Tietotekniikan insinööriopiskelijan (AMK) avautuminen

[Zvona]

Oma (liiankin) pitkä avautumiseni aiheeseen:

Melkoisen läheltä (tosin 15v sitten) AMK-järjestelmää ja sen koulutuspolitiikkaa seuranneena ja eri ammattikorkeakouluissa vieraillessani pitää todeta, että yhdyn moniin, täällä esitettyihin näkemyksiin järjestelmän toimivuudesta ja toimimattomuudesta.

Päällimmäisenä olen todennut, että se on opiskelijan omista valinnoista kiinni, että luoviiko tutkinnon "yleismies Jantusena" vai erikoistuuko johonkin. Se on tietenkin mukavaa opiskella teknisten opintojen ohessa Espanjan perusteita ja kuitata opintopisteitä tutor-toiminnasta yms. mutta siinäkin liika on liikaa.

Itse kävin vain kääntymässä silloisessa Heliassa todeten, että valtaosalla opettajista ei ollut ajantasaista tietoa suunnittelutyöstä ja sovelluskehityksestä eikä varsinkaan realistista kuvaa työmaailman vaatimuksista. Se oli harmillista, että opistoasteelta (AMK:t lyötiin tulille 1995, itse opiskelin 2000) ammattikorkeaan hypänneet opettajat eivät olleet päivittäneet omaa osaamistaan tai materiaalejaan. Mutta tästä tuli vain motivaatio opiskella asiat itse sekä hieman kyseenalaistaa toimintatapoja. Tuohon aikaan materiaalia oli netissä paljon niukemmin, mutta tästä yhteenvetona alleviivaan esitettyä näkemystä: "Se mitä amk:sta jää käteen riippuu aivan itsestä. Ei sieltä valmistu yhtäkään valmista tekijää, jos ei itse opiskele omalla ajalla."

Itse opiskelin pakollisten opintojen päälle yritystoimintaa, esimiestaitoja, IT-konsultointia ja muita liiketalouden opintoja. Ja siinä ohessa päädyin työelämään konsultiksi ja myöhemmin yrittäjäksi. (Pyörähdin myös silloisen "sihteeriopiston" kurssilla - ainoana miespuolisena - opiskelemassa tapoja työelämässä. Siitäkin jäi käteen pari opintopistettä sekä parit treffitiedustelut )

Kävin taannoin pitämässä pari luentoa UX/UI -suunnittelusta. Meni ihan ok, tosin moni asia esityksessäni oli vain kertausta jo opitusta (tästä minulla ei tosin ollut etukäteen tietoa, koska opettaja oli vähän niukkasanainen siitä, mitä on jo opiskeltu). Mutta 90% opiskelijoista olivat ainoastaan kiinnostuneita siitä, miten ja miksi olen päätynyt yrittäjäksi ja mitä valmiuksia työelämässä vaaditaan, jotta parhaaseen rakoon pääsisi iskemään samantien. Kävin myös joskus saarnaamassa oman (sähköisen) osaamisprofiilin merkityksestä sekä sen rakentamisesta ja erehdyin sivulauseessa väheksymään monster.fi kaltaisia CV-palveluita. Seuraava luennoitsija olikin sitten monster.fi:n matami, jonka aiheena oli CV-palveluiden merkitys työnhaussa .

Mutta en missään nimessä kutsuisi AMK:ta turhaksi instituutioksi. Itselleni se tosin oli vain väylä saada jotain verifiointia jo kerrytetylle osaamiselle.

Omat pointtini ovat kuitenkin, että tietynlainen "röyhkeys" on hyvä ajopeli työelämään siirryttäessä sekä siellä ollessa. Ei mitään ylimielistä pelleilyä, mutta röyhkeys tuo itsevarmuutta tekemiselle ja itsevarmuus taasen jo vähän pakottaakin sekä ylläpitämään jo osaamaansa että opiskelemaan uusia taitoja. Hakee sen työ-minä -imagonsa ja käyttäytymismallinsa mistä opinahjosta tahansa, niin suosittelen hakeutumaan sille reitille, jossa kokee olevansa paras - sekä siitä pari askelta mukavuusalueen ulkopuolelle.

 

[Turtlerssi]

AP:n kommentti tähän väliin:

En ole tarkoittanut leimata AMK:ta paskaksi. Otin ekassa viestissäni esille itseopiskelun merkityksen. AMK antaa suuntaviivoja siihen mitä kannattaa opiskella, mutta työ ja opintomateriaalin hankkiminen/ostaminen jää usein omille harteille. Onneksi on YouTube. Kouluun hakeutumalla saa pienen taloudellisen selkänojan, mikä mahdollistaa opiskelun. Harvan lompakko kestää 4:ää vuotta itse-opiskelua kortistosta käsin.

Katson tätä asiaa koodiapinan vinkkelistä. Varsinaiset insinööriopinnot meni mulla vähän niin ja näin. Matematiikan, fysiikan yms opetus on meillä huippua. Jälkikäteen harmittaa, että noiden kurssien aikaan mielenkiinto oli jossain muualla..

 

[fob]

Siinä mielessä hieno aloitus, että täysin samanlaista mielipidettä oman AMK-opiskelun jälkimainingeissa on tultu pyöriteltyä. Tässä pitäisi keväällä saada pulkkaan monimuotona toteuttu IT-insinöörin tutkinto ja aika ristiriitaiset fiilikset koko hommasta.

Isoimpina ongelmina tässä on oikeastaan ollut:
1) Opetuksen laatu vaihtelee aivan liikaa kurssista toiseen. Arviolta noin kolmannes kursseista on oikeasti laadukkaasti tehty ja opettaja osaa asiansa, toinen kolmannes tuntuu olevan sellaista normaalin tuntuista ja loput meneekin sitten sinne ns. mitä vittua kategoriaan. Esimerkkinä tästä viimeisestä Software Engineering -peruskurssi jossa oli juurikin tuollainen kuvaamasi eläköitymistä odottanut ex-nokia insinööri vetämässä sitä. Materiaali oli >10v vanhaa ja asiat mitä siellä käytiin läpi ei ollut ensinnäkään a) asiaan liittyvää b) lähelläkään modernia sovelluskehitystä. Otettiin parin muun tyypin kanssa HY:n avoimelta vastaava kurssi ja ei kaduta kyllä ollenkaan.
2) Ei voi tietää meneekö 5op kurssiin 135h vai 35h --> aikatauluttaminen on hankalaa (tosin, tämä taitaa päteä myös muissakin paikoissa)
3) Asiaan syvällisesti paneutuvia kursseja ei oikein ole tarjolla, tuntuu että kaikki oman koulun kurssit on loppunut siinä vaiheessa kun on mennyt mielenkiintoiseksi. Olennaisia täydentäviä kursseja (mm. algoritmit / security / automaatiotestaus ym. "devops"-asiat) on pitänyt ottaa muualta kun omasta koulusta ei ole saanut joko yksittäisinä kursseina tai ollenkaan (monimuoto-toteutuksesta huolimatta olen pystynyt kyllä päiväpuolen kursseja ottamaan myös - ei sielläkään oikein ole tarjolla)
4) Kursseista pääsee läpi turhan helposti vain olemalla paikalla (x pistettä läsnäolosta, y pistettä tehtävistä (jotka voi kopioida kaverilta), x + y = arvosanalla 1 tai 2 läpi). Tämä käytännössä aiheuttaa sen että koulusta valmistuu ihmisiä joilla on perusasiat ihan hukassa. Inssityöhön voi käytännössä ohjaajasta riippuen vain oksentaa jotakin (meillä siis ihan avoimesti opiskelijoiden keskuudessa puhuttiin, että jos haluaa päästä helpolla niin kannattaa kysyä ohjaajaksi henkilöä X).

AMK:n pitäisi tarjota osaamista alan perusasioiden lisäksi siitä mitä töissä tullaan oikeasti tekemään 4v päästä, eikä sitä mitä siellä tehtiin 4v sitten. Yhteistyötä yliopistojen kanssa voisi huomattavasti parantaa, esim. niin että peruskurssit (juuri nämä x-ohjelmointi, digitalitekniikka, orientaatio alaan ja opiskeluun, matematiikka, ym.) on aina vastaavassa koulutusohjelmassa samat. Sitten ensimmäisen vuoden jälkeen erkaannutaan omiin koulutusohjelmiin: yliopisto keskittyy siihen miten asiat toimii ja AMK siihen miten asiat tehdään.

 

[Bontano]

Esimerkkinä tästä viimeisestä Software Engineering -peruskurssi jossa oli juurikin tuollainen kuvaamasi eläköitymistä odottanut ex-nokia insinööri vetämässä sitä.

Kokemuksia samasta myös täällä, olio-ohjelmointia veti mummeli, jota ei oikeasti kiinnostanut yhtään. Mitään ei oikein saanut kysyä ja kaikki olisi pitänyt osata kurssille tullessa. Jos ei osannut niin voi voi ja vika kuulemma edellisissä kurseissa kun ei siellä osattu opettaa... Materiaalit olivat lähinnä ranskalaisia viivoja täynnä kirjoitusvirheitä.

Kursseista pääsee läpi turhan helposti vain olemalla paikalla (x pistettä läsnäolosta, y pistettä tehtävistä (jotka voi kopioida kaverilta)

Totta, tuossa yllämainitussa olio-ohjelmoinnissa yksi teki tehtävät ja kaikki muut kopioivat. Vastauksia ei edes yritetty tehdä uniikeiksi, koska opettajaa ei yksinkertaisesti kiinnostanut kopiointi.
Sama pätee monien kurssien kohdalla, kopioimalla vitonen arvosanaksi ilman mitään osaamista. Pahimmillaan meno on ollut luokkaa 'kokeessa watzuppi auki ja kaverilta vastaukset'.

Pistin tuosta opettajasta sitten semmosen palautteen, että oksat pois. Toivottavasti muutos tulee.

 

[null]

Minä ainakin menin tuonne kouluun opiskelemaan, en kopioimaan.
Mutta tuo on aika perseestä jos opettajat eivät ole ajantasalla materiaaliensa kanssa ja/tai ei vain muuten vaan kiinnosta.

 

[jarhu]

Varmaan tuossa tietysti kannattaa se muistaa, että yleensä kopiokonetta leikkivät opiskelijat sahaavat vain omaa jalkaansa. Kertoo tietysti samalla opettajan motivaatiosta ja sitä myöten myös opettamisen laadusta ettei kauhean hyvää ole anti jos ei kiinnosta, mitä opiskelijat tekevät kurssillaan.

En nyt itse tietoliikenne-inssinä käynyt ohjelmointipuolta, mutta kyllähän tuohon peruskurssit kuului. Meillä oli ensimmäisellä kahdella peruskurssilla aivan rautainen äijä opettamassa ja pientä pikkutarkkaa armeijakuria tehtävissä, harjoitustöissä sekä tenteissä. Tosin paperille tehtävät ohjelmointitentit oisi kyllä voinut miettiä tehdä toisin... Olio-ohjelmointi- ja sulautettujen ohjelmointikurssilla oli omaan makuun turhan lepsu meno. Muista myöhemmistä kursseista en osaa sanoa kummempaa opettajista kun ne oli jo eri suuntautumisen puolella.

Muutenkin yleisesti ero opettajistossa eri opettajien välillä oli kuin yöllä ja taivaalla. Osa opettajista oli todellakin timanttisen hyviä kun toiset taasen oli jo kyllästynyt koko hommaan ja kiinnostuksen puute näkyi kilometrin päähän. Joidenkin yksilöiden osaaminen taasen jätti aika suuria kysymysmerkkejä, jollain saattoi se opettaminen itsessään olla heikkous kun taasen muutamien tiedot oli jo pahasti ohi päiväyksen. Jälkimmäinen on kyllä oikeastaan pitäisikö sanoa rakenteellinen ongelma eikä siihen ole kovin hyviä keinoja korjata. Opettajien pitäisi olla vahvasti työelämässä mukana samaan aikaan kun opettavat.

 

[fob]

Varmaan tuossa tietysti kannattaa se muistaa, että yleensä kopiokonetta leikkivät opiskelijat sahaavat vain omaa jalkaansa. Kertoo tietysti samalla opettajan motivaatiosta ja sitä myöten myös opettamisen laadusta ettei kauhean hyvää ole anti jos ei kiinnosta, mitä opiskelijat tekevät kurssillaan.

Huolimatta siitä sahataanko omaa jalkaa vaiko ei, osaamattomat henkilöt laskevat myös muiden ko. koulusta valmistuneiden markkina-arvoa ja heikentävät koulutuksen laatua (perusasiat hukassa merkittävällä osuudella = ei voida keskittyä syvällisiin aiheisiin).

Tämän jälkimmäisen pointin näkee hyvin esim. AMK:n ruotsin kurssilla: perustaso on niin huono että kurssia on täysin mahdotonta vetää lain vaatimalla tasolla. Ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen en ota kantaa, mutta jokainen näkee tästä varmasti sen minkä ongelman tuo heikko perusosaaminen tuo.

 

[kjns]

Tosin paperille tehtävät ohjelmointitentit oisi kyllä voinut miettiä tehdä toisin...

Mitä helv... Paperille?

Luojan kiitos omassa koulussa (kouluissa) ohjelmointikursseilla on ollut yleensä ns. päättötyö, eli siellä tehdään harjoituksia ja sitten joku isompi prokkis palautetaan/esitellään päättötyönä. Esim. web-ohjelmoinnin kurssilla jo aiemmin itse koodattu simppeli php/mysql "CMS" kelpasi suoraan päättötyöksi eikä tarvinut väkisin alkaa tekemään jotain uutta. Riitti, että pystyi osoittamaan taitotasonsa toteuttamalla tietyn laajuisen työn kurssilla opetelluista asioista. Samaten aiemmin käymälläni C-kurssilla tehtiin päättötyöksi ryhmätyönä shakkikello joka pyöri pienellä sulautetulla alustalla ja sisälsi yksirivisen LCD-näytön.

Kyllä olis korvennut alkaa jotain C:tä tai php:tä vääntämään kynällä paperille

 

[Hessu]

Mitä helv... Paperille?

Luojan kiitos omassa koulussa (kouluissa) ohjelmointikursseilla on ollut yleensä ns. päättötyö, eli siellä tehdään harjoituksia ja sitten joku isompi prokkis palautetaan/esitellään päättötyönä. Esim. web-ohjelmoinnin kurssilla jo aiemmin itse koodattu simppeli php/mysql "CMS" kelpasi suoraan päättötyöksi eikä tarvinut väkisin alkaa tekemään jotain uutta. Riitti, että pystyi osoittamaan taitotasonsa toteuttamalla tietyn laajuisen työn kurssilla opetelluista asioista. Samaten aiemmin käymälläni C-kurssilla tehtiin päättötyöksi ryhmätyönä shakkikello joka pyöri pienellä sulautetulla alustalla ja sisälsi yksirivisen LCD-näytön.

Kyllä olis korvennut alkaa jotain C:tä tai php:tä vääntämään kynällä paperille

Meillä on paperikoe ja sitten koneella koodin paukutus. Onhan nuo kokeet ihan perseestä ylipäätään kun ne eivät mittaa osaamista juuri ollenkaan. Käytännössä jotain listaa ei saa pyöriteltyä kuntoon niin pointsit tippuu heti useammalla pisteellä. Googlesta katsomalla selviäisi pariin minuuttiin miten homma menee. Tässä nämä pilottikurssien ihanuudet taas näkyy.

 

[jarhu]

Juu, siis paperitentti ja sitten kurssin päättötyötehtävä joku laajempi prokkis oli toki meilläkin.

 

[mopnex]

Onko joku harkinnut YAMK tasoisen tutkinnon tekemistä? Nyt tietysti haku meni jo umpeen, mutta tietoturvapuolen YAMK tutkinnot ovat yleistyneet parissa vuodessa. JAMK ainakin XAMK tarjoavat näitä. Mitään kovin järkevää muuta en näe tietotekniikan/informaatioteknologian alan inssille tuolla olevan. Metropolian tarjoama "Cloud" setti on vähän niin ja näin, parempaa osaamista varmasti saa sertifiointien ja työn tekemisen kautta.

 

[Jorsetti]

No jotain webfrontin kokeita on varmaan turha tehdä paperilla, mutta kieltämättä lähempänä laitteistoa esim. sulautetuissa paperikokeilla on ehkä tietty pointti. Toisaalta nekin voisi olla vain pseudokoodisia, mielestäni on turhaa nillittää syntaksivirheistä paperikokeissa.

 

[Hessu]

Onko joku harkinnut YAMK tasoisen tutkinnon tekemistä? Nyt tietysti haku meni jo umpeen, mutta tietoturvapuolen YAMK tutkinnot ovat yleistyneet parissa vuodessa. JAMK ainakin XAMK tarjoavat näitä. Mitään kovin järkevää muuta en näe tietotekniikan/informaatioteknologian alan inssille tuolla olevan. Metropolian tarjoama "Cloud" setti on vähän niin ja näin, parempaa osaamista varmasti saa sertifiointien ja työn tekemisen kautta.

Tarkoituksena olisi itsellä johtamispuolen yamk koulutus käydä jossain vaiheessa työn ohessa. En tiedä hyötyykö siitä mitään, mutta sen näkee sitten.

 

[Xiyng]

No jotain webfrontin kokeita on varmaan turha tehdä paperilla, mutta kieltämättä lähempänä laitteistoa esim. sulautetuissa paperikokeilla on ehkä tietty pointti. Toisaalta nekin voisi olla vain pseudokoodisia, mielestäni on turhaa nillittää syntaksivirheistä paperikokeissa.

Olen itsekin yliopistossa joutunut tekemään ohjelmointikurssin ohjelmointia sisältäneen kokeen ihan paperille, mutta silloin painotettiinn kyllä sitä, ettei pienillä syntaksivirheillä sun muilla ole merkitystä vaan lähinnä sillä, että ratkaisu on pääpiirteittäin toimiva.

 

[Turtlerssi]

Meillä on paperikoe ja sitten koneella koodin paukutus. Onhan nuo kokeet ihan perseestä ylipäätään kun ne eivät mittaa osaamista juuri ollenkaan. Käytännössä jotain listaa ei saa pyöriteltyä kuntoon niin pointsit tippuu heti useammalla pisteellä. Googlesta katsomalla selviäisi pariin minuuttiin miten homma menee. Tässä nämä pilottikurssien ihanuudet taas näkyy.

Jep. Oli koe paperilla tai koneella, se mittaa usein lähinnä ulkomuistia. Opettajalle tietysti helpompi ratkaisu pitää koe, kuin määritellä laaja projekti ja tarkastaa ne. Monestikko pystytät Oraclen tietokannan ilman tietokonetta? Että paperille vaan konsolikomennot ja lappu asiakkaalle.. Ei saatana.

Koe tai projekti pitäisi olla niin haastava, että sitä tehdessä saa käyttää kaikkea materiaalia. Sen sijaan keksitään pyörä uudelleen. Miksei voi käyttää valmiita kirjastoja osana ratkaisua, koska niitä tosielämässäkin käytetään. Ulkomuistin sijaan pitäisi mitata sitä, miten osaa soveltaa tarjolla olevaa tietoa.

 

[Hessu]

Jep. Oli koe paperilla tai koneella, se mittaa usein lähinnä ulkomuistia. Opettajalle tietysti helpompi ratkaisu pitää koe, kuin määritellä laaja projekti ja tarkastaa ne. Monestikko pystytät Oraclen tietokannan ilman tietokonetta? Että paperille vaan konsolikomennot ja lappu asiakkaalle.. Ei saatana.

Koe tai projekti pitäisi olla niin haastava, että sitä tehdessä saa käyttää kaikkea materiaalia. Sen sijaan keksitään pyörä uudelleen. Miksei voi käyttää valmiita kirjastoja osana ratkaisua, koska niitä tosielämässäkin käytetään. Ulkomuistin sijaan pitäisi mitata sitä, miten osaa soveltaa tarjolla olevaa tietoa.

Allekirjoitan. Meillä on jaettuna yliopiston kesken liki koko opintosuunnitelma ja siellä joku pullasorsa vaatimalla vaatii tuota koetta pidettäväksi. AMKn porukka sitten orjallisesti vääntää sen saman paperikokeen, vaikka se ei mittaa osaamista oikeastaan mitenkään.

 

[Tup3x]

Avoimessa yliöpistossa kävin aikoinaan vetämässä tietojenkäsittelytieteen alkukursseja. Silloin piti koodata paperille javaa (oli muistaakseni joku ilmapuntari hommeli). 5/5 tuli - kyllä ne pitäisi ihan tehtävissä olla. IDE:t sun muut kun generoivat koodia melkein itsestään, niin alussa käytin pelkkää notepadiä. Sitten kun on perustason hommat hanskassa, niin eikun vaan kaikki avut käyttöön nopeuttamaan.

Se kyllä pitää sanoa, että parin yliopiston kurssin jälkeen amk:n tietojenkäsittelytieteen java kurssit oli pelkkää peukkujen pyörittelyä... (Noh, koko koulutusohjelma oli sitä itteään... kiitos tyhjästä - no, ainakin on paperit...)

 

[hsalonen]

Yksinkertainen ohjelmointitehtävä koepaperille on paras tapa varmistaa, että oppilas on itse ohjelmoinut jotain joskus. Helposti näkee koevastauksista ihmiset, jotka ei ole koskeneet ikinä ohjelmointikieleen ja/tai kirjoittaneet itse harjoitustehtäviä.

Olen tarkastanut joskus tuhansia ohjelmointikurssin tenttejä yliopistossa ja kyllä minä ihan assareita jouduin ojentamaan, että ei sakoteta pienistä kirjoitusvirheistä. Kunhan edes yritti aaltosulkujen kanssa ja rakenteellisesti koodi oli oikein. Aivan liian monelta unohtuu java-metodeista sulut, palautusarvot (vaikka pelkkä void) ja niitä kirjastojakin unohdetaan importata. Ollaan IDE:n orjia. Kannattaa ehkä soveltaa tuota @Tup3x lähestymistapaa, jossa ensin tehdään ilman apuja ja siitä laajennetaan.

 

[Tup3x]

On muuten hyvä pitää mielessä, että työnhaussa saattavat laittaa koodaamaan ilman apuja (ei nettiä, ei ideä). Näin ainakin nykyisessä työpaikassani. Tosin tärkeintä noissa tapauksissa on se itse logiikka, eikä pienet syntaksivirheet. Joillain saattaa mennä luu kurkkuun kun avut otetaan pois, vaikka tehtävä ei olisi ollenkaan vaikea.

Perusasiat olisi hyvä kyllä pitää muistissa, sillä siitä on vain pelkkää hyötyä.

 

[siiphuup]

Onko joku harkinnut YAMK tasoisen tutkinnon tekemistä? Nyt tietysti haku meni jo umpeen, mutta tietoturvapuolen YAMK tutkinnot ovat yleistyneet parissa vuodessa. JAMK ainakin XAMK tarjoavat näitä. Mitään kovin järkevää muuta en näe tietotekniikan/informaatioteknologian alan inssille tuolla olevan. Metropolian tarjoama "Cloud" setti on vähän niin ja näin, parempaa osaamista varmasti saa sertifiointien ja työn tekemisen kautta.

Järjettömiltä noi kuulostaa. Miksei mieluummin joku läheltä liippaava luonnontieteen/tekniikan kandin tutkinto?

 

[mopnex]

Järjettömiltä noi kuulostaa. Miksei mieluummin joku läheltä liippaava luonnontieteen/tekniikan kandin tutkinto?

Asia on käynyt mielessä, Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kursseja olen käynyt. Toisaalta, tuossa kohtaa ehkä pitäisi jo vakavasti pohtia DI/maisteriksi siirtymistä mikä sitten toisi ymmärrettävästi sen 2.5-3v opintoja lisää.

 

[kjns]

Asia on käynyt mielessä, Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kursseja olen käynyt. Toisaalta, tuossa kohtaa ehkä pitäisi jo vakavasti pohtia DI/maisteriksi siirtymistä mikä sitten toisi ymmärrettävästi sen 2.5-3v opintoja lisää.

Eikö se olisi vähän hassua suorittaa toinen alempi tutkinto AMK-inssin päälle? Mikäli haluaa lisää pelimerkkejä työelämään ja "jykevämmän tutkinnon" niin kannattaa sitten pyrkiä juurikin johonkin DI/maisteriohjelmaan, tekniikan kandit inssin papereiden päälle ei varmaan nyt niin paljoa hyödytä ainakaan työelämään sijoittumisen kannalta. YAMK nyt sentään olisi tutkintotasoltaan maisteritutkintoa vastaava, ja mahdollistaisi mm. hakemisen tehtäviin joihin edellytetään ylempää kk-tutkintoa.

Esimerkiksi joku tämän kaltainen setti voisi soveltua sinulle aika hyvin, jos YAMK tarjonnasta ei löydy mitään kiinnostavan tuntuista: Johtamisen ja tietotekniikan DI-tutkinto-ohjelma - TTY Pori
Nykyään näköjään tarjotaan myös mukautettua verkko-opiskelumahdollisuutta jos setin haluaa vetää työn ohessa eikä muutto Poriin napustele.

 

[mopnex]

Totta siis aiempaa viestiin korjauksena, nimenomaan DI/maisteriohjelmia olen katellut. Helsingin yliopisto / Aalto. Tosin seuraavaan hakuun on paljon aikaa niin ehtii pohtimaan vaihtoehtoja.

 

[mopnex]

Nyt kun lueskelin niin tuo TTY Pori vaikuttaa aika hyvältä, Aalto ei tarjoa kovin kattavia etämahdollisuuksia työn oheen.

 

[fob]

LUT:lla on myös noita työn ohessa suoritettavia maisteriohjelmia kahdeksan kappaletta tällä hetkellä: Työn ohessa diplomi-insinööriksi (DI) tai maisteriksi (KTM) - www.lut.fi

Aallon opintotoimistosta kyselin viime vuonna, että pystyykö heidän IT-puolen maisteriohjelmia suorittamaan etänä tai edes töiden ohella (kokopäiväisenä) niin vastaus oli sen verta ympäripyöreä että ei siitä oikein ottanut selkoa. Ymmärsin sen kuitenkin niin, että ei pysty koska pakolliset luennot ovat päivisin ja ilman niille osallistumista on kursseista hankala päästä läpi. Tähän toki voisi olla mukava saada joltain nykyiseltä opiskelijalta myös mielipidettä asiasta. HY:lla sanottiin samaa, mutta myös painotettiin sitä että jatkuvasti verkkoympäristöt kehittyvät ja lähitulevaisuudessa asia voi hyvinkin olla toisin.

Jos haluaa korkeamman tutkinnon niin harkitsisin tuota YAMK tutkintoa ainoastaan sen takia, että pääsee tietyissä paikoissa korkeampaan palkkaluokkaan ja saa pätevyyden hakea esim. valtion tiettyihin virkoihin. Jos vaikka miettii Insinööri (AMK) korotusta Insinööri (YAMK) tutkintoon niin esim. Metropolian toteutuksessa ammattiaineita on ainoastaan 20 op edestä (eli siis 4 kurssia). Vastaavasti sitten taas maisterikoulutuksessa on pääaineopintoja 30 op, sivuaineopintoja 20 op ja muita opintoja 40 op. Lopputyö on kummassakin 30 op.

Eli jos tavoitteena on nimenomaan syventää osaamista ja hankkia poikkitieteellistä osaamista niin tuo maisteritutkinto on mielestäni ihan selvä valinta vaikka kestääkin vuoden pitempään ja joutuu varmasti tekemään enemmän töitä. Ongelmana näissä on se, että ei töiden ohella pysty kaikkea suorittamaan.

 

[2112]

Tuo on jotenkin käsittämätöntä, että armon vuonna 2018 ei monissa yliopistoissa edes tietotekniikan koulutusohjelmissa tueta etäopiskelua alan omilla teknologioilla, vaan on läsnäolopakkoa ym. muuta tauhkaa. Itsekin kyselin samoja mahdollisuuksia aiemmin, ja annettiin ymmärtää, että kyllä se kovin vaikeaa olisi työn ohella hoitaa. Hullua hommassa on vielä se, että työnantaja tuntuisi joustavan enemmän kuin oppilaitos. Enkä edes usko, että se vaatisi mitään hirveän suuria panostuksia. Luentomonisteet verkkoon, ja jos kurssilla on jotain pakollisia ryhmätöitä, niin opiskelijoille jokin alkeellinen alusta, jossa etäopiskelijat voivat muodostaa omia ryhmiä kursseja varten.

Varsinkin, jos kyse on aikuisopiskelijoista ja näistä maisteriohjelmista ym. muuntokoulutusopiskelijoista, joilla on jo jokin tutkinto alla. Kuinka moni sellainen lähtee tuollaisiin koulutuksiin pelleilemään ja vetämään lonkkaa? Sen nyt vielä ymmärtää, että fukseja halutaan jotenkin valvoa.

Ok, ehkä näkemykseni on hieman yksisilmäinen. Onhan varmasti joissakin demoissa puolensa, jos joutuu esittämään ja perustelemaan omia ratkaisujaan koko ryhmän edessä. Mutta onko tämä sitten niin keskeistä, ettei ilman tällaisia lähitunteja voi yksinkertaisesti saavuttaa riittävää osaamista?

Edit: Jonkin korkeakoulun sivulla muuten asiasta todettiin suunnilleen, että yliopisto-opiskelu on vaativaa, ja opiskelijan on ymmärrettävä, että normaali päivätyö häiritsee opintojen etenemistä.

Onko kyse jostakin periaatteellisesta ongelmasta? Eli jos liian moni suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon työn ohessa, niin niistä tutkinnoista katoaa sellainen mystiikka pois, eivätkä ne loppujen lopuksi niin ihmeellisiä asioita olekaan?

 

[Paapaa]

Tuo on jotenkin käsittämätöntä, että armon vuonna 2018 ei monissa yliopistoissa edes tietotekniikan koulutusohjelmissa tueta etäopiskelua alan omilla teknologioilla, vaan on läsnäolopakkoa ym. muuta tauhkaa.

Kurssikohtaista tuo toki on, mutta kyllä iso osa kursseista on esim. Aallossa helppo suorittaa etänä jos muutoin osaa ottaa itse asioista selvää, eikä tarvitse luennoijaa. Läsnäolopakko on vain tentissä/seminaarit/loppudemot - eikä kaikissa kursseissa edes ole tenttiä vaan ainoastaan harjoituskierrokset, jotka tehdään etänä. Tietty joissain ryhmätöissä voi olla haastetta jos ei koskaan näe muita ryhmän jäseniä. Mutta pääosa hoituu GitHub + Sharelatex + Google Drive -kombolla. Ei koulun noita tarvitse edes tarjota.

Materiaalit (luentomonisteet, e-kirjat, harjoitukset, vastaukset, aiemmat tentit) löytyy netistä lähes poikkeuksetta. Joissain kursseissa on ehdottomasti pakollisia läsnäoloja, mutta se on sitten itsesä pitkälti kiinni valitseeko ne vai jotkut muut kurssit tilalle. Joustavuutta lienee hiukan pääaineesta riippuen. Sanoisin, että ei siis onnistu ilman mitään läsnäoloa, mutta onnistuu hyvin pienellä määrällä läsnäoloja.

Ja mun mielestäni tekee ihan hyvää jokaiselle tulevalle devaajalle hiukan opetella koulussa esiintymistaitoja juuri noiden demotilaisuuksien merkeissä. Työelämässä joutuu kokemaan samaa, joten koulussa voi saada arvokasta treeniä ja palautetta tuostakin. Paljon hyödyllisempää kuin jonkun SPARQL:n kanssa pelleileminen

 

[fob]

Onko kyse jostakin periaatteellisesta ongelmasta?

AMK:ssa oli/on ainakin ihan tarkoituksellisesti tehty osa kursseista niin että tunneilla on pakko olla kuuntelemassa luentoja. Käytännössä siis niin, että kurssimateriaalia ei julkaista työtilassa tai läsnäolo ja tunneilla tehtävien tekeminen vaikuttaa arvosanaan. Yhdellä kurssilla oli tehty niin että 60% arvosanasta oli tunneilla julkaistavat ja tehtävät tehtävät (eli tehtävä siis piti palauttaa tunnin aikana jos halusi siitä pisteet), eli vaikka kokeesta saisitkin täydet pisteet niin ei kovin kummoista arvosanaa pystynyt saamaan. Eli kurssi oli tarkoituksella tehty siten että etäopiskelu tai poissaolo ei ollut mitenkään edes mahdollista.

Kielissä tuon ymmärtäisi, mutta kyseessä oli tosiaankin ihan ammatillinen IT-puolen peruskurssi. Iso osa kursseista on kuitenkin niin että ei tarvitse olla läsnä tai tehdä harjoitustehtäviä, eli tarjotaan kaksi eri pisteytystä (läsnäolo+tehtävät+tentti tai pelkkä tentti). En tiedä miten tuo läsnäolopakon puuttuminen sitten vaikuttaa valmistumisprosenttiin, mutta itseäni ainakin motivoi enemmän opiskelemaan jos sen pystyy tekemään joustavasti. Huonoimmat arvosanat ovat tulleet nimenomaan noista kursseista joihin on pakko vääntäytyä paikalle työpäivän jälkeen umpiväsyneenä ja asiaa on joutunut googlettamaan merkittävästi kun ei tunneilta ole jäänyt juuri mitään käteen, eikä asiaa voi opiskella kurssimateriaalista.

 

[samim]

[QUOTE="2112, post: 2659861, member: 8216”]
Onko kyse jostakin periaatteellisesta ongelmasta? Eli jos liian moni suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon työn ohessa, niin niistä tutkinnoista katoaa sellainen mystiikka pois, eivätkä ne loppujen lopuksi niin ihmeellisiä asioita olekaan?[/QUOTE]

Kysehän on rahasta.

Oppilaitos saa rahaa, jos opiskelija valmistuu. Tai suorittaa tietyn verran opintopisteitä lukuvuoden aikana.

Työn ohessa opiskeleva ei osu kumpaankaan sarjaan.

 

[mopnex]

LUT:lla on myös noita työn ohessa suoritettavia maisteriohjelmia kahdeksan kappaletta tällä hetkellä: Työn ohessa diplomi-insinööriksi (DI) tai maisteriksi (KTM) - www.lut.fi

Aallon opintotoimistosta kyselin viime vuonna, että pystyykö heidän IT-puolen maisteriohjelmia suorittamaan etänä tai edes töiden ohella (kokopäiväisenä) niin vastaus oli sen verta ympäripyöreä että ei siitä oikein ottanut selkoa. Ymmärsin sen kuitenkin niin, että ei pysty koska pakolliset luennot ovat päivisin ja ilman niille osallistumista on kursseista hankala päästä läpi. Tähän toki voisi olla mukava saada joltain nykyiseltä opiskelijalta myös mielipidettä asiasta. HY:lla sanottiin samaa, mutta myös painotettiin sitä että jatkuvasti verkkoympäristöt kehittyvät ja lähitulevaisuudessa asia voi hyvinkin olla toisin.

Jos haluaa korkeamman tutkinnon niin harkitsisin tuota YAMK tutkintoa ainoastaan sen takia, että pääsee tietyissä paikoissa korkeampaan palkkaluokkaan ja saa pätevyyden hakea esim. valtion tiettyihin virkoihin. Jos vaikka miettii Insinööri (AMK) korotusta Insinööri (YAMK) tutkintoon niin esim. Metropolian toteutuksessa ammattiaineita on ainoastaan 20 op edestä (eli siis 4 kurssia). Vastaavasti sitten taas maisterikoulutuksessa on pääaineopintoja 30 op, sivuaineopintoja 20 op ja muita opintoja 40 op. Lopputyö on kummassakin 30 op.

Eli jos tavoitteena on nimenomaan syventää osaamista ja hankkia poikkitieteellistä osaamista niin tuo maisteritutkinto on mielestäni ihan selvä valinta vaikka kestääkin vuoden pitempään ja joutuu varmasti tekemään enemmän töitä. Ongelmana näissä on se, että ei töiden ohella pysty kaikkea suorittamaan.

Katselin LUT:n valikoimaa myös. TTY Porissa kuitenkin itse maisteriohjelman sisältö vaikutti itselleni sopivammalta. Tietysti tässä tulee se, että valitsi mitä vain, niin matkustamaan joutuu - yleensä kerran kuussa. Pitää kysyä nykyiseltä työnantajalta miten tuohon saisi tukea. Opintovapaalle en kuitenkaan haluaisi mennä.

Olen samaa mieltä noista YAMK-tutkinnoista, osassa on kyllä pointtinsa kuten Kyberturvallisuuden ohjelmat. Se olisi kuitenkin itselleni laajentavaa osaamista, eikä erikoistumisen kohde. Pidempi opiskeluaika on ihan perusteltu. Diplomi-insinööri (DI) / maisteritutkinnot houkuttelee kyllä, koska osaamisen syväntäminen on tavoitteena. Työkokemusta on ja motiovaatiota löytyy myös opiskella omalta alalta uusia asioita.

 

[2112]

Ehkä tuossa on sitten oppilaitos- ja opettajakohtaisia eroja, miten nihkeästi asioihin suhtaudutaan ja millaisissa kohdissa läsnäoloa vaaditaan. Tuo kuulostaa kyllä hurjalta, että 60% pisteytyksestä on kiinni läsnäolosta ja silloin tehdyistä tehtävistä.

Kysehän on rahasta.

Oppilaitos saa rahaa, jos opiskelija valmistuu. Tai suorittaa tietyn verran opintopisteitä lukuvuoden aikana.

Työn ohessa opiskeleva ei osu kumpaankaan sarjaan.

Mutta kyllähän työn ohessakin voi valmistua? Ainakin, jos itse lähtisin sivutoimisesti opiskelemaan, olisi itselläni ihan selkeä tavoite saada uusi tutkinto. Onko oppilaitoksen saama rahoitus jotenkin kiinni siitä, onko valmistuva pää- vai sivutoiminen opiskelija?

 

[Hessu]

Ehkä tuossa on sitten oppilaitos- ja opettajakohtaisia eroja, miten nihkeästi asioihin suhtaudutaan ja millaisissa kohdissa läsnäoloa vaaditaan. Tuo kuulostaa kyllä hurjalta, että 60% pisteytyksestä on kiinni läsnäolosta ja silloin tehdyistä tehtävistä.


Mutta kyllähän työn ohessakin voi valmistua? Ainakin, jos itse lähtisin sivutoimisesti opiskelemaan, olisi itselläni ihan selkeä tavoite saada uusi tutkinto. Onko oppilaitoksen saama rahoitus jotenkin kiinni siitä, onko valmistuva pää- vai sivutoiminen opiskelija?

Epäilen, että sivutoimisista opiskelijoista valmistuu lopulta niin pieni prosentti, että monikaan koulu ei halua näitä pyörimään jalkoihinsa. Samalla pakotetaan käymään tunneilla, että jäisi jotain päähän ja pääsisi ne kurssit jotenkin läpi. Jokaista valmistunutta opiskelijaa kohtaanhan oppilaitos saa rahaa.

 

[null]

Minähän opiskelen monimuotona ja hyvin on porukka ainakin tähän asti mukana pyörinyt.
Väitän, että aikuisopiskelijalla on motivaatio jotain muuta kuin nuorisolla jotka tuota koulua käyvät.

Mutta, se on vain oma havainto.

 

[kjns]

Minähän opiskelen monimuotona ja hyvin on porukka ainakin tähän asti mukana pyörinyt.
Väitän, että aikuisopiskelijalla on motivaatio jotain muuta kuin nuorisolla jotka tuota koulua käyvät.

Mutta, se on vain oma havainto.

Sama havainto itsellä, aikuisopiskelijoilla on korkea motivaatio ja pudokkaita erittäin vähän. Viivästyksiä tulee sitten taas joillekin työ- tai henkilökohtaisten asioiden takia (kuten itselle kun lapsi syntyi ja valvotti kaksi vuotta), mutta nyrkkisääntö on, että kaikki yrittävät suorittaa opintonsa mahd.pian pois jaloista.

Aikuisopiskelijat varmaan ovat miettineet valintansa jo valmiiksi ennen opiskelun aloitusta, ja opinnot aloitetaan jonkun tietyn syyn takia niin motivaatiokin löytyy helpommin.

 

[null]

Ainut mitä opiskelija voi tehdä, on antaa sitä kurssipalautetta. Se, että johtaako se mihinkään on jonkun toisen päätettävissä.
Minä olen ollut ainakin tyytyväinen tietotekniikan opettajien pätevyyteen sekä kurssimateriaaliin, joka on ollut ajankohtaista.

 

[yero]

Heitetäänpä ilmoille vielä tälläinen kierrepallo: mikäli olisitte nyt valmistumassa ylioppilaaksi, niin mihin hakisitte ja mitä opiskelisitte?

Jos olisin valmistumassa ylioppilaaksi, niin Ivy League tai jos ei sinne asti pääse, niin mahdollisimman lähelle.
Tämä on ihan eri valinta kuin mitä tein, mutta yo-papereista onkin yli neljännesvuosisata.

Lopputöiden vaativuudesta ei tietenkään voi puhua samana päivänä. AMK:ssa kun ei näytetä vaadittavan edes kohtuullista suomen (tai englannin) kielen hallitsemista asiasisällöstä nyt puhumattakaan. Jotenkin näyttää, että se käsitellään vain pakollisena pahana ja rima on laskettu erittäin alas.

AMK:sta voi valmistautua ohjelmointi pääaineena erinomaisilla papereilla, ilman että osaa fizzbuzzia koodata tai tehdä tietokantakyselyä, jossa on ehto. Tämä tarina on valitettavasti tosi.

Tämä olisi se hyvä keskustelu. Mielestäni tiedettä pitäisi tukea valtion rahoista ja kansakuntana meidän pitäisi olla EU:n top-10:ssä. Olen vaan sitä vastaan, että yliopisto nähdään jatkumona koululle koulun perään ja unohdetaan kokonaan tieteen tekeminen. Yliopisto mielletään vain tuotantolaitoksena, joka tuottaa maistereita tai diplomi-insinöörejä.

Se pitää ymmärtää, että sillä tieteellä ja maisteri/DI -tuotannolla ei ole mitään tekemistä keskenään. (Perus)opiskelija on yliopistossa samassa asemassa kuin lapsi perheessä: arvokas jäsen kyllä joo, mutta ei hirmuisesti tuota mitään.

Mitä alalle tulevan koodarin kannattaa tällä hetkellä osata? Mikä on nyt kuuminta hottia työmarkkinoilla?
...

Voi kun jossain olis semmonen koodarin Aapinen, että tämän, tuon ja nuo kun osaat, niin 5 viiden vuoden päästä saa rypeä rahassa

Jos tuut mulle haastatteluun, niin ennenkaikkea testaan sun ohjelmointiajattelua ja sitä, ymmärrätkö miten asiat toimii konepellin alla. Hyvä, oikein hyvä, jos osaat teknologioita valmiiksi, mutta pinnallinen osaaminen loppuu varmasti kesken jossain vaiheessa.

Minä olen ollut ainakin tyytyväinen tietotekniikan opettajien pätevyyteen sekä kurssimateriaaliin, joka on ollut ajankohtaista.

Tutkinto-opiskelijan ongelmana vain on se, että vasta viiden vuoden työkokemuksen jälkeen alla olla eväitä arvioida, oliko opetus hyvää vai ei.

 

[Bladekill]

Se pitää ymmärtää, että sillä tieteellä ja maisteri/DI -tuotannolla ei ole mitään tekemistä keskenään. (Perus)opiskelija on yliopistossa samassa asemassa kuin lapsi perheessä: arvokas jäsen kyllä joo, mutta ei hirmuisesti tuota mitään.

Eipä siellä yliopistossa melkein kukaan muukaan tuota yhtään mitään. 90-95% tutkimuksesta on täyttä paskaa ja professorien/assistenttien selkääntaputtelukokouksia asioiden ympärillä jotka 5-vuotiaskin näkisi hyödyttömiksi jo ennen kuin koko hommaa edes keretään aloittaa. Useasti vielä asioita jotka on jo tutkittu 5-20v sitten, mutta nyt siihen lisätään joku näennäinen parametri jolla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen, mutta saadaan paperilla näyttämään siltä että voidaan oikeuttaa omalle laitokselle jatkobudjetit ensi vuodelle.

Ei toki koske näitä mainitsemiasi Ivy League laitoksia ja vastaavia huippukouluja, mutta sitten on ne loput 99% jne.

 

[hsalonen]

Tämä ketju vahvistaa kyllä entisestään sitä ajatusta, joka minulla kypsyi omien opintojen aikana:

Kouluja pitäisi jotenkin arvioida ja valvoa.

Kun olin etsimässä koulua, olin täysin koulun myyntipuheiden ja epämääräisten opinto-oppaiden muutaman lauseen luonnehdintojen varassa. Ei ollut mitään keinoa tietää, millaista opetus ja koulutuksen sisältö todellisuudessa on. Nykyään isoimmilla AMK:illa on varmasti jo vähän mainetta, mutta 2005 tilanne oli vielä aika vaiheessa. Tuskin työnantajatkaan tiesivät, mitä missäkin koulussa annettava opetus sisälsi.

Totuus paljastui vasta sitten, kun oli koulutuspaikka hyväksytty, sekä asumis-, työ- ja parisuhdetilanteet selvitetty. Ensimmäisestä koulusta tajusin lähteä ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta toisessa koulussa yritin sitten hammasta purren istua koko laajuuden läpi. Olin kolme vuotta ollut kursseilla, jotka koostuivat pääosin Youtube-videoiden katsomisesta, jo tutun asian läpikäymisestä, vanhentuneesta tiedosta, pakkoruotsista ja kirjanpidosta (joka ei siis ollut koulun päätarkoitus). Tuon kolmen vuoden asiasisällön olisi voinut käydä helposti läpi yhden lukuvuoden aikana.

Koulu jäi sitten kesken, sillä jotkut kurssit olisivat vaatineet ulkopuolista työvoimaa, johon opiskelijalla ei 100 e/kk budjetilla ollut hirveästi varaa. Monilla oli valmiina verkosto, josta sai kaveridiileillä nämä hommat hoidettua, mutta itsellä ei sattunut olemaan. Lopputyö olisi myös tämän takia ollut tyyliä "tee joku oma projekti ja kirjoita siitä", joka olisi ollut oppimiseni ja mielekyyden suhteen täysin yhtä tyhjän kanssa, koska olin noita asioita tehnyt muutenkin jo 15 vuotta. Työharjoittelun suoritin. Olin 2,5 kk pääasiassa autolähettinä, joka ei liittynyt mitenkään koulutukseeni.

Olin panostanut kouluun aika paljon: muuttanut keskelle ei mitään, joutunut jättämään kaveri- ja seurustelusuhteet kauas kotikaupunkiin ja sitoutunut elämään pyhällä opintorahalla, josta vuokran ja nettilaskun jälkeen jäi n. 100 e/kk ruokaan. Kahden-kolmen viikon välein oli varaa käydä kotikulmilla moikkaamassa kavereita ja sukulaisia. Loppupeleissä sitten tämän panostuksen romahtaminen vei itseltäkin hermot ja oli pakko lähteä sekä koulusta että paikkakunnalta takaisin kotiin.

Vaikka Suomessa on käytännössä ilmainen koulutus, mielestäni ei olisi kohtuutonta vaatia kouluiltakin jotain. Kuten ketjussa aiemminkin kirjoitettiin, AMK-systeemissä bottom line on se, että valmistuneista oppilaista saa rahaa. Oppilaita tungettiin kursseista läpi vaikka väkisin tekemällä "mukautettuja" tenttejä vähän hankalammille oppilaille.

Lisäksi Suomessa on tapana sokeasti tuijottaa papereita ja tutkintoja, vaikka niiden sisällöstä ei olisikaan mitään tietoa. Tämä asettaa sekä opiskelijat että työnantajat vähän hankalaan asemaan, sillä opetuksen laatua koulun sisällä ei juuri mitenkään valvottu. Toki jos olisin ollut valveutuneempi oppilas, olisin voinut alkaa tehdä kanteluja johonkin ylemmälle taholle, mutta tämäkin olisi ollut vähän omiin muroihin kusemista. Parhaimmillaan olisi saanut opettajien "kiitollisuuden" niskaansa ja kurssit olisivat alkaneet tökkiä entistä pahemmin.

Mitä tälle sitten voisi tehdä? Ajatuksissa on pyörinyt esimerkiksi nettisivusto, johon saisi jättää palautetta käymästään koulusta. Toki tämmöisessäkin on omat riskinsä ja puutteensa aina koulun leimaantumiseen ja kunnianloukkaussyytteisiin asti. Tämmöinen lottosysteemi on mielestäni kuitenkin resurssien tuhlausta, joka näkyy sekä taloudellisena että sosiaalisena miinuksena yhteiskunnassa. Nuoret syrjäytyvät, kun ei ole mielekästä tekemistä, eivätkä he pääse työelämään.

Lisää läpinäkyvyyttä koulutukseen ja enemmän yhteyksiä työelämään. Kyseessä on kuitenkin yksi yhteiskunnan peruspilareista. Ei tämän pitäisi olla niin vaikeaa.

Sanonpa ikävästi: jos kaikki pääsee läpi, kursseissa ei ole asiasisältöä ja lopputyön voi tehdä omasta projektista - niin mitä tämä kertoo opiskelijasta, joka ei pääse "koulutusta" läpi?

 

[hsalonen]

Minä en sano ikävästi, vaan veikkaan, että et ihan ymmärtänyt lukemaasi. Kuten tuossa tekstissä sanottiin, Suomessa leivotaan monessakin koulussa kursseista läpi nekin, jotka ei sisältöä hallitse.

Ei siis ollut kyse siitä, pääseekö tuosta koulutuksesta läpi vai ei -- vaan HALUAAKO sen käydä läpi tietäen, että tutkinnolla ei ole mitään arvoa.

Minulle se, että oppilas ei halua suorittaa koulutusta loppuun, kertoo opetussuunnitelman ja opetuksen toteutuksen heikkoudesta. Nimenomaan tätä varten kouluista pitäisi olla enemmän tietoa ja ulkopuolista arviointia saatavilla niille, jotka ovat opiskeluaan aloittamassa.

Vanhan vitsin mukaan ne tekevät, jotka osaavat ja ne jotka eivät osaa, opettavat. Koulujen ei pitäisi olla kuitenkaan mikään suojatyöpaikka, jossa voi julkisella rahalla tehdä vähän mitä sattuu.

Kyllä minusta tutkinnolla on arvoa. Ja veikkaan, että kovin moni työnantaja ajattelee samoin.

Ei töissäkään saa valita pelkästään mielenkiintoisia tehtäviä, vaan joskus on upotettava kätensä paskaan (jonkun tekemään legacy-koodiin).

Nyt vaan valitat opetuksen laadusta, mutta sekin olisi paljon kovempi väite, jos olisit valmistunut sieltä huippuarvosanoin. Näin olisit osoittanut hallitsevasi opetettavat asiat ja käytyäsi kaikki tarpeelliset kurssit läpi. Nyt vaan mariset, kun ei kiinnosta. Syytät AMK:ta oman motivaation puutteesta. Jonkun Muun vika. Lisäksi opettajat eivät hallitse mitään, mutta en kuitenkaan jaksanut käydä kaikilla kursseilla.

Aina ei ole kivaa. Sen takia töistä saa sitä palkkaa.

 

[hsalonen]

Olet ilmeisen innokas kirjoittamaan ja väittelemään ihan kirjoittamisen ja väittelyn ilosta. Kannattaisi kuitenkin keskittyä siihen lukemiseenkin, että keskustelu olisi mielekästä.

Luin rivien välistä, että syytät AMK:ta ja koulutusjärjestelmää jostain, joka ei omaan silmääni näytä opettajien kyvyttömyydeltä, vaan ihan sinun oman motivaation puutteelta. Ihan sama kuin armeijan kesken jättänyt toteaisi, että nimenomaa Suomen armeija on huono. Muualla on varmasti paremmin.

Väittely olisi mielekästä vaan, jos sinulla olisi enemmän rahkeita esittää näitä väitteitä. Vaikka jo valmistuneita opiskelijoita, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

Tuommoinen suoraan työhön ja yhteen tehtävään koulutus on semmoinen 3kk tehokoulutusohjelma, jotka opettavat tekemään sen yhden asian monta kertaa tulevissa projekteissa, eivätkä anna valmiuksia siirtyä tehtävästä toiseen tai oppia uutta.

Varmasti on AMK-opettajilla kivaa, kun pitäisi erikseen vielä motivoida oppilaita, jotka on itse valinneet tulla sinne koulutusohjelmaan - sitten ei kiinnostakaan. Mieluummin sielläkin varmasti keskityttäisiin opettamiseen.

Ammattikorkeakoulun opettajilla pitäisi ainakin teoriassa olla kolme vuotta työhistoriaa ns. oikeissa töissä ja ylempi korkeakoulututkinto:
Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö - OAJ

edit: ehkä lopetan tähän, mutta nyt ei ollut mielestäni suurin vika AMK:ssa, eikä koulutusjärjestelmässä, eikä AMK-Yelpin puutteessa, vaan näppäimistön ja tuolin välissä.

Minulla on suuria vaikeuksia uskoa, että vika on opettajissa. Ehkä tässä on se meidän suurin näkemysero. En vaan usko laiskoihin, moraalittomiin ja epäpäteviin opettajiin. En ole yhteenkään sellaiseen törmännyt. Ehkä olen ollut onnekas?

 

[Hessu]

Luin rivien välistä, että syytät AMK:ta ja koulutusjärjestelmää jostain, joka ei omaan silmääni näytä opettajien kyvyttömyydeltä, vaan ihan sinun oman motivaation puutteelta. Ihan sama kuin armeijan kesken jättänyt toteaisi, että nimenomaa Suomen armeija on huono. Muualla on varmasti paremmin.

Väittely olisi mielekästä vaan, jos sinulla olisi enemmän rahkeita esittää näitä väitteitä. Vaikka jo valmistuneita opiskelijoita, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

Tuommoinen suoraan työhön ja yhteen tehtävään koulutus on semmoinen 3kk tehokoulutusohjelma, jotka opettavat tekemään sen yhden asian monta kertaa tulevissa projekteissa, eivätkä anna valmiuksia siirtyä tehtävästä toiseen tai oppia uutta.

Varmasti on AMK-opettajilla kivaa, kun pitäisi erikseen vielä motivoida oppilaita, jotka on itse valinneet tulla sinne koulutusohjelmaan - sitten ei kiinnostakaan. Mieluummin sielläkin varmasti keskityttäisiin opettamiseen.

Ammattikorkeakoulun opettajilla pitäisi ainakin teoriassa olla kolme vuotta työhistoriaa ns. oikeissa töissä ja ylempi korkeakoulututkinto:
Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö - OAJ

Epäilenpä että pointittina cubemonilla oli se, että opettajia ei varsinaisesti kiinnosta paskaakaan se, että osaako oppilas asiaansa vaan antavat sen ykkösen todistukseen, jotta pääsevät erilleen ko. henkilöstä. Ja voin myös todeta itsekin, että tätä esiintyy todella paljon joidenkin opettajien keskuudessa. Muutoinhan tuossa ei mitään ongelmaa ole, mutta oikeasti nuo henkilöt eivät osaa hommiaan sitten työelämässä, eikä paljon missään muussakaan. Ryhmätöissä jne. tulevat ihan puhtaasti siivellä ja ottaavat muun ryhmän työpanoksesta numeron itselleen tekemättä juurikaan mitään. Opettajia siis voi ruotia ihan huoletta tuosta syystä, sillä osa päästetään läpi ihan silkasta piittaamattomuudesta. Mielestänihän tuon asian ei kuuluisi näin mennä, mutta monesti se vain niin menee. Jokaisen oma häpeänsähän se toki on, enkä ymmärrä miksi jotkut opiskelevat, jos ala ei kiinnosta ollenkaan. Töihin pääsee kyllä ilman koulutustakin ja siitä jopa saa kohtuullista kulukorvausta menetettyjä tunteja kohden.

 

[hsalonen]

Epäilenpä että pointittina cubemonilla oli se, että opettajia ei varsinaisesti kiinnosta paskaakaan se, että osaako oppilas asiaansa vaan antavat sen ykkösen todistukseen, jotta pääsevät erilleen ko. henkilöstä. Ja voin myös todeta itsekin, että tätä esiintyy todella paljon joidenkin opettajien keskuudessa. Muutoinhan tuossa ei mitään ongelmaa ole, mutta oikeasti nuo henkilöt eivät osaa hommiaan sitten työelämässä, eikä paljon missään muussakaan. Ryhmätöissä jne. tulevat ihan puhtaasti siivellä ja ottaavat muun ryhmän työpanoksesta numeron itselleen tekemättä juurikaan mitään. Opettajia siis voi ruotia ihan huoletta tuosta syystä, sillä osa päästetään läpi ihan silkasta piittaamattomuudesta. Mielestänihän tuon asian ei kuuluisi näin mennä, mutta monesti se vain niin menee. Jokaisen oma häpeänsähän se toki on, enkä ymmärrä miksi jotkut opiskelevat, jos ala ei kiinnosta ollenkaan. Töihin pääsee kyllä ilman koulutustakin ja siitä jopa saa kohtuullista kulukorvausta menetettyjä tunteja kohden.

Sitten en osannut lukea Sitäkin sattuu. En ole ollut AMK:ssa itse. Meillä korkeakoulussa jos ei päässyt kursseja läpi, niin ei päässyt kursseja läpi. Sitten jäi roikkumaan listoille vailla mitään tutkintoa. Valittamalla siitä, että tutkinto pitäisi saada, ei saanut kursseja läpi.

Itse ottaisin tuolla ykköset ja tunkisin itseni ulos sieltä. Sitten valittaisin ja anonyymin nimimerkin takaa.. Tunnen vaan opetushenkilöstöä yliopistosta ja äitini oli opettaja, niin minulle on vaikeaa uskoa, että opettajat olisivat tuollaisia lusmuja.. Vieläkin on.

Jos olisin opettaja ja rehtori mussuttaisi, että pitää päästää ihmiset läpi vailla mitään meriittiä, vaihtaisin työpaikkaa. Kyse on omasta työmoraalista ja etiikasta.

 

[vrds]

En tiedä miten asiat on muuttuneet, mutta itse aloitin AMK:n heti silloin kun tekut muuttuivat AMK:si. Ainakaan omalta linjalta ei pystynyt silloin valmistumaan ilman yritystä. Itsellä oli vaikeuksia muutamasta pakollisista aineesta saada edes sitä ykköstä, kovasta yrittämisestä huolimatta. Olihan siellä niitä läpihuutokursseja lähinnä valinnaisissa, mutta useassa pakollisesta ammattiaineessa ja peruskurssissa oli pakko osata jotain. Oli meillä ohjelmointiakin 4 pakollista kurssia (vaikka tietotekniikkaa en opiskellutkaan) ja sen takia sitten IT-alalle ajauduinkin. Ei niitäkään olisi ilman pientä osaamista päässyt läpi. IT-ala on kyllä sellainen persreikä että ei sitä oikein voi opettaa koulussa. Jälkikäteen on helppo sanoa mihin maailma on mennyt, mutta varminta on opettaa varmaan (edelleen) niitä ihan perusjuttuja jotka eivät juuri ole muuttuneet vuosikymmenten aikana.

 

[Hessu]

Tämä voi olla se, mistä kenkä puristaa: olen kirjoittanut pääasiassa siitä, miten AMK-järjestelmä on ollut sekavankirjava ja laatu heittelee koulun ja koulutusohjelman mukaan. Olen käsittänyt, että esimerkiksi teknillisissä korkeakouluissa tehdään asiat aika jämpisti ja vaaditaan aika paljon oppilailta ja täten tietysti myös opettajilta. Jos sinulla on kokemusta teku/yliopisto -tason koulutuksesta, niin voi olla vaikea uskoa, millaista pelleilyä AMK voi olla.

En halunnut suistaa keskustelua sivuraiteille, mutta pitää antaa hieman palautetta tuosta kirjoitustyylistäsi. Aloit väittää, etten pääse kursseja läpi, vaikka niin ei missään kirjoitettu. Eikös tämä ole jo olkiukko-väittelyvirhe? Keskustelu säilyy mielekkäämpänä, jos ei tarvitse tarttua tuommoisiin väärinkäsityksiin, tai jopa syytöksiin ja alkaa oikoa niitä itse asian käsittelyn sijaan. Myöskin toisen kirjoituksen kuvaileminen "marisemiseksi" on hieman alatyylistä.

Foorumit ovat hieno ilmiö ja ne voivat toimia aivohautomona tärkeille, hauskoille ja hyödyllisille jutuille, joten pysytään asiassa ja yritetään parantaa Suomen koulujärjestelmää sen sijaan, että käydään henkilökohtaisuuksiin!

Offtopicina sanon tähän väliin, että opiskelen myös itse pilottikurssilla, jossa puolet opinnoista on jaettu yliopiston kanssa. Tällä tavoin voin lukea AMK tutkintoni päätteeksi vuodessa joko DIksi tai maisteriksi (käytännössä 1,5v). Tuossa olen huomannut että ei väliä mikä se laitos on. Myös yliopistolta löytyy opettajia tai mitä professoreja lieneekään, joita ei se opetus ja sen laatu kiinnosta paskaakaan. En oikein käsitä, että miksi tälläiset henkilöt opettaa, kun ei siitä kukaan mitään irti koskaan saa. Totesin parin luennon jälkeen oppivani asian paremmin käymällä asian läpi itsekseni.

 

[hsalonen]

@cubemon väitin, että jos sinulle tarjotaan sitä kultaista kädenpuristusta, on vaan tyhmää, jos et ota sitä vastaan.

edit: poistin monta riviä, jossa toistan sitä samaa: opettajat eivät välttämättä ole syyllisiä ja oma henk.koht. ongelmani on siinä, että opettajia syytetään.

Offtopicina sanon tähän väliin, että opiskelen myös itse pilottikurssilla, jossa puolet opinnoista on jaettu yliopiston kanssa. Tällä tavoin voin lukea AMK tutkintoni päätteeksi vuodessa joko DIksi tai maisteriksi (käytännössä 1,5v). Tuossa olen huomannut että ei väliä mikä se laitos on. Myös yliopistolta löytyy opettajia tai mitä professoreja lieneekään, joita ei se opetus ja sen laatu kiinnosta paskaakaan. En oikein käsitä, että miksi tälläiset henkilöt opettaa, kun ei siitä kukaan mitään irti koskaan saa. Totesin parin luennon jälkeen oppivani asian paremmin käymällä asian läpi itsekseni.

Tästä pääsee eroon sillä, että opetusvelvollisuus poistetaan. Jos opettaja on maailman paras tutkija, niin ei pitäisi olla pakollista pitää yhtään kurssia. Jos opettaja on maailman paras opettaja, niin pitäisi pystyä elämään pelkällä opetuksella. Jos ei osaa kumpaakaan, niin pitäisi saada potkut.

 

[bonekuukkeli]

Mitäs mieltä väki on siitä, että näin 34v:nä lähtisi "vaihtamaan alaa", eli sairaanhoitajasta sovelluspuolelle insinööriksi? Aikoinaan tuli suunnitteluassitentiksi opiskeltua ja siinä pärjäsin hyvin taitajakilpailuja myöten (3d mallinnusta... autocad, vertex, archicad jne., konepuoli). Nyt on välissä kerennyt käymään armeijan, lähihoitajakoulutukset ja sairaanhoitajaksikin opiskellut, eli suoraan sanottuna kaivanut itseni hyvään palkkakuoppaan. Tietokoneet ovat aina olleet minun juttu ja pelaaminen päivittäistä harrastamista. Nykyään lapsien kanssa alkanut vain tuntumaan, ettei aikaa koneella oloon "ole tarpeeksi" ja mielellään sitä jotenkin lähtisi ehkä työkseenkin tekemään.

Tavallaan olisi mielenkiintoista yhdistää nämä kaksi alaa, esim. tehdä joku näppärä ohjelma psykiatrian ensiarviointeihin yms. Toisaalta pitkällä tähtäimellä houkuttelisi pelien kehittäminen... onko ajatuksessa mitään järkeä? Toisaalta vielä on paljon työvuosia jäljellä, mutta miten alalla suhtaudutaan "ikäloppuihin alanvaihtajiin"? Kaikki mielipiteet tervetulleita! Nykyisessä alassa kaivelee ehkä eniten se, että sama minkä verran työtä painaa ja siihen panostaa, niin palkka ei nouse senttiäkään, vaan kaikki otetaan omasta selkänahasta.

Sen vielä lisäisin, että koodaamista en ole harrastanut. Hieman koulussa asiaa aikoinaan sivuttiin ja niiden tulkinta on sinällään nopeasti ymmärrettävää, mutta tietoa aiheesta ei vielä juurikaan ole. Eli "nollatasolta" lähtisin liikkeelle.

 

[Hessu]

Mitäs mieltä väki on siitä, että näin 34v:nä lähtisi "vaihtamaan alaa", eli sairaanhoitajasta sovelluspuolelle insinööriksi? Aikoinaan tuli suunnitteluassitentiksi opiskeltua ja siinä pärjäsin hyvin taitajakilpailuja myöten (3d mallinnusta... autocad, vertex, archicad jne., konepuoli). Nyt on välissä kerennyt käymään armeijan, lähihoitajakoulutukset ja sairaanhoitajaksikin opiskellut, eli suoraan sanottuna kaivanut itseni hyvään palkkakuoppaan. Tietokoneet ovat aina olleet minun juttu ja pelaaminen päivittäistä harrastamista. Nykyään lapsien kanssa alkanut vain tuntumaan, ettei aikaa koneella oloon "ole tarpeeksi" ja mielellään sitä jotenkin lähtisi ehkä työkseenkin tekemään.

Tavallaan olisi mielenkiintoista yhdistää nämä kaksi alaa, esim. tehdä joku näppärä ohjelma psykiatrian ensiarviointeihin yms. Toisaalta pitkällä tähtäimellä houkuttelisi pelien kehittäminen... onko ajatuksessa mitään järkeä? Toisaalta vielä on paljon työvuosia jäljellä, mutta miten alalla suhtaudutaan "ikäloppuihin alanvaihtajiin"? Kaikki mielipiteet tervetulleita! Nykyisessä alassa kaivelee ehkä eniten se, että sama minkä verran työtä painaa ja siihen panostaa, niin palkka ei nouse senttiäkään, vaan kaikki otetaan omasta selkänahasta.

Jos sulta löytyy selvästi kokemustakin tuolta alalta niin koodareissa arvostetaan todella paljon terveydenhuollon kokemusta. Tuolle puolelle kun kehitetään etenkin nyt paljon sovellusta ja isoa järjestelmää. Muuten en kantaa otakaan ko. hommaan.

 

[bonekuukkeli]

Kokemusta on yhteensä n. 10v hoitopuolelta (pääasiassa mielenterveyspuoli, mutta koulutuksen ohella toki ollut joka paikassa kirurgiat mukaanlukien). Suunnitteluassitentin hommia en kerennyt tekemään juurikaan.

 

[Hammu]

Heitetäänpä ilmoille vielä tälläinen kierrepallo: mikäli olisitte nyt valmistumassa ylioppilaaksi, niin mihin hakisitte ja mitä opiskelisitte? Yliopisto, AMK? Tietotekniikka vai tkt?
Onko IT-alalla paljonkin hommia koodaamisen ulkopuolella? Sysadmin tjsp. hommat kiinnostaisi, mutta onko töitä (Suomessa)?

Spoileri

On siis mahdollista, että olen itse parhaillaan ko. tilanteessa

Päivitetäänpä tätä, kuukauden päästä tosiaan pitäisi lähteä katselemaan, miltä se yliopisto-opiskelu näyttää TTY Tietotekniikka kutsuu siis.

 

[samim]

Päivitetäänpä tätä, kuukauden päästä tosiaan pitäisi lähteä katselemaan, miltä se yliopisto-opiskelu näyttää TTY Tietotekniikka kutsuu siis.

Tervetuloa Herwoodiin.

Paras vinkki, jonka olen luennoilta kerännyt: kannattaa tehdä itselleen selväksi, että mitä asioita on tekemässä, ja tekee ne sitten "täysillä". Jos aineen x luennot ei nappaa, niin sen sijaan että istuu jauhamassa kukkaa kaverin kanssa luennolla, tekee jotakin sellaista, johon voi heittäytyä täysillä mukaan.

No, poikkeuksena varmaan on ne IMA- ja FY-alkuiset kurssit, jotka nyt vaan pitää raataa läpi.