Tietotekniikan insinööriopiskelijan (AMK) avautuminen

[Allbehind]

Jos keskitytään työllisyyteen ja töiden saantiin, niin eroaako IT-Insinöörin ja IT-tradenomin tittelit hirveästi? Riittääkö molemmille töitä? Luonnollisesti osaaminen ratkaisee, mutta onko työllisyyden kannalta merkittäviä eroja?
Kiitos jo etukäteen!

 

[kjns]

Jos keskitytään työllisyyteen ja töiden saantiin, niin eroaako IT-Insinöörin ja IT-tradenomin tittelit hirveästi? Riittääkö molemmille töitä? Luonnollisesti osaaminen ratkaisee, mutta onko työllisyyden kannalta merkittäviä eroja?
Kiitos jo etukäteen!

Teknisellä puolella ainakin inssin papereilla on enemmän painoarvoa kuin tradenomin, veikkaisin saman pätevän muillakin aloilla. IT-tradenomi on monille aika vieras tutkinto eikä sen sisällöstä ole useimmilla selkeää käsitystä. Inssin papereilla on varmasti helpompi ainakin saada ”jalkaa ovenväliin” kuin tradenomina.

Mä olen itse it-tradenomi ja teen insinöörin hommia teollisuudessa, niin jotain kosketuspintaa asiaan on. Ainoa syy miksi nykyiseen paikkaani pääsin oli muita hakijoita pidempi työkokemus ja parempi osaaminen jonka pystyin myös tuomaan hakemuksissa ja haastatteluissa riittävän hyvin esiin. Yks keskeinen osa haastattelua oli selittää palkkaavalle esimiehelle mitä mä oikeastaan olen opiskellut AMK:ssa koska niillä ei ollut mitään hajua siitä mitä tyyppejä IT-tradenomit on…

Edit: sitten kun työvuosia karttuu vyön alle niin tutkinnon yksityiskohtien merkitys vähenee. Siinä vaiheessa riittää että on tutkinto jos sellaista vaaditaan.

 

[JRan]

Jos keskitytään työllisyyteen ja töiden saantiin, niin eroaako IT-Insinöörin ja IT-tradenomin tittelit hirveästi? Riittääkö molemmille töitä? Luonnollisesti osaaminen ratkaisee, mutta onko työllisyyden kannalta merkittäviä eroja?
Kiitos jo etukäteen!

Itselläkin it-tradenomin koulutus ja hyvin on kyllä töitä riittänyt. Esimerkiksi sovelluskehittäjä linja tähtää siihen, että voit toimia nk. tulkkina yritysjohdon ja näiden it-inssien välillä. Toki kaikki ei kyseisiin hommiin ikinä päädy/pääse/joudu.

Eli valitse koulutus tällä perusteella, jos haluat mennä jonkun selän taakse, kun ongelmia ilmenee niin sopiva tie on se it-inssin koulutus, jos taas haluat ottaa vastuuta ja mieluummin vetää projekteja, ymmärtää taloutta ja yrittäjyyttä, niin it-tradenomi toimii siihen.

Toki tämä pohjautuu omaan kokemukseen ja paljon poikkeuksia löytyy molemmista.

Oman kokemuksen perusteella voisin sanoa, että yliopistotasolla myös yleensä ne kovimmat it-tyypit (jotka ymmärtävät isoja kokonaisuuksia ja asioita myös niiden ympäriltä) on filosofian maistereita, eikä diplomi-insinörejä.

 

[henkkahei]

Tässäpä onkin hyvää pohdintaa liittyen tulevaan yhteishakuun. Olen siis 30v kynnyksellä (30v kriisi), fyssari ammatiltani ja halajan alanvaihtoa. Kajaanin suuntaan olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan joko inssi- tai tradenomipuolelle tieto- ja viestintätekniikkaa. Inssipuolella olisi tekoälypuolelle suuntautuvaa koulutusta sekä peliteknologiaa ja tradenomipuolella datacenter-puolta sekä pelialaa. Nyt mietinnän alla että haenko ensimmäisenä vaihtoehtona tradenomi vai inssi-puolelle. Koodaamista jo omatoimisesti harjoitellut, vielä en ole varma kumpaa (tekoäly vai datacenter) haluaisi lähteä mieluummin opiskelemaan...

 

[mopnex]

Tässäpä onkin hyvää pohdintaa liittyen tulevaan yhteishakuun. Olen siis 30v kynnyksellä (30v kriisi), fyssari ammatiltani ja halajan alanvaihtoa. Kajaanin suuntaan olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan joko inssi- tai tradenomipuolelle tieto- ja viestintätekniikkaa. Inssipuolella olisi tekoälypuolelle suuntautuvaa koulutusta sekä peliteknologiaa ja tradenomipuolella datacenter-puolta sekä pelialaa. Nyt mietinnän alla että haenko ensimmäisenä vaihtoehtona tradenomi vai inssi-puolelle. Koodaamista jo omatoimisesti harjoitellut, vielä en ole varma kumpaa (tekoäly vai datacenter) haluaisi lähteä mieluummin opiskelemaan...

Oman mielenkiinnon mukaan kannattaa edetä. Itse kallistuisin tuonne inssi-puolelle, mutta opintoja voi toki muovata jossain määrin omien valintojen mukaan. Kannattaa valita sellaisia kursseja mistä on työllistymisen kannalta hyötyä sekä tietysti oman mielenkiinnon mukaan. Esimerkiksi peliteknologia puolella on hyvä olla erittäin kiinnostunut siitä puolesta, jos oikeasti tahtoo pelialalle työllistyä. Paikkoja on vähemmän, ja osaamisen tulee olla aika kovalla tasolla kun valmistuu.

Tekoäly on nyt semmoinen muodikas termi, ja sen alla voi olla vaikka mikä määrä erilaisia juttuja. Lukisin vähän niitä opinto-oppaita, ja katsoisin tulevien kurssien sisältöjä sekä sitä minkälaista valinnanvaraa/muokkausvaraa noissa eri linjoissa on. Tärkeintä on saada itselle sellaista laaja-alaista pohjaa, sekä löytää se alue mihin jaksaa hieman syventyä myös harrastusmielessä. Sitten löytää se ensimmäinen alan työnpaikka. Sen jälkeen oikeastaan urapolku voi kehittyä mihin suuntaan vain, koska IT-alalla yleisesti töitä kyllä riittää kun kokemusta kertyy. Erilaisia työtehtäviäkin on niin paljon, että koulutuksen merkitys vähenee asteittain, mikä on ihan luontevaakin.

 

[samim]

tradenomipuolella datacenter-puolta

Mitä kaikkea työpaikkoja Kajaanissa on datacentter-alalta? CSC:llä iso keskus? Onko tämä vähän nyt räätälöity koulutus heidän tarpeisiin? Kiinnostaako Kajaaniin jääminen vai mieliikö mieli muualle?

 

[henkkahei]

Niin, taitaa myös esim. Herman IT olla datacenter-puolen hommia... Mutta Kajaani tullee olemaan tässä lähivuosien ajan ainakin vielä kaupunkina, saa nähdä miten valmistumisen jälkeen, mietinnässä toki muutkin kaupungit mutta ei nämä kasvukolmion sisällä olevat kaupungit niinkään.

 

[Erpetter]

Valmistuin tietoliikenne- ja palvelupuolen inssinksi (AMK) vuonna 2014. Helvetin pitkiä opiskelupäiviä lukuun ottamatta meni aika helpolla tutkinto taskuun. Kaveri aloitti vuoden myöhemmin ja heillä oli paljon lyhyemmät päivät, tosin joutuivat sitten itsenäisesti opiskelemaan enemmän. Kurssit arvosanoissa sellaista 3-4 kun pohjatiedot tietotekniikkaan olivat harrastuksen puolesta ihan kohtuulliset. Ei sellaista hirveää motivaatiota koskaan koulu herättänyt niin ehkä se kaikkein terävin osaaminen jäi saavuttamatta. Matkoja koti- ja opiskelupaikkakunnan välillä ajelin isän autolla ja solukämpässä sinnittelin menemään Jimmsiltä ostetuilla kaikkein halvimmista osista kasatulla tietokoneella, tuloina vain opintoraha ja asumistuki. Ruoat kannoin aina kotoa viikoksi ja niillä piti pärjätä, helvetillinen nälkä oli mutta eipähän läski päässyt lihomaan enempää. Alkoholi ei maistunut, ei maistu vieläkään, eikä siihen olisi silloin ollut varaakaan.

Valmistumisen jälkeen palasin kotipaikkakunnalle ja oman alan työtä hain aktiivisesti omasta ja naapurikaupungeista, mutta edes haastatteluihin oli vaikea päästä kun ei introvertti nörtti ole sieltä puheliaimmasta tai lipevimmästä päästä. Vuokratyöntekijänä kävin Postillakin pyörähtämässä. Lopulta työkkäri laittaa kursseille missä vaan todetaan ettei työnhaussani ole vikaa, paikkoja oli vain tuolloin harvalti saatavilla omalla alueella. Kävin sitten kuntouttavaa työtoimintaa ja parissa palkkatuetussakin työssä harjoittelemassa IT:tä. Neljä vuotta valmistumisen jälkeen työllistyin ensimmäisen kerran omalle alalle kun pääsin isoon organisaatioon IT-tukihenkilöksi. Ilmapiiri sitten tiimissä oli vähän mitä oli kun vakipaikkaan valittiinkin minut ulkopuolisena eikä paikassa aiemmin ollut jamppa, vaikutti vähän omaan suorittamiseen jatkuva kyräily. Kenkäähän sieltä sitten tuli ennen koeajan loppua. Reilun vuoden ehti sitten olemaan jälleen työttömänä kunnes työllistyin uudestaan ja tällä tiellä ollaan edelleen. Nykyisin toimin IT-alan opetuspuolella ammattikoulussa ja vastaan opiskelijoiden ohjauksen lisäksi koko luokan laiteympäristöstä.

 

[Lady]

Mitä kaikkea työpaikkoja Kajaanissa on datacentter-alalta? CSC:llä iso keskus? Onko tämä vähän nyt räätälöity koulutus heidän tarpeisiin? Kiinnostaako Kajaaniin jääminen vai mieliikö mieli muualle?

Oma kokemus on se ettei Kajaanista löytynyt mitään paikkaa mutta samoilla papereilla pääsi heittämällä sisään Ouluun, Lappeenrantaan ja Tampereelle alan hommiin.

 

[kolkkaaja]

/snip

Jos meinaat lähteä alalle, suosittelen toimimaan seuraavasti:

1) Hae ammattikorkeakouluun

2) Sisäänpääsyä odotellessa suorita esim Ohjelmoinnin MOOC – 2018. Tästä saat oikein hyvät pohjatiedot ohjelmointiin liittyen ennen varsinaisia opintoja. Älä stressaa lukuisista ohjelmointikielistä. Javasta on todella helppo hypätä esim. C#:iin. Kielien syntaksi vaihtelee, mutta melko pitkälti sama logiikka pätee kaikkialla. Jos tämä oli liian hankalaa, unohda koko homma ja vaihda alaa.

3) Nosta opintolainat, osta kunnon läppäri ja säästä loput ryyppäämiseen + jäljempänä mainittuihin toimintoihin.

4) Vaikka korkeakoulutasolla ei oppitunneilla usein ole läsnäolopakkoa, älä ota opintoja lunkisti kotona CS:ää ja LoL:ia pelaten!

5) Ala ostamaan kuukausittain opinto-ohjelmaasi liittyviä kursseja esim. täältä: Online Courses - Learn Anything, On Your Schedule | Udemy. Osta melko tuoreita, hyvin arvosteltuja ja suosittuja kursseja 10-15e alennusmyynneistä. Katso nukkumaan mennessä kurssivideoita ja nukahda läppärin ääreen.

6) Loista oppitunneilla ja revi vitosia joka kurssista (AMK arvostelu nykyään 1-5). Osaat opiskeltavat asiat paljon paremmin, kuin ne koulussa opetetaan.

7) Verkostoidu. Käy opiskelijabileissä ja tutustu luokkakavereihisi. Saatatte perustaa yhdessä firman, tai luokkakaverisi voi olla tuleva pomosi. Tupakointi on oiva tapa päästä juttuun muiden kanssa!

8) Älä työskentele opintojen ohessa! Tämä sukupolvi pääsee eläkkeelle ehkä 80+ vuotiaana, joten töitä kerkeät tekemään ihan tarpeeksi. Älä omista autoa/autoja, ellei ole aivan pakko! Kituuttele sillä opintotuella ja suorita lisää halpoja verkkokursseja.

9) Valmistu ajoissa, ole Super Saiyan -tasoinen koodari ja valitse työpaikkasi, kun muut etsivät työpaikkaa!

Aloitin 11.01.2018 pääkaupunkiseudulla samat opinnot. Harmi ettei osunut tämä teksti silmiin kun vasta nyt matkan toisessa päässä

Suosittelen näitä ohjenuoria kyllä kaikille jotka vastaavaan oppilaitokseen menevät. Udemya en itse käyttänyt, enkä käyttäisi, opetusta täydentämään jatkuvasti. Tärkeää kuitenkin on osata etsiä jostain sitä tietoa omatoimisesti. Artikkelia ja YoutTube-videota vaan heti auki kun joku tökkii. Aina löytyy niitäkin tyyppejä jotka selaa pelkkää opettajan slidesettiä ja ihmettelee kun asiat ei maagisesti aukene itselleen. Älä ole se ressukka.

Komppaan tuota "nosta tuet, älä käy töissä ellei pakko ja verkostoidu" -comboa. Ihan turhaan hikoilin töissä, käytin autoa huollossa ja palauttelin tukia. Olisin voinut painaa vaan vähän nopeammin koulun läpi ja alkaa nostaa insinööripalkkaa. Tämänhetkisen duunipaikan löysin opiskelukaverin vinkistä kaljatuopin äärellä, jonne onneksi ehdin työpäivien välissä.

Edit: Itse menin ihan takki auki osaamatta koodata riviäkään. En suosittelisi omin päin "turhaan" opiskelemaan pohjia. Kyllä siellä koulussa saa tarvittavan startin siihen hommaan + maikalta voi kysyä jos ei meinaa mennä jakeluun.

 

[bonekuukkeli]

Tässä kun on ensin opiskellut etänä tieto- ja viestintätekniikan inssiksi, jonka jälkeen tehnyt toiselle puolen maata etänä töitä ja nyt työpaikka vaihtuu lähemmäs toiseen etäpaikkaan... en paljoa näe merkitystä sillä, että missä itse fyysisesti sijaitsee. Kunhan rohkeasti vain muistaa laajentaa sitä omaa työnhakua koko maan alueelle. Toki jos haluaa toimistolla käydä ja ei kotoa käsin halua/pysty töitä tekemään, niin tuolla sijainnillakin voi olla enemmän merkitystä. Softahommissa ainakin tuntuu olevan yksi ja sama, missä sitä itse asuu.

 

[UX]

Aloituksesta tulee mieleen, että kovin korkealla tuntuu olevan ohjelman implementaation osuus arvostuksessa. Se ehkä selittää sen, miksi kehittäjillä tuntuu olevan niin kauhea kiire koodata jotain ja osoittaa kaikki erityisosaamisensa niin, ettei kukaan muu ymmärrä sitä koodia.

Olisi ehkä hyvä nostaa suunnittelun merkitystä ja arvostusta. Jos ymmärretään ohjelman käyttäjän tarpeita ja trendejä, joiden suuntaan ala on menossa, niin ehkä saataisiin oikeat asiat koodattavaksi oikeaan paikkaan. Vielä, jos ohjelmaa koodattaisiin vähän rauhallisemmin, vaikka parikoodauksena, kun tehdään ensimmäisiä päätöksiä, niin ehkä voitaisiin välttää tilanne, jossa tiimit jumittavat vikatikettikasan alla ja anelevat vuosia lupaa refaktoroida jokin koodihäröpallo, joka tehtiin todella tehokkaasti ja on nyt jatkuva tehottomuuden lähde.

Tämä ala ei kaipaa lisää rokkistara-koodareita, vaan porukkaa, jotka voi estää noiden häröpallojen ja epätyydyttävien featureiden syntymisen keskustelulla ja yhteistyöllä.

 

[Wittmann]

Olen IT-tradenomiopiskelija, ja viimeistä kokonaista vuotta opiskelen, keskiarvo pyörii ohjelmointiin ja webbikehitykseen liittyvistä kursseista 4 ja 5 välillä, ruotsi taas jäänyt kokonaan suorittamatta ja todennäköisesti aiheuttaa valmistumisen viivästymisen, kun osaaminen ammattikoulutasoa vuodelta 2014. Olen kyllä huomannut, että työllistyneet luokkatoverit eivät kovin hyvin pysty osallistumaan esimerkiksi ryhmäprojekteihin, ja aina tuntuu olevan ongelmia aikataulun kanssa vert. opiskelijat jotka eivät käy päivisin töissä. Varmaan heiltäkin syö motivaatiota tuo ruotsin perkule kun tietävät että sitä eivät tule ohjelmistoalalla koskaan tarvitsemaan varsinkaan tässä osassa Suomea. Yleisesti ottaen kurssit ovat olleet vaihtelevilla tasoilla, mutta toimeksiantoprojekteista saa hyvää osaamista ja usein saa sitten itse valita myös teknologiat joita käyttää, ellei ole jatkokehitys-projekti. Katumuksia tähän kouluun hakeutumisesta minulla ei ole, ja toistaiseksi suurin haaste onkin ollut tuo virkamiesruotsi, jonka opiskeluun on motivaatio reilusti miinuksen puolella.

 

[UX]

Olen IT-tradenomiopiskelija, ja viimeistä kokonaista vuotta opiskelen, keskiarvo pyörii ohjelmointiin ja webbikehitykseen liittyvistä kursseista 4 ja 5 välillä, ruotsi taas jäänyt kokonaan suorittamatta ja todennäköisesti aiheuttaa valmistumisen viivästymisen, kun osaaminen ammattikoulutasoa vuodelta 2014. Olen kyllä huomannut, että työllistyneet luokkatoverit eivät kovin hyvin pysty osallistumaan esimerkiksi ryhmäprojekteihin, ja aina tuntuu olevan ongelmia aikataulun kanssa vert. opiskelijat jotka eivät käy päivisin töissä. Varmaan heiltäkin syö motivaatiota tuo ruotsin perkule kun tietävät että sitä eivät tule ohjelmistoalalla koskaan tarvitsemaan varsinkaan tässä osassa Suomea. Yleisesti ottaen kurssit ovat olleet vaihtelevilla tasoilla, mutta toimeksiantoprojekteista saa hyvää osaamista ja usein saa sitten itse valita myös teknologiat joita käyttää, ellei ole jatkokehitys-projekti. Katumuksia tähän kouluun hakeutumisesta minulla ei ole, ja toistaiseksi suurin haaste onkin ollut tuo virkamiesruotsi, jonka opiskeluun on motivaatio reilusti miinuksen puolella.

Voin ehkä antaa tähän vähän helpotusta ja vinkkiä omalla tarinalla. Itse menin yliopistoon vasta yli 30v iässä ja ruotsin taito likipitäen nollissa. Itseänikin otti päähän aivan valtavasti tämä ruotsin opiskelun vaatiminen puhtaasti poliittisista syistä. Halusin kuitenkin paperit yliopistosta ja ruotsi oli pakko suorittaa. Tämä onnistui seuraavan suunnitelman avulla: ilmoittauduin kesällä intensiivikurssille, jossa opiskeltiin ruotsia parin viikon ajan joka päivä, koko päivän 8 - 16. Osallistuin opetukseen täysillä joka päivä, tein vielä illalla läksyt ja kirjoitin pakolliset aineet ja loppuesitelmän. Katselin vielä tekniikkauutiset ja videoita SweClockerista hälventääkseni periaatteellista vastarintaani ruotsin kieleen. Esitelmien kirjoittamiseen alusta asti ruotsiksi ei riittänyt millään aika ja henkiset voimat, joten kirjoitin esseet ja esitelmät ensin englanniksi, käänsin kääntäjällä ruotsiksi. Sitten keskityin korjaamaan virheet. Korjasin kaikki hassut ilmaukset, kielioppivirheet ja väärät sanat lause kerrallaan. Korjaaminen on paljon helpompaa kuin yrittää huonolla kielipäällä miettiä kuinka ilmaisisi jonkun ajatuksen. Tämä antoi kuitenkin siinä määrin harjoitusta, että pääsin loppukokeen läpi, sain pidettyä esitelmän ja pääsin lopulta koko kurssin läpi arvosanalla 2. Täytyy mainita, että kurssi oli sen verran vaativa, ettei edes ruotsin juuri kirjoittaneet saaneet siitä parempaa kuin 3 (asteikolla 1-5) ja suurin osa sai 1. Tällä tavoin sain kurssin pois parissa viikossa ja vielä suhteellisen hyvällä menestyksellä.

-- Edit --

Unohdin mainita, että kirjoitin myös itselleni sopivan sanojenkyselyohjelman Pythonilla. Siihen syötettiin ensin kyseltävä sanasto CSV:nä ja valittiin liukurilla alku ja loppukohta tästä sanastosta. Yleensä välille jäi 5 - 10 opeteltavaa sanaa kerrallaan. Sitten ohjelma kysyi sanaa, kirjoitin sen kenttään ja oikea vastaus ilmestyi sen yläpuolelle, jotta näkee äkkiä missä kohtaa meni vikaan. Kyselyn päätteeksi näkyi prosenttina kuinka suuri osa meni oikein. Sitten vaan toistin kyselyä kunnes sain 100% ja siirsin kyseltävää kohtaa sanastossa eteenpäin. Näin sain aika tehokkaasti opeteltua läksyksi annetut sanastot. Tähän tarkoitukseen on tietysti ohjelmia verkko pullollaan, mutta täsmälleen itselle sopivan voi ehkä aika äkkiä kirjoittaakin.

 

[Prefect]

Pieneksi motivaatioksi ruotsin kielen opiskeluun. Olen tarvinnut 15v aikana it alalla toimiessani ruotsin kieltä 3 kertaa. En asu tai työskentele ruotsinkielisellä alueella joten siitä ei ole kyse. Toki ilman ruotsinkielen osaamistakin olisi pärjännyt mutta se efekti kun pystyi vastaamaan ruotsiksi asiakkaalle oli aika priceless.

 

[PiikitteleväPorkkana]

Noista erilaisista sertifikaateista on kyllä iloa, mutta tiedä sitten mitä niistä pitäisi koulussa tarjota. Tty:ltähän ei mitään sertiä saanut, mutta ei siitä Ciscon sertistä mulle mitää iloa oiskaa kun firmasta ei yhtään Ciscoa löydy.

Microsoftin palvelimista on pari kertaa mainittu jotain, mutta enemmän suosittelisin ottaan haltuun Linuxin. Tosi vaikee löytää kavereita edes ensimmäisen tason vianselvitykseen kun koulussa ei enää opeteta tai vaadita Linuxin käyttöä. Eikä se tunnu monelle olevan ensimmäinen valinta vapaa-ajallakaan.

Työelämässä tämä noteerattu, ei ole tekijöitä. Suosittelen vahvasti sen amk tutkinnon ohessa ottamaan jonkun lpic / redhat server administrator kurssin verkosta ja läpsyttelemään läpi.

 

[Huisaheikki]

Kolumni | Vain kypsä yritys pystyy palkkaamaan kokemattomia kehittäjiä

Koodaripulaa valittavien yritysten pitää järjestää asiansa niin, että kokemattomia ohjelmoijia voidaan työn ohessa ohjata ja kouluttaa.

www.hs.fi

Ja vielä nostan yhden kommentin esiin tuolta:

Koodari ei ole koskaan valmis. Kokenutkin koodari joutuu jatkuvasti opiskelemaan uusia asioita. Ala muutuu vauhdilla.
Olen 72-vuotias ja olen koodannut vuodesta 1969 lähtien sekä koodaan edelleen. En tunne yhtään 1970-luvulla koodannutta ohjelmoijaa, joka osaisi tehdä tätä työtä edelleen ja hallitsisi viimeisiä tekniikoita.
Kokeneet koodarit laiminlyövät jatkuvan opiskelun, kun ovat tyytyväisiä asemaansa ja palkkaansa.
Viime vuosituhannen lopussa toteutin verkkolehtijärjestelmän silloin, kun esimerkiksi Sanoma ei vielä uskonut verkkolehtien tulemiseen.
Palkkasin työhön nuoria koodareita. Suurimmalla osalla heistä opinnot olivat vielä kesken. He kuitenkin hallitsivat viimeisimmät tekniikat ja olivat valtavan innostuneita. Olin tyytyväinen lopputulokseen.
Kokeneet koodarit eivät olisi pystyneet samaan ja hanke olisi tullut kalliiksi.
Suosittelen palkkaamaan nuoria koodareita ja kannustamaan heitä hyvien tulosten aikaansaamiseksi.
Nuoret oppivat taitonsa puhtaalta pöydältä, kun sen sijaan me vanhat joudumme ensin poisoppimaan vanhat asiat hankkiaksemme uusia taitoja.

Hyvä kirjoitus aiheesta ja eipä sitä voi olettaa että ne kokeneet koodaritkaan olisivat virheettömiä.
Toisaalta yritysten pitäisi nähdä että nuori, tai nuorehko alalla uusi voikin olla paremmin koulutettavissa yrityksen tarpeisiin kuin liian kokenut konkari.
Konkarin tietotaito voi olla mallillaan mutta vanha koira ei välttämättä opi enää uusia temppuja niin helposti. Ei tosin voi yleistää.
Tässä aiheessa on monta puolta ja näin itsekin kun olen tällä hetkellä IT-tradenomiopiskelija niin onhan kyllä haasteensa löytää töitä, toivottavasti valmistuessani saan hyvän työpaikan ja vankan ammattitaidon.

 

[Hyrava]

Kolumni | Vain kypsä yritys pystyy palkkaamaan kokemattomia kehittäjiä

Koodaripulaa valittavien yritysten pitää järjestää asiansa niin, että kokemattomia ohjelmoijia voidaan työn ohessa ohjata ja kouluttaa.

www.hs.fi

Ja vielä nostan yhden kommentin esiin tuolta:

Koodari ei ole koskaan valmis. Kokenutkin koodari joutuu jatkuvasti opiskelemaan uusia asioita. Ala muutuu vauhdilla.
Olen 72-vuotias ja olen koodannut vuodesta 1969 lähtien sekä koodaan edelleen. En tunne yhtään 1970-luvulla koodannutta ohjelmoijaa, joka osaisi tehdä tätä työtä edelleen ja hallitsisi viimeisiä tekniikoita.
Kokeneet koodarit laiminlyövät jatkuvan opiskelun, kun ovat tyytyväisiä asemaansa ja palkkaansa.
Viime vuosituhannen lopussa toteutin verkkolehtijärjestelmän silloin, kun esimerkiksi Sanoma ei vielä uskonut verkkolehtien tulemiseen.
Palkkasin työhön nuoria koodareita. Suurimmalla osalla heistä opinnot olivat vielä kesken. He kuitenkin hallitsivat viimeisimmät tekniikat ja olivat valtavan innostuneita. Olin tyytyväinen lopputulokseen.
Kokeneet koodarit eivät olisi pystyneet samaan ja hanke olisi tullut kalliiksi.
Suosittelen palkkaamaan nuoria koodareita ja kannustamaan heitä hyvien tulosten aikaansaamiseksi.
Nuoret oppivat taitonsa puhtaalta pöydältä, kun sen sijaan me vanhat joudumme ensin poisoppimaan vanhat asiat hankkiaksemme uusia taitoja.

Hyvä kirjoitus aiheesta ja eipä sitä voi olettaa että ne kokeneet koodaritkaan olisivat virheettömiä.
Toisaalta yritysten pitäisi nähdä että nuori, tai nuorehko alalla uusi voikin olla paremmin koulutettavissa yrityksen tarpeisiin kuin liian kokenut konkari.
Konkarin tietotaito voi olla mallillaan mutta vanha koira ei välttämättä opi enää uusia temppuja niin helposti. Ei tosin voi yleistää.
Tässä aiheessa on monta puolta ja näin itsekin kun olen tällä hetkellä IT-tradenomiopiskelija niin onhan kyllä haasteensa löytää töitä, toivottavasti valmistuessani saan hyvän työpaikan ja vankan ammattitaidon.

Tuohon pitää kyllä itse kommentoida omalta osaltani sen verran että tosiaan vanha ei välttämättä opi uusia temppuja niin helposti ja varsinkin vanhat (huonot tai muuten vaan vanhentuneet) tavat ovat tiukassa. Olen ihan itseoppinut koodari ja pääsääntöisesti koodailen ihan omaksi iloksi mutta nykyään "joutuu" vähän muun työn ohella jotain pikkujuttuja ohjelmoimaankin. Varsinkin kun itsekin olen koodaillut C64-ajoista alkaen vähän kaikenlaisilla kielillä niin aina joskus jostakin varsinkin itseopiskellessa tarttuu huonoja tapoja tai jonkun muun kielen tapa siirtyy toiseen ja välillä tuntuu että vaikka tietää tekevänsä huonoa/rumaa koodia niin sen uuden ja paremman tavan oppiminen vaan on työn ja tuskan takana kun vanhat tavat periytyvät kymmenien vuosien takaa.

Tosin, molemmilla on puolensa, vanhemmilla on kokemusta ja ymmärrystä vanhoista järjestelmistä jne mutta taas uusilla kavereilla on intoa ja ne hallitsevat nykyaikaisempia juttuja.

 

[Huisaheikki]

Tuo on just paha kun miettii vaikka ensimmäisen vuoden opiskelijoita, niin todella hankala saada harjoittelu tai kesätyöpaikkaa.

 

[Bladekill]

Kolumni | Vain kypsä yritys pystyy palkkaamaan kokemattomia kehittäjiä

Koodaripulaa valittavien yritysten pitää järjestää asiansa niin, että kokemattomia ohjelmoijia voidaan työn ohessa ohjata ja kouluttaa.

www.hs.fi

Onko kyse oikeasti siitä ettei junioreita palkattaisi vai siitä että viimeiset 6-7v kestänyt "hei kaikki koodaamaan!", "lapset koodikouluun!", "naisia IT-alalle", "pakolaiset ja sairaanhoitajat koodareiksi" -seremoniat on oikeasti tuottaneet ihan mielettömän ylitarjonnan junnupuolelle alalla jossa ketään ei muutenkaan kiinnosta sertifikaatit tai tutkinnot vaan pelkkä substanssiosaaminen?
En ole huomannut mitään merkittävää muutosta suomalaisten työnantajien puolella sen suhteen että palkataanko kesätyöntekijöitä ja junioireita joten ehkä ne paikat on vain täytetty ja nyt meillä on käsissä tuhansia koodikouluista valmistuneita joiden vastaanottoon alalla ei vain yksinkertaisesti ole kapasiteettia. Ei ne firmatkaan voi pelkkiä junioireita palkata.

Ei tuo nyt ihan toivottomalta kuitenkaan vaikuta. Nyt (kesäkuun alku) lienee vuoden paskin aika hakea junior-positioita, mutta pikaisella Linkedin haulla selviää että kyllä noita junnupaikkoja on avoinna edelleenkin eikä niissä ole ainakaan linkkarin puolella kuin n. 5-20 hakijaa per ilmoitus.

 

[zxcv]

Tämä ketju tuli vastaan ihan sattumalta, katselin paria sivua (ja samalla vuotta) taaksepäin ja olisi kiva kuulla mitä ketjun alkupään henkilöille kuuluu koodausuran suhteen?

 

[Brejk]

Tämä ketju tuli vastaan ihan sattumalta, katselin paria sivua (ja samalla vuotta) taaksepäin ja olisi kiva kuulla mitä ketjun alkupään henkilöille kuuluu koodausuran suhteen?

Avauduin toisella sivulla jotain että AMK on paska jne. En enää allekirjoita kaikkea mitä kirjoitin. Uskoisin että olin vain vähän liian epäkypsä ihmisenä ja kokematon työelämän suhteen niin en saanut tarpeeksi irti koulusta. Nyt olen iloinen että kävin sen koulun läpi ihan hyvillä arvosanoilla, niin voin ehkä jossain vaiheessa suorittaa YAMK:n puolelta jonkun tutkinnon.

Sen hetkisestä tilanteesta muutosta tullut sen verran että työpaikka vaihtunut pari kertaa ja palkka tuplaantunut.

 

[pappatech]

Tuo on just paha kun miettii vaikka ensimmäisen vuoden opiskelijoita, niin todella hankala saada harjoittelu tai kesätyöpaikkaa.

Voi tietty kysyä, pitäskö ekan vuoden opiskelijan saadakaan automaattisesti alan kesätyöpaikkaa? Ilman siis vahvaa harrastuneisuutta tai muuta aiempaa kokemusta.

Vuoden AMK-opinnot ei minusta ihan hirveästi vielä valmista ketään tekemään oikeasti hommia, ja niitä samoja kesäduunipaikkoja hakee kumminkin vanhemmatkin AMK-opiskelijat, yliopistojen opiskelijat jne., joilla pitäs olla koulun puolesta jonkin matkaa enemmän annettavaa.

 

[Bladekill]

Voi tietty kysyä, pitäskö ekan vuoden opiskelijan saadakaan automaattisesti alan kesätyöpaikkaa? Ilman siis vahvaa harrastuneisuutta tai muuta aiempaa kokemusta.

Vuoden AMK-opinnot ei minusta ihan hirveästi vielä valmista ketään tekemään oikeasti hommia, ja niitä samoja kesäduunipaikkoja hakee kumminkin vanhemmatkin AMK-opiskelijat, yliopistojen opiskelijat jne., joilla pitäs olla koulun puolesta jonkin matkaa enemmän annettavaa.

Edellisen vuosikymmenen alussa kun Apple söi Nokian ja Suomessa oli koko ajan YT:t käynnissä niin devaajille tarjottiin siivoojien palkkaa ja alan kesäduunin saanti oli täysi mahdottomuus. Itsekin hain joskus vuonna nakki ja pottu muistaakseni Reaktorille tai jollekin toiselle konsulttifirmalle kesätöihin ja kun sain hylsymailin niin siinä tuli perinteinen "valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun...jne", mutta ko. HR/rekry leidi myös sanoi lopussa että kesätyöntekijöitä haki niin paljon että yhtä valittua kohti tuli 1000-1200 hylsyä. Eli siis alle 0.1% mahdollisuus saada kesäduuni.
Muistaakseni tuolloin jopa se että pääsi kesäksi edes jonkin suomalaisen yhtiön tuotantolinjalle koettiin aivan äärimmäisenä kunniana ja saavutuksena ja yliopiston "duunipäivänä" tms. NSN ja muutaman muun firman tuotannonjohtajat katselivat norsuutornistaan alaspäin teknisen alan opiskelijoita ja melkein sanoivat suoraan että älkää edes vaivaantuko ellette ole kuumia 20v blondeja.

Ei se juniorhommien tai kesä-työpaikkojen hakeminen siis silloin vuosikymmen sittenkään ollut mitenkään helppoa. Musta tuntuu edelleen siltä että tää "kaikki koodaamaan"-buumi ja median hehkutus ohjelmistoalojen palkoista on vain yksinkertaisesti räjäyttänyt osaamisskaalan alkupään sellaiseen ylitarjontaan mitä suomalainen nykyinen softateollisuus ei pysty kokonaan työllistämään.

 

[jarhu]

Edellisen vuosikymmenen alussa kun Apple söi Nokian ja Suomessa oli koko ajan YT:t käynnissä niin devaajille tarjottiin siivoojien palkkaa ja alan kesäduunin saanti oli täysi mahdottomuus. Itsekin hain joskus vuonna nakki ja pottu muistaakseni Reaktorille tai jollekin toiselle konsulttifirmalle kesätöihin ja kun sain hylsymailin niin siinä tuli perinteinen "valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun...jne", mutta ko. HR/rekry leidi myös sanoi lopussa että kesätyöntekijöitä haki niin paljon että yhtä valittua kohti tuli 1000-1200 hylsyä. Eli siis alle 0.1% mahdollisuus saada kesäduuni.
Muistaakseni tuolloin jopa se että pääsi kesäksi edes jonkin suomalaisen yhtiön tuotantolinjalle koettiin aivan äärimmäisenä kunniana ja saavutuksena ja yliopiston "duunipäivänä" tms. NSN ja muutaman muun firman tuotannonjohtajat katselivat norsuutornistaan alaspäin teknisen alan opiskelijoita ja melkein sanoivat suoraan että älkää edes vaivaantuko ellette ole kuumia 20v blondeja.

Ei se juniorhommien tai kesä-työpaikkojen hakeminen siis silloin vuosikymmen sittenkään ollut mitenkään helppoa. Musta tuntuu edelleen siltä että tää "kaikki koodaamaan"-buumi ja median hehkutus ohjelmistoalojen palkoista on vain yksinkertaisesti räjäyttänyt osaamisskaalan alkupään sellaiseen ylitarjontaan mitä suomalainen nykyinen softateollisuus ei pysty kokonaan työllistämään.

Muistan 2008 vuoden jälkimainingeista kun joskus 2009 kesällä it-puolen auditoriossa kysyttiin ensin kuinka monella on harjoittelupaikka kesäksi, tämä oli huhti-toukokuun vaihdetta. Siitä sadan hengen väestä yksi käsi nousi ylös. Seuraava kysymys oli, kenellä on kesätyöpaikka kesäksi. Kolme kättä nousi ylös. Joukossa siis tl jengi sekä ohjelmistotuotanto. Muistan kun eräskin tuttu pääsi harjoitteluun, ilmaiseksi.

Koin itseni onnekkaaksi kun sitten loppusyksystä pääsin töihin opiskelun ohella tekemään it-lähitukea. Kyllä sieltä on sitten päästy ponnistamaan vähän pidemmän kaavan kautta ylöspäin ja nykyisellään viimeisien vuosien aikana kaikesta ruohonjuuritasonkin kokemuksesta on ollut iloa ja palkkakin on omasta mielestä hyvällä tasolla.

 

[pappatech]

Itsekin hain joskus vuonna nakki ja pottu muistaakseni Reaktorille tai jollekin toiselle konsulttifirmalle kesätöihin ja kun sain hylsymailin niin siinä tuli perinteinen "valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun...jne", mutta ko. HR/rekry leidi myös sanoi lopussa että kesätyöntekijöitä haki niin paljon että yhtä valittua kohti tuli 1000-1200 hylsyä. Eli siis alle 0.1% mahdollisuus saada kesäduuni.

Tää kuulostaa vähän samalta kuin koitin ite päästä joskus vajaa 10 vuotta sitten KPMG:lle, PWC:lle ja vastaaville tilintarkastusharkkariksi. Nääkin on semmoisia taloja, joihin tulee todnäk ihan mieletön massa hakemuksia per avoin paikka, kun ovat ns. trendikkäitä mestoja työskennellä taloushallinnon opiskelijan näkökulmasta.

Jälkeen päin kuullut, että noissa saa lähinnä painaa pitkää päivää aika paskalla palkalla, että ehkä ihan hyväkin, ettei tuo ura lähtenyt urkenemaan aikanaan

Ei se juniorhommien tai kesä-työpaikkojen hakeminen siis silloin vuosikymmen sittenkään ollut mitenkään helppoa. Musta tuntuu edelleen siltä että tää "kaikki koodaamaan"-buumi ja median hehkutus ohjelmistoalojen palkoista on vain yksinkertaisesti räjäyttänyt osaamisskaalan alkupään sellaiseen ylitarjontaan mitä suomalainen nykyinen softateollisuus ei pysty kokonaan työllistämään.

Oon tästä kirjoitellu jo johonkin muuhun ketjuun, mutta minä liputan integraatiohommia, jos koodaamisen perusteet on vaan suht hyvin hallussa. Joo, on varmasti vähemmän seksikästä kuin jonkun web-devaajan duuni, mutta eipähän ole vastaavaa kilpailuakaan ja saa kuitenkin ihan samalla tavalla jalkaa oven väliin ja pääsee ihan oikeasti koodailemaan duuniympäristössä.

 

[dataaja95]

Työelämässä tämä noteerattu, ei ole tekijöitä. Suosittelen vahvasti sen amk tutkinnon ohessa ottamaan jonkun lpic / redhat server administrator kurssin verkosta ja läpsyttelemään läpi.

Missä niitä linuxtekiöitä ihan oikeasti tarvitaan, jos pk-seutu jätetään ulkopuolelle. Tuntuu eteläsuomi olevan niin vahvasti microsoftin kyllästämää että ei paremmasta väliä. Silloin tällöin ilmoituksissa näkee sanat, arvostamme myös linuxosaamista, mutta aika vähäistä sen arvostus tuntuu olevan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ja kyllä, tiedän itse että firmoissa pyörii linuxservereitä ja linuxia arvostetaan, mutta toisivat sitä sitten myös näkyville. Lisäksi tätä olen ihmetellyt viimeiset 15-vuotta miksi koulut eivät ota linuxia opetussunnitelmaansa, winkkariseveriä kyllä väännetään ja konffatan, mutta linuxista käydään ehkä perusteet mentaliteetilla, täs ois tämmönen, voitte opetella omalla ajalla jos kiinnostaa.

 

[Hessu]

Missä niitä linuxtekiöitä ihan oikeasti tarvitaan, jos pk-seutu jätetään ulkopuolelle. Tuntuu eteläsuomi olevan niin vahvasti microsoftin kyllästämää että ei paremmasta väliä. Silloin tällöin ilmoituksissa näkee sanat, arvostamme myös linuxosaamista, mutta aika vähäistä sen arvostus tuntuu olevan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ja kyllä, tiedän itse että firmoissa pyörii linuxservereitä ja linuxia arvostetaan, mutta toisivat sitä sitten myös näkyville. Lisäksi tätä olen ihmetellyt viimeiset 15-vuotta miksi koulut eivät ota linuxia opetussunnitelmaansa, winkkariseveriä kyllä väännetään ja konffatan, mutta linuxista käydään ehkä perusteet mentaliteetilla, täs ois tämmönen, voitte opetella omalla ajalla jos kiinnostaa.

Kyllä ainakin meillä AMK:ssa oli Linuxin perusteet, linux -palvelimet ja linux -tietokantapalvelimet -kurssit. Lisäksi sai valikoida lisäkursseja jostain ciscon systeemeistä, mikäli niitä halusi käydä. Ihan hyvin noilla oppi jo alkeet ja loput sitten käytännössä.

 

[TiiraTiainen]

Oon tästä kirjoitellu jo johonkin muuhun ketjuun, mutta minä liputan integraatiohommia, jos koodaamisen perusteet on vaan suht hyvin hallussa. Joo, on varmasti vähemmän seksikästä kuin jonkun web-devaajan duuni, mutta eipähän ole vastaavaa kilpailuakaan ja saa kuitenkin ihan samalla tavalla jalkaa oven väliin ja pääsee ihan oikeasti koodailemaan duuniympäristössä.

Miten web-devaus on seksikästä?

Missä niitä linuxtekiöitä ihan oikeasti tarvitaan, jos pk-seutu jätetään ulkopuolelle. Tuntuu eteläsuomi olevan niin vahvasti microsoftin kyllästämää että ei paremmasta väliä. Silloin tällöin ilmoituksissa näkee sanat, arvostamme myös linuxosaamista, mutta aika vähäistä sen arvostus tuntuu olevan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ja kyllä, tiedän itse että firmoissa pyörii linuxservereitä ja linuxia arvostetaan, mutta toisivat sitä sitten myös näkyville. Lisäksi tätä olen ihmetellyt viimeiset 15-vuotta miksi koulut eivät ota linuxia opetussunnitelmaansa, winkkariseveriä kyllä väännetään ja konffatan, mutta linuxista käydään ehkä perusteet mentaliteetilla, täs ois tämmönen, voitte opetella omalla ajalla jos kiinnostaa.

Sulautettujen parissa. Ei todellakaan ole niin hankalaa kuin koulussa annetaan ymmärtää, sillä valmiita työkaluja on paljon.

Kyllä ainakin meillä AMK:ssa oli Linuxin perusteet, linux -palvelimet ja linux -tietokantapalvelimet -kurssit. Lisäksi sai valikoida lisäkursseja jostain ciscon systeemeistä, mikäli niitä halusi käydä. Ihan hyvin noilla oppi jo alkeet ja loput sitten käytännössä.

Ciscon kurssit ihan hyödyllisiä omasta mielestä, ainakin CCNA1 opetti etsimään tietoja IEEE julkaisuista.

 

[Makis]

Sulautettujen parissa. Ei todellakaan ole niin hankalaa kuin koulussa annetaan ymmärtää, sillä valmiita työkaluja on paljon.

Työkalut vaan on usein ihan p*stä. Nytkin minulla IAR päätti, että ei muuten onnistu yhteydenotto laitteeseen. Onnistui vielä viime viikolla. Käytin tuota J-Linkin debuggeria toki toisessa koneessa, eli ehkä tuo tuli mustasukkaiseksi tai jotain.

Mutta kyllähän noita Linux-osaajia kaivataan sularipuolelle. Minullakin LinkedIn pukkaa aika usein tarjolle töitä. En kyllä sanoisi tuota hommaakaan kovin helpoksi, esimerkiksi Linuxin kernelikoodin penkominen ei ole ihan triviaalia. Välillä melkein mahdotonta, kuten kun yritin selvittää mikä kanitti flashille kirjoituksessa. Siinä on aika monta layeriä välissä ja kaikki hyvin dynaamisia (mikä on tietysti ymmärrettävää, kun se seuraava layeri voi olla vaikka minkä tahansa tyyppinen filesysteemi). Eli siis jos yhdestä layeristä löytyy komento seuraavalle layerille, niin se on jotain tyyliin "open". Onnea vaan kun yrität löytää oikean funktion...

Kaiken oppii, mutta ihan jo vaikka device treen muokkaaminen on sellainen homma, että tuskin se aloittelijalta noin vain onnistuu. Ja on kuitenkin helpoimmasta päästä hommia. Sitten noissa on joku Yocto-ympäristö, jonka päälle olisi syytä myös ymmärtää. Ajuripuolella sitten olisi hyvä ymmärtää miten rakennetaan sellainen ajuri, joka ei sotke tai jumita koko systeemiä. Esimerkiksi Loven Linux Kernel Development on hyvä kirja aloittaa. Siitä voi jatkaa Corbetin, Rubinin ja Kroah-Hartmanin Linux Device Driversiin. Ja niin, Yaghmourin ja kumppaneiden Building Embedded Linux Systems kannattaa kanssa tsekata.

 

[asddsa]

Olisikohan kellään kokeneemmalla antaa mielipidettä tähän? Alkaa näyttää paikan saaminen lähes varmalta, ja oli jo puhetta työnantajan kanssa että voitaisiin järjestää tarvittaessa sen verran vapaata täydestä viikosta että opintojen loppuun suorittaminen pikkuhiljaa olisi mahdollista. Kopioitu toisesta ketjusta.

Amk vai töihin?

Opiskelen tietotekniikkaa amk:ssa ekaa vuotta ja sain kesäksi töitä jr positiosta. Kesän jälkeen ois mahdollista jatkaa hommia kokopäiväisesti jos kesä menee hyvin ja nyt onkin mielessä että onko järkeä käydä koulua loppuun jos työllistyy ohjelmoijaksi nyt jo? Eikö työkokemus kuitenkin ole...

bbs.io-tech.fi

Itselläni on vähän samankaltainen tilanne. Olen nyt opiskellut 4 vuotta tietotekniikkaa yliopistossa. Pari viime vuotta olen käynyt opintojen ohella töissä (kesäisin täyttä päivää ja talvisin osa-aikaisesti), ja kandidaatin tutkinto on tutkielman loppuun kirjoittamista vaille valmis ja lisäksi hieman DI vaiheen opintoja on jo käytynä.

Olen kuitenkin oman kiinnostukseni kautta alkanut suuntautua enemmän devops/järjestelmäasiantuntija tyyppiseen hommaan. Tällä hetkellä minulle ei makseta mitenkään hyvin (alle mediaanipalkan). Nyt kuitenkin pari yritystä on lähestynyt minua ja molemmilla voisi olla tarjolla vakituinen paikka jossa palkka on noin 4000€/kk. Nämä eivät ole vielä varmistuneet, mutta tällä hetkellä vaikuttaa aika hyvältä.

Tässä nyt olenkin viime aikoina kovasti pohtinut, että mitä teen jos saan jomman kumman noista paikoista, tai vastaavasti samantasoisin tehtävän jostain muualta. Tavallaan olisi ihan kiva suorittaa tuo DI tutkinto loppuun, mutta sitten toisaalta noilla DI vaiheen opinnoilla ei ole enää oikeastaan juuri mitään tekemistä tällaisten tehtävien kanssa. Tämän takia motivaatio suorittaa tuo DI tutkinto loppuun alkaa kyllä käydä aika pieneksi, jos on mahdollisuus päästä hyväpalkkaisiin ja itseä kiinnostaviin töihin ilmankin.

Monesti aina kuulee sanottavan, että opinnot kannattaa suorittaa loppuun, mutta itselleni on kyllä jäänyt hieman epäselväksi että miksi? Ainakin itsellä näiden opintojen pääasiallinen tavoite on ollut työllistyä hyviin töihin, ja jos tuo tavoite toteutuu ilmankin noita DI papereita niin en kyllä ihan ymmärrä että mihin niitä tarvii? Ainakin kuulemani perusteella vasta valmistuneen DI:n palkka ei todennäköisesti ole yhtään tuota 4000€/kk suurempi. Tietysti on mahdollista, että sitten joskus tulevaisuudessa pääsee johonkin vähän parempiin hommiin noilla DI papereilla, mutta ei tämäkään ole välttämättä mikään itsestäänselvyys. Lisäksi olen pohtinyt sitäkin puolta, että elämä on kuitenkin tässä ja nyt, ja mistäpä minä tiedän että olenko enää edes hengissä vaikkapa joskus 20 vuoden päästä? Opiskelijaelämästä olen jo ehtinyt saada tarpeekseni, se ei kiinnosta enää juuri ollenkaan.

Yliopistolla on myös mahdollisuus laittaa opinto-oikeus passiiviseksi, ja sen uudelleenaktivointia voi sitten hakea myöhemmin, joten tuonne koulun penkille kyllä todennäköisesti pääsee takaisin jos alkaakin kaduttaa. Ja jos tuon kandidaatin tutkinnon nyt saa kohta valmiiksi, niin aina on olemassa myös maisterihaku.

https://bbs.io-tech.fi/login/

 

[Hessu]

Olisikohan kellään kokeneemmalla antaa mielipidettä tähän? Alkaa näyttää paikan saaminen lähes varmalta, ja oli jo puhetta työnantajan kanssa että voitaisiin järjestää tarvittaessa sen verran vapaata täydestä viikosta että opintojen loppuun suorittaminen pikkuhiljaa olisi mahdollista. Kopioitu toisesta ketjusta.

Amk vai töihin?

Opiskelen tietotekniikkaa amk:ssa ekaa vuotta ja sain kesäksi töitä jr positiosta. Kesän jälkeen ois mahdollista jatkaa hommia kokopäiväisesti jos kesä menee hyvin ja nyt onkin mielessä että onko järkeä käydä koulua loppuun jos työllistyy ohjelmoijaksi nyt jo? Eikö työkokemus kuitenkin ole...

bbs.io-tech.fi

Käy koulu loppuun nyt, kun vielä se vähäinenkin into siihen on. Itsekin painiskelin tuon kanssa AMK:ssa aikanaan ja sovittiin opon kanssa, että suoritan koulua hieman omalla mallillani. Jos vielä työnantaja on valmis joustamaan niin eikun vaan DI -työtä kyselemään vaikka ihan suoraan työntantajalta. Näitä koulunsa kesken jättäneitä on ala täynnä ja omasta kokemuksesta yksikään ei sinne kouluun lopulta jaksa enää myöhemmin palata. Kuitenkin noista papereista on etua esim. julkisen puolella, jos sinne joskus eksyy.