinsä hitsattu todella jäykkä kori hajoaisi jostain kohtaa jatkuvan tärinän aiheuttaman väsymismurtuman seurauksena, mutta liimattu / pistehitsattu kori pääsee elämään saumoistaan sen verran, että paikallista jännityshuippua ei pääse syntymään.

Kilpa-autoissahan noita väsymismurtumia välillä esiintyy, kun koria / alustaa on jäykistetty liikaa, karkeasti kilpa-auton korin saumat pitäisi jäykistää 1/3-menetelmällä, eli hitsataan vaikka 10 mm ja jätetään 20 mm hitsaamatta.

Hitsaussaumojen tarkastuksessa visuaalinen tarkastus on tärkein, mutta valitettavasti katsastusmiehille ei välttämättä pidetä aiheesta edes puolen päivän kurssia, vaan asia pitää oppia itse.

Ultraäänellä ei auton saumojen tarkastuksessa tee mitään, koska sen vaatima materiaalin vähimmäispaksuus on 8 mm luokkaa.
Röntgenin käyttäminen taas on katsastustoiminnassa tarpeetonta.

 

[Jims]

Ei se Audin Space Frame:kään ole kaikkialta kokonaan ympäriinsä jäykäksi hitsattu ja se pääsee elämään sen verran myötörajojen puitteissa, ettei rasitusmurtumia esiinny normaalikäytössä.
Sitä rakennetta ja sen myötäämistä on simuloitu ja testattu aikoinaan sen verran, ettei tuollaisia ongelmia esiinny.
Oleellista on myös saumojen sijoittelu oikeaan kohtaan, niin ettei pahin rasitus osu juuri sille sauman kohdalle.

Ei hyvä ja oikein tehty hitsisauma mihinkään ratkea, vaan on samaa lujuutta perusaineen kanssa, silloin jos hitsausprosessissa on jotain vikaa, ratkeaa hitsi useasti HAZ-vyöhykkeeltä ( eli siitä sauman vierestä, jossa kiderakenne on muuttunut lämmön seurauksena ).

Tuota korien repeämistä kilpa-autoissa esiintyy muuallakin kuin häkin kiinnityksissä, joissa niissäkin esiintyy väsymismurtumia, varsinkin jos etuaisat ovat yhtä puuta häkin kanssa ja välittävät kaikki tärinät häkkiin.
Mutta tuo tarkoittamani ilmiö liittyy siihen, että itse koria on jäykistetty hitsaamalla koripeltien saumoja lisää kiinni ja joissakin tapauksissa liikaa, jolloin rakenne ei enää pääse elämään sille suunnitellulla tavalla ja heikoin jännityksen alaisista pelleistä antaa periksi.

 

[459]

Mitä itte olen ihmetellyt on se, että miksei asiaan ole viranomainen herännyt jo aiemmin. Suomen Autolehteä jonkun vähän yli kymmenen vuotta seuranneena ja sinne Holmikarin kirjoittamia sepostuksia lukeneena on jäänyt juurikin käsitys, että koritekniikka on laukannut koko ajan helvetinkyytiä eteenpäin. Mukana on ollut juurikin suurlujuusteräkset, hiilikuitu, seosmetallit Al/Mg etc.,todella monien eri materiaalien yhdisteleminen ja niihin liittyvät erikoisemmat liitostekniikat. Suurlujuusterästen vaikeasta käsiteltävyydestä jo valmistusvaiheessa on puhuttu koko ajan, mikä oikein alleviivaa vauriokorjausten v-mäisyyttä kotikonstein. Ja sitte nykyistä edellinen viranomaisohje oli vuodelta 2000...

Aika monille 40 wee alalla kaikkitietäville pää hanurissa kulkeville kyläsepille tämä korjausten tasokkaan suorittamisen minimitaso tulee vielä shokkina. Sanokaa minun sanoneen.

 

[Pakana]

Onko jollain tietoa siitä onko nuo suurlujuusteräkset rakenteellisesti vähemmän ruostuvia? Rankasti yksinkertaistettunahan metalli saadaan kovemmaksi lisäämällä kromia, joka osaltaan tekee siitä vähemmän herkän korroosiolle, mutta onko se noin yksioikoista..

Yleisesti ottaenhan autot eivät enää ruostu samaan tahtiin kuin vielä 80 luvulla, jotain Mersua lukuunottamatta.

 

[valurauta]

Onko jollain tietoa siitä onko nuo suurlujuusteräkset rakenteellisesti vähemmän ruostuvia? Rankasti yksinkertaistettunahan metalli saadaan kovemmaksi lisäämällä kromia, joka osaltaan tekee siitä vähemmän herkän korroosiolle, mutta onko se noin yksioikoista..

Ei kai mitenkään välttämättä? Teräs saadaan kovemmaksi ehkä helpoiten lisäämällä hiiltä, mikä ei taida olla ainakaan hyväksi korroosiokestävyydelle. Tässä esim. Ruukin/SSAB:n ajoneuvoteräksiä: Automotive
Seosaineina näkyy olevan lähinnä mangaani ja pii sekä kromia alle prosentti. Kromikaan ei anna kovin hyvää suojaa klorideja ts. suolaa vastaan.


IMHO, jossain AMK:n auto-osastolla tjsp pitäisi kehittää yksinkertaiset työmenetelmät, joilla paikallisia kantavienkin rakenteiden ruostevaurioita voitaisiin korjata ilman hitsausta vaarantamatta rakenteen lujuutta olennaisesti. Esim. paikkamateriaaliksi joku luja mutta muovattava teräslaatu, ja paikka kiinnitettäisiin uretaani-koriliimalla ja tiheällä niittauksella paikoilleen. Paikan vahvuuden tulisi olla esim. 1,5-kertainen alkuperäiseen verrattuna.

 

[Gize]

Onko jollain tietoa siitä onko nuo suurlujuusteräkset rakenteellisesti vähemmän ruostuvia? Rankasti yksinkertaistettunahan metalli saadaan kovemmaksi lisäämällä kromia, joka osaltaan tekee siitä vähemmän herkän korroosiolle, mutta onko se noin yksioikoista..

@Asmola jos kiireiltään kerkeää voisi osata valaista asiaa. Ajoneuvokäytön suurlujuusteräksistä minulla ei ole tietoa mitä niissä käytetään.

Hardoxia menee jonkin verran kokoajan, ja mangaaniteräksestä tiedän vain sen, että se on kallista. Tämä yhden kauhan kokemuksella (jonka hinta oli muuten aika suolainen), muistaakseni +20 000€

 

[459]

Kyllähän nuo uudemmat autot tuntuvat mätänevän ihan samalla lailla kuin vanhemmatkin vaikka ovat suurlujuusteräksestä valmistettuja. Ja suojaukset tehtaalta ovat huonontuneet siitä, mitä olivat 90-luvulta. Bongasin erään kuusi vuotta vanhan 350tkm ajetun huonosti pidetyn Toyota Aurisin helmasta reiän vuosi takaperin.

 

[Nervous]

Kyllähän nuo uudemmat autot tuntuvat mätänevän ihan samalla lailla kuin vanhemmatkin vaikka ovat suurlujuusteräksestä valmistettuja. Ja suojaukset tehtaalta ovat huonontuneet siitä, mitä olivat 90-luvulta. Bongasin erään kuusi vuotta vanhan 350tkm ajetun huonosti pidetyn Toyota Aurisin helmasta reiän vuosi takaperin.

Eipä nuo 90-luvullakaan kestäneet, jos rakenne/suojaus oli tehty päin persettä. Ja noihin helman mätimisiin sisältä päin ei voi oikein hyvälläkään pidolla vaikuttaa, jos ei suojaa heti uutena (Ja tämä kai evää koritakuun.).
Esim. Almera N15. Noista kuului myös menevän helmat puhki nopeimmillaan kuudessa vuodessa ja mitä noita nyt vielä liikenteessä näkee, niin helman takaosaan on poikkeuksetta räkähitsattu ruma paikka.
Omassa paikattu ainakin kaksi kertaa, koska eka paikkaus oli tehty normaaliin tapaan eli uuden pellin alle jätetty vanhat ruosteiset pellit.
Takakaaren saumassa ei ollut tehtaalta lähtiessä ilmeisesti kittejäkään, joten kaikki paska pääsi helman sisään muhimaan. Tuohon ei pesut ja vahaamiset auta.
Vedenpoistoreikien jatkuvalla aukomisella saattaa saadaa lisää aikaa, mutta ei paljoa auta, jos kotelo on täynnä maa-ainesta.
Myös kontin alla olevat palkit keräävät itsensä täyteen hiekkaa ja kiviä, joten siellä ei pidemmän päälle auta ruostesuojauskaan, kun kivet hioo paljaan teräksen esille ja suolaveden sekä paskan avustuksella mätivät aika kiivaasti, vaikka paksua tavaraa ovatkin. Tuohon auttaisi jatkuva alustapesu, mutta tuolloin pitää saada koko auto ilmaan, joten jää aika monelta tekemättä.
Sinkitty kori kuulemma pelastaa, mutta samaa helmaongelmaa oli muistaakseni vanhassa 307:ssa + kymmenessä muussa autossa.
Lisäksi vielä nämä saumoista lähtevät ruosteet ja jostain pakumallista irtosi jopa sinkitystä pohjasta maalit sekä kiveniskusuojat tietenkin siinä samalla, koska maalauksessa oli mennyt jotain pieleen ym. tyyppivikoja, joihin ei päivittäinen vahaaminen ja öljyn määrän tarkistaminen auta.

 

[459]

Eipä nuo 90-luvullakaan kestäneet, jos rakenne/suojaus oli tehty päin persettä. Ja noihin helman mätimisiin sisältä päin ei voi oikein hyvälläkään pidolla vaikuttaa, jos ei suojaa heti uutena (Ja tämä kai evää koritakuun.).
Esim. Almera N15. Noista kuului myös menevän helmat puhki nopeimmillaan kuudessa vuodessa ja mitä noita nyt vielä liikenteessä näkee, niin helman takaosaan on poikkeuksetta räkähitsattu ruma paikka.
Omassa paikattu ainakin kaksi kertaa, koska eka paikkaus oli tehty normaaliin tapaan eli uuden pellin alle jätetty vanhat ruosteiset pellit.
Takakaaren saumassa ei ollut tehtaalta lähtiessä ilmeisesti kittejäkään, joten kaikki paska pääsi helman sisään muhimaan. Tuohon ei pesut ja vahaamiset auta.
Vedenpoistoreikien jatkuvalla aukomisella saattaa saadaa lisää aikaa, mutta ei paljoa auta, jos kotelo on täynnä maa-ainesta.
Myös kontin alla olevat palkit keräävät itsensä täyteen hiekkaa ja kiviä, joten siellä ei pidemmän päälle auta ruostesuojauskaan, kun kivet hioo paljaan teräksen esille ja suolaveden sekä paskan avustuksella mätivät aika kiivaasti, vaikka paksua tavaraa ovatkin. Tuohon auttaisi jatkuva alustapesu, mutta tuolloin pitää saada koko auto ilmaan, joten jää aika monelta tekemättä.
Sinkitty kori kuulemma pelastaa, mutta samaa helmaongelmaa oli muistaakseni vanhassa 307:ssa + kymmenessä muussa autossa.
Lisäksi vielä nämä saumoista lähtevät ruosteet ja jostain pakumallista irtosi jopa sinkitystä pohjasta maalit sekä kiveniskusuojat tietenkin siinä samalla, koska maalauksessa oli mennyt jotain pieleen ym. tyyppivikoja, joihin ei päivittäinen vahaaminen ja öljyn määrän tarkistaminen auta.

Joo, N15 confirmed piste. Ois ehkä pitäny sanoa että OSA valmistajista sai hommansa kuntoon (mm. Volvo pl. Hollantilaiset, Toyota, ranskikset mallista riippuen, Audi, VW) ja on siitä onnistunut huonontamaan kun taas jollain firmoilla homma on ollut aina perseellään (mm. Mazda, Nissan, Lada, Fiat). Sitte nää tietyt vehkeet, joissa mätänee helmat sisältä (307, 406, Laguna I, Megane I, Golf V). Samaan aikaan sieltä tulee jotain Clio II:sta, jossa kori loppuu suunnilleen viimeisenä kesken. Sitte joku Ford Mondeon eka versio oli aivan kauhea kun taas 2001 esitelty mallisarja oli pääosin OK. Ei paranisi hirveästi tehdä yleistyksiä kun tuntuu olevan aivan mallikohtaista. Tehtaan korikäsittelyssä ovat kuitenkin nähtävästi lähteneet tietyt aiemmin hyvää jälkeä tehneet valmistajat säästämään, joten aiempaan hyvään maineeseen ei kannata luottaa.

 

[TeknoR]

Oisko tässäkin muuten vielä sillä vaikutusta, että millä tehtaalla on tietyt yksilöt tehtyjä ja minä vuonna ? Meillä on G-Astra, jotka yleisesti ottaen on hyväkorisia autoja ikäänsä nähden, mutta tää on jo mädäntyny kaarista, sisäkautta mitä ilmeisemmin ja joutunu hitsaamaan uutta peltiä siihen.

Toki, tossa mallissa kaikissa on sama tyyppivika, pohja mätänee puhki helmamuovien alta, ku tyhmänä tehtaalla eivät jättäneet sinne korin ja muovin väliin mitään rakoa, mistä ilma voisi vähän kiertää. Mutta yleensä päälipellit noissa kestää hyvin, joten epäilen syypääksi myös tehdasta ja vuosimallia, jos onkin jotain protokollia muuteltu kesken tuotannon.

G -astrassa sinkitystä tai ruostesuojausta parannettiin -00 tienoilla. Joskus jostain ruotsalaisesta autolehdestä luin tuollaisen tiedon. Että pääsääntöisesti ton vuosituhannen vaihteen jälkeen valmistetut kestää hieman paremmin.

 

[Kaiser Soze]

Henkilö- ja pakettiautojen katsastusvälit harvenevat

Tuo on ihan hyvä, että voi katsastusajankohtaan vaikuttaa, mutta onko ainut keino muuttaa sitä tehdä ylimääräinen katsastus? Itselläkin vähän ikävästi marraskuusta maaliskuun alkuun ja mielellään tuon edes kuukaudella eteenpäin siirtäisin, niin olisi paljon miellyttävämpää tehdä remonttia.

Mikä ylimääräinen katsastus? Jos katsastat kesällä niin eikö se aika lähde siitä?

 

[Hammu]

Eli tulevaisuudessa ei tule enää ns. pitkää leimaa? Vaiii mitäs tuo nyt sitten käytännössä meinaa?

 

[jm82]

Eli tulevaisuudessa ei tule enää ns. pitkää leimaa? Vaiii mitäs tuo nyt sitten käytännössä meinaa?

Itsekin käsitin että pitkää leimaa ei tule.

Eli ennen on ollut että voi 4 kk ennakkoon katsastaa, mutta nyt pääsee katsastamaan vaikka jo seuraavana päivänä? Ja siitä tulee ajoaikaa tasan 12 kk.

Eli siis seuraavaksi kannattaa katsastaa auto viimeisenä mahdollisena katsastuspäivänä.

 

[valurauta]

Eli ennen on ollut että voi 4 kk ennakkoon katsastaa, mutta nyt pääsee katsastamaan vaikka jo seuraavana päivänä? Ja siitä tulee ajoaikaa tasan 12 kk.

Eli siis seuraavaksi kannattaa katsastaa auto viimeisenä mahdollisena katsastuspäivänä.

Onpa todella pöljästi tehty uudistus, jos katsastusajassa ei ole yhtään toleranssia tai joutuu ramppaamaan konttorilla nykyistä useammin. Käsittääkseni esim. Briteissä on vastaava käytäntö, mutta katsastaminen viimeisen kk:n aikana säilyttää katsastuspäivän (eli jos leima vanhenee 23.1, niin katsastamalla 23.12-23.1 säilyy 23.1 viimeisenä katsastuspäivänä).

Entä jos olisi käynyt 20.1 konttorilla ja saanut korjauskehoituksen? Kai edelleen on kuukausi aikaa laittaa auto kuntoon, ja mikä päivä tulee seuraavaksi katsastusajaksi?

 

[jm82]

Kuukausi on aikaa korjata, mutta katsastusajankohta toki määrää seuraavan katsastuksen (kuten ennenkin).

Toivottavasti tulee jotain tarkennusta, että onko esim 1 kk "joustoa". Tai sitten sama 4 kk kuten ennenkin?

 

[kurkimies]

Suurlujuusterästen korjaushitsaus on vaativaa työtä

 

[PornReindeer]

Mä taas luin päinvastaista, että ne luopu niiden täyssinkitysestä 2000-luvun alussa. Mutta, tässäkin on voinu mennä tieto ristiin jollain, itekki uskoisin, että se sinkitys on parantunu 2000-luvulla, ku H-Astroissakin on hyvä sinkkipinta. Mutta, sit ne mokas maalin kanssa ja pistivät sitä liian ohuesti, ni etulokareiden alareunoista suola lähtee irroittamaan sitä maalia lastuina.

Oman ymmärrykseni mukaan F-Astran suojausta parannettiin, mutta kyllähän ne monet olivatkin aika pommeja
G-Astrassa vaihtui 2001 aikana täyssinkitys osittaiseen. Toki nämä tiedot voivat olla ihan hölynpölyä kun netistä näitä luki silloin kun Astran osti

 

[a85]

Kyllä muuttuu paljon sekavammaksi nää uudet katsastus käytännöt. Kohta ei tiedä koska pitäisi leimalla käyttää vai tarviiko ollenkaan. Itsellä tänä vuonna 8v täyttävä auto mutta katsastus tehtävä maaliskuun loppuun niin tuo 2v väli ei sitten koskekkaan tätä autoa??

Miksei voisi katsastus olla niinkuin kanadassa, että autoa myydessä pitää auto käyttää katsastuksessa, muuten sitten poliisi liputtaa ulos ne pahimmat yksilöt. Kun eihän sielä nykymuotoisessakaan katsastuksessa hylkyjä saa kuin ehkä ne räikeimmät tapaukset. Sitten kirjoitellaan turhia korjauskehotuksia näistä rekisterikilven valoista ja vilkun väreistä.

 

[null]

Kyllä muuttuu paljon sekavammaksi nää uudet katsastus käytännöt. Kohta ei tiedä koska pitäisi leimalla käyttää vai tarviiko ollenkaan. Itsellä tänä vuonna 8v täyttävä auto mutta katsastus tehtävä maaliskuun loppuun niin tuo 2v väli ei sitten koskekkaan tätä autoa??

Miksei voisi katsastus olla niinkuin kanadassa, että autoa myydessä pitää auto käyttää katsastuksessa, muuten sitten poliisi liputtaa ulos ne pahimmat yksilöt. Kun eihän sielä nykymuotoisessakaan katsastuksessa hylkyjä saa kuin ehkä ne räikeimmät tapaukset. Sitten kirjoitellaan turhia korjauskehotuksia näistä rekisterikilven valoista ja vilkun väreistä.

Nykyinen joka vuotinen katsastus on hyvä.
Vai kuinka moni tarkastaisi autonsa ajokunnon vähintään joka vuosi? Ei kukaan.

Sitten niitä liikkuvia pommeja olisi entistä enemmän liikenteessä.

 

[jm82]

Onhan tuo katsastus ihan kätevä, koska voi olla löysä katsastaja tai jos on ajettu vaikka 50 tkm vuodessa, niin vikoja voi löytyä.

Itsellä katsastaja on löytänyt hylkyvikoja: Päästöt (korjaamolla) bmw 740, tehoton käsijarru x2, viallinen rengas, öljyvuoto, katkennut takajousi x2, rikkinäinen takaiskari x2, etupään erilaisia alustan osia noin x10, alustasarjan muutoskatsastus telemättä, ruostuneet jarruputket, veroa vähän maksamatta. Siinä olikin kaikki viat.

Katsastushan on aika halpa, eli voihan sitä autoa ostaessa katsastaa vaikka 6kk päästä. Riippuen miten autoa on pidetty/huollettu ja paljonko autolla on ajettu edellisen katsastuksen jälkeen. Ja jos ajaa jotain alle 5 tkm katsastusvälin, niin tuskin uusia vikoja on ehtinyt tulla. Toki uusi auto on eri juttu.