- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Pääkirjoitus: Tiedustelulaki kiireellisenä voimaan – terrori-isku ei odota eduskunnan politikointia
Pääkirjoitus: Tiedustelulaki kiireellisenä voimaan – terrori-isku ei odota eduskunnan politikointia
Pariisi suri terrori-iskun uhreja marraskuussa 2015. (KUVA: Tuomas Selänne)
Julkaistu: 25.1. 20:00
PÄÄKIRJOITUS
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus antoi eilen siviili- ja sotilastiedustelua sekä niiden valvontaa koskevat lakiesityksensä eduskunnalle.
Hallitus suosittelee tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin, siksi laki vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen. Jos lakipakettia ei julisteta kiireelliseksi, lopullisen päätöksen tekee seuraava eduskunta.
Hallituksen mielestä tiedustelulait parantaisivat suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Lain päälinjat ovat esityksessä ennallaan. Eduskunnan pohdinnan pääpaino onkin lain kiireellisyydessä. Pitääkö pykälien kanssa kiirehtiä vai voidaanko odottaa seuraavien keväällä 2019 pidettävien eduskuntavaalien yli?
Avainasemassa on oppositiopuolue Sdp. Puolueessa on kiireellisyyden kannattajia ja vastustajia.
Vasemmistopuolueissa arveluttaa kansalaisten yksilönsuoja: saavatko viranomaiset nyt liian suuret valtuudet vaikkapa tietoliikenteen seurantaan? Viranomaisten valvontaa aiotaan kuitenkin kehittää perustamalla tiedusteluvaltuutetun virka ja parlamentaarinen tiedusteluvalvontavaliokunta eduskuntaan.
Sisäministeri Paula Risikko (kok) totesi eilen, että päivänkin odottaminen lakien kanssa on liikaa. Kiireellisenä tiedustelulait olisivat voimassa 2018 loppupuolella, muuten vasta vuoden 2020 alusta. Päätöksen tekeminen olisi helppoa, jos kansainvälinen terrorismi toimisi Suomen eduskunnan aikarajojen puitteissa. Näin ei kuitenkaan ole. Raaka, viattomiin sivullisiin kohdistuva terrorismi Pariisissa, Lontoossa, Brysselissä, Berliinissä ja Tukholmassa avasi Euroopan silmät.
Verinen terrorismi tuli osaksi eurooppalaista elinympäristöä. Tiedustelusta ja varautumisesta riippuu, onko terrorismi tullut jäädäkseen vai voidaanko se kitkeä juurineen kansainvälisellä yhteistyöllä.
Tiedustelussa ja terrorismisolujen paljastamisessa on oleellista se, että tietoja voidaan vaihtaa. Juuri tässä on Suomen nykyisen lainsäädännön ongelmat. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää, että me saamme tietoja, mutta jotta tietoja saadaan, Suomella täytyy olla vastavuoroisesti tietoa, jota jakaa muille. Karmein esimerkki on vuodelta 2013: Suomi sai tietää ulkoministeriöön kohdistuneesta verkkovakoilusta ulkomailta. Onneksi edes sieltä.
Poliitikkojen tehtävänä on taata kansalaistensa turvallisuus. Siksi tiedustelulain viivyttäminen eduskunnassa mahtuu huonosti tähän ajatteluun. Onko kansalaisten turvallisuus paikka tehdä oppositiopolitiikkaa? Sitä kannattaa kansanedustajien harkita tarkkaan. Elokuun puukotusisku Turussa lopetti kansalaisten lintukotoajattelun. Toivottavasti näin tapahtui myös kansanedustajien keskuudessa. Ilman opposition kansanedustajien tukea hallituksen esityksen voimaantulo lykkääntyy.
Se on vaarallista peliä.
Täytyy muistaa, että Suomi on mukana Isis-järjestön vastaisessa taistelussa Irakissa kouluttamalla kurditaistelijoita. Isis on lyöty, mutta sieltä palaavat taistelijat eivät.
Kuka ottaa vastuun, jos lain voimaantulon odotteluaikana tapahtuu terrori-isku, joka olisi voitu estää tehokkaammalla tiedustelulla. Yksi asia on varmaa: iskun jälkeen alkaa mökä, jossa ihmetellään, miksi tiedustelulait jäivät lepäämään vaalien yli.
IS
Pariisi suri terrori-iskun uhreja marraskuussa 2015. (KUVA: Tuomas Selänne)
Julkaistu: 25.1. 20:00
PÄÄKIRJOITUS
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus antoi eilen siviili- ja sotilastiedustelua sekä niiden valvontaa koskevat lakiesityksensä eduskunnalle.
Hallitus suosittelee tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin, siksi laki vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen. Jos lakipakettia ei julisteta kiireelliseksi, lopullisen päätöksen tekee seuraava eduskunta.
Hallituksen mielestä tiedustelulait parantaisivat suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Lain päälinjat ovat esityksessä ennallaan. Eduskunnan pohdinnan pääpaino onkin lain kiireellisyydessä. Pitääkö pykälien kanssa kiirehtiä vai voidaanko odottaa seuraavien keväällä 2019 pidettävien eduskuntavaalien yli?
Avainasemassa on oppositiopuolue Sdp. Puolueessa on kiireellisyyden kannattajia ja vastustajia.
Vasemmistopuolueissa arveluttaa kansalaisten yksilönsuoja: saavatko viranomaiset nyt liian suuret valtuudet vaikkapa tietoliikenteen seurantaan? Viranomaisten valvontaa aiotaan kuitenkin kehittää perustamalla tiedusteluvaltuutetun virka ja parlamentaarinen tiedusteluvalvontavaliokunta eduskuntaan.
Sisäministeri Paula Risikko (kok) totesi eilen, että päivänkin odottaminen lakien kanssa on liikaa. Kiireellisenä tiedustelulait olisivat voimassa 2018 loppupuolella, muuten vasta vuoden 2020 alusta. Päätöksen tekeminen olisi helppoa, jos kansainvälinen terrorismi toimisi Suomen eduskunnan aikarajojen puitteissa. Näin ei kuitenkaan ole. Raaka, viattomiin sivullisiin kohdistuva terrorismi Pariisissa, Lontoossa, Brysselissä, Berliinissä ja Tukholmassa avasi Euroopan silmät.
Verinen terrorismi tuli osaksi eurooppalaista elinympäristöä. Tiedustelusta ja varautumisesta riippuu, onko terrorismi tullut jäädäkseen vai voidaanko se kitkeä juurineen kansainvälisellä yhteistyöllä.
Tiedustelussa ja terrorismisolujen paljastamisessa on oleellista se, että tietoja voidaan vaihtaa. Juuri tässä on Suomen nykyisen lainsäädännön ongelmat. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää, että me saamme tietoja, mutta jotta tietoja saadaan, Suomella täytyy olla vastavuoroisesti tietoa, jota jakaa muille. Karmein esimerkki on vuodelta 2013: Suomi sai tietää ulkoministeriöön kohdistuneesta verkkovakoilusta ulkomailta. Onneksi edes sieltä.
Poliitikkojen tehtävänä on taata kansalaistensa turvallisuus. Siksi tiedustelulain viivyttäminen eduskunnassa mahtuu huonosti tähän ajatteluun. Onko kansalaisten turvallisuus paikka tehdä oppositiopolitiikkaa? Sitä kannattaa kansanedustajien harkita tarkkaan. Elokuun puukotusisku Turussa lopetti kansalaisten lintukotoajattelun. Toivottavasti näin tapahtui myös kansanedustajien keskuudessa. Ilman opposition kansanedustajien tukea hallituksen esityksen voimaantulo lykkääntyy.
Se on vaarallista peliä.
Täytyy muistaa, että Suomi on mukana Isis-järjestön vastaisessa taistelussa Irakissa kouluttamalla kurditaistelijoita. Isis on lyöty, mutta sieltä palaavat taistelijat eivät.
Kuka ottaa vastuun, jos lain voimaantulon odotteluaikana tapahtuu terrori-isku, joka olisi voitu estää tehokkaammalla tiedustelulla. Yksi asia on varmaa: iskun jälkeen alkaa mökä, jossa ihmetellään, miksi tiedustelulait jäivät lepäämään vaalien yli.
IS