Terveyshuolet

Menet ortopedille joka kirjoittaa lähetteen kyseisen olkapään magneettikuvaan, jonka jälkeen ortopedi kertoo mikä on vikana. Tuo on se varmin ja varmaan helpoin tapa. Jos ei löydy vakuutusta tai työterveys ei magneettikuvaa kustanna, niin hintaa tuolle tulee yksityisellä jotain 500 euron luokkaa, kunhan valitsee firman, jolla on kohtuuhintainen magneettikuvaus. Tuolla tavalla kuitenkin saat varmuuden, että onko jotain hajalla vai mikä.

Voihan sinne yksityiselle niitä rahojaan lahjoitella... Jos se olkapää on parantunut hiljalleen, niin mitä sillä magneettikuvalla ja diagnoosilla hyödytään? Magneettikuva ja diagnoosi hyödyttävät jos sieltä on jotain niin rikki, ettei paranemista tapahdu ja tarvitaan kirurgi tekemään jotain korjauksia. Sellaisesta tuskin on kyse kun on hiljalleen hankaloitunut vaiva. Kuitenkin 9kk on vielä ihan ymmärrettävä paranemisaika, eikä tuo kuulosta siltä että sinne kukaan mitään kirurgista alkaisi tehdä... Eikä kannata antaa tehdäkkään.

Fysioterapiaan vain mars... jos muuten terve ihminen.
 
Jos on iso paikka hampaassa, niin kuuluuko se asiaan, ettei sillä hampaalla mielellään pure mitään todella kovaa? Tuntuu ettei uskalla purra, ettei paikka lähde. Eikä hammas tunnu niin vahvalta kuin muut hampaat.

Kaaduin joskus vähän kovemmin rullaluistimilla ja lohkesi 6 hammasta joissa nyt paikkoja, nämä kyllä kummallakin puolella niin ei oikein pysty pelkästään toisella puolella jauhamaan.
Mutta siis kysymykseen vastaten itsellä oli jonkun aikaa pelko paikkojen irtoamisista mutta hyvin noi pysynyt jo reilun vuosikymmenen.
 
Jos on iso paikka hampaassa, niin kuuluuko se asiaan, ettei sillä hampaalla mielellään pure mitään todella kovaa? Tuntuu ettei uskalla purra, ettei paikka lähde. Eikä hammas tunnu niin vahvalta kuin muut hampaat.

Antaa mennä vain.

Itselläni on pari lohjennutta hammasta korjattu vuosien varrella, ja hyvin ne on kestänyt. Kannattaa unohtaa, että siellä suussa on paikattu hammas niin sitä alkaa käyttämään normaalisti.
 
Kuulostaa aavistuksen, että paikka olisi jäänyt liian korkeaksi, ainakin minulla ne on tuntuneet oudolta ja epävarmalta purra. Hiottuna ei mitään kummallisia tuntemuksia enää.
 
Jos on iso paikka hampaassa, niin kuuluuko se asiaan, ettei sillä hampaalla mielellään pure mitään todella kovaa? Tuntuu ettei uskalla purra, ettei paikka lähde. Eikä hammas tunnu niin vahvalta kuin muut hampaat.
Mullakin tuntui aluksi siltä että paikka olisi ollut liikaa koholla. Mutta ilmeisesti se paikka itsestään kului vähän ja sitten vähän myöhemmin ei huomannut enää koko paikkaa. Lääkäri kyllä puhui jotain että hiotaan sitä paikkaa lisää jos ei ala tuntumään hyvältä.

Yksi paikka on laitettu ja ei ole onneksi muuten tarvinnut paikkailla :)
 
Jos on iso paikka hampaassa, niin kuuluuko se asiaan, ettei sillä hampaalla mielellään pure mitään todella kovaa? Tuntuu ettei uskalla purra, ettei paikka lähde. Eikä hammas tunnu niin vahvalta kuin muut hampaat.

Ei kuulu asiaan.
 
Kun sulla tulee haava niin totta kai se "tulehtuu" kun iholla olevat bakteerit pääsee kudoksiin ja verenkiertoon, MUTTA sitä varten veressä on valkosoluja jotka käy tuon tulehduksen kimppuun.
Jos edes puolitarkkoja ollaan niin tulehdus on elimistön puolustusreaktio kudosvaurioon. Infektiossa valkosolut eivät hyökkää tulehduksen vaan taudinaiheuttajien ja muun sonnan kimppuun. Joskus elimistö voi olla tulehtuneessa tilassa ilman syytä.

Tulehdusreaktio edistää valkosolujen pääsemistä verenkierrosta kudokseen turvotuksen avulla (näin pari mutkaa oikoen ilmaistuna). Tämä turvotus voi aiheuttaa kipua, koska se lisää hermoihin kohdistuvaa painetta, joten vähäinen määrä kipua kertoo vain siitä, että elimistö tekee sen, mitä sen kuuluukin tehdä.

Summa summarum: haava voi olla tulehtunut ja täysin puhdas. Siedettävä sekä ajan kanssa paraneva kipu ja turvotus on normaalia.

Infektio sen sijaan on tilanne, jossa elimistöön on päässyt taudinaiheuttajia (edellämainittujen lisäksi mm. sieniä tai loisia). Infektio voi (ja yleensä) aiheuttaa tulehduksen. Tällöin valkosolut pääsevät työhön ja esim. haava voi märkiä. Vaalea paksumpi mönjä on yleensä kuolleita valkosoluja, kirkas neste vapautuu rikkoutuneista kudoksista, ja punainen sekä sen sävyiset eritteet lienevät useimmin verisoluja. Muitakin värejä voi esiintyä riippuen taudinaiheuttajista: vihreää, ruskeaa jne.

Tulehdus ei siis välttämättä ole paha asia, jopa päinvastoin, mutta infektio on - enemmän tai vähemmän.

Ymmärrän toki, mitä tarkoitit, mutta ajattelin esittää silti huoleni termien tulehdus ja infektio sekoittumisesta puhekielessä.
 
Jos edes puolitarkkoja ollaan niin tulehdus on elimistön puolustusreaktio kudosvaurioon. Infektiossa valkosolut eivät hyökkää tulehduksen vaan taudinaiheuttajien ja muun sonnan kimppuun. Joskus elimistö voi olla tulehtuneessa tilassa ilman syytä.

Tulehdusreaktio edistää valkosolujen pääsemistä verenkierrosta kudokseen turvotuksen avulla (näin pari mutkaa oikoen ilmaistuna). Tämä turvotus voi aiheuttaa kipua, koska se lisää hermoihin kohdistuvaa painetta, joten vähäinen määrä kipua kertoo vain siitä, että elimistö tekee sen, mitä sen kuuluukin tehdä.

Summa summarum: haava voi olla tulehtunut ja täysin puhdas. Siedettävä sekä ajan kanssa paraneva kipu ja turvotus on normaalia.

Infektio sen sijaan on tilanne, jossa elimistöön on päässyt taudinaiheuttajia (edellämainittujen lisäksi mm. sieniä tai loisia). Infektio voi (ja yleensä) aiheuttaa tulehduksen. Tällöin valkosolut pääsevät työhön ja esim. haava voi märkiä. Vaalea paksumpi mönjä on yleensä kuolleita valkosoluja, kirkas neste vapautuu rikkoutuneista kudoksista, ja punainen sekä sen sävyiset eritteet lienevät useimmin verisoluja. Muitakin värejä voi esiintyä riippuen taudinaiheuttajista: vihreää, ruskeaa jne.

Tulehdus ei siis välttämättä ole paha asia, jopa päinvastoin, mutta infektio on - enemmän tai vähemmän.

Ymmärrän toki, mitä tarkoitit, mutta ajattelin esittää silti huoleni termien tulehdus ja infektio sekoittumisesta puhekielessä.

Kiitos korjauksesta...
 
Keuhkokuume napsahti. Onko mahdollista selvitä ilman antibiootteja? Yleiskunto on jo parempaan päin joten voiko siihen kehityssuuntaan yhtään luottaa? En haluaisi ottaa "turhaan" kun akuuttivaihe on jo ohitettu omin voimin.
 
Onkos io:laisilla kokemusta napatyräleikkauksesta? Sellainen on nyt muutaman vuoden ollut, pullottanut tossa navan päällä. Alkoi loppuvuodesta kipeytymään eikä pattia saanut niin helpolla painettua takaisin sisään.

Nyt leikkaus edessä keväällä, joku verkko sinne ilmeisesti laitetaan tukemaan. On vaan tullut luettua kauhukokemuksia tuosta ettei välttämättä ekaan viikkoon tehdä muutakuin maataan sängyssä. Ja toipumisaikakin huitelee siinä 3-6 vkoa että työkykyinen! Mikä siitä tekee noin vaativan vai onko vauva.fi-lisää tarinoissa? Kokemuksia?
 
Ei ole omakohtaista kokemusta tuosta leikkauksesta, mutta kirurgisella vuodeosastolle oon ollut sairaanhoitajana. Tyräleikkauksen jälkeen avustetaan liikkeelle kyllä mahdollisimman nopeasti, mielellään samana päivänä leikkauksesta. Ja tähystämällä tuo yleensä tehdään, eli kotiutuminen voinnista riippuen on mahdollista jo seuraavana päivänä. Riippuu siis siitä kuinka hyvin liikkuminen sujuu, onko kivut hallinnassa jne jne.

Saat kyllä tarkemmat ohjeet jo varmasti ennen leikkausta, mutta esim. raskaampien esineiden nostelu on kiellettyä jokusen viikon.

Nykyään miltei joka leikkauksen jälkeen pyritään saamaan potilas ylös ja liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Esim. lonkan tekonivelleikkauksessa olleetkin avustetaan vielä samana päivänä istumaan sängyn laidalle, ja seuraavana päivänä ylös sängystä.
 
Nyt leikkaus edessä keväällä, joku verkko sinne ilmeisesti laitetaan tukemaan. On vaan tullut luettua kauhukokemuksia tuosta ettei välttämättä ekaan viikkoon tehdä muutakuin maataan sängyssä. Ja toipumisaikakin huitelee siinä 3-6 vkoa että työkykyinen! Mikä siitä tekee noin vaativan vai onko vauva.fi-lisää tarinoissa? Kokemuksia?

Tyräleikkaukset tehdään joko tähystämällä tai "avona" riippuen vähän minkätyyppinen leikkaus kyseessä, potilaan toiveista ja kuka homman tekee. Itse antaisin tehdä avona, jos se noin onnistuu ihan paikallispuudutuksessa.

Tyräleikkauksessahan siis korjataan vatsanpeitteisiin syntynyt aukko, josta vatsarasva pursuaa ihon alle. Hankalimmillaan siitä aukosta voi työntyä myös sisäelimiä.

Yleensä se vatsanpeitteiden aukko suljetaan ompelemalla tyräportin kohdalle tukiverkko. Ongelma on se, että ne verkon vatsanpeitteisiin yhdistävät ompeleet joskus pettävät jollaintavoin, eivätkä ne kestä useampaan viikkoon juuri mitään rasitusta. Jos sieltä jotain pettää, niin tuloksena voi olla uusi tyrä.

Tyräleikkauksen jälkeen pidetään tyypillisesti tukivyötä muutamia viikkoja ja sängystä on opeteltava nousemaan kyljen kautta, siten ettei vatsalihakset yhtään kuormitu.
 
Kiitos nopeista vastauksista. Eli jos ymmärsin nii leikkaus itsessään on helppo, mutta verkon kiinnittymisen takia ei hirveästi liikuta?

Tutkinut lääkäri sanoi että todennäköisesti avoleikkaus paikallispuudutuksessa, reilun pikkurillin pään kokoinen aukko? hänen mielestä.
 
Kiitos nopeista vastauksista. Eli jos ymmärsin nii leikkaus itsessään on helppo, mutta verkon kiinnittymisen takia ei hirveästi liikuta?

Tutkinut lääkäri sanoi että todennäköisesti avoleikkaus paikallispuudutuksessa, reilun pikkurillin pään kokoinen aukko? hänen mielestä.

No leikkaus itsessään on sikäli haastava, että se on oikeasti käsityötä ja sen kirurgin osaaminen vaikuttaa siihen miten hyvin se verkko kestää. Noin pieni tyräaukko ei nyt tokikaan ole vaikeimmasta päästä.

Muuten toimenpide on toki helppo.
 
Mulla on napatyrä leikattu. Varsinainen toimenpide ei pitkään kestäny, mutta kaikki muu oli taattua julkisensektorin sekoilua.
Ensimmäinen kirurgi sanoi "Ei laiteta verkkoa kun oot niin nuori." Leikkaava lekuri sanoi "Laitetaan verkko kun oot niin nuori." Kaikki toimenpiteeseen osallistuvat olivat täysin amatöörejä: Rauhottavan laittamisesta ei viittitä mainita, ihmettelen vaan kun silmät alkaa vetää kuin hedelmäpelissä ja jouduin kysymään että mitäs nyt "Laitettiin rauhoittavaa". Spinaalipuudusta harjoiteltiin noin 10 pistoa kunnes haettiin oikea lääkäri. Selkä oli tästä "hieman" kipeä seuraavana päivänä. Leikkauksen aikana hoitaja nauraa kun tulee niin epäsiisti sidonta vatsan peitteisiin, sama hoitaja nauraa kun tulee niin ruma arpi "kuin olisi hymyhuulet", näitä ja muita kommenttejä oli kiva kuunnella. "Heräämössä" mun pulssi laski noin 30/min ja olo oli aika nihkee. Pulssikone huutaa, että tarttis tehdä, jotain--> hoitaja tulee vihaisena kahvihuoneesta laittamaan koneen powerin pois ja jatkaa matkaa. Yläkropan "riehunnalla" sain pulssin nousemaan aina kun se laski niin alas, että tajunta alkoi hämärtyä. Leikkaushaava tietenkin tulehtui ja siihen kasvoi noin nyrkin kokoinen mätäpaise. Arvauskeskuksen erittäin tyly lääkäri kaivoi mädät pois ILMAN puudutusta, mahtava kokemus, jota buustas lääkärin räkäinen nauru ja toteamus "otti ilmeisesti koville". Tulehdus ei lähteny tällä toimenpiteellä eikä antibiooteilla. Uhkailtiin uudella leikkauksella, ajattelin että enemmin kuolen kuin menen takas leikeltäväksi. Kaivoin sitten itse hirveän kasan solmuista lankaa(kuuluisa verkko) uloos tulehtuneesta haavasta ja tulehdus loppui siihen. Tyrä kyllä vaivaa, mutta pakko kestää kun tietää mikä on toinen vaihtoehto.
 
Leikkauksen aikana hoitaja nauraa kun tulee niin epäsiisti sidonta varsan peitteisiin, sama hoitaja nauraa kun tulee niin ruma arpi "kuin olisi hymyhuulet", näitä ja muita kommenttejä oli kiva kuunnella.

Hehe samaa sarjaa ku joskus gynekologi lipsauttanut toosaa kasaan ommeltuaan ja lopputulosta tarkastellessaan, että kyllä on puoliso onnellinen... Ai saakeli, eiks se ollukkaan unessa.
 
Mulla on napatyrä leikattu. Varsinainen toimenpide ei pitkään kestäny, mutta kaikki muu oli taattua julkisensektorin sekoilua.

Onneksi itse yksityisen kautta. Eipä se mikää tae paremmasta ole mutta silti.

No leikkaus itsessään on sikäli haastava, että se on oikeasti käsityötä ja sen kirurgin osaaminen vaikuttaa siihen miten hyvin se verkko kestää. Noin pieni tyräaukko ei nyt tokikaan ole vaikeimmasta päästä.

Muuten toimenpide on toki helppo.

No eiköhän tästä selviä. Nykyään kunnon ponnistelu töissä tai urheilussa kipeyttää tyrän ja sen takaisin painelu ei onnistu niin helposti että eiköhän leikkaus elämänlaatua paranna.
 
Onneksi itse yksityisen kautta. Eipä se mikää tae paremmasta ole mutta silti.

Lähtökohtaisesti yksityisellä leikkaa samat lääkärit kuin julkisella. Ne jotka leikkaa vain yksityisellä tekevät hyvin suppeasti vain tiettyjä toimenpiteitä, eikä niitä ole kuin parissa isoimmassa kaupungissa. Missään ei ainakaan tiettävästi ole vielä sellaista yksityislääkäri koulua.
 
Lähtökohtaisesti yksityisellä leikkaa samat lääkärit kuin julkisella. Ne jotka leikkaa vain yksityisellä tekevät hyvin suppeasti vain tiettyjä toimenpiteitä, eikä niitä ole kuin parissa isoimmassa kaupungissa. Missään ei ainakaan tiettävästi ole vielä sellaista yksityislääkäri koulua.

Tiedetään. Mutta yksityisellä harvemmin kaikenlaisia töhöjä tapaa, toisin kuin julkisella. Tämä nyt on minun mielipiteeni, ehkä minulle on osunut vaan hyvällä tuurilla hyvät lääkärit.
 
Lähtökohtaisesti yksityisellä leikkaa samat lääkärit kuin julkisella. Ne jotka leikkaa vain yksityisellä tekevät hyvin suppeasti vain tiettyjä toimenpiteitä, eikä niitä ole kuin parissa isoimmassa kaupungissa. Missään ei ainakaan tiettävästi ole vielä sellaista yksityislääkäri koulua.

Yksityisellä vissiin on jotain vastuuta omista tekemisistään, kun julkisella puolella mennään vaan piiloon byrokratian taakse. Plus yksityiset tekee rahaa ja haluavat varmasti potilaan, joka puheillaan tai teoillaan saa lisää ihmisiä antamaan rahojaan. Emmä muuten mistään mitään tiedä, mutta yksityisellä kun käy, niin ei ole sellaista fiilistä et ois kusetettu.
 
Yksityisellä vissiin on jotain vastuuta omista tekemisistään, kun julkisella puolella mennään vaan piiloon byrokratian taakse. Plus yksityiset tekee rahaa ja haluavat varmasti potilaan, joka puheillaan tai teoillaan saa lisää ihmisiä antamaan rahojaan. Emmä muuten mistään mitään tiedä, mutta yksityisellä kun käy, niin ei ole sellaista fiilistä et ois kusetettu.
Toisaalta yksityisellä on se maine, joka jos menee niin ollaan lirissä... Mitä ollaan valmiita tekemään sen maineen suojelemiseksi.
Julkisella hoitajia ei sen kirurgin maine kiinnosta jos jotain menee pieleen, mahdollisuudet piilotella selvää kämmiä on vaikeammat.
 
Arvauskeskuksen erittäin tyly lääkäri kaivoi mädät pois ILMAN puudutusta, mahtava kokemus, jota buustas lääkärin räkäinen nauru ja toteamus "otti ilmeisesti koville".

Oisit tuossa tilanteessa vetänyt lääkäriä kovaa ja kunnolla nyrkillä päähän...
 
Suurinpiirtein joulusta asti on ollut enemmän tai vähemmän säännölisesti nivunen kipeä oikealta puolelta. Minulla oli kivun alkamisen aikaan myös kuumetta ja flunssaa. No, kuume meni parissa päivässä ohi, mutta nivuskivut ovat pysyneet. Hiihtämässä olen käynyt aika paljon, voi siitäkin mahdollisesti johtua, mutta aiemmin ei kuntoilu ole mitään nivuskipuja aiheuttanut.

Tämän lisäksi on nyt viikon ollut iltapäivisin ja iltaisin jatkuva nälän tunne, vaikka olen syönyt ihan normaalisti. Mahavaivoja ollut pari päivää, maha näyttää olevan vähän turvoksissa ja painokin näytti vaa'alla yllättävän korkealta. Paino painoindeksilaskurin mukaan normaalin painon ylärajalla. Ruokailutapoja en siis ole ainakaan tieotoisesti mitenkään muuttanut. Mistä mahtaa johtua?

Lääkärille olen menossa heti kun pääsee.
 
Ei hitto. Tässä on ollut nyt enemmän tai vähemmän flunssainen useampi kuukausi. Eilen tuntui että, wau, tältäkö tuntuu olla terve - ja taas tuntuu flunssaiselta. Ja issias vaivannut jo yli kuukauden, juuri sen verran vähän ettei viitti lääkärille, mutta. No joo kunto suorkea, ylipainoa ja kaikki arvot arvaten korkealla. Ja yövuorot päällä. Välillä tuntuu ettei ihan hengissä taida selvitä tästä elämästä.
 
Keuhkokuume napsahti. Onko mahdollista selvitä ilman antibiootteja? Yleiskunto on jo parempaan päin joten voiko siihen kehityssuuntaan yhtään luottaa? En haluaisi ottaa "turhaan" kun akuuttivaihe on jo ohitettu omin voimin.
No keuhkokuume voi olla myös viruskeuhkokuume. Jos on bakteeriperäinen (kuten yleensä, jos tuolla nimellä on tautia kutsuttu), niin onhan niistä joku joskus ilmankin hoitoa selvinnyt. Todennäköisesti ei kuitenkaan kannattaisi arpoa...
 
No keuhkokuume voi olla myös viruskeuhkokuume. Jos on bakteeriperäinen (kuten yleensä, jos tuolla nimellä on tautia kutsuttu), niin onhan niistä joku joskus ilmankin hoitoa selvinnyt. Todennäköisesti ei kuitenkaan kannattaisi arpoa...
Joo, päädyin nappeihin. Bakteeriperäinen oli eikä ihan lievimmästä päästä. Vasemmasta keuhkosta puolet kokonaan pois käytöstä. Vieläkään ei saa syvään henkeä, mutta yleisolo on parempi. Öisin ei saa nukuttua kun tulee kovia yskäkohtauksia. Olen nyt nukkunut lauantaista lähtien saunaosaston lattialla niin toivottavasti ei muuhun perheeseen tarttuisi. Ehkä tällä kertaa antibiootit oli paikallaan. :)
 
Mä sain tuossa kolmisen viikkoa sitten pitkästä aikaa vahvan antibioottikuurin. No hiuspohjan punotus lähti, mutta ilmeisen virusperäinen on ollut muut tauti... ja sen jälkeen kaikenlaista muuta sitten.
 
Suurinpiirtein joulusta asti on ollut enemmän tai vähemmän säännölisesti nivunen kipeä oikealta puolelta. Minulla oli kivun alkamisen aikaan myös kuumetta ja flunssaa. No, kuume meni parissa päivässä ohi, mutta nivuskivut ovat pysyneet. Hiihtämässä olen käynyt aika paljon, voi siitäkin mahdollisesti johtua, mutta aiemmin ei kuntoilu ole mitään nivuskipuja aiheuttanut.

Tämän lisäksi on nyt viikon ollut iltapäivisin ja iltaisin jatkuva nälän tunne, vaikka olen syönyt ihan normaalisti. Mahavaivoja ollut pari päivää, maha näyttää olevan vähän turvoksissa ja painokin näytti vaa'alla yllättävän korkealta. Paino painoindeksilaskurin mukaan normaalin painon ylärajalla. Ruokailutapoja en siis ole ainakaan tieotoisesti mitenkään muuttanut. Mistä mahtaa johtua?

Lääkärille olen menossa heti kun pääsee.

Tuossa lienee ihan imusolmuketulehduksesta olleen kyse. Kun vaiva on nyt pidempään vaivannut niin kannattaahan se käydä tarkastuttamassa.

Turvotukset ja tuo nälän tunne voi jostain muustakin johtua, eikä noilla ole välttämättä tekemistä keskenään.
 
Kurkku tolkuttoman kipeä vasemmalta puolelta nieltäessä. Kipu paikantuu aika tarkasti vasemmalle takapuolelle, oisko vasen nielurisa, en ole ihan varma. Kävin torstaina työterkkarilla ja huomasi ehkä alkavaa tulehdusta, otettiin samalla bakteeriviljelmänäyte mutta angiinaa ei todettu. Kipu on pysynyt/oikeastaan yltynyt parin päivän aikana. Nieleminen on todella tuskallista, kylmät juomat ja särkylääkkeet auttavat hieman mutta esim. nukkuminen hankalaa. Kipu tuntuu ainoastaan nieltäessä ja esim. haukotellessa, muut flunssan oireet kuten kuume puuttuvat/ovat hyvin lieviä. Mikähän tohon auttas, on niin pirun kipeä.
 
Kurkku tolkuttoman kipeä vasemmalta puolelta nieltäessä. Kipu paikantuu aika tarkasti vasemmalle takapuolelle, oisko vasen nielurisa, en ole ihan varma. Kävin torstaina työterkkarilla ja huomasi ehkä alkavaa tulehdusta, otettiin samalla bakteeriviljelmänäyte mutta angiinaa ei todettu. Kipu on pysynyt/oikeastaan yltynyt parin päivän aikana. Nieleminen on todella tuskallista, kylmät juomat ja särkylääkkeet auttavat hieman mutta esim. nukkuminen hankalaa. Kipu tuntuu ainoastaan nieltäessä ja esim. haukotellessa, muut flunssan oireet kuten kuume puuttuvat/ovat hyvin lieviä. Mikähän tohon auttas, on niin pirun kipeä.
  1. Mulla on ollut toi jo yli viikon. Tänäänkin saikulla. Viikolla koetin olla töissä, kiirettä riitti ja päivän lopussa kurkku huusi kipua ja korvat särkivät. Ei angiinaa täälläkin.. ja joku pala tuntuu kurkussa. Ja nukkumaan mennessä on kiva kun tuntuu että pitää niellä koko ajan -> kipua. Jonkin verran toimivaksi olen kokenut ibuprofeeni+parasetamol -yhdistelmän, yksittäin esim ibu ei vie pois kibua.
 


Virusperäisiä nuo todennäköisesti ovat, eli Buranaa ja Panadolia vuoronperään. Jos lämpö nousee tai kipu vielä pahenee, niin sitä kurkkua pitää kyllä mennä näyttämään ettei sinne paisetta ole syntynyt.
 
Tuntuu että kurkkukipu pahenee vaan. Jokainen nielaisu on niinkuin puukonisku vasempaan nielurisaan, tämän lisäksi heijastaa kovasti vasempaan korvaan myös. Mikähän helvetti tässä nyt on, mitään muita flunssan oireita ei ole. Mitkään imeskelytabletit ei auta, 800 burana + 1g panadol coctail auttaa hieman mutta lyhyt aikaisesti. Kipu tuntuu paikantuvan hyvin spesiifisen kohtaan kurkkuun vasemmalle puolelle.
 
Kurkkupaiseesta luin juuri ihania tarinoita... itselle on tullut kitalakeen paiseita. Kipulääkitys tosiaan auttaa minkä auttaa ja sitten lisää. Huomenna lääkäriin...
 
Kohta lääkäriin. Ottanut viimeksi särkylääkkeet klo 6 aamulla ja kipeys kasvaa. Tietenkin voi olla niin, että oon syönyt niin paljon ibuja nyt pitkällä aikavälillä että nää on onkin ibuprofeini-reflat :D <- hyvä tuo ikoni, samalla lailla naama vihreenä ja kauhun hymy leveä.

Lisäys: Juu tilastotieteellisesti en ole kovasti kipeä. Kovemmat särkylääkkeet toki tuli. Sain mä onneksi plakaatin millä erottaa keuhkokuumeen keuhkoputkentulehduksesta, sitten kun sen aika on.

Toimikaa lääkkeet jo, toimikaa...
 
Viimeksi muokattu:
Tänään taas heräsin aamuyöstä armottomaan kurkkukipuun. Motivene Dualia + parasetamoolia gramma naamaan. Taas mennään niin kuin ei mitään. Tietenkin vähän jännittää töihin meno, että ottaako sitä sitten toisen vaan iltavuorossa. Ja kolmas sitten yötä vasten... saako tässä nyt sitten vatsansa hajalle, toisaalta ibua on tullut syötyä sen verran urakalla että olis varmaan jo hajonnut, tai sitten hajoaa vasta nyt.
 
Tänään taas heräsin aamuyöstä armottomaan kurkkukipuun. Motivene Dualia + parasetamoolia gramma naamaan. Taas mennään niin kuin ei mitään. Tietenkin vähän jännittää töihin meno, että ottaako sitä sitten toisen vaan iltavuorossa. Ja kolmas sitten yötä vasten... saako tässä nyt sitten vatsansa hajalle, toisaalta ibua on tullut syötyä sen verran urakalla että olis varmaan jo hajonnut, tai sitten hajoaa vasta nyt.

Kuulostaa vähän kurkkupaiseen oireilta. Itselläni oli n. 5 päivää kurkku aivan järkyttävän tuntuinen joka nielaisulla. Tulehdusarvot normaalit eikä siellä muutenkaan mitään ihmeellistä näkynyt. Sitten yhtenä yönä kipu oli sitä luokkaa ettei panacod+panadol combokaan enää auttanu. Aamulla oli paise ilmestynyt nielun yläosaan ja haittasi vähän hengittämistäkin.

Siitä puhelua tutulle korva&kurkkutautien erikoislääkärille, joka sattui olemaan päivystymässäkin vielä. Kommentti ennen operaatiota oli, että voi tämän puuduttaa, mutta ei se mitään auta. Siinä sitten hoitaja piti päätä paikallaan, kun lääkäri ensin viilsi paiseen auki ja sitten jollain pihtien tapaisella kaiveli tyhjäksi. Tuntui melko mieltäylentävältä, mutta positiivisena asiana tuon jälkeen ei tuntunut enää mitään kurkussa.
Kokemuksena ihan kiva.
 
Juu, valitettavasti kävin työterveydessä, joten kurkkupaisetta ei ole kun suu aukee ja pää kääntyy. *huoh*.

Tuntuu vähän samalta kun ammoin oli perskaatumsesta tullu paise häntäluun alle, joka paisutteli lähinnä sisäänpäin useamman päivän, johon ei auttanut lopulta muu kun nirhiä se itse auki kun terkkari ei halunnut liata käsiään (lyhyesti sanottuna).

Käypähoitosuosituksessa pitäisi olla viittaus tähän raamatulliseen lauseeseen, että:

"Puhkaise ajoksesi itse" ;)
 
Mitähän hittoo... Minulla on polvi särkenyt miedosti noin kuukauden ajan, pitää yöllä pitää tyynyä alla jne. Taustalla varmaankin lukuisat polven vammat joita nuorempana tuli kamppailulajeista - lopetinkin niiden harrastamisen sen takia, että ehkä parempi olla enää riskeerammatta kun on aika pitkälle kivuton ja sitten joidenkin kovista kroonisista kivuista vammojen jälkeen saa lukea...

Noniinno siis koska ei ole parantunut itsestään niin ajattelin, että ehkä siellä voisi olla tulehdus, että tulehduskipulääkekuuri voisi auttaa. Lääkäri kirjoitti kahden viikon kuuri Arcoxia 120mg:tä + parasetamolia vielä kaiken lisäksi päälle. Nyt lueskelin pakkausselostetta ja googlailin, niin eikös tuo 120mg annos on ihan älyttömän suuri ja tarkoitettu koviin kroonisiin kipuihin? Ja parasetamolia kanssa...? Lisäksi Arcoxia näyttäis ottavan mm. maksan päälle ja pakkausselosteessa mainitaan, että etenkään tuollaisa 120 mg annoksia ei saa käyttää, jos on ollut maksan kanssa lieviäkin ongelmia. No mullahan on ollut (rasvamaksa ja kohonneet arvot, homma tuli kyllä kuntoon elintapamuutoksilla eli sokeri pois ruokavaliosta ja painoa -30kg) ja lääkäri tietää kyllä sen. Ja parasetamolihan ottaa kanssa maksan päälle, niin että vielä molempia yhtäaikaa.

Vaikken olekaan lääkäri, niin alkaa tulemaan vähän sellaiset fiilikset, että tää kombo ei ole kyllä nyt ihan asiallinen ottaen huomioon että kivut ovat varsin lievät ja sitten tuo maksahomma. Mietin että ottaisin vain tuota Arcoxia ja pistäisin tabletit puoliksi tai jopa neljäsosaan. Mutta sitten taas mitä hittoo miks, eikös buranakuuri nyt ois ihan kelpo ratkaisu kun puhutaan lievistä kivuista?

Muuten antaisin koko homman olla ja ajan parantaa(?), mutta isällä alkoi syöpä polvesta vastavilla oireilla, niin ei hirvittävän pitkään huvittaisi katsella ja kuulostella... Jos ei ois noita vanhoja polvivammoja taustalla, niin oisin vaatinut päästä röntgeniin...
 
Tietysti kannattaa aloittaa pienemmällä annoksella jos kipu lievää ja nostaa lääkärin määräämälle tasolle jos ei auta. Lääkäreillä tuntuu olevan tapana että kolmiolääkkeet tai päihdyttävät lääkkeet aloitetaan pienimmällä mahdollisella annoksella ja vastahakoisesti nostetaan jos edes nostetaan. Sen sijaan tulehduskipulääkkeet ja panadol pamautetaan kerralla maksimiannokselle. Hieman outoa toimintaa, kun eikös noissa tulehduskipulääkkeissä ole jonkin verran riskiä aivohalvauksille tai sydänkohtauksille ainakin pidemmässä käytössä?
 
Saati että tulehduskipulääkkeistä menee myös vatsa. Joten reseptiin mukaan myös vatsansuojalääke varmuudeksi, jos kauemmin käyttää.
 
Mitähän hittoo... Minulla on polvi särkenyt miedosti noin kuukauden ajan, pitää yöllä pitää tyynyä alla jne. Taustalla varmaankin lukuisat polven vammat joita nuorempana tuli kamppailulajeista - lopetinkin niiden harrastamisen sen takia, että ehkä parempi olla enää riskeerammatta kun on aika pitkälle kivuton ja sitten joidenkin kovista kroonisista kivuista vammojen jälkeen saa lukea...

Noniinno siis koska ei ole parantunut itsestään niin ajattelin, että ehkä siellä voisi olla tulehdus, että tulehduskipulääkekuuri voisi auttaa. Lääkäri kirjoitti kahden viikon kuuri Arcoxia 120mg:tä + parasetamolia vielä kaiken lisäksi päälle. Nyt lueskelin pakkausselostetta ja googlailin, niin eikös tuo 120mg annos on ihan älyttömän suuri ja tarkoitettu koviin kroonisiin kipuihin? Ja parasetamolia kanssa...? Lisäksi Arcoxia näyttäis ottavan mm. maksan päälle ja pakkausselosteessa mainitaan, että etenkään tuollaisa 120 mg annoksia ei saa käyttää, jos on ollut maksan kanssa lieviäkin ongelmia. No mullahan on ollut (rasvamaksa ja kohonneet arvot, homma tuli kyllä kuntoon elintapamuutoksilla eli sokeri pois ruokavaliosta ja painoa -30kg) ja lääkäri tietää kyllä sen. Ja parasetamolihan ottaa kanssa maksan päälle, niin että vielä molempia yhtäaikaa.

Vaikken olekaan lääkäri, niin alkaa tulemaan vähän sellaiset fiilikset, että tää kombo ei ole kyllä nyt ihan asiallinen ottaen huomioon että kivut ovat varsin lievät ja sitten tuo maksahomma. Mietin että ottaisin vain tuota Arcoxia ja pistäisin tabletit puoliksi tai jopa neljäsosaan. Mutta sitten taas mitä hittoo miks, eikös buranakuuri nyt ois ihan kelpo ratkaisu kun puhutaan lievistä kivuista?

Muuten antaisin koko homman olla ja ajan parantaa(?), mutta isällä alkoi syöpä polvesta vastavilla oireilla, niin ei hirvittävän pitkään huvittaisi katsella ja kuulostella... Jos ei ois noita vanhoja polvivammoja taustalla, niin oisin vaatinut päästä röntgeniin...

Mahtaakohan noista särkylääkkeistä olla mitään apua noinkin pitkään jatkuneessa vaivassa. Saati että ne siellä jotain korjaisi mikä ei muuten korjautuisi. Lääkärithän noita aina laittaa selvittämättä vaivan syytä. Oma polvi särki ja oli kipeä puoli vuotta, magneetti ja röntgen puhtaat. Kahden ortopedin mukaan todella terveen tuntuinen polvi, toinen epäili polvilumpion kondromalasiaa, toinen plicavaivaa ja fysioterapeutit patellajänteen ylirasituksena. Särkylääkkeet eivät auttaneet kuin vähän sen viikon ajan kun pahin kipu oli päällä, muuten ihan turhaa enkä niitä sitten enää ottanutkaan. Pitkän kuntoutuksen (lihaskuntoharjoitteet ja kuntopyöräily) myötä kipu on nyt aikalailla poissa vuoden jälkeen.
 
Ton polven kanssa ja lääkityksessä lienee se ajatus että se polvi saisi liikuntaa kun sitä ei suotta varo ja näin lihaksisto vetristyisi.
 
Kahden ortopedin mukaan todella terveen tuntuinen polvi, toinen epäili polvilumpion kondromalasiaa, toinen plicavaivaa ja fysioterapeutit patellajänteen ylirasituksena. Särkylääkkeet eivät auttaneet kuin vähän sen viikon ajan kun pahin kipu oli päällä, muuten ihan turhaa enkä niitä sitten enää ottanutkaan. Pitkän kuntoutuksen (lihaskuntoharjoitteet ja kuntopyöräily) myötä kipu on nyt aikalailla poissa vuoden jälkeen.

Joo noista aiemmista vammoista otettiin joskus magneettikuva, on jotain rustovammoja, plicaa ja iso kasa muita pikkuvikoja. Sanoi ortopedi että ei leikkaisi, ei välttämättä mene yhtään paremmaksi leikkauksella. Sen jälkeen ei ole ollut mitään vaivoja, ennen kuin nyt. Voipi olla tuota liikunnan puutetta eli lihaksiston heikkoutta, kun tullut jänähdettyä vähän turhan pahasti sohvalle kotona.

Ton polven kanssa ja lääkityksessä lienee se ajatus että se polvi saisi liikuntaa kun sitä ei suotta varo ja näin lihaksisto vetristyisi.

Voi kun olisi lääkäri kirjoittanut reseptiin liikuntaa. En minä lääkkeitä kaipaa särkyyn, hyvin pystyy liikumaan jos se on oikea lääke, eikä tarvitse arastella. Itse ajattelin, että jos siellä on joku tulehdus niin vois lääkkeet auttaa rauhoittamaan sen.

No eipä mitään, mä jatkan tätä muutenkin alkanutta liikuntaharrastusta. Talossa kävi vierailevana tähtenä erittäin liikunnallinen koira, joka pakotti ulos neljä kertaa päivässä ja vaikka se lähtikin nyt pois, niin jatkoinkin lenkkeilyä siitä huolimatta.

Thanks kaikille!
 
Tässä nyt ollu melkein 6-7vk jonkunlaisia vatsavaivoja. Labrassa käyty ja veriarvot todella hyvät. Mikään ei viittaa mihinkään bakteeriin tai suoliston tulehdukseen. Oireena on poltetta ruokatorven ja mahalaukun liitoskohdassa sekä vatsakipua ajoittain. Somacia aluksi sain 4vk kuurin eikä auttanut. Nexiumia melkein 3vk syöty ja vähän hellittänyt vatsakipu. Toisinaan se palaa, mutta voi johtua jostain ruoastakin. Kesäkuulle vasta ajoittuu tähystys niin selviää lisää sitten.

Lääkäri puhui, että voi olla ruokatorvessa jonkunlainen tulehdus ja parannus vaihtelee 6vk - 12vk välillä ja Nexiumia varattu sille ajalle. Onko muilla tullut vastaavaa "tautia"? Kyse ei ole refluksista, koska mitään ei nouse vatsasta ruokatorveen (ei ruokaa, ei nestettä).
 
Joo noista aiemmista vammoista otettiin joskus magneettikuva, on jotain rustovammoja, plicaa ja iso kasa muita pikkuvikoja. Sanoi ortopedi että ei leikkaisi, ei välttämättä mene yhtään paremmaksi leikkauksella. Sen jälkeen ei ole ollut mitään vaivoja, ennen kuin nyt. Voipi olla tuota liikunnan puutetta eli lihaksiston heikkoutta, kun tullut jänähdettyä vähän turhan pahasti sohvalle kotona.



Voi kun olisi lääkäri kirjoittanut reseptiin liikuntaa. En minä lääkkeitä kaipaa särkyyn, hyvin pystyy liikumaan jos se on oikea lääke, eikä tarvitse arastella. Itse ajattelin, että jos siellä on joku tulehdus niin vois lääkkeet auttaa rauhoittamaan sen.

No eipä mitään, mä jatkan tätä muutenkin alkanutta liikuntaharrastusta. Talossa kävi vierailevana tähtenä erittäin liikunnallinen koira, joka pakotti ulos neljä kertaa päivässä ja vaikka se lähtikin nyt pois, niin jatkoinkin lenkkeilyä siitä huolimatta.

Thanks kaikille!

Joo eipä sitä ihan pikkuvaivojen vuoksi kannata leikellä alkaa. Toki jos se enemmän huolestuttaa niin voihan siitä uudet kuvat ottaa, mutta muuten omasta kokemuksesta voisin suositella asiansa osaavaa fysioterapeuttia jos sulla ei siellä nyt lihakset pelaa kuten pitäisi. Sitä hyvää fysioterapeuttia ei ole kyllä välttämättä helppo löytää.

Polvivaivat on kyllä sitkeitä vaikka mitään näkyvää ei olisikaan, oma resepti tosiaan oli kotitreeni, venyttely/lihashuolto ja aika.
 
Mikähän helvetti selän akneen auttaisi.

Ollut viimeiset 10+ vuotta enemmän tai vähemmän nyppylöillä yläselän tienoilta ja välillä tuntuu, että nyt laantuu, mutta sitten puskee taas aina jostain uutta punoittavaa näppylää. Tuntuu, että ei oikein ruokavalioon edes peilaannu ja parhaimmillaan tuo selän iho on kesäisin, kun saa vähän aurinkoakin sille näytettyä mahdollisuuksien mukaan.

Mitään varsinaisia lääkkeitä en ole vielä kokeillut ja hygienian pitäisi olla ihan hyvällä tasolla.
 
Mikähän helvetti selän akneen auttaisi.

Ollut viimeiset 10+ vuotta enemmän tai vähemmän nyppylöillä yläselän tienoilta ja välillä tuntuu, että nyt laantuu, mutta sitten puskee taas aina jostain uutta punoittavaa näppylää. Tuntuu, että ei oikein ruokavalioon edes peilaannu ja parhaimmillaan tuo selän iho on kesäisin, kun saa vähän aurinkoakin sille näytettyä mahdollisuuksien mukaan.

Mitään varsinaisia lääkkeitä en ole vielä kokeillut ja hygienian pitäisi olla ihan hyvällä tasolla.
Isotretinoiinikuuri on ainoa mikä akneen kunnolla auttaa. Ihotautilääkärille siis aikaa varaamaan.
 
Isotretinoiini on se tehokkain. Haittavaikutukset on harvinaisia, mutta potentiaalisesti tosi ikäviä. Itse ainakin mielummin kokeilisin avitcid / differin voiteita tai tetralysal antibioottikuuria ennen isotretinoiinihoitoa. Parhaan avun saa ihotautilääkäriltä mutta alkuun pääsee ihan hyvin yleislääkärilläkin. Jos olet superläski se sekoittaa hormonitoimintaa ja voi aiheuttaa aknea.
 
Tässä nyt ollu melkein 6-7vk jonkunlaisia vatsavaivoja. Labrassa käyty ja veriarvot todella hyvät. Mikään ei viittaa mihinkään bakteeriin tai suoliston tulehdukseen. Oireena on poltetta ruokatorven ja mahalaukun liitoskohdassa sekä vatsakipua ajoittain. Somacia aluksi sain 4vk kuurin eikä auttanut. Nexiumia melkein 3vk syöty ja vähän hellittänyt vatsakipu. Toisinaan se palaa, mutta voi johtua jostain ruoastakin. Kesäkuulle vasta ajoittuu tähystys niin selviää lisää sitten.

Lääkäri puhui, että voi olla ruokatorvessa jonkunlainen tulehdus ja parannus vaihtelee 6vk - 12vk välillä ja Nexiumia varattu sille ajalle. Onko muilla tullut vastaavaa "tautia"? Kyse ei ole refluksista, koska mitään ei nouse vatsasta ruokatorveen (ei ruokaa, ei nestettä).

Stressi? Itsellä pitkittynyt stressitila sai aikaan mm. näppylöitä ja suoliston huonoa toimintaa. Tähän auttoi työtehtävien totaalinen vaihto ja se, ettei tehnyt yksin kolmen tyypin hommia.
 
Stressi? Itsellä pitkittynyt stressitila sai aikaan mm. näppylöitä ja suoliston huonoa toimintaa. Tähän auttoi työtehtävien totaalinen vaihto ja se, ettei tehnyt yksin kolmen tyypin hommia.

Sehän se voi olla. Tuntuu vain, että ei paljoa työonpuolesta sitä ole. Siinä tapauksessa voisi olla piilostressiä? Luulisi kai, että olisi ennestään ollut kun enemmän aikaisemmin on asioita töiden puolesta miettinyt :s Noh, aika näyttää. Käydään sitten yksityisellä tähystyksessä jossei tästä mitään ala tulemaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 328
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom