Testissä Intel Core i7-8700K & Core i5-8600K (Coffee Lake)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Miksi sitten 4 GHz:n Ryzen ydin saa täysin samat tulokset kuin 3,7 GHz Ryzen ydin ja 3,8 GHz Ryzen ydin mutta 4 GHz Ryzen ydin on 33% nopeampi? Tuohon olisi mukava saaada selitys.

Koska kyseessä on pienemmän piirin harraste, tulosten väärentäminen on melko helppoa. En sano että niin on tehty mutta helppoa se on.

Mainitsin jo aikaa sitten, että unohda tuo yksittäinen Techreportin artikkeli. Sen kirjoittaja Jeff Kampman kyllä korjaa tulokset artikkelin, jos siitä löytyy virheitä. Laita sinne ketjuun kommentti ja katso mitä hän vastaa. Näin ovat muutkin lukijat tehneet.

Kannattaa kuitenkin keskittyä vaikka tuohon viimeksi mainitsemaani Scan Audio Pro sivuston 8700K artikkeliin, jossa sama selkeä etu Dawbench IV testissä on toistettu (http://www.scanproaudio.info/wp-content/uploads/2017/10/Dawbench-vi-8700k.jpg).

Jatkuva kyseenalaistaminen ja salaliittoteoriat ovat köyhää argumentointia. Odotan edelleen jotain konkreettisempaa tietoa.
 
Suora vertailu lämpöjen suhteen maksimirasituksessa on hyvin rakentavaa, koska jäähdytys ja emolevyn virransyöttö ym. kannattaa mitoittaa sen mukaan. Ainakin periaatteessa.

Joku tuijottaa testituloksia, joku kellotaajuuksia mut minä takerrun tuohon lämpenemiseen. Se on aivan liikaa. :darra::facepalm:
Jossei vakionakaan pääse alle 60 asteen rasituksessa ni kyllä se on suunnittelussa menty metsään. :sori: Tämä on mitattu kuitenkin suhteellisen tehokkaalla jäähdytyksellä. Mielenkiintoista olisi nähdä mitä lämmöt olisi "Boxed" coolerilla.
 
Joku tuijottaa testituloksia, joku kellotaajuuksia mut minä takerrun tuohon lämpenemiseen. Se on aivan liikaa. :darra::facepalm:
Jossei vakionakaan pääse alle 60 asteen rasituksessa ni kyllä se on suunnittelussa menty metsään. :sori: Tämä on mitattu kuitenkin suhteellisen tehokkaalla jäähdytyksellä. Mielenkiintoista olisi nähdä mitä lämmöt olisi "Boxed" coolerilla.

Eipä taida nämä kuumimmin käyvät intelit, eli K-mallit saada cuuleria mukaansa, vai onko asia muuttunut tämän sukupolven kohdalla?
 
Kunpa olisi 8c/16t ollut niin ostoslistassa olisi jo tuohon hintaan, ryyzenikö se sitte pitää ostaa? *huokaus*
 
Mainitsin jo aikaa sitten, että unohda tuo yksittäinen Techreportin artikkeli. Sen kirjoittaja Jeff Kampman kyllä korjaa tulokset artikkelin, jos siitä löytyy virheitä. Laita sinne ketjuun kommentti ja katso mitä hän vastaa. Näin ovat muutkin lukijat tehneet.

Kannattaa kuitenkin keskittyä vaikka tuohon viimeksi mainitsemaani Scan Audio Pro sivuston 8700K artikkeliin, jossa sama selkeä etu Dawbench IV testissä on toistettu (http://www.scanproaudio.info/wp-content/uploads/2017/10/Dawbench-vi-8700k.jpg).

Jatkuva kyseenalaistaminen ja salaliittoteoriat ovat köyhää argumentointia. Odotan edelleen jotain konkreettisempaa tietoa.

Ei tuossa kuvassa kovin selkeää etua näy Ryzeniin nähden. Olennaista on miksi sama arkkitehtuuri johon karkeasti lisätään 50% ytimiä antaa karkeasti 100% lisää nopeutta tuossa ohjelmassa? Mikäli se tulee jostakin arkkitehtuuriin liittyvästä asiasta, miksi muissa ohjelmissa ei vastaavaa näy? Siinä on konkreettista tietoa joka kertoo tuloksissa jotain olevan pahasti pielessä tai sitten Coffee Lakessa on tehty jotain suuria muutoksia (jotka eivät tosin näy missään muualla).

Eipä taida nämä kuumimmin käyvät intelit, eli K-mallit saada cuuleria mukaansa, vai onko asia muuttunut tämän sukupolven kohdalla?

Siksipä se "Boxed" oli lainausmerkeissä. Kun Intel toimitti Boxed coolerin Devil's Canyonien kanssa, prosessorin sai sillä alle kolmessa sekunnissa lämpenemään throttlausrajaan.
 
Ei tuossa kuvassa kovin selkeää etua näy Ryzeniin nähden.

Mitä ihmettä? Tuloksissahan on aivan mieletön ero?

DawBench Vi
1700X vs. 8700K
64 samples : 520 vs. 980 (+88%)
128 samples : 960 vs. 1620 (+69%)
256 samples : 1660 vs. 2360 (+42%)

Tuo numero tuloksessa on polyfonia (yhtäaikaiset äänet), jonka jälkeen dropoutit alkavat. Mitä pienempi "samples", sitä pienempi latenssi. Käytännössä latenssi halutaan pitää pienenä esim. nauhoituksissa. Liian pitkä viive tekee soittamisesta vaikeaa. Tämä menee hieman offtopiciksi, mutta korostaa osaltaan 8700K:n erinomaisuutta.
 
Kunpa olisi 8c/16t ollut niin ostoslistassa olisi jo tuohon hintaan, ryyzenikö se sitte pitää ostaa? *huokaus*

Joo eipä tollaseen 6-ydin prossuun ole mitään mieltä vaihtaa 4-ydin i7 omistajien, kyllä se vähintään kahdeksaa huutaa.
 
On tässä vähän kehitystä näköjään tapahtunut. Vetäisin itse omalla Xeon 1240v3 (haswell) prosessorilla tuon 4k videon samalla h265 presetillä kuin testissä.

Tulos oli 6.05 fps eli yli puolet hitaampi mitä 8700k (12,7fps).

Mistähän johtuu että intel on h265 pakkauksessa edellä AMD:tä vaikka ytimiä on 2 vähemmän?
 
Tuossa olisi Digitalfoundryn testit:



Yllättäen peleissä joissa vähän säikeitä ei hirveitä eroja, mutta Witcher 3 ja Crysis 3 , erot ovatkin jo aika isoja verrattuna 7700K
 
Onko nuo lämmöt sitten hyvä juttu? Minusta todellakaan ei. Jos noita vertaa esim. Minun 1700 Ryzeniin jossa 3,8Ghz ja en saa kaikkien ytimien rasituksessa tuota yli 53 asteen ni noihan on ihan järkyttäviä lämpötiloja. Harviaa tilaukseen kuka haluaa. :dead:

Eikö AMD ollut säätänyt noita lämpötilalukemia jotta (vakio)tuuletin toimisi halutulla tavalla? Eli ytimen todellinen lämpötila voi olla jotain ihan muuta kuin 53 astetta. Ja kaiken lisäksi lämpötilalla ei ole juuri mitään tekemistä lämmöntuoton kanssa.
 
Eikö AMD ollut säätänyt noita lämpötilalukemia jotta (vakio)tuuletin toimisi halutulla tavalla? Eli ytimen todellinen lämpötila voi olla jotain ihan muuta kuin 53 astetta. Ja kaiken lisäksi lämpötilalla ei ole juuri mitään tekemistä lämmöntuoton kanssa.

Juu "X" malleissa on jokin offset hommeli lämpöjen kans. Mulla on normi 1700

Kyllä tuolla lämpötilalla aika iso merkitys on varsinkin lämmöntuoton kanssa.
Edit: Lämmöntuottohan on suorassa suhteessa lämpötilaan.

 
Kyllä tuolla lämpötilalla aika iso merkitys on varsinkin lämmöntuoton kanssa.
No ei kyllä ole. Tästä aiheesta on vängätty kuolemaan asti nestejäähyketjuissa. Prossu tuottaa X määrän watteja mitkä muuttuvat aika lailla suurelta osin lämmöksi, mikä sitten siirtyy lämmönlevittäjästä jäähdyttimeen ja jäähdyttimen kautta ulos kotelosta. Itse prosessorisiru taas lämpenee Y määrän mutta se ei todellakaan ole sama asia kuin prosessorin "tuottama" lämpö koska se taas tulee virtamäärästä mitä virransyöttö sille syöttää.

Siltä osin asialla on tekemistä että jos lämmönlevittäjällä ja sirulla tai jäähdyttimellä ja lämmönlevittäjällä on huono kontakti jossain välissä, niin se lämpö ei pääse siirtymään jäähdyttimeen ja sitä kautta ulos. Tässä tapauksessa osa tai jopa suuri osa siitä tuotetusta lämmöstä jää itse siruun ja siru käy ns. helvetin kuumana koska lämpö ei yksinkertaisesti siirry siitä pois.

Nämä eivät todellakaan ole sama asia.
 
Mitä ihmettä? Tuloksissahan on aivan mieletön ero?

DawBench Vi
1700X vs. 8700K
64 samples : 520 vs. 980 (+88%)
128 samples : 960 vs. 1620 (+69%)
256 samples : 1660 vs. 2360 (+42%)

Tuo numero tuloksessa on polyfonia (yhtäaikaiset äänet), jonka jälkeen dropoutit alkavat. Mitä pienempi "samples", sitä pienempi latenssi. Käytännössä latenssi halutaan pitää pienenä esim. nauhoituksissa. Liian pitkä viive tekee soittamisesta vaikeaa. Tämä menee hieman offtopiciksi, mutta korostaa osaltaan 8700K:n erinomaisuutta.

Kas, siellä on sittenkin se 8700K keskellä kaikkea, en nähnyt ensisilmäyksellä kuin 7700K:n.

Silti noihin tuloksiin en luota yhtään. Mikäli ohjelma todellakin testaa prosessoria, miksi saman arkkitehtuurin prosessorilla saadaan 50% ytimien lisäyksellä yli 100% nopeushyöty? Ei taida löytyä mitään muuta tunnettua ohjelmaa jossa sama toistuisi.

Toisin sanoen, on täysin selkeät perustelut epäillä ohjelman olevan buginen, sitä ettei se kerro mitään käytännön tilanteesta tai jopa ohjelman olevan Intelin maksama mainos 8700K:ta varten.

On tässä vähän kehitystä näköjään tapahtunut. Vetäisin itse omalla Xeon 1240v3 (haswell) prosessorilla tuon 4k videon samalla h265 presetillä kuin testissä.

Tulos oli 6.05 fps eli yli puolet hitaampi mitä 8700k (12,7fps).

Mistähän johtuu että intel on h265 pakkauksessa edellä AMD:tä vaikka ytimiä on 2 vähemmän?

AVX.

Juu "X" malleissa on jokin offset hommeli lämpöjen kans. Mulla on normi 1700

Kyllä tuolla lämpötilalla aika iso merkitys on varsinkin lämmöntuoton kanssa.
Edit: Lämmöntuottohan on suorassa suhteessa lämpötilaan.


Tuo lämpötilaoffset laitettiin maaliskuussa kun ohjelmat eivät tajunneet Ryzeniä oikein ja siksi tuuletin saattoi pyöriä liian hiljaisilla kierroksilla. Lienee korjattu aikoja sitten.

No ei kyllä ole. Tästä aiheesta on vängätty kuolemaan asti nestejäähyketjuissa. Prossu tuottaa X määrän watteja mitkä muuttuvat aika lailla suurelta osin lämmöksi, mikä sitten siirtyy lämmönlevittäjästä jäähdyttimeen ja jäähdyttimen kautta ulos kotelosta. Itse prosessorisiru taas lämpenee Y määrän mutta se ei todellakaan ole sama asia kuin prosessorin "tuottama" lämpö koska se taas tulee virtamäärästä mitä virransyöttö sille syöttää.

Siltä osin asialla on tekemistä että jos lämmönlevittäjällä ja sirulla tai jäähdyttimellä ja lämmönlevittäjällä on huono kontakti jossain välissä, niin se lämpö ei pääse siirtymään jäähdyttimeen ja sitä kautta ulos. Tässä tapauksessa osa tai jopa suuri osa siitä tuotetusta lämmöstä jää itse siruun ja siru käy ns. helvetin kuumana koska lämpö ei yksinkertaisesti siirry siitä pois.

Nämä eivät todellakaan ole sama asia.

Kuuma prosessori kuluttaa enemmän virtaa ja samalla lämmöntuotto kasvaa.
 
No ei kyllä ole. Tästä aiheesta on vängätty kuolemaan asti nestejäähyketjuissa. Prossu tuottaa X määrän watteja mitkä muuttuvat aika lailla suurelta osin lämmöksi, mikä sitten siirtyy lämmönlevittäjästä jäähdyttimeen ja jäähdyttimen kautta ulos kotelosta. Itse prosessorisiru taas lämpenee Y määrän mutta se ei todellakaan ole sama asia kuin prosessorin "tuottama" lämpö koska se taas tulee virtamäärästä mitä virransyöttö sille syöttää.

Siltä osin asialla on tekemistä että jos lämmönlevittäjällä ja sirulla tai jäähdyttimellä ja lämmönlevittäjällä on huono kontakti jossain välissä, niin se lämpö ei pääse siirtymään jäähdyttimeen ja sitä kautta ulos. Tässä tapauksessa osa tai jopa suuri osa siitä tuotetusta lämmöstä jää itse siruun ja siru käy ns. helvetin kuumana koska lämpö ei yksinkertaisesti siirry siitä pois.

Nämä eivät todellakaan ole sama asia.

Tämähän vaan vahvistaa asiaa että tää kahvijärvi on tehty aiempien tavalla aivan päin perCiitä jos sitä ei vakiona saa jäähtymään. :vihellys:
 
Tämähän vaan vahvistaa asiaa että tää kahvijärvi on tehty aiempien tavalla aivan päin perCiitä jos sitä ei vakiona saa jäähtymään. :vihellys:
En minä ole tässä puolustelemassa purkan käyttöä. Mun mielestä se on paskaa ja sillä selvä. Nämä käyvät kuitenkin vakiona speksien sisällä ja myös Sampsan testeissä Intelin määrittelemiä ylärajoja ei lämmöissä rikottu vaikka kuumana käyvätkin. Sehän riittää Intelille ihan hyvin.

Lisäksi vaikka kaikki tietävät että kuumuus tekee elektroniikalle pahaa niin ei netissä ole vielä tänä päivänäkään juurikaan todisteita että Intelin kiviä olisi alkanut hajota ennenaikaisesti lämpöjen takia.
 
En minä ole tässä puolustelemassa purkan käyttöä. Mun mielestä se on paskaa ja sillä selvä. Nämä käyvät kuitenkin vakiona speksien sisällä ja myös Sampsan testeissä Intelin määrittelemiä ylärajoja ei lämmöissä rikottu vaikka kuumana käyvätkin. Sehän riittää Intelille ihan hyvin.

Lisäksi vaikka kaikki tietävät että kuumuus tekee elektroniikalle pahaa niin ei netissä ole vielä tänä päivänäkään juurikaan todisteita että Intelin kiviä olisi alkanut hajota ennenaikaisesti lämpöjen takia.

Jos tykkää harviasta ni harviaa on saatava. Minun aiempi i7 3820 kävi paikoitellen kuumempana kuin tämä nykyinen Ryzen ni en tarvitse perusteluja sen enempää miksi olen noita lämpöjä vastaan. Puhumattakaan minun työkoneen i7 6700 joka pyörii kevyelläkin kuormalla +60astetta.
Mikään testi,kommentti jne ei muuta minun mielipidettä siitä et ainakin 3 viimeistä i7 sukupolvea käy vakionakin jo liian kuumana.

Kilpailua tämä kyllä edistää ja sitähän tässä on odotettu. Zen 2 jännitys alkakoon :cigar2:
 
Joku tuijottaa testituloksia, joku kellotaajuuksia mut minä takerrun tuohon lämpenemiseen. Se on aivan liikaa. :darra::facepalm:
Jossei vakionakaan pääse alle 60 asteen rasituksessa ni kyllä se on suunnittelussa menty metsään. :sori: Tämä on mitattu kuitenkin suhteellisen tehokkaalla jäähdytyksellä. Mielenkiintoista olisi nähdä mitä lämmöt olisi "Boxed" coolerilla.

Eipä taida nämä kuumimmin käyvät intelit, eli K-mallit saada cuuleria mukaansa, vai onko asia muuttunut tämän sukupolven kohdalla?

Ei näissä tosiaan tule enää mitään vakiojäähyä mukana (onneksi).
 
720p-resoluutiolla saadaan tosiaan minimoitua näytönohjaimen vaikutus (pullonkaula) prosessoreiden välisen suorituskyvyn vertailuun. Omasta mielestä tämä on kuitenkin niin kaukana todellisuudesta, että olen itse käyttänyt prosessoritesteissä kompromissina 1080p-resoluutiota, joka on realistisempi ja samalla varsin suosittu resoluutio pelikäytössä.
 
720p testit toisella vuosituhannella on aika jännää. Vähän kuten kaupassaki mies etsi sonnia tai lehmää ja sanoin että kumpaa nyt hän hakeekaan.. Hän niin hoki että jompi kumpi niin en tiennyt, totesin vaan että niin se Jeesuski on apua tarjonnut mutta mihin? Mihin ollaan 2000 vuotta apua tarvittu, ei sitä silti ole näkyny ja eikö 2000 vuotta olisi jo aika myöhässä.. olisi ehkä vähän aikasemmin voinut ilmestyä, jos olisi tullut ilmestyäkseen. Hyvin meillä ihmisillä menee vaikka jeesus ei ole tullutkaan pelastamaan meitä.
 
720p testit toisella vuosituhannella on aika jännää. Vähän kuten kaupassaki mies etsi sonnia tai lehmää ja sanoin että kumpaa nyt hän hakeekaan.. Hän niin hoki että jompi kumpi niin en tiennyt, totesin vaan että niin se Jeesuski on apua tarjonnut mutta mihin? Mihin ollaan 2000 vuotta apua tarvittu, ei sitä silti ole näkyny ja eikö 2000 vuotta olisi jo aika myöhässä.. olisi ehkä vähän aikasemmin voinut ilmestyä, jos olisi tullut ilmestyäkseen. Hyvin meillä ihmisillä menee vaikka jeesus ei ole tullutkaan pelastamaan meitä.
Jaahaass:confused:
 
720p-resoluutiolla saadaan tosiaan minimoitua näytönohjaimen vaikutus (pullonkaula) prosessoreiden välisen suorituskyvyn vertailuun. Omasta mielestä tämä on kuitenkin niin kaukana todellisuudesta, että olen itse käyttänyt prosessoritesteissä kompromissina 1080p-resoluutiota, joka on realistisempi ja samalla varsin suosittu resoluutio pelikäytössä.

Niin siis sitä 720p testaamista on muillakin sivustoilla käytetty vain täydentämään muita testejä. Siinäkin Hardware Unboxedin revikassa, josta laitoin screenshotin ja josta tämä vääntö lähti, tehtiin testit 720, 1080, 1440 ja 2160p resoilla. Mitään haittaahan siitä ei muiden testien lisäksi ole (paitsi Ryzen-fanaatikoille aiheutuva mielipaha tietysti).
 
Silti noihin tuloksiin en luota yhtään. Mikäli ohjelma todellakin testaa prosessoria, miksi saman arkkitehtuurin prosessorilla saadaan 50% ytimien lisäyksellä yli 100% nopeushyöty? Ei taida löytyä mitään muuta tunnettua ohjelmaa jossa sama toistuisi.

Toisin sanoen, on täysin selkeät perustelut epäillä ohjelman olevan buginen, sitä ettei se kerro mitään käytännön tilanteesta tai jopa ohjelman olevan Intelin maksama mainos 8700K:ta varten.

Epäilyksesi johtuu siitä, että et tunne Dawbenchin testisetuppia. Onneksi epäilys on turha:

Dawbenchin testit ovat benchmark-tiedostoja, jotka toistetaan joko Cubasella tai Reaperilla. Käytännössä Kontakt 5 instansseja enabloidaan lisää, kunnes dropoutteja ilmenee - siinä on sitten CPU:n limiitti. Eli käytössä on ihan OIKEAT musasoftat, oikeita audioraitoja ja virtuaalisynana Native Instrumentsin Kontakt 5. Lopputulos on siten lähempänä totuutta kuin useimpien benchmarking softien anti. Cubase, Reaper ja NI Kontakt 5 ovat yleisesti käytettyjä softia.

On ihan totta, että Dawbench VI-tulos 7700K vs. 8700K vaikuttaa oudolle. Virtuaalisynien enabloinnissa CPU-kuorma ei kuitenkaan kasva lineaarisesti, koska taustalla on paljon muutakin prosessoitavaa. Lisäksi testi päättyy heti, kun yksikin ydin menee 100% kuormalle tai lähelle sitä (kuuluu dropout). 7700K tukehtuu nopeasti, koska jollekin ytimistä kertyy liikaa kuormaa. Tuo voisi selittyä sillä, että kaksi ydintä kuormittuu muusta kuin virtuaalisynakuormasta ja siten 8700K:lla on tuplasti enemmän vapaita ytimiä enabloitaville virtuaalisynille.

DSP-testissä hyöty on 50% luokkaa eli melko optimaalista siinäkin: http://www.scanproaudio.info/wp-content/uploads/2017/10/Dawbench-DSP-8700k.jpg

Ohessa testisetup vielä tarkemmin kiinnostuneille:

DAW Bench : DAW Performance Benchmarking

DAWbench VI -2017 :.
17 x Stereo Tracks of Audio

16 x Midi Tracks - Musical Content.

160 x Midi Tracks - Polyphony.

11 x Kontakt 5 - All instances with 16 multitimbral parts. 10 x instances with polyphonic parts inactive, to be enabled during playback.

Each part adding 20 notes of sustained polyphony until session is overloaded.
 
Keskustelun häirintä, turhat ja asiaankuulumattomat viestit
älä katso
Vaimoansa hän etsi, loppujen lopuksi. Lehmä ja muut lainaukset alkuun jäi hämärään. Eikä ollut edes känninen asiakas. Vaaleeta ja tummaa leipää kun hän silläkin hetkellä osti. Tietynlaiset vertauskuvat kuitenki mitä heitettiin ilmoille ennen suullisia kanssakäymisiään niin tuli ilmi mitä oikeasti meinattiin. Oli kyllä itsestäkin erikoisen ihmeellinen tapaus, olettaen ette ollut alkoholia nauttitunna. Vihjas siinä kuitenki ettei "heihin" ole luottamista jne.. tarkoittaen pettävää vaimoa. mutta olipa toisenlainen asiakas, ei heitä joka päivä tapaa.
 
2/10 asiallista, todella.
Asiallista siinä mielessä, ettei mikään ketju ansaitse keskustelun etenemistä tarkoituksella trollaavia, mutta toisaalta se oli ehkä hieman liian rajusti sanottu siinä mielessä, että ollaan kuitenkin testi-artikkelin palautekeskustelussa.

Lapselliselle "meidän punaiset prossut ovat paljon parempia kuin teidän vihreät" -ulinalle on kuitenkin ihan oikeasti pyhytetty oma ketjunsa, joten olisi kivempi jos kaikki höhötys/öyhötys suuntautuisi sinne ja voitaisiin käydä asiallisempaa keskustelua perustellun kritiikin kera muissa ketjuissa.

Virallinen Coffee Lake -keskustelu löytyy täältä:
Intel Coffee Lake (LGA1151 Z370) kellotukset & kokemukset

Ja se henkilökohtaiselle turhautumiselle suunnattu AMD vs. Intel -vänkäysketju täältä:
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
 
720p testit toisella vuosituhannella on aika jännää. Vähän kuten kaupassaki mies etsi sonnia tai lehmää ja sanoin että kumpaa nyt hän hakeekaan.. Hän niin hoki että jompi kumpi niin en tiennyt, totesin vaan että niin se Jeesuski on apua tarjonnut mutta mihin? Mihin ollaan 2000 vuotta apua tarvittu, ei sitä silti ole näkyny ja eikö 2000 vuotta olisi jo aika myöhässä.. olisi ehkä vähän aikasemmin voinut ilmestyä, jos olisi tullut ilmestyäkseen. Hyvin meillä ihmisillä menee vaikka jeesus ei ole tullutkaan pelastamaan meitä.

Josko sitten riittäisi nämä asiaan kuulumattomat viestit.
 
Dawbenchin testit ovat benchmark-tiedostoja, jotka toistetaan joko Cubasella tai Reaperilla. Käytännössä Kontakt 5 instansseja enabloidaan lisää, kunnes dropoutteja ilmenee - siinä on sitten CPU:n limiitti. Eli käytössä on ihan OIKEAT musasoftat, oikeita audioraitoja ja virtuaalisynana Native Instrumentsin Kontakt 5. Lopputulos on siten lähempänä totuutta kuin useimpien benchmarking softien anti. Cubase, Reaper ja NI Kontakt 5 ovat yleisesti käytettyjä softia.

On ihan totta, että Dawbench VI-tulos 7700K vs. 8700K vaikuttaa oudolle. Virtuaalisynien enabloinnissa CPU-kuorma ei kuitenkaan kasva lineaarisesti, koska taustalla on paljon muutakin prosessoitavaa. Lisäksi testi päättyy heti, kun yksikin ydin menee 100% kuormalle tai lähelle sitä (kuuluu dropout). 7700K tukehtuu nopeasti, koska jollekin ytimistä kertyy liikaa kuormaa. Tuo voisi selittyä sillä, että kaksi ydintä kuormittuu muusta kuin virtuaalisynakuormasta ja siten 8700K:lla on tuplasti enemmän vapaita ytimiä enabloitaville virtuaalisynille.

Siinä tapauksessa on täysin mahdollista vian löytyvän noista testiohjelmista.

Mielenkiintoinen tapa testata tuo "yksikin ydin menee 100% kuormalle ja lopetetaan". Mikäli tuosta johtuu omituiset tulokset, CPU-kuormanrajoituksessa on jotakin todella pahasti pielessä, eli sekään ei selitä tuota eroa.

Joka tapauksessa tarvitaan jokin muukin selitys kuin "no se testiohjelma nyt vaan antaa tällaiset tulokset" mikäli saman arkkitehtuurin prosessoreilla saadaan 50% lisäytimillä yli 100% nopeusetu. Se on ongelma ettei kumpikaan artikkeli mitenkään osaa selittää miksi tuollainen asia tapahtuu.
 
Oli kyllä positiivinen yllätys kun i5 2500k ja 1080ti setillä tuntus pyörivän uusimmat pelit 4k resolla ja grafiikat tapissa 60fps. Ois mielenkiintonen tosiaa nähä kuinka paljo sais lisää jos päivittelis tuohon 8700k prossuun.
 
Siinä tapauksessa on täysin mahdollista vian löytyvän noista testiohjelmista.

Mielenkiintoinen tapa testata tuo "yksikin ydin menee 100% kuormalle ja lopetetaan". Mikäli tuosta johtuu omituiset tulokset, CPU-kuormanrajoituksessa on jotakin todella pahasti pielessä, eli sekään ei selitä tuota eroa.

Joka tapauksessa tarvitaan jokin muukin selitys kuin "no se testiohjelma nyt vaan antaa tällaiset tulokset" mikäli saman arkkitehtuurin prosessoreilla saadaan 50% lisäytimillä yli 100% nopeusetu. Se on ongelma ettei kumpikaan artikkeli mitenkään osaa selittää miksi tuollainen asia tapahtuu.
No hommahan on niin yksinkertainen että jos yksikin säie ylikuormittuu niin äänessä alkaa kuulumaan artekfakteja. Ja nuo musasoftat on suunniteltu niin että jos mikä tahansa säie ylikuormittuu niin homma pysähtyyy ilmoitukseen 'buffer overload' tms.
 
Lisäksi suorituskykyyn vaikuttaa myös äänikortti, jolla on jopa suurempi merkitys kuin prossulla jos haetaan pieniä latenssiarvoja (32,64,128 samples)
 
.....
Onko vaikea hyväksyä ettei eroja ole? Jos eroja ei ole, niitä ei tarvitse keinotekoisesti hakea. Piste.
......
En keksi, millätavoin näyttiksen rajoitusten minimointi testissä on mitään kenotekoista erojen hakemista.
Kun kyseessä on se prossutesti, niin ei sillä ole, kuin se yksi ainoa päämäärä:
Asetetaan prossut paremmuusjärjestykseen eri sovellutuksissa.
 
Reaaliajassa toimivat sovellukset kuten musasoftat ja pelit hyötyvät nopeista ytimistä. Ei-reaaliajassa toimivat sovellukset kuten videoeditorit ja kääntäjät taas pystyvät hyötymään paremmin ytimien määrästä. Kuluttajan kannalta ytimen maksiminopeutta rajoittaa tiede ja ydinten määrää lompakko. Kaikilla on omat preferenssinsä, mutta tällä hetkellä konemusiikkiharrastajalle ja pelaajalle 8700K näyttäisi olevan parasta, mitä on tarjolla alle tonnilla.

Coffee lake julkaisu olisi vielä täydellisempi, jos Intel vielä kertoisi tulevan 8-ytimisen mainstream-prossun sopivan heittämällä Z370-emoon...
 
Reaaliajassa toimivat sovellukset kuten musasoftat ja pelit hyötyvät nopeista ytimistä. Ei-reaaliajassa toimivat sovellukset kuten videoeditorit ja kääntäjät taas pystyvät hyötymään paremmin ytimien määrästä. Kuluttajan kannalta ytimen maksiminopeutta rajoittaa tiede ja ydinten määrää lompakko. Kaikilla on omat preferenssinsä, mutta tällä hetkellä konemusiikkiharrastajalle ja pelaajalle 8700K näyttäisi olevan parasta, mitä on tarjolla alle tonnilla.

Coffee lake julkaisu olisi vielä täydellisempi, jos Intel vielä kertoisi tulevan 8-ytimisen mainstream-prossun sopivan heittämällä Z370-emoon...
Tähän vielä sen verran että riippuen onko tarkoitus käyttää virtuaali-instrumentteja tai monitoroida soittoa (kitara, laulu yms.) reaaliajassa vst. yms plugareitten kanssa vaiko tehdä puhtaasti miksausta jolloin audio bufferit voi laittaa suuremmalle. Ainakin tällä hetkellä intelin prossut ovat parempi vaihtoehto niille jotka tarvitsevat pieniä latenssiarvoja eli mahd. pienen viiveen sisääntulevan ja ulostulevan signaalin väilillä.
 
Eihän tuo natiiviresoluutio tähän mitenkään liity vaan se, että saadaan prossujen välille niitä eroja.

Maailma on pullollaan softia joilla sitä PROSSUN suorituskykyä voidaan mitata. Ei sitä tarvitse tehdä keinotekoisesti resoluutiolla jota kukaan ei enää ole vuosikymmeneen käyttänyt. Jos prosessoria kerta vain halutaan testata, niin jätetään sitten ne pelitestit kokonaan tekemättä jos niistä ei saada eroja aikaiseksi niillä resoilla joita oikeasti nykyisin käytetään.

Mistähän johtuu että intel on h265 pakkauksessa edellä AMD:tä vaikka ytimiä on 2 vähemmän?

Se on toi AVX2 joka Intelistä löytyy ja Ryzenista ei ja jota tuossa h265 pakkauksessa käytetään hyväksi. x264:ssa ei muistaakseni AVX2 käytetä niin siinä tulokset on erilaisia.
 
Ryzenissä on kyllä avx2 tuki ja se oikeasti hyötyy siitä sekä x264:lla että x265:lla.
 
cfl-bench-temp.png


Voisikohan tästä siis tehdä sellaisen oletuksen, että Ryzenit olisivat parempia prosessoreita esim. perus läppäreihin, kun lämmöntuotanto on pienempää ja ei pelikäytön suorituskyky myös kohdallaan?
 
cfl-bench-temp.png


Voisikohan tästä siis tehdä sellaisen oletuksen, että Ryzenit olisivat parempia prosessoreita esim. perus läppäreihin, kun lämmöntuotanto on pienempää ja ei pelikäytön suorituskyky myös kohdallaan?
Ei. Läppäreissä ei käytetä lämmönlevittäjiä ja Intel voittaa perf per watt melko selvästi.
 
Ei. Läppäreissä ei käytetä lämmönlevittäjiä ja Intel voittaa perf per watt melko selvästi.
Mistä sinä sen muuten tiedät? Yksikään AMD:n läppäreihin sopivista siruista ei ole vielä ollut Zen (eli sama kuin Ryzenissä) pohjainen, joten mitään validia dataa niistä ei pitäisi olla. Valaisetko meitä kun tunnut tietävän jotain mitä me emme?
 
Eiköhän se tarkoita sitä että ajetaan noita pakkauksia softaversiolla johon ei ole käännetty AVX2 tukea mukaan.

Missasit pointin, etkä vastannut MILLÄÄN tavalla kysymykseeni.

Se, että "AVX2 ei ole tuettu" kertoo vaan sen että AVX2sta ei käytetty, se ei kerro sitä mitä käytettiin

Oliko AVX tuettu? Oliko SSE/SSE2/SS3/SSE4/SSE4a tuettu ja mitä niistä se sitten käytti?
 
Missasit pointin, etkä vastannut MILLÄÄN tavalla kysymykseeni.

Oliko AVX tuettu? Oliko SSE/SSE2/SS3/SSE4/SSE4a tuettu ja mitä niistä se sittne käytti?

No väännetään herralle rautalangasta. Esim handbrake on ihan opensource tavaraa, voit sen käännellä itse ja confissa kerto että jätetään se AVX2 tuki nyt pois. Muut käskyt tulee mukaan ja sitten käytellään minkä softa kokee niistä jäljellä olevista parhaaksi.

Tai sitten voidaan vaikka pyöräyttää sitä handbrakea virtuaalikoneessa jossa on vastaavasti conffattu CPU näkymään niin ettei se tue AVX2 jolloin ohjelma jossa AVX2 tuki on, ei sitä käytä kun luulee että CPU ei sitä tue.

Varmaan muitakin keinoja tuohon löytyy mutta tuossa nyt pari esimerkkiä.
 
AVX2 ASM koodi disabloituna (--asm optio).
Tuolloin käyttöön jää MMX, SSE2, SSSE3, SSE4.2, AVX ja FMA3.

ok.

Mikähän tuo valintalogiikka on että mitä koodipolkua käytetään? Intelillä floateilla laskiessa AVX-koodipolku lienee selvästi SS4.2sta nopeampi mutta AMDllä samaa luokkaa.

AVX2-koodipolun hidastumisen voi ehkä selittää gather-loadien (liiallinen) käyttö; Niiden toteutus on nykyprossuilla Ryzenillä vielä hyvin hidas.

Toinen selitys voisi olla, jos tuo valintalogiikka on tehty siten että AMDllä priorisoi SSE4.2sta perus-AVXn edelle ja on sillä karvan verran nopeampi, mutta AVX2n ollessa tuettu käyttää aina sitä eikä SS4.2sta



edit:

Näköjään Intelillä well-sarjassa noiden gatherien throuputti oli luokkaa 1 käsky / (7..12 kellojaksoa) mutta Lake-sarjassa tämä parannettiin 1 käsky/(2..5 kellojaksoa) nopeuteen. Ryzen taas on tässä vielä selvästi Wellejäkin hitaampi: 1 käsky/ (9..20 kellojaksoa)

Eli löytynee selvästi tilanteita joissa intelillä Lake-sarjalla gather nopeuttaa selvästi mutta ryzenillä hidastaa selvästi.
 
Viimeksi muokattu:
ok.

Mikähän tuo valintalogiikka on että mitä koodipolkua käytetään? Intelillä floateilla laskiessa AVX-koodipolku lienee selvästi SS4.2sta nopeampi mutta AMDllä samaa luokkaa.

AVX2-koodipolun hidastumisen voi ehkä selittää gather-loadien (liiallinen) käyttö; Niiden toteutus on nykyprossuilla vielä hyvin hidas.

Toinen selitys voisi olla, jos tuo valintalogiikka on tehty siten että AMDllä priorisoi SSE4.2sta perus-AVXn edelle ja on sillä karvan verran nopeampi, mutta AVX2n ollessa tuettu käyttää aina sitä eikä SS4.2sta

Ryzenin ja Intelin prossujen välillä ei pitäisi olla mitään eroa logiikassa.
X265 valitsee käytetyt SIMD:t tuen mukaan ja tietyissä poikkeustapauksissa tunnettujen käyttäytymismallien mukaan (esim. 14h AMD prossujen SSE2 on hidas 64-bit rakenteen takia).

multicoreware / x265 / source / source / common / cpu.cpp — Bitbucket

Haswellillä ja uudemmilla Inteleillä AVX2 antaa > 20% boostin vrt. tilanteeseen jossa vain nuo aiemmin listatut jää käyttöön.
 
Ryzenin ja Intelin prossujen välillä ei pitäisi olla mitään eroa logiikassa.
X265 valitsee käytetyt SIMD:t tuen mukaan ja tietyissä poikkeustapauksissa tunnettujen käyttäytymismallien mukaan (esim. 14h AMD prossujen SSE2 on hidas 64-bit rakenteen takia).

multicoreware / x265 / source / source / common / cpu.cpp — Bitbucket

Haswellillä ja uudemmilla Inteleillä AVX2 antaa > 20% boostin vrt. tilanteeseen jossa vain nuo aiemmin listatut jää käyttöön.

Perus-AVXssä puuttuu laskeminen kokonaislukudatatyypeillä.

AVX2sta tarvitaan siihen, että saadaan 256-bittiset vektorit kokonaisluvuille, ja tämä selittää hyvin kohtalaisen suuren ostan tuosta 20% jossain videojutuissa joissa pikselidataa on paljon kokonaislukuina.

Loppu tullee sitten FMA-käskyistä.

Lake-sarjalla myös gather voi nopeuttaa , jos sitä käytetään. Well-sarjassa yleensä ei koska se gather on vielä melko hidas. (ellei se gather mahdollista jonkun sellaisen loopin rinnakkaistamista joka muuten jäisi kokonaan rinnakkaistamatta)


AMD taas ei hyödy 256-bittisistä kokonaislukuvektoreista koska sen SIMD-yksiköt on vain 128-bittiset, ja sillä on FMA jo SSE:n FMA3-laajennoksessa.


Sen sijaan tuo gather voi hidastaa AMDllä selvästi koska sen toteutus on niin hidas.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 126
Viestejä
4 470 130
Jäsenet
73 894
Uusin jäsen
sampo_af

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom