Tietotekniikan insinööriopiskelijan (AMK) avautuminen

Viestiketju alueella 'Ohjelmointi, pelikehitys ja muu sovelluskehitys' , aloittaja Turtlerssi, 26.01.2018.

  1. Hessu

    Hessu Team H2O

    Viestejä:
    3 747
    Rekisteröitynyt:
    29.10.2016
    Kyllä tietoliikenne -puolella näyttäisi olevan jatkuvasti paikkoja auki ja vähemmän tuolle puolelle suuntautuu porukkaa. Siellähän sitten voi hakeutua tietynlaisiin tehtäviin.
     
  2. mopnex

    mopnex

    Viestejä:
    232
    Rekisteröitynyt:
    24.12.2016
    IT-alalla on paljon eri hommia "koodauksen" ulkopuolella. Koodaustakin tehdään hyvin eri tavalla sulautettuihin järjestelmiin vs. desktop-softa.

    Itse kysymykseen, kyllä tuolle "Sysadmin" puolelle on töitä. Siinä on hyvä huomata kuitenkin se, että sielläkin aika on liikkunut eteenpäin ja ympäristöjä hallitaan yhä automatisoidummin. Esimerkiksi sellaiset työkalut kuten Ansible (ja vastaavat) sekä Terraform ovat nykyään esimerkkejä työkaluista millä voi hallita ympäristöjä/infraa. Monet ympäristöt myös pystytetään pilveen nykyään: AWS, Azure, Google Cloud Platform jne... Näissä sitten on mahdollista käyttää hallintaan myös em. alustojen omia työkaluja. Monet heittelee "DevOps" termia, mutta siinä sekoittaa developer/operations osaaminen ja se on vain yksi mahdollinen roolitus. Kyllä sitä voi painottua myös enemmän tonne "Ops"-puolelle.

    Henkilökohtaisesti uskon että oikealla osaamisella "sysadmin" puolella on hommia tulevaisuudessakin kun pääset opinnoissa siihen vaiheeseen että esim. harjoittelupaikka on edes.
     
  3. Bladekill

    Bladekill

    Viestejä:
    1 296
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Tuosta jo aikaisemmin puhuttiinkin tässä ketjussa, mutta tässä oma suositukseni:
    Jos pälli riittää niin hakisin USA:n Stanfordiin, MIT:n tjsp. top ranking teknilliseen yliopistoon. Sen jälkeen (priorisoituna) Suomesta: Aalto Yliopisto, Helsingin Yliopisto (tietojenkäsittely), Oulun Yliopisto/Tampereen teknillinen jne.

    Hommia on koodaamisen ulkopuolella, mutta helpoiten alalle että hyviin palkkoihin pääsee koodaamalla. Jotkut koodaajat siirtyvät ajan saatossa managereiksi, myyjiksi tms.
     
  4. Jorsetti

    Jorsetti

    Viestejä:
    361
    Rekisteröitynyt:
    07.01.2017
    Kullanarvoisia henkilöitä tuntuu olevan ne, ketkä sen lopullisen toteutuksen lisäksi hahmottavat edes alkeellisesti taloutta ja ihmissuhdeasioita. Mitä enemmän siinä välissä pyörii porukkaa sen tarpeen ja toteuttajan välillä, niin sitä enemmän tulee rikkinäisen puhelimen efektiä.
     
    zZzz ja mopnex tykkäävät tästä.
  5. OneWhoLived

    OneWhoLived

    Viestejä:
    54
    Rekisteröitynyt:
    13.12.2016
    AMK ja YO painottavat eri asioita. AMK:ssa saa mukavasti pisteitä jo pelkällä harjoittelulla kun yliopistossa painotetaan enemmän teoriaa, ja työelämän rutiinit opetellaan sitten töissä. Tieto-, sähkö- ja tietoliikennetekniikassa opiskelijat saavat niukasti opintopisteitä kaikissa suomen yliopistoissa. Tähän on kaksi mahdollista selitystä, joko nämä opiskelijat ovat poikkeusellisen laiskoja tai yksinkertaisesti nämä tutkintolinjat ovat vaativampia. Se on jokaisen itse tuomittavissa, kummasta tämä mahtaa johtua.

    Lopputöiden vaativuudesta ei tietenkään voi puhua samana päivänä. AMK:ssa kun ei näytetä vaadittavan edes kohtuullista suomen (tai englannin) kielen hallitsemista asiasisällöstä nyt puhumattakaan. Jotenkin näyttää, että se käsitellään vain pakollisena pahana ja rima on laskettu erittäin alas.
     
    Viimeksi muokattu: 15.02.2018
  6. Eore

    Eore

    Viestejä:
    218
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Tämä on kyllä osittain totta ainakin omien kokemuksien mukaan. Sinänsä ärsyttävää, että koko amk-koulutuksen arvo putoaa sen takia, kun koulut päästävät lävitse kaikki taulapäätkin sen takia että määrärahat riippuu valmistuneiden / riittävästi opintopisteitä saaneiden lukumäärästä.
    Mainittakoon myös, että amk-lopputöistä löytyy myös oikeasti todella hyviä suorituksia mutta hyväksytyn arvosanan saa kuka tahansa minimi effortilla.
     
  7. Hessu

    Hessu Team H2O

    Viestejä:
    3 747
    Rekisteröitynyt:
    29.10.2016
    Jep. Kyllä tuolla näkee paljon porukkaa joille on loppusalta ihan sama mitä koulussaan aikaan saa ja moni vaan roikkuu ihan tukien takia mukana. Parhaat ovat varmasti yliopisto -tasoisia, mutta monikaan ei em. syistä jaksa yliopistoa käydä, mukaanlukien minä.
     
  8. Bontano

    Bontano

    Viestejä:
    270
    Rekisteröitynyt:
    11.01.2017
     
  9. OneWhoLived

    OneWhoLived

    Viestejä:
    54
    Rekisteröitynyt:
    13.12.2016
    Joo se on vaan huono kehityssuunta kun pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saa riittävän op määrän ja valmistuu ajallaan. Tarkemmin siis, kun se saavutetaan yksinkertaisesti alentamalla kurssien/lopputöiden vaatimuksia. Kunpa vain olisi olemassa helppo keino lisätä opiskelijoiden motivaatitota ja halua aidosti edetä opinnoissa, jolloin saavutettu keskiarvo esim. 45 op/vuosi olisi aidosti hyvä asia.

    Oulun yliopistossahan riemuittiin siitä, että joka toinen opiskelija sai yli 55 op vuonna 2016-2017 ainoana Suomen yliopistona. Tällaisten "saavutusten" suhteen pitää tosiaan aina olla hieman varauksellinen. Tässä Excel Web Access - /fi-fi/Raportit/Yliopistokoulutus - vähintään 55 op suorittaneet uusi - yo.xlsb excelissä on koottu yliopistojen opintopistemääriä vuosittain tiedekunnittain eroteltuna. Havaittavaa tosiaan on se, että tietoteknisillä aloilla opintopisteiden kerääminen on huomattavasti vaativampaa kuin monilla muilla aloilla.
     
  10. kjns

    kjns

    Viestejä:
    2 464
    Rekisteröitynyt:
    21.11.2016
    Ja sitten kun tähän suorittamisen hoputtamiseen yhdistetään vielä jatkuva resurssien leikkaus ja lähiopetuksen väheneminen niin kierre on valmis. Aika isossa osassa kursseja ei enää niin kauheasti opeteta asioita sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan niissä käytetään "käänteinen opetus/flipped classroom" tai muuta paskanjauhantatermiä, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että opettaja antaa kurssin alussa pienen briiffin ja tehtävänannon, loput lähitunnit on tehtävien tarkistusta ja varsinainen kurssin asia suoritetaan ilman opetusta, katsomalla videoita ja etsimällä tietoa verkosta, eli "googlaa ite ja kato juutuubia"-metodilla.
     
    Rensu tykkää tästä.
  11. Bladekill

    Bladekill

    Viestejä:
    1 296
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Ainakin näin yliopistomaailmaa vuosia seuranneena tuo resurssien leikkaus ei ole niinkään ongelma vaan niiden käyttö ja priorisointi. Tosiasia on että kun ei ole minkäänlaista tulosvastuuta niin 90% rahoista pyyhitään aivan holtittomasti perseeseen joko tutkijoiden loputtomista kansainvälisistä selkääntaputtelukonferensseissa lentelyistä, täysin turhista tutkimuksista joiden nolla-arvo on tiedossa jo lähtövaiheessa tms. Tätä hommaa vuosia seuranneena jouduin ikään kuin kirsikkana kakun päällä vielä pommittamaan professoriani n. 6kk ajan sähköpostilla että hän vaivaantui lukemaan dippatyöni loppuun ja arvioimaan sen. Homman olisi voinut paketoida n. 2-3 vuorokauden aikana, mutta tottakai jokaisen hänen tukimusta edes etäisesti hipaisevan paperin julistustilaisuuteen pitää lentää viikon työmatkalle vaikka sitten Japaniin asti ja tietenkään mailiin ei voi vastata kun on liian kiireinen ryypätessään. Puhumattakaan sitten assareista ja muista jotka palkataan 4-6kk ajoiksi tekemään n. viikon pituinen tutkimus/työ.

    Ongelma toki tulee sitten siinä kun resursseja leikataan niin ne ohjataan tuon hevonpaskan sijaan opetukseen, joka muutenkin on parhaimmillaan siedettävää. mm. v. 2014 kävin hajautettujen järjestelmien kurssin missä proffa totesi "olkaa hyvä" ja antoi kaikille Sun Microsystemsin vuoden 1995 kalvot mitkä olivat täysin vanhentuneita ja sisälsivät jopa täysin väärää tietoa aiheesta. Sitten hän poistui luokasta, opetusta ei koskaan tullut ja miestä ei näkynyt enään. Loppukokeen järkkäsi assarit.
    AMK:n menosta en tiedä, mutta yliopistoissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta professoreille tuntuu opettaminen olevan ikään kuin pakollinen rasite joka on pakko jotenkin vain pyöritellä kasaan että saa rauhassa tehdä omaa "tutkimustaan".
     
    Kaitzschu tykkää tästä.
  12. end

    end

    Viestejä:
    90
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Täälä on jo päästy asiassa eteenpäin, mutta vastaan vielä noihin mitä oli lainattu:
    Eipä ne tosiaan aina noissa työpaikkailmoituksissa (valitettavasti) korostu. Joku muukin kuitenkin tässä on jo ollut samaa mieltä että sitä porukkaa tarvitaan. Se on tätä "sysadmin"-osastoa, joilla sitten kuuluu osaamiseen paljon kaikenlaista weppipalvelimista automatisointiin ja tietoliikenteeseen. Palvelut menee kuitenkin enemmän ja enemmän webbiin, niitä pitää ajaa webbipalvelimilla ja jonkun pitää ne serverit ja Apachet tunkata. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mikä on esim IIS:n markkinaosuus, kun vastapuolella on Apache ja Nginx... Pointtina kuitenkin on että valtaosta webistä taitaa pyöriä Linux-pannujen päällä.

    Tämä :tup:

    Mitä tulee tuoreempaan kysymykseen: "Mitä kannattaisi opiskella?". Oma mielipide on tietysti että meet omien taitojen ja mielenkiinnonkohteiden mukaan. Matematiikan opiskelusta ja käytännönläjeisyydestä täälä onkin jo keskusteltu. Muistuttaisin kuitenkin että varsinkaan yliopisto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin, eikä välttämättä edes suoraan alalle vaikka lukisitkin tietotekniikkaa. Vähemmän yllättäen koodarilla varmasti löytyy aluksi helpommin koodarin hommia, mutta pitkällä aikavälillä sitä saattaa löytää itsensä vaikka mistä.
     
  13. end

    end

    Viestejä:
    90
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Muistan kuulleeni, joku voi vahvistaa tai kumota tämän, mutta tarina on hyvä :) Että joskus muinoin Diplomi-insinöörin tutkinto olisi ollut laajempi kuin mitä muut yliopistotutkinnot. Sitten tuli mahtikäsky, jonka mukaan tutkintojen laajuuksien pitää olla määrämittaisia ja tasa-arvoisia. Opetuksen sisältö ei teekkareilla muuttunut, siitä sitten vaan palkittiin vähän niukemmin. Sittemmin tuli sitten myös uudistus opintoviikoista opintopisteisiin, joka on saattanut osaltaan muuttaa tätä suhdetta.

    Olikos se niin että yksi opintopiste vastaa (noin) 37,5h työmäärää. Ekasta matikankurssistani sain aikanaan 3op, siinä oli ehkä kahdeksan viikkoa, luentoja 4h viikossa ja harjoituksia 2h viikossa. Eli 48h, rontti 1op järjestettyä opiskelua. Kukin saa käyttää sen lopun ajan sitten miten haluaa :) Itse en varmaan käyttänyt sitä kovin tehokkaasti kun kurssi piti tenttiä kolmesti... Mietin aina, mahtaako humanisteille mennä sama aika opiskeluun. Jos heillä on saman verran luentoja periodissa, sen lisäksi tenttimateriaalina on pari tiiliskiven paksuista kirjaa, paljonko keskimääräisellä kaverilla menee niitten kirjojen opiskeluun? Vai tarviiko niitä oikeasti edes lukea? Tähän pitäisi saada insightia joltain asiasta paremmin tietävältä.
     
  14. otsir

    otsir

    Viestejä:
    37
    Rekisteröitynyt:
    11.12.2016
    1op on noin 27h työtä
     
  15. end

    end

    Viestejä:
    90
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Seison korjattuna. Eli vielä vähemmän jää aikaa mm. niiden harjoitustehtävien tekemiseen kotona ja tenttiin valmistautumiseen.
     
  16. Paapaa

    Paapaa

    Viestejä:
    3 269
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Noi opintopistemäärät on aika lailla proffa- ja kurssikohtaisella hattuvakioilla kerrottuja ja riippuu ihan opiskelijasta, tarvitseeko edes käydä luennoilla tai harkkaryhmissä. Aikaahan voi laittaa ihan niin paljon tai vähän kuin haluaa täysin riippumatta laskennallisesta kurssin kuormituksesta. Poislukien jotkut projektikurssit, joilla kirjataan ylös jokainen kurssiin käytetty tunti ja tätä myös seurataan.

    Kaiken kaikkiaan työmäärän arviointi on aika vaikeaa kun ihmiset omaksuvat niin eri tavalla, heillä on eri lähtötaso ja eri tarve ohjaukselle (jos sellaista on saatavilla). Toisaalta joissain koulutuksissa käytännössä juuri kellään ei ole "lähtötasoa", vaan kaikki on päntättävä nollasta. Joillain aloilla voi oman harrastuneisuuden takia olla todella isoja eroja perustiedoissa.
     
  17. Bladekill

    Bladekill

    Viestejä:
    1 296
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Tämä. Olen joskus yliopistossa joutunut upottamaan 4op eteen n. 150-200h työtä, mutta sitten taas opiskelujen loppuvaiheella nostin 8op yht. 6h työstä ja esim kaikilla projektikursseilla jouduimme valehtelemaan käytetyt tunnit moninkertaiksiksi jotta kurssin pääsi läpi, koska olennaistahan on se kulutettu penkki eikä opittu asia.
     
  18. mystikkogames

    mystikkogames

    Viestejä:
    102
    Rekisteröitynyt:
    05.11.2017
    Eiköhän nuo tietojenkäsittelyn amiskorkeat ja ylikäsienheilutteluopistot ole tarkoitettu lähinnä 5v fäbän pelaamiseen. Välillä proffa vetää kalvosulkeisia 0-motivaatiolla. Pysyypähän amikset pois silmistä kylänraitilta. Luultavasti pian maisterin paprut saa netistä muutaman online-kurssin vetämällä. Ellei saa jo? Mitään syväoppimista noista käsienheilutteluopistoista on turha kuvitella saavansa. Jos on kiinnostusta asioihin niin voi opiskella itsenäisesti.
     
  19. Xiyng

    Xiyng

    Viestejä:
    1 116
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Täällä taas projektikursseilla on kyllä pidetty kirjaa tunneista mutta usein on muistettu korostaa, että opintopisteiden saaminen ei riipu työmääristä. Veikkaan toki, että jos jollakin tiimin jäsenellä olisi selvästi vähemmän työtunteja, tilanteessa voisi jo olla vähän miettimistä, mutta vähän vaikuttaa sille, ettei työtunneillakaan sinänsä ole välttämättä väliä. Veikkaan, että omalta osaltaan työtunteja seurataan senkin takia, että osataan tulevia kurssikertoja ajatellen säätää kurssin työmäärää suhteessa opintopisteisiin.

    Oman kokemukseni mukaan opintopistemäärät noin yleisesti ottaen ovat muuten vähintään sinnepäin.
     
  20. Macu

    Macu

    Viestejä:
    37
    Rekisteröitynyt:
    25.10.2016
    Miksi teekkaria huijataan? Työtuntien mukaan DI-tutkinnon oikea mitta on 400 op eikä 300

    Työtunteja laskettu vähän eri kertoimilla

    "esimerkiksi markkinoinnin peruskurssista myönnetään Kauppakorkeakoulussa 6 opintopistettä ja TKK:lla 3, vaikka kurssin sisältö on sama – ja vaikka molemmat korkeakoulut kuuluvat nykyisin Aalto-yliopistoon"
     
    mopnex, end ja Aemilius tykkäävät tästä.
  21. pitkae

    pitkae

    Viestejä:
    186
    Rekisteröitynyt:
    21.11.2017
    Kuulostaa hieman oudolta, ettei kurssien työmäärää olisi arvioitu kertaakaan uudelleen viimeisen reilun 10 vuoden aikana.

    Pieni lisäys. Mutta eipä se kovin suuri yllätyskään olisi, kun ottaa huomioon kuinka paljon noita vanhojen kurssien sisältöjä päivitetään...
     
  22. OneWhoLived

    OneWhoLived

    Viestejä:
    54
    Rekisteröitynyt:
    13.12.2016
    On ehkä tarkistettu, mutta ne eivät siltikään ole lähelläkään totuutta. Niillä harvoilla kursseilla, joissa käytännössä on pelkkä tentti ja joista kuitenkin saa 5 op on työmäärä naurettavan alhainen. Toinen 4 tai 5 op kurssi voi vaatia vastaavan tentin ja sen lisäksi esim. 150h lopputyöhön. Been there, done that.
     
    oakEyy tykkää tästä.
  23. end

    end

    Viestejä:
    90
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Näin jälkeenpäin ajateltuna oon kuitenkin tyytyväinen, koska sitä on joutunut tekemään enemmän töitä ja opettelemaan asioita. Uskon että pärjään nyt töissä paremmin verrattuna siihen jos yliopistossa ois annettu enemmän löysiä. Ja työmäärästä huolimatta kerkes kyllä viettään teekkarielämää.
     
  24. OneWhoLived

    OneWhoLived

    Viestejä:
    54
    Rekisteröitynyt:
    13.12.2016
    Tottahan toki koulun vaativuus on jatkon kannalta hyvä asia kunhan siitä vain selviää. Jotenkin se ei vaan tunnu oikeutetulta, että saman koululaitoksen eri tiedekunnissa vaaditun opintopistemäärän kasanneita opiskelijoita on suhteessakin 3-4 kertainen määrä.

    Itse olen ajatellut koulua kokonaisuutena. Välillä oli niitä kursseja joihin meni reilustikin aikaa ja vaivaa, sitte taas periaatteessa noita, joissa oli vain tentti. Yksittäisiä kursseja poimimalla voi kyllä löytää hyvinkin vääristyneitä työ/op suhteita. Selväähän se on, että vaikea niitä on tarkasti pisteyttää. Silti ihmettelen, että jotkin vuodesta toiseen pidetyt kurssit eivät aina kehity, vaikka joka vuosi ne olisivat olleet liian vaativia...
     
  25. end

    end

    Viestejä:
    90
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Pätee muuten myös ihan kurssien laatuunkin. Tuli vaan ohimennen mieleen. On kursseja jota kymmenen-viistoista vuotta vanhemmat työkaverit muistelee: "Muistatteko sen sankarin joka sönkkäs sielä vuosi toisensa jälkeen ja oikein/väärin kysymyksiin oli neljä vastausvaihtoehtoa" (true story btw). Sit hymy hyytyy kun kerrotaan että sama äijä sönkkää sielä vieläkin saman tenttinsä kanssa. Kymmenen vuotta opiskelijat antaa palautetta mutta mitään ei tapahdu.
     
  26. otsir

    otsir

    Viestejä:
    37
    Rekisteröitynyt:
    11.12.2016
    tämä. palautetta kysytään ja sitä annetaan mutta mitään ei tehdä
     
  27. pelitys

    pelitys

    Viestejä:
    761
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Jos sysadmin-hommat eivät ole kutsumusammattisi henkeen ja vereen ja koodailu ei kiinnosta, niin en suosittele lähtemään tälle tielle. Hyvät sysadmin-hommat vähenevät koko ajan ja hommaa ulkoistetaan vauhdilla viroon sekä itäeurooppaan. Helpommalla pääset paremmille ansioille kun opiskelet jonkun toisen siistin valkokaulusammatin.
     
  28. jarhu

    jarhu

    Viestejä:
    598
    Rekisteröitynyt:
    24.10.2016
    Kieltämättä it-ylläpito ei ole mikään helpoin tapa päästä paremmille palkoille ja kaiken lisäksi tuollainen laidasta laitaan sysadmin-työ on katoavaa kansanperinnettä. Työntekijöitä siiloutetaan it-palvelutaloissa säästöjen vuoksi ja pienetkin yrityksen ulkoistaa ylläpitoaan näille. Tuota työtä vielä edelleen virtaa tasaisesti ulkomaille vaikka vauhti näyttää hiipuneen sitten pahimpien vuosien.

    Taitaa tällä hetkellä helpoin tapa päästä vastuullisempiin it-ylläpitohommiin esim. service deskin tai jopa lähitukitehtävien kautta, ja SD-työkin alkaa olla jo aika pitkälle ulkomaille vietyä isoimmissa yrityksissä.

    Meidän onneksi halpuutettu työ on vielä toistaiseksi aika heikkolaatuista mitä Puolasta, Virosta tai Intiasta ostetaan.

    Ja kuten yllätodettua niin koodaus ainakin jossain muodossa kuuluu työhön. Jos ei nyt, niin myöhemmin.
     
    Viimeksi muokattu: 23.02.2018
  29. Mittubisi

    Mittubisi

    Viestejä:
    1 009
    Rekisteröitynyt:
    15.01.2017
    Itse tehnyt nyt mooccia sen 6 viikkoa. Ekat 4 meni ihan "heittåmällä" mutta nyt alkanu tulemaan vaikeuksia. Varsinkin vikoissa tehtävissä.

    Jos tuota mooccia ei suorita ilman ongelmia miten todennäköistä että ei pääse kouluun ja jos pääsee niin homma kusee siellä?

    Onko täällä jotain omakohtaisia kokemuksia jos on ollu vaikeuksia ja silti päässyt tms?
     
  30. hsalonen

    hsalonen

    Viestejä:
    9 553
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Vieläkään et ole ymmärtänyt, että yliopistot on tieteen edistämistä varten ja tutkimusta. Vieläkään ei ole mennyt perille, että opetuksen pitäisikin olla toissijaista tutkimukseen verrattuna. Vieläkään et vaan tajua, että professoreilla ja erityisesti tutkijoilla on tavoitteita ja tutkimusapurahojen hakemista. Ei yliopisto ole koulu, jossa on opettaja ja oppilas - ja ainoa funktio saada oppilaille paperit kouraan. Ei ihme, että ole ignoressa.

    Yliopistojen keskinäisessä rankingissä julkaisuilla vaan on merkitystä. Ja missä foorumissa ne on julkaistu. Niistä saa pisteitä ja ne on vertaisarvioituja. Vertaisarvionti on huipulla julmaa ja ei vaikka sinne Japaniin pääse, jos ei ole merkittävä konferenssi. Muut alan tutkijat eivät anna sinun tehdä nollatutkimusta ja se ei vaan pääse sinne konferenssiin, vaan joutuu tyytymään jonkun pienen rupuyliopiston pikkujulkaisuun - tai sitten ei julkaista ollenkaan.

    Kun professorien ammatillinen arvostus tulee julkaisuista, ja koulun julkinen rahoitus siitä, että valmistaa niitä oppilaita - niin professori sitten tasapainottelee näiden välillä. Nyt joku Bladekill ei ollut yhtä tärkeä kuin kansainvälinen huippukonferenssi ja minä 100% ymmärrän professoriasi. Tylsä perusduuni vai kollegojen arvostus, enpä miettisi yli 5 sekuntia.. Lisäksi on hyvä käydä näyttäytymässä niille ulkomaisille huippututkijoille, että eivät niin helposti hylkää tulevia papereita, kun kyseessä on ihan hauska tyyppi. Oppilasta tuskin enää näkee, varsinkin kun näkemyksesi yliopiston funktiosta on täysin hukassa.

    Tosin kai sen opetuksen pitäisi mennä niin, että luentoja pitää alan huippumies ja vaikka ei ole paras opettaja, niin on paras alalla ja kärkijoukoissa viemässä sitä eteenpäin. Nyt voipi olla käynyt niin, että hajautettujen luennoitsija oli suuri mies vuonna 1995, mutta sittemmin on mielenkiinto ollut muualla. Tai sitten on liian perusasiaa, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys..

    PS. Ne 3-6kk tutkimuskeikat on ehkä sitä varten, että pätevät kaverit pysyy talossa, eikä mene ns. oikeisiin töihin. Itsekin tein kesän tutkimusta XML-metatietokannasta, kun minulla oli pääassaroitivana ohjelmoinnin suurin peruskurssi ja olin parilla muullakin kurssilla assarina. Joskus olen yhden julkaisun kirjoittanut muiden kanssa (co-author).

    edit: tämä siis koskee yliopistoa, AMK on AMK.
     
  31. Eore

    Eore

    Viestejä:
    218
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Tämä mun mielestäni vaan nostaa esille enemmän sen, että mikä järki on kouluttaa yliopistossa valtavia määriä ihmisiä tieteen tekemiseen, kun valtaosa heistä kuitenkin työllistyy ns. "oikeisiin töihin" tutkimuksen sijaan.
     
  32. hsalonen

    hsalonen

    Viestejä:
    9 553
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tämä olisi se hyvä keskustelu. Mielestäni tiedettä pitäisi tukea valtion rahoista ja kansakuntana meidän pitäisi olla EU:n top-10:ssä. Olen vaan sitä vastaan, että yliopisto nähdään jatkumona koululle koulun perään ja unohdetaan kokonaan tieteen tekeminen. Yliopisto mielletään vain tuotantolaitoksena, joka tuottaa maistereita tai diplomi-insinöörejä.

    AMK:sta saa sitten sen suoraan töihin valmentavan koulutuksen ja vastavalmistunut AMK-insinööri voi alkuun olla parempi valinta tekniseen tehtävään, johon koulu on hänet kouluttanut. Yliopistosta valmistunut pitäisi olla joustavampi ja valmiimpi omaksumaan uusia metodologioita ja työkaluja - ja kehittymään töissään.

    Itse olen yksityisellä sektorilla töissä, mutta veret sai kiehumaan, kun täällä haukutaan rahoitusrumbassa pyöriviä tutkijoita heidän pakollisen opetusvelvollisuutensa jäädessä kakkoseksi sen oikean tutkimuksen tekemisen kanssa kilpaillessa. Se on kuulkaa yllättävän vaikeaa keksiä uutta samalla kun rahoitusputkea näkyy puoli vuotta eteenpäin ja lasta pukkaa pihalle. Nämä on kuitenkin ne henkilöt, joita opiskeluaikanani opin arvostamaan.
     
    Kaitzschu ja vvk tykkäävät tästä.
  33. Bladekill

    Bladekill

    Viestejä:
    1 296
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Hsalosen juttuihin ei kannata tarttua. Pitkäaikaisempi trolli, ei pelkästään täällä io-tech:ssä vaan myös murobbs ajoilta kuten tuosta edellisestäkin viestistä huomaa.
    Toki voi olla että jokin vahinko on sattunut joskus. Ei voi tietää kun selvästi ei ainakan kykene ymmärtämään lukemaansa.
     
  34. Hessu

    Hessu Team H2O

    Viestejä:
    3 747
    Rekisteröitynyt:
    29.10.2016
    Kysytääs mielipidettä täällä: Kummalle alalle lähtisi opiskelemaan päätoimisesti, tietoliikenne vai ohjelmointi? Olen tässä painotellut molempien kanssa ja kumpikin tuntuu mukavalta opiskella. Lähinnä palkkaus ja työllistyminen mietityttää. Tällä hetkellä meidän AMK:lla reilu 90% menee ohjelmoinnin puolelle.
     
  35. jarhu

    jarhu

    Viestejä:
    598
    Rekisteröitynyt:
    24.10.2016
    Vaikea sanoa tulevaisuudesta. Tällä hetkellä ohjelmoijia koulutetaan paljon, mutta toisaalta toistaiseksi menekkiä on suurimmissa kaupungeissa hyvin. Tietoliikenne-puolella nyt on mennyt heikohkosti Nokian mahalaskusta asti eikä valmistuville ole kauheasti nimenomaan tietoliikenteeseen liittyviä töitä. Tältä ainakin omasta näkövinkkelistä on näyttänyt, ehkä hieman helpottanut tilanne ihan viimeisen kahden vuoden aikana.
     
  36. Pertti Kosunen

    Pertti Kosunen Basic Input/Output System

    Viestejä:
    3 109
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Ohjelmointi vaan lisääntyy tulevaisuudessa, osaaville löytyy aina töitä.
     
  37. Hessu

    Hessu Team H2O

    Viestejä:
    3 747
    Rekisteröitynyt:
    29.10.2016
    Toisaalta pilvipalvelut ym. työllistää hyvinkin paljon
     
  38. jarhu

    jarhu

    Viestejä:
    598
    Rekisteröitynyt:
    24.10.2016
    Pitikin sanoa vielä että ohjelmointipuolen inssit saa paremman alkupalkan sen lisäksi, että työllisyystilanne on parempi. Tietoliikennepuoli tulostaa työttömiä inssejä ja työllistyvistäkin suurin osa tekee täysin tietoliikenteeseen liittymättömiä töitä. :D
     
  39. Turtlerssi

    Turtlerssi

    Viestejä:
    17
    Rekisteröitynyt:
    20.01.2017
    Juurikin näin se meillä menee..
     
  40. Turtlerssi

    Turtlerssi

    Viestejä:
    17
    Rekisteröitynyt:
    20.01.2017
    Itse tuon MOOC:in suorittaneena voisin vastata. Siinä puolenvälin paikkeilla taisi olla eniten ongelmia itsellänikin, sitten homma taas helpottui. Kouluun pääset kyllä osaamatta ohjelmointia. Ainakin AMK:ssa lähdetään liikkeelle niin perusteista, että tunneilla seuraamalla ja kotitehtävät tekemällä täysin aloittelijakin pääsee mukaan. Kävin tuon kurssin vasta, kun minun olisi jo pitänyt osata koodata. Tuon kurssin aikana muutamat koulussa epäselväksi jääneet asiat, kuten perintä ja rajapinnat menivät kaaliin helposti. Kurssimateriaali on huomattavasti laadukkaampaa, kuin omassa koulussani.
     
    Mittubisi tykkää tästä.
  41. Bontano

    Bontano

    Viestejä:
    270
    Rekisteröitynyt:
    11.01.2017
    Ohjelmoimaan voi jokainen opetella youtube tutorialien avulla ilmaiseksi. Tietoliikenteessä ainakin meillä käytetään Ciscon materiaaleja, jotka muuten maksaisivat maltaita.
    Mielestäni opiskelijan tulisi hakeutua opiskelemaan juuri sitä mikä kiinnostaa ja missä hän on hyvä, eikä juosta palkan perässä. Töitä varmasti löytyy osaavalle (sosiaaliselle) kaverille niin tietoliikenteen kuin ohjelmoinninkin puolelta.
    Tietoliikenteen kanssa menee hyvin yhteen esim. Python, siihen päälle sitten vielä jokin nykyaikainen tekniikka kuten pilvipalvelu tai lohkoketju.
    Muista myös, että valmistut insinööriksi huolimatta siitä mihin suuntaudut. Eivätkä suuntautumiset sulje mitään pois tulevaisuudessa, aina voi oppia uutta.

    EDIT:
    Sepä se.
     
  42. Hessu

    Hessu Team H2O

    Viestejä:
    3 747
    Rekisteröitynyt:
    29.10.2016
    Sinänsä sama mulle. Juurikin mietin kumpi on parempi ja edukaampi opiskella itselleni. Nuo ciscon, mikkisoftan ym. certit saisi halvalla, joten siinä olisi mahdollisuus. Molemmat kiinnostaa, joten sinänsä sama mulle. Laitetekniikka toki kiinnostaa eniten, mutta ohjelmoinnissakin on omat laiteläheiset hommansa.
     
  43. Turtlerssi

    Turtlerssi

    Viestejä:
    17
    Rekisteröitynyt:
    20.01.2017
    Mitä alalle tulevan koodarin kannattaa tällä hetkellä osata? Mikä on nyt kuuminta hottia työmarkkinoilla?

    Ohjelmointikielistä sujuu PHP, C# ja Java. Webbitekniikoista HTML5, CSS, Javascript, jQuery, Bootstrap yms pyörittely onnistuu. Ihan perus AMK-inssin setti siis. Kun nuo perushommat on hanskassa, niin äkkiä pääsee nykyään jyvälle uusista tekniikoista. Frameworkkeja en juurikaan hallitse, eikä noita ole koulussa aikaa opettaakkaan. ASP.NET ja ASP.NET Core menee ehkä auttavasti. Android ja Unity hommia vääntelen koulun ulkopuolella, koska ne kiinnostaa. Saatanan mahtava tunne, kun saa jonkun ekan oman avaruussukkulan ampumaan rumia partikkeleita, ja pew pew äänet särähtää kaiuttimista :rofl: En kuitenkaan näe itseäni seuraavan Hill Climb Racingin tekijänä ja äkkirikastuneena, joten noiden projektien varaan en laske

    Node.js:n ajattelin ottaa työn alle ja sille kaveriksi joku frontti puolen frameworkki, mutta mikä? Kannattako noihin uusimpiin hupatuksiin sukeltaa, vai opetella vähän vakiintuneempia tekniikoita?

    Voi kun jossain olis semmonen koodarin Aapinen, että tämän, tuon ja nuo kun osaat, niin 5 viiden vuoden päästä saa rypeä rahassa :think:
     
  44. mopnex

    mopnex

    Viestejä:
    232
    Rekisteröitynyt:
    24.12.2016
    Jostain sitä on lähdettävä liikkeelle. Hyvät perusteet auttavat eteenpäin, mutta sitä on hankala kehittää juuri aloittaneena.

    Kirjastoja tulee ja menee, se mitä nyt tarvitaan voi muuttua 5v kuluttua.

    Kannattaa keskittyä esimerkiksi alkuun nyt siihen nodejs puoleen. Jos lyö soppaan samantien lisää lautaselle voi jäädä osaaminen hauki-on-kala -tasolle.
     
  45. Brejk

    Brejk

    Viestejä:
    111
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    AMK on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Nykyisessä työpaikassa olen ainoa, jolla on tutkinto taskussa ja silti olen koko firman paskin koodari helposti. Muilla on tosin pitempi työhistoria kuin minulla, mutta olisin parilla Udemyn kurssilla oppinut enemmän kuin mitä 4 vuoden ammattikorkean aika opin. Tietenkin valtaosa oppimattomuudesta oli ihan omaa syytä, kun en tajunnut aikasemmin alkaa itse opiskelemaan tärkeitä ja kiinnostavia juttuja. Kurssitarjontakin oli ihan sekavaa paskaa.

    Opettajakunta koostui joistakin hyvistä opettajista, muutamasta täysin epäpätevästä ja entisistä Nokialaisista, jotka ei nekään kovin kummoisia opettajia olleet. Sitten oli yksi "Jari Sarasvuo" jonka oppitunnit oli lähes pelkkää omaa egoa kohottavaa yksinpuhelua hiljaisella äänellä.

    Oli amkista sentään se hyöty, että ylipäätään kiinnostuin koodaamisesta. En nimittäin kouluun hakiessa edes tiennyt mihin olin hakemassa, lähdin vaan opiskelemaan vähän liiketaloutta IT:llä höystettynä :D. Nyt olen unelmatyöpaikassani, kiitos amkin ensimmäisen ohjelmointikurssin jolloin kipinä syttyi sekä yhden Udemyn kurssin jolla opin sen verran hyödyllisiä juttuja että työpaikan sain.

    Jos voisin mennä 5 vuotta ajassa taaksepäin, niin en varmasti menisi lukion jälkeen mihinkään kouluun vaan ostaisin muutaman 10€ kurssin Udemystä ja koodaisin muutaman projektin portfolion täytteeksi. Sen jälkeen voikin jo valita sopivan firman mihin haluaa mennä töihin. Noh, aikakonetta ei ole vielä keksitty, joten turha jossitella.

    Ainoa miinus(tai plussa?) tällä alalla ainakin näin noviisina on se, että pitää kokoajan sisäistää uusia asioita. Käytettäviä teknologioita on hirveä määrä mitä pitää osata ja kun jotain oppii niin kohta on taas tulossa uusia juttuja.
     
  46. Brejk

    Brejk

    Viestejä:
    111
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Front-endistä voin suositella varauksetta Reactia. Tällä hetkellä aika kysytty tuntuu olevan ja näyttäs ettei ihan heti ole kysyntä laskemassakaan. Reactissa on hyvää se, että sitä kun oppii niin oppii myös modernia Javascriptiä. Esim. Angularia kun käyttää niin oppii vaan Angularia, eikä sitä osaamista hirveästi pääse hyödyntämään muissa frameworkeissä.

    Back-endistä esim. Laravel (php) on hyvä valinta. On niitä paljon muitakin, mutta ei itselläni ole hirveästi kokemusta niin en ala suosittelemaan. Kannattaa vähän selata työpaikkailmoituksia niin saa hyvän kuvan mitä halutaan. Yhdenkin suositun frameworkin osaaminen riittää jo siihen että saa hyvän työpaikan.
     
  47. vemkki

    vemkki

    Viestejä:
    3 606
    Rekisteröitynyt:
    05.02.2017
    DevOps, eli continuous integration ja continuous delivery. Docker ja muut containerit. Noiden käyttö ei tietysti ole varsinaisesti koodaamista vaan siihen liittyvää konffaamista, mutta tuntuu, että niiden osaamista kysellään jatkuvasti.
     
    hsalonen tykkää tästä.
  48. hsalonen

    hsalonen

    Viestejä:
    9 553
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tämä kyllä, mutta isoissa yrityksissä. Täytyy olla tietty kokoluokka, että voi olla dedikoitu DevOps-mies. Tai sitten konsultoimaan, jossa kovasti kaivataan noita myös.

    edit: Kannattaa myös opettella kirjoittelemaan testejä noille CI-servereille ja testausta yleensä. Vähintään sille tasolle, että osaa kirjoittaa yksikkötestejä parille suositulle ohjelmointikielelle suoraan Jenkinsiin tai vastavaan.
    Lisäksi Linux-ylläpitokokemus auttaa näiden työkalujen kanssa.
    Näin on hyödyllinen myös sen ajan, kun ei konffaa DevOpsia.
    Meillä olisi joka projektissa tarvetta 100% testaajalle ja siinä on vaan se, että monet eivät halua testaajan uraa, kun se vaatii tietynlaisen mielen.
     
    Viimeksi muokattu: 26.03.2018
  49. null

    null

    Viestejä:
    587
    Rekisteröitynyt:
    06.11.2016
    Minä olen taas toista mieltä.
    Se mitä amk:sta jää käteen riippuu aivan itsestä. Ei sieltä valmistu yhtäkään valmista tekijää, jos ei itse opiskele omalla ajalla.
     
    Hessu tykkää tästä.
  50. kjns

    kjns

    Viestejä:
    2 464
    Rekisteröitynyt:
    21.11.2016
    Pakko tätä vähän itsekin kommentoida. Eihän sinne AMKiin mennä pelkästään koodausta opettelemaan, on siellä aika paljon muutakin. Ei kukaan päättötodistuksella töitä tee, ja jos hommia ilman papereita riittää niin se on sitten ihan fine. Jos haluaa koodiapinaksi, niin moneen kertaan täälläkin todettuna nopein reitti työllistyä on opiskella itsenäisesti tai verkkokurssien avulla tiivis paketti perustaitoja, tehdä hyvä portfolio itselleen ja laittaa hakemukset matkaan.

    Opiskelujen järkevyys tulee monessa kohtaa muusta kuin siitä pelkästä koodauksen tai muun taidon X oppimisesta, vaikkapa ihan siitä, että monessa paikkaa "vaativampiin tehtäviin" kuten projektipäälliköksi, esimiestehtäviin, kunnallis/valtionhallinnon tietohallinnon paikkoihin jne nyt vaan yksinkertaisesti vaaditaan vähintään alempi korkeakoulututkinto jotta on hakukelpoinen ko. tehtävään. En myöskään väheksyisi sen merkitystä, että koodaajalle/miksinythaluaakaantulla muunkin kuin pelkästään koodin tuottamisen/taidon X opiskeleminen voi olla ihan avartavaa ja hyödyllistä, jotta ymmärtää myös niitä asian muita puolia kuin pelkästään sen oman leiviskänsä.

    Vaikka joissain hommissa AMKin käymisestä ei välttämättä paljoa iloa olekaan, niin en lähtisi koko järjestelmää leimaamaan turhaksi ja tarpeettomaksi vain sillä perusteella, ettei siitä ollut sinulle iloa. Vaikka muuhun pyritäänkin, niin koulun ja kurssien paskuus valitettavasti korreloi suoraan opettajien paskuuden kanssa. Jos koulussa on hyvät opettajat, on siellä myös hyvät kurssit joilla opitaan paljon, ja jos opettajat on paskat, niin niistä ei jää käteen kuin paha mieli....
     
    Kaitzschu, null, Xiyng ja 3 muuta tykkäävät tästä.