Pelasin pelin eilen lävitse. Yhteensä 25h meni Hard-vaikeustasolla, suunnilleen kaikki tutkittu ja tehty.
Peli on käytännössä bugivapaa ja pyörii hyvin lukuunottamatta aivan muutamaa yksittäistä paikkaa. Hiirikontrollit toimivat paremmin, kuin yhdessäkään Bethesdan pelimoottoreilla olevassa Falloutissa, mutta jostain syystä aika moneen asiaan on laitettu turhauttavia viiveitä, esim. sprintistä siirtyminen ampumaan, tuntuu että saa välillä parhaillaan kaksi sekuntia nakuttaa hiiren ykkösnappia, ennenkuin ukko suostuu ampumaan. Tekniseltä puolelta kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä suoritus, pyörii hyvin, on pääosin responsiivinen ja näyttää ihan kivalta.
Suurin ongelma omalla kohtaa oli, että tämä kaava alkaa olla aika puhkikulutettu. Pelimaailma on täysin staattinen ja odottaa aina pelaajaa, että mitään tapahtuu (yhtä ainotta questia lukuunottamatta), nimetyt NPC:t ovat 24/7 paikoillaan ja kukaan ei kykene tekemään itse yhtään mitään. Viholliset spawnaavat aina samoihin paikkoihin ja odottelevat kiltisti pelaajaa, minkäänlaista partiointi tai "monster infighting" käyttäytymistä ei ollut havaittavissa. Pelimaailman staattisuuden vuoksi kaikki valinnat ja päätökset tuntuvat täysin turhilta, koska niillä ei ole pelimaailman kannalta mitään väliä.
Pääjuoni oli erittäin ennalta-arvattava ja ei päässyt kertaakaan yllättämään millään tavalla. Osa kumppanien tehtävistä oli hieman mielenkiintoisempia, mutta pääosin nekin olivat samaa questi-markkerien perässä juoksemista, kuin kaikki muutkin questit koko pelissä.
Jotenkin jäi läpipeluun jälkeen mietityttämään, että oliko tämän pelin kohdalla kyse laiskuudesta vai siitä, ettei ole uskallettu yrittää mitään uutta. Pelissä ei ole oikeastaan yhtään mitään, mitä muissa vastaavissa peleissä ei olisi aikaisemmin ollut. Laiskuus huokuu varsinkin vihollisdesigneistä, ollaan muka kokonaan toisessa aurinkokunnassa ja paikallinen fauna koostuu liskoista, gorilloista, värikkäistä koirista ja ylikasvaneista rukoilijasirkoista, joille ilmeisesti siirtokuntalaiset riittävät ravinnonlähteeksi, kun mitään saaliseläimiä ei missään näy. Erilaisia asetyyppeja on hyvin vähän, ammustyyppejä vain kolme ja esimerkiksi kranaatit ja muut räjähteet loistavat poissaolollaan. Pelin balanssointi perustuu myös hyvin pitkälti siihen, että suurin osa kokemuspisteistä tulee tehtävistä ja esimerkiksi mobeja grindaamalla on turha kuvitella leveloivansa. Näin devit voivat suunnilleen vakioida pelaajan levelin ja sen kuinka pitkällä pelissä pelaaja on. Kaikki perkit ovat tylsiä +X% johonkin bonuksia ja kumppaneille ei ole tehty uniikkeja perkkejä lainkaan. Peli ei myöskään tee miljööllään oikein mitään, kyseessä pitäisi olla siis toisessa aurinkokunnassa sijaitseva siirtokunta, mutta tämäkään ei käytännössä vaikuta yhtään mihinkään ja jokainen eri planeetta tai muu paikka on käytännössä pelkkä reskin toisistaan (miksi esim. asteroidilla tai avaruusasemilla ei olisi voinut olla painottomuutta?).
Uskalluksen puute taas näkyy siitä, että ronskia tai mustaa huumoria ei ole, pelimaailmassa ei ole lapsia, pelissä ei voi olla kunnon sadistinen psykopaatti ja oikeastaan ainoa moraalisesti arveluttava toiminta, mitä voi tehdä on ihmisten ampuminen, jolla taas ei pelimaailman staattisuuden takia ole mitään väliä. Toisin sanoen peli noudattaa nykyaikaisen viihteen moraalikoodistoa erittäin tarkasti; räiskintä ja tappaminen on OK, kaikki muu ei, edes hirvittävän rumasti ei voi kenellekään sanoa.
Kokonaisuudessaan pelistä jäi aika hölmistynyt olo; Obsidianilla oli täysi taiteellinen vapaus sen kanssa, uusi teknologia ilman menneisyyden painolastia ja tässäkö on oikeasti kaikki mihin he kykenevät? Taitaa olla, että Fallout: NV ajan tiimistä ei ole paljoakaan enää jälellä... 1€ hintaan tämä on ihan teknisesti pätevää tusinaviihdettä, jonka jaksaa pelata pienissä pätkissä loppuun asti, mutta 60€ en maksaisi tästä missään nimessä.
Esimerkiksi vuoden 2017 Preysta jäi paljon parempi maku suuhun, vaikka sekin oli vanhan konseptin uudelleen lämmittely.