Teräksiset paistinpannut (ruostumaton, hiiliteräs, valurauta)

[Gespard]

Minimoimalla kontaktiajan. Joskus itsekin jättänyt pannun pesemättä tomaateista käytön jälkeen ja kyllä tuli laikkuja. Mut jos se on siinä alle puoli tuntia niin pitäisi kestää.

 

[Paskisti]

Itse olen vältellyt tomaattikastikkeiden tekemistä hiiliteräspannuilla. Tuntuu, että se poltettu rasvakerros lähtee kävekemään ja saa tehdä useamman uuden polton, ennen kun on taas hyvä. Tykkään kyllä haudutella kastikkeita aina aika lailla, että johtuuko siitten siitä, mutta kiinnostaa kyllä, että miten olet saanut pinnan pysymään jos olet happamia kastikkeita teräspannuilla kerta tehnyt?

Ei se pysykään, mutta kun en kasvattele kerroksia niin ei siitä mitään palasiakaan irtoa. Laikukas pannu muttei tunnu käteen mitään. Käyttöönhän nuo pannut on eikä näyttöön niin ihan yks lysti miltä näyttää, kun toimii kuitenkin.

 

[Leterface]

Aina ihmetyttää suunnattomasti tuo lähes kaikkien pakonomainen tarve alkaa roplata paistettavaa välittömästi. Sääntö numero uno on, että läski lyödään pannuun, kuumaan pannuun ja a) määrä ei saa olla liian iso, b) läskiin ei kosketa ensimmäiseen viiteen minuuttiin ja silloinkin harkiten. Paistamisen idea on paistopinta.

Jauhetun lihan kanssa olen varovaisesti eri mieltä. Itse en koe millyttäväksi jos jauheliha on kovaa monissa ruoissa missä jauhelihaa. Täysin eri asia on pihvi jossa rasvaa lihan sisällä. Toki vaikka smash burgereissa pitää olla hyvinkin ruskistettu pinta. Mutta vaikka makaronilaatikkoon ei sovi mielestäni hiiltynyt jauheliha.

 

[OskuK]

Joo, paistaminen on paistamisessa usein huono asia ;-)
Mutta mitä makaronilaatikkoon tulee, niin esim. nimenomaan pitäsi olla paistettua lihaa, kun se kuitenkin siellä uunissa lootassa pehmenee, jos paistettu on "hiiltynyttä" niin kannattaisi tosiaan vaihtaa ne turhat paistinpannut kattiloihin, joissa keittäminen on kaikin tavoin helpompaa. Jos makaronilaatikossa tarvitaan keitettyä jauhelihaa, niin lisää ne sinne raakana, kyllä ne siinä sitten kypsyy...eikä tule "turhaa" tiskiäkään...

 

[GoDi]

Jauhetun lihan kanssa olen varovaisesti eri mieltä. Itse en koe millyttäväksi jos jauheliha on kovaa monissa ruoissa missä jauhelihaa. Täysin eri asia on pihvi jossa rasvaa lihan sisällä. Toki vaikka smash burgereissa pitää olla hyvinkin ruskistettu pinta. Mutta vaikka makaronilaatikkoon ei sovi mielestäni hiiltynyt jauheliha.

Juu itse samaa mieltä.
Smashburger on parhautta, mutta niin on kyllä kunnolla paistettu jauhelihakin.
Se saa sen minuutin ensin kerätä yhteen puoleen pintaa kyllä mutta sen jälkeen hakkaan sitä kyllä pieneksi minkä ehdin- se vain maistuu parhaalta tällä tavalla.

 

[Manala]

Eihän sitä pintaa hiiltyneeksi tarvitse paistaa tai edes varsinaisesti ruskistaa, mutta hyvä olisi antaa sen pinnan hetken ensin lämmetä. Sitten kääntää köntti kokonaisena ja antaa lämmetä. Sitten syiden mukaan muutamiin "suikaleisiin" ja antaa taas tuoreiden paistopintojen lämmetä molemmin puolin. Näin pannu ei saa niin kovaa kylmäshokkia missään vaiheessa, että liha alkaakin keittyä. Liha pysyy mehukkaampana ja mureampana ilman, että kuitenkaan vielä varsinaisesti ruskistuu. Keittäminen sitkistää (ellei sitä jatka tarpeeksi pitkään).

 

[Smugu]

Kaivoin taas hiiliteräspannun kaapista ja raapustin isoimmat epäonnistuneet rasvapoltot pinnasta pois ja kokeilin taas aloittaa alusta elämän pannun kanssa.

Puhdistin siis aluksi pinnan mahdollisimman hyvin, sen jälkeen hieroin talouspaperilla rypsiöljyt pintaan, pyyhin vielä kuivalla talouspaperilla ylimääräiset öljyt pinnasta pois ja laitoin 45-minuutiksi 280 asteiseen uuniin ylösalaisin. Sen jälkeen uuni pois ja annoin jäähtyä uunin mukana noin tunnin.

Illasta perinteinen kananmunatesti reilulla öljyllä ja kananmunat tarttuu kiinni niin kuin aina ennenkin. Lisäksi kananmunien pintaan jäi sellaista mustaa pölyä pannun pinnasta.

En mä oikein tiedä enää, että mitä tuon kanssa tekisi. Oon yrittänyt rasvapolttaa tuota lukuisia kertoja liedellä, uunissa, parissa eri grillissä ja nyt taas uunissa. En mä ikinä saa siihen sellaista pintaa mitä youtubessa. Aika turhauttavaa.

 

[Gespard]

Johtuu varmaan siitä että ei se yhdestä poltosta mihinkään muutu. Ajan kanssa se pinta muodostuu kun käyttää pannua oikein. Eikä kannata edes yrittää pahasti tarttuvilla alkuun.

 

[Smugu]

Johtuu varmaan siitä että ei se yhdestä poltosta mihinkään muutu. Ajan kanssa se pinta muodostuu kun käyttää pannua oikein. Eikä kannata edes yrittää pahasti tarttuvilla alkuun.

Eikä näköjään kymmenestekään. Ei ole kovin mielekästä laittaa ruokaa tuolla kun kaikki jämähtää kiinni ja pintaa irtoaa ruuan mukaan.

Katsoin tänään joku 5 videota aiheesta youtubesta ja kaikissa ensimmäisen polton jälkeen kananmuna liukui pannulla kuin teflonissa.

 

[Leterface]

Mielenkiintoista sain tietää että mun hiiliteräs wokki on kiinan perinteikkäämmältä alueelta. Tosin ilmeisesti kyseessä feikki vaikka onkin ilmeisesti tehty alueella, eli vaikea sanoa miten käsin tehty jne. Näiden wokkien valmistus noin 1000 vuotta jatkuneena uhkasi jo loppua ennenkun kiinassa tuli dokkari niistä joku vuosi ennen kun itse ostin wokin. Sitten dokkarin myötä siis kysyntä räjähti ja wokkeja alkoi tekemään erilaiset ei perinteiset tahot feikki wokkeja (videossa aidoista noin 11:36 eteenpäin):

 

[jonesky12345]

Kaivoin taas hiiliteräspannun kaapista ja raapustin isoimmat epäonnistuneet rasvapoltot pinnasta pois ja kokeilin taas aloittaa alusta elämän pannun kanssa.

Puhdistin siis aluksi pinnan mahdollisimman hyvin, sen jälkeen hieroin talouspaperilla rypsiöljyt pintaan, pyyhin vielä kuivalla talouspaperilla ylimääräiset öljyt pinnasta pois ja laitoin 45-minuutiksi 280 asteiseen uuniin ylösalaisin. Sen jälkeen uuni pois ja annoin jäähtyä uunin mukana noin tunnin.

Illasta perinteinen kananmunatesti reilulla öljyllä ja kananmunat tarttuu kiinni niin kuin aina ennenkin. Lisäksi kananmunien pintaan jäi sellaista mustaa pölyä pannun pinnasta.

En mä oikein tiedä enää, että mitä tuon kanssa tekisi. Oon yrittänyt rasvapolttaa tuota lukuisia kertoja liedellä, uunissa, parissa eri grillissä ja nyt taas uunissa. En mä ikinä saa siihen sellaista pintaa mitä youtubessa. Aika turhauttavaa.

Puhdista kunnolla ja sen jälkeen alat vaan käyttämään pannua ilman mitään rasvapolttoja. Ennen kun paistat jotain kananmunaa niin laita pannulle vähän öljyä, kuumenna pannu savuamislämpöön, kippaa kärähtänyt öljy pois ja tilkka uutta tilalle ja sit paistamaan. Se poltettu pinta kertyy pannuun kyllä ja kananmuna todellisuudessa tarttuu hyvälläkin pinnalla olevaan pannuun jos se ei mene riittävän kuumalle pannulle.

 

[Smugu]

Se poltettu pinta kertyy pannuun kyllä ja kananmuna todellisuudessa tarttuu hyvälläkin pinnalla olevaan pannuun jos se ei mene riittävän kuumalle pannulle.

Viimeksi kun tällä foorumilla manasin tuota pannua ja jäi kananmuna kiinni, niin ohjeet oli päinvastaiset, eli ei liian kuumaa pannua kananmunalle. Eilen oli suht kuuma pannu ja reilusti öljyä. Ei puhettakaan, että olisi irronnut.

Vähän ristiriitaisia tuntuu olevan ohjeet käyttäjiltäkin, että miten näitä käytetään. Mikä se etu tässä sitten on tehdä ruokaa ja odottaa (kuukausia?), että pinta muodostuu ja siinä välissä ruoka tarttuu kiinni ja kämppä täyttyy savusta.

 

[Pluribus]

Paras paistinpannu on ruostumaton ammattilaismalli. Ostin 2000-luvun alussa Hackmanin ammattikokeille tarkoitetun 28 cm:n paistinpannun. Pannu painaa kansineen 1,9 kg, ja se on valmistettu paksusta teräksestä. Iästään huolimatta se on edelleenkin kuin uusi, ja voisi sanoa, että se tulee kestämään lähes ikuisesti.

Sen paisto-ominaisuudet ovat suuren massan vuoksi erinomaiset, koska se varaa hyvin lämpöä. Kallishan se tosin oli: 500 mk oli normaalihinta, mutta sen sai poistomyynnissä noin puoleen hintaan.

Ei millään pahalla hiiliteräsfaneja kohtaan, mutta kuku hullu nyt ostaisi "ruostuvan" pannun, jos rst-pannujakin on saatavilla...

 

[Manala]

Viimeksi kun tällä foorumilla manasin tuota pannua ja jäi kananmuna kiinni, niin ohjeet oli päinvastaiset, eli ei liian kuumaa pannua kananmunalle. Eilen oli suht kuuma pannu ja reilusti öljyä. Ei puhettakaan, että olisi irronnut.

Vähän ristiriitaisia tuntuu olevan ohjeet käyttäjiltäkin, että miten näitä käytetään. Mikä se etu tässä sitten on tehdä ruokaa ja odottaa (kuukausia?), että pinta muodostuu ja siinä välissä ruoka tarttuu kiinni ja kämppä täyttyy savusta.

Voisiko ajatella, että sille munanpaistolle pitäisi oman pannunsa eikä väkisin jatkaisi pään seinään hakkaamista niiden osalta?

T: nimim. puoli tusinaa pinnoittamatonta pannua kaapissa ja muna yleensä menee Lidlin muutaman euron pinnoitetulle blinipannulle.

 

[Smugu]

Voisiko ajatella, että sille munanpaistolle pitäisi oman pannunsa eikä väkisin jatkaisi pään seinään hakkaamista niiden osalta?

Siis todellakin voisi. Ehkä tämä on vaan itseltäni joku sellainen taistelu mitä en haluaisi hävitä. Joskus on varmaan vaan parempi myöntää tappio ja antaa asian olla.

 

[GoDi]

Miksi ihmeessä siitä niitä menneitä rasvapolttoja irroittelet?

Mä tein hyvin yksinkertaisesti oman pannun kanssa:
Pesu, ja kunnon hinkutus että vaha irtosi.
Pannun voitelu hyvin kevyesti auringonkukkaöljyllä , hidas kuumennus induktiolla kunnes savuttaa vähän ja vähän tummuu ja levy pois päältä, paperilla kevyt pyyhkäisy ja odotin vartin ja sit vaan sama homma uudelleen, yhteensä 4 vai 5 kertaa tein.
Totta kai siitä voi (itseltäni aivan keskeltä 2cm pyöreä kohta) ja kuuluukin käytössä välillä sitä pinnoitetta irrota, muutenhan se olisi ajan myötä 5cm kerros rasvaa vaan, mutta se kyllä itsellään sit tekee kokoajan pientä uutta pintaa näihin kohtiin sitä mukaa kun sitä ruokaa tekee.
Ilman rasvaahan tossa pannulla ei mitään kannata tehdä, ja jos tekee tosi vähärasvaista niin voi inasen normaalia enemmän sitä rasvaa käyttää…

Itse ollut tosi tyytyväinen, tä on kuin teräspannun ja teflonin sekoitus, käytän tätä niihin paistamisiin missä ei rasvaa ole juur lainkaan, muut sit teräspannulla…

 

[Smugu]

Miksi ihmeessä siitä niitä menneitä rasvapolttoja irroittelet?

Se lohkeilee siitä itsestäänkin irti aina kun ruokaa laittaa. Ja en nyt ymmärrä, kun kaikki olettaa etten käytä rasvaa ruokaa laittaessa? Kiinni palaminen siis toistuu esim jauhelihan kanssa vaikka pannun pohjalle laittaisi puoli desiä öljyä.

Mutta siis peilaan tätä omaa pannuani nyt niihin mitä kuvissa ja videoissa on. Tasaisen ruskeita tai mustia pohjia, mitkä ovat tarttumattomia (rasvan kanssa). Tämä olisi itselläni se tavoite ja ajattelin seuraavaksi kokeilla putsata pannun kokonaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos se ei toimi, niin multa saa halvalla ”hyvän” pannun.

 

[GoDi]

Se lohkeilee siitä itsestäänkin irti aina kun ruokaa laittaa. Ja en nyt ymmärrä, kun kaikki olettaa etten käytä rasvaa ruokaa laittaessa? Kiinni palaminen siis toistuu esim jauhelihan kanssa vaikka pannun pohjalle laittaisi puoli desiä öljyä.

Mutta siis peilaan tätä omaa pannuani nyt niihin mitä kuvissa ja videoissa on. Tasaisen ruskeita tai mustia pohjia, mitkä ovat tarttumattomia (rasvan kanssa). Tämä olisi itselläni se tavoite ja ajattelin seuraavaksi kokeilla putsata pannun kokonaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos se ei toimi, niin multa saa halvalla ”hyvän” pannun.

No jotain teet väärin.
Itsellä oli tosiaan hetkessä pannu siinä kunnossa että käyttäytyi kuin teflonpannu kun paistoin jauhelihaa.
Pistin itse about teelusikallisen ihan vaan ingmariinia pannulle ja siihen jauhelihat, ja oli kuin jäällä olis sitä lihaa liiikutellut.

Itse veikkaan että teet väärällä lämpötilalla.
Opettele ensin teräspannulla niin kauan että opit tekemään sen ihmeen reaktion mikä tekee keinotekoisen pinnoitteen siihen päälle (vesipisaroilla testataan millon on tismalleen oikea lämpötila pannulla niin että se käyttäytyy ihan kuin pinnoitettu) ja sit vähän niillä opeilla jatkat tuohon hiiliteräkseen.

Itse olen vähän tuon yli kuumentanut mitä normaalia terästä ja siinä se lämpötila on just sellainen että tuntuu kuin olisi liukkaampi kuin normi tefloni…


Toki olen myös kyllä muutamat pihvit tossa paistanut, todella kuumalla lämpötilalla, varmaan liiankin koska savua tuli niin helvetisti että liesituuletin ei max tehoilla jaksanut vetää ja makuuhuonetta myöten kaikki palohälyttimet huusivat, mutta eipä nuokaan kiinni tarttuneet.
Tällä kokkauksella itselläni lähti siitä keskeltä just vähän pinnoitetta irto…

 

[baggio]

Se lohkeilee siitä itsestäänkin irti aina kun ruokaa laittaa. Ja en nyt ymmärrä, kun kaikki olettaa etten käytä rasvaa ruokaa laittaessa? Kiinni palaminen siis toistuu esim jauhelihan kanssa vaikka pannun pohjalle laittaisi puoli desiä öljyä.

Lohkeileva kama ei ole mitään polymeeripintaa, vaan kiinnipalanutta paskaa. Kyllä se pitää saada pohjalta pois (karhunkieli, teräsvilla tai jopa hiekkapaperi) ennen kuin pannu voi toimia.

 

[OskuK]

Taas tämä kananamuna! Sitä esitellään youtubessakin jonain verrokkina. Munahan on niitä helppoja paistettavia!
Vaikeita on peruna ja kala. Viimeksi kun nauroin näitä tein itse videon jossa näytin sitä v*tnvaikeaa munanpaistamista ;-D Tosa:

 

[Disfear]

Itse kun käytän usein juoksevia rasvoja paistaessa, niin ei tarvitse edes vesitestiä tehdä. Teräspannulla siis. Riittää kun kuumentaa jonkin aikaa, laittaa rasvan pannulle ja odottaa että rauhoittuu. Mutta eipä toikaan mikään vaiva ole sitä vesitestiä tehdä.

 

[Pertti3]

Siis todellakin voisi. Ehkä tämä on vaan itseltäni joku sellainen taistelu mitä en haluaisi hävitä. Joskus on varmaan vaan parempi myöntää tappio ja antaa asian olla.

Kaikki rasvapoltto toimenpiteet voit unohtaa, olet riittävät tehnyt aikanaan jo. Käytön ja pesun jälkeen sipaisee vähän öljyä pintaan ettei ruostu, niin muuta ei tarvi enää tehdä. Nyt vaan kokkaat ja tutustut sen käyttöön, eli rumemmin sanottuna opettelet kokkaamaan sillä . Sen pannunhan on hyvä pitää sileänä/puhtaana, jottei siis ole karstainen saati tahmea puoliksi jähmettyneestä öljystä.

Paistetut munat onnistuu helpommin voilla jos ajatuksen tasolla kestää sitä käyttää. Ronskimmin vaan sitä voita alkuun ja kuivaa sitten sen kananmunan vaikka paperilla lopuksi jos haluaa. Jos taas sillä öljyllä tahtoo tehdä ja on ongelmia, niin koita vaikka laittaa kansi päälle. Pannun ei tällä tyylillä tartte järin kuuma olla, muttei toki kylmäkään. Ja rapeita tulee kyllä kannenkin kanssa (käytä vaan ekalle puolelle).

Jos ei ihan täysin liu'u kannen avullakaan, niin vapautuvat kyllä helposti sitten ohuella teräslastalla. Varot vaan kantta pois ottaessa ettei tule roiskeita, otat vaikka ikään kuin kilpiasennossa sen pois.

Jos taas sekoitat keltuaiset ja valkuaiset munakkaakksi, niin ne onnistuu kyllä paljon helpommin jo sitten miten vaan. "Munakkaat" teen ite rst pannulla, joskus tälläin sekoitellen, omasta mielestä hauska metodi. Tässä oli kokeeksi vaan 5ml öljyä ja sekin riitti, normaalisti kyllä kaadan ihan pullosta ja pyörittelen vaan. Tää on fully clad pannu ja semi kuumana on reunaa myöten.:



Paistetuille oon yleensä käyttänyt valua tai hiiliterästä ja voita.

 

[GoDi]

Itse kun käytän usein juoksevia rasvoja paistaessa, niin ei tarvitse edes vesitestiä tehdä. Teräspannulla siis. Riittää kun kuumentaa jonkin aikaa, laittaa rasvan pannulle ja odottaa että rauhoittuu. Mutta eipä toikaan mikään vaiva ole sitä vesitestiä tehdä.

Itse otin aikaa kauan meni täydelliseen vesipisaraan niin että induktio valmiiksi siinä lämmössä millä paistelen (karvan yli 7), eli teen vaan aina niin että levy tohon 7 risat ja sanon googlekajarille että ajastus 2min 30sec ja sen jälkeen se on aina täydellisen lämpöinen käytettäväksi, ei muuta ku rasvat pannulle hetkeksi ja lihaa perään.

 

[OskuK]

Tässä oli kokeeksi vaan 5ml öljyä j

Kiinnostavan näköistä nyhveeräystä. Varmaan suurella vakavuudella suoritettua harrastusta.
Joka jutussa päämäärä voi olla lopputulos, tai tekeminen, tai välineet...joille toki kokonainen 30 sivun juonne.

 

[Tohelo]

Mie olen kyllä jättäny tuon oman hiiliteräspannun käytön kokonaan. En vaan osaa. Rasvapolton jälkeen pinta on musta ja tuntuu käteen liukkaalta, mutta ekassa paistossa kun vaikka nakkaan pannulle öljyä tilkan ja jlihaa niin liha "palaa" kiinni. Se toki siitä lähtee kun antaa olla, mutta jokaisen kerran jälkeen siihen pannun pintaan muodostuu semmonen "matta"(tai miten sitä nyt kuvailisin, ei siis ole enää kiiltävä) pinta eikä myöskään liukas. Tuota kun kuumalla vedellä ja harjalla jynssään niin se ei siitä miksikään muutu jotain likaa tuohon siis jää?

En tiedä olenko kuvitellut liikoja tuosta kun jotenkin semmonen kuva jäänyt, että tuo pinta vastaisi about teflonia jollei jopa parempi.

 

[ympyr]

Ostin Lodgen valuraudan elokuussa ja en mä sille mitään polttoja jaksanut tehdä. Toki siinä on jonkinlainen tehdaspoltto jo valmiina. Eka pesu pesuaineella, kuivaus ja käyttöön. Siitä se hiljalleen paranee.

Tässä ketjussa tuosta ravalpoltosta on tehty joku ihmeellinen hifistelyn kohde. Käyttöä vaan ja unohtaa turhat hienostelut. Eikä aina tarvitse onnistua ensimmäisellä, harjoittelemalla paranee ja virheistä oppii kun niitä toistaa riittävästi.

 

[Pertti3]

Kiinnostavan näköistä nyhveeräystä. Varmaan suurella vakavuudella suoritettua harrastusta.
Joka jutussa päämäärä voi olla lopputulos, tai tekeminen, tai välineet...joille toki kokonainen 30 sivun juonne.

Äärimmäisellä vakavuudella joo. Postasin tuon joskus yhdelle jo edesmenneelle kokkailu/ruoanlaittoväline foorumille johonkin kananmunalankaan. Muistan, että testasin 1ml öljyä vielä riittäneen yhden munan munakkaaseen. Tosin se oli vaan pohjalle levitetty samaisella sudilla ja pikkusen tarrasi kiinni mutta onnistui vielä Munakkaathan siis on hyvinkin iisejä millä tahansa pannulla. Paistetut/kokonaiset sitten vähän haastavampia.

Tefloni kyllä olis helpompi tie hyviin tuloksiin jossain tapauksissa, mutta en nyt muista että olisin jotain ruokaa suunnitellessa ajatellut, että ei tää nyt onnistu, kun mulla ei enää teflonia ole.

 

[Paskisti]

Taas tämä kananamuna! Sitä esitellään youtubessakin jonain verrokkina. Munahan on niitä helppoja paistettavia!
Vaikeita on peruna ja kala. Viimeksi kun nauroin näitä tein itse videon jossa näytin sitä v*tnvaikeaa munanpaistamista ;-D Tosa:

Muistan tän videon, oli muuten hyvä munakasohje. Noin muuten vähän epäreilu toi sun video kun tollaisella liedellä onnistuu ihan eri virhemarginaalilla kuin induktiolla. No, se on meidän oma vika kun harrastetaan huonoilla vehkeillä.

Kaasu toimii pirun hyvin kun se lämmittää pannun tasaisesti. Hyvään tulokseen pääsee myös puuhellalla hiiliteräksellä, mutta etenkin valuraudan kanssa.

Tämä on hyvä esimerkki ettei rasvapoltolla ole mitään väliä, kun menee rosterillakin noin hyvin. Siihenhän ei mitään pintaa edes saa.

 

[Paskisti]

Tässä kuva meidän 20cm De Buyerista joka on pääasiassa munakaskäytössä, mutta tulee toisinaan paistettua pihviä ja muutakin. On laikukas ja kaikkea mutta toimii kun pannu on sopivan kuuma, ei liian kuuma eikä liian kylmä. Se vaati kyllä jonkin verran rasvaa ettei nyt ihan teflonin veroinen ole. Pannun pinta on sileä vaikka kuvassa saattaa näyttää röpelöiselle.

Huomiona että noin pieni pannu lämpiää aina tasaisesti induktiollakin, isommat on hankalampia ja niistä 24cm toimii vielä hyvin mutta 28cm jo huonommin.

 

[Naska Paapuri]

Tämä on hyvä esimerkki ettei rasvapoltolla ole mitään väliä, kun menee rosterillakin noin hyvin. Siihenhän ei mitään pintaa edes saa.

No ei kai nuo ole mitenkään vertailukelpoisia, siis pannut, hiiliteräs kyllä siitä rasvapoltosta hyötyy.

 

[Paskisti]

No ei kai nuo ole mitenkään vertailukelpoisia, siis pannut, hiiliteräs kyllä siitä rasvapoltosta hyötyy.

Niin, mutta jos onnistuu rosterilla niin pitäisi onnistua melko paljaalla hiiliteräkselläkin. Eli kyse ei ole rasvapolton epäonnistumisesta. Parempi olla paljas öljyinen pinta kuin lohkeileva rasvapoltto.

 

[Jesmo1]

En tiedä olenko kuvitellut liikoja tuosta kun jotenkin semmonen kuva jäänyt, että tuo pinta vastaisi about teflonia jollei jopa parempi.

Ehdottomasti ja ei tietenkään teflonia vastaa. Jos hiiliteräs on hankala käyttää niin kannattaa siirtyä tefloniin, rosteriin tai vaikka valurautaan. Valuraudassa on omalla kohdalla paremmat non-stick ominaisuudet vs hiiliteräs. Hiiliteräs vetää myös helposti pohjan kuperaksi mikä vaikeuttaa käyttöä. Koneistetussa valuraudassa pohja on täysin suora. Valurauta on siis mittatarkkuudeltaan hiiliterästä parempi eikä vetele pohjaa vintturalle.

 

[Pertti3]

Ehdottomasti ja ei tietenkään teflonia vastaa. Jos hiiliteräs on hankala käyttää niin kannattaa siirtyä tefloniin, rosteriin tai vaikka valurautaan. Valuraudassa on omalla kohdalla paremmat non-stick ominaisuudet vs hiiliteräs. Hiiliteräs vetää myös helposti pohjan kuperaksi mikä vaikeuttaa käyttöä. Koneistetussa valuraudassa pohja on täysin suora. Valurauta on siis mittatarkkuudeltaan hiiliterästä parempi eikä vetele pohjaa vintturalle.

Eihän niissä valurauta, rosteri, hiiliteräs ihan hirveästi enää eroa huomaa non-stick ominaisuuksissa kun aikansa käyttää, mutta oma charminsa hiiliteräksessä ja valussa mun mielestä, ja kyllä ne vähän non stickimpiä on. Voi kuitenkin toimii aina ja ylimääräiset voit/öljyt voi monesti kaataa pois sitten kun ruuanlaitto siinä vaiheessa ettei niitä enää tarvi, ja ihan järkevääkin se voi joskus kait olla, etenkin jos on kovin kuumana päästetty menemään.

Varsinkin paksumpi valurauta tosiaan on pohjan vääntymistä vastaan parempi kuin mitä hiiliteräkset, mutta kyllä sekin vääntyä voi, ja herkiten tapahtuisi ylisuurelle pannulle induktiolla, kun lämpö tuppaa monesti induktiolla tuppaa olemaan "vähän" lokalisoitunempaa. Kokemustakin on tuosta vääntymisestä valulle, mutta se voisi myös haljeta, hiiliteräs taas ei niinkään. Valurauta on yleensä paksumpaa, mikä auttaa jo sinänsä yksinään vääntymistä vastaan, mutta lisäksi se on siis kovempaa, ei esim. naarmuudukkaan yhtä herkästi kuin hiiliteräs. Sitten olen kuullut, että kun se on valettu, niin siinä ei ole ns vapautumattomien stressejen mahdollisuuksia juurikaan verraten prässättyihin pannuihin.

Taisi olla täälläkin mainittu jo, mutta yleisesti valmistajat tekee pannujen pohjageometriaan kompensaationa hieman kuperuutta siis ihan suunnitellusti. Se auttaa estämään pannua vääntymästä spinneriksi, kun suora pannu vois vääntyä alaspain ja kupittaa. Esim mun isommissa 32cm de Buyereissa se on kuperuus on melko korostunutta jopa, uusina siis jo - tuskin ainakaan kupittavat(muuttuvat koveriksi) kovin herkästi, mutta vähän niissä voi öljy valua kohti reunoja sen vuoksi. Vanhat Matferin hiiliteräs pannut esim. oli ilmeisesti melko suoria ja niistä monet onkin raportoinut, että vääntyvät sitten. Ovat sittemmin uudempiin malleihinsa tehneet pohjan paremmin. Kaasullahan näitä ongelmia ei samanlailla ole, kun niillä lämpiää yleisesti ottaen tasaisemmin ja eritoten sivuseinämätkin nopeammin, niin lämpölaajeneminen ei sitten aiheuta niin herkästi ongelmia.

 

[Jesmo1]

Tuo öljyn ja rasvan valuminen reunoille tekee juurikin sen että herkemmin ottaa keskeltä kiinni. Valurautaa on myös monenlaista ja suurinta osaa ei ole koneistettu, näissä pohja voi olla ihan mitä vaan.

 

[Paskisti]

Ehdottomasti ja ei tietenkään teflonia vastaa. Jos hiiliteräs on hankala käyttää niin kannattaa siirtyä tefloniin, rosteriin tai vaikka valurautaan. Valuraudassa on omalla kohdalla paremmat non-stick ominaisuudet vs hiiliteräs. Hiiliteräs vetää myös helposti pohjan kuperaksi mikä vaikeuttaa käyttöä. Koneistetussa valuraudassa pohja on täysin suora. Valurauta on siis mittatarkkuudeltaan hiiliterästä parempi eikä vetele pohjaa vintturalle.

Valurauta on helpoin pinnoittamattomista pannuista, ja etenkin valurautalieden kanssa anteeksiantavaisin.

Tuo öljyn ja rasvan valuminen reunoille tekee juurikin sen että herkemmin ottaa keskeltä kiinni. Valurautaa on myös monenlaista ja suurinta osaa ei ole koneistettu, näissä pohja voi olla ihan mitä vaan.

Tämä on hyvä huomio jos valurautapannuja hommaa. Amerikalaiset Lodget ovat suoraan valun jäljiltä, ja ne on edullisia ja hyvälaatuisia, mutta pohja ei ole mikään maailman paksuin. Lisäksi ovat todella karheita sisältä, joten kannattaa käsin hioa hiomapaperilla pohjaa tasaisemmaksi. Koneellakin onnistuu mutta pitää olla varovainen. Pohjan hiominen parantaa kyllä ominaisuuksia huomattavasti.

 

[Leterface]

Taas tämä kananamuna! Sitä esitellään youtubessakin jonain verrokkina. Munahan on niitä helppoja paistettavia!
Vaikeita on peruna ja kala. Viimeksi kun nauroin näitä tein itse videon jossa näytin sitä v*tnvaikeaa munanpaistamista ;-D Tosa:

Jo on hienon näköinen liesi, ihan katteeksi käy.

 

[Leterface]

Tuo öljyn ja rasvan valuminen reunoille tekee juurikin sen että herkemmin ottaa keskeltä kiinni. Valurautaa on myös monenlaista ja suurinta osaa ei ole koneistettu, näissä pohja voi olla ihan mitä vaan.

Jos näin tapahtuu kannattaa käyttää voita jota helpommin jää pannun keskellekin.

 

[Leterface]

Niin sanottu reverse sear pihvi, eli ensin uunissa ja vasta sitten paistoin hyvin kuumassa pannussa. Oli kyllä yksi parhaista mitä tulee pihveihin mitä minä olen syönyt koska pysy niin mehukkaana:



Tämän valurauta wokin ostin joitakin vuosia sitten uudenveroisena kirpparilta noin 5-10 eurolla. Kuvassa pihvi näyttää enemmän raalta kun on (medium on) kaupan Kimchin ja ranskiksien kanssa.

 

[OskuK]

Skeppshult taasen toimessa. Hiukan harmittaa miksen tehnyt teräksellä, mutta tuttuun tarttuu niin helposti...
Ei valussa mitään vikaa ole, kyseinen yksilökään ei ole mikään jättipainava, varsi tosin ärsyttävän liukas rasvaisena ja pyöreänä välillä fiilis että kumoaa kamat väärään paikkaan, kun tuntuu kuin pyörisi tassussa. Teräksellä pintavärit tulee niin railakkaasti ja kun tässä(kin) fresataan ryjät niin sekin olisi puoltanut kirkasta. Videota tuskin katsoo Erkkikään kun kestää 45 minuuttia ;-D

Paistinpannu valurautaa 28 cm, teräskahva merkiltä Skeppshult

Toimitus seuraavaksi päiväksi: Skeppshult Paistinpannu valurautaa 28 cm, teräskahva - ✓

www.kitchenone.fi

 

[Paskisti]

Skeppshult taasen toimessa. Hiukan harmittaa miksen tehnyt teräksellä, mutta tuttuun tarttuu niin helposti...
Ei valussa mitään vikaa ole, kyseinen yksilökään ei ole mikään jättipainava, varsi tosin ärsyttävän liukas rasvaisena ja pyöreänä välillä fiilis että kumoaa kamat väärään paikkaan, kun tuntuu kuin pyörisi tassussa. Teräksellä pintavärit tulee niin railakkaasti ja kun tässä(kin) fresataan ryjät niin sekin olisi puoltanut kirkasta. Videota tuskin katsoo Erkkikään kun kestää 45 minuuttia ;-D

Paistinpannu valurautaa 28 cm, teräskahva merkiltä Skeppshult

Toimitus seuraavaksi päiväksi: Skeppshult Paistinpannu valurautaa 28 cm, teräskahva - ✓

www.kitchenone.fi

Mahtavaa. Oliko Skeppshultissa koneistettu pohja vai valun jäljiltä? Oon itekkin ihmetellyt että miksi toi kahva on sileä ja pyöreä, olisivat edes jotain muotoa tehneet. Jos en ihan väärin muista niin samaa pannua saa puukahvalla mutta se ei sitten mene uuniin.

Saman tyylinen homma kävi De Buyerin Carbon sarjan kanssa (sama kuin Mineral B mutta kahva ei ole epoksia) kun uusivat sen karkean polttomaalauksen tilalle emaloinnin. Tuli melkoisen liukas

 

[MI7]

Jos en ihan väärin muista niin samaa pannua saa puukahvalla mutta se ei sitten mene uuniin.

Saa tosiaan puukahvalla, jonka saa irti ennen uuniin laittoa. Kierteillä kiinni.

 

[OskuK]

Kyllä kyllä. Saa puulla, mutta valitettavasti sekin rasvoittuneena liukas. Tai sanotaan että vastaavalla puisella varustettu norski Hoyang ainakin on, liekö lakattu? Meinaan semmoinen löytyy mutta ruotsalaista vain tämä.
Koitin aikoinaan kiertää siihen narun hienosti, mutta eihän sekään pysynyt.

Niin tai näin, nämä merkkipannut nykyisin pirun kalliita, tai sanotaan että hintahaarukkaa löytyy!
Sain aikoinaan lahjaksi tämän pannun ja silloinkin mietin että kallis, mutta silti ehkä vain puolet nykyhinnoista (nämäkin kaupasta riippuen aika heiluvilla hinnolla, kallis tai pirunkallis)
Puukahvakin kannattaisi ehkä hioa karkealla paperilla ja laittaa vaikka hiukan vahaa pintaan?

Osta Paistinpannu valurautaa 28 cm, puukahva merkiltä Skeppshult

Valurautaa – täysin emaliton: Skeppshult Paistinpannu valurautaa 28 cm, puukahva (Esikäsitelty hyväksytyllä rypsiöljyllä) - ✓ Vinkkejä & vastauksia kysymyksiin

www.kitchenone.fi

 

[Paskisti]

Kyllä kyllä. Saa puulla, mutta valitettavasti sekin rasvoittuneena liukas. Tai sanotaan että vastaavalla puisella varustettu norski Hoyang ainakin on, liekö lakattu? Meinaan semmoinen löytyy mutta ruotsalaista vain tämä.
Koitin aikoinaan kiertää siihen narun hienosti, mutta eihän sekään pysynyt.

Niin tai näin, nämä merkkipannut nykyisin pirun kalliita, tai sanotaan että hintahaarukkaa löytyy!
Sain aikoinaan lahjaksi tämän pannun ja silloinkin mietin että kallis, mutta silti ehkä vain puolet nykyhinnoista (nämäkin kaupasta riippuen aika heiluvilla hinnolla, kallis tai pirunkallis)
Puukahvakin kannattaisi ehkä hioa karkealla paperilla ja laittaa vaikka hiukan vahaa pintaan?

Osta Paistinpannu valurautaa 28 cm, puukahva merkiltä Skeppshult

Valurautaa – täysin emaliton: Skeppshult Paistinpannu valurautaa 28 cm, puukahva (Esikäsitelty hyväksytyllä rypsiöljyllä) - ✓ Vinkkejä & vastauksia kysymyksiin

www.kitchenone.fi

No huh. Kärkkäisellä oli tuo sama pannu 7 vuotta sitten 89€ ja oli minusta jo silloin kallis. Tarina kertoo että Skeppshult on ainoa jäljellä oleva valurautavalimo pohjoismaissa, joten tekee varmaan premium-hintaa tuolle. Tuskin nyt ihan niin kallista on valurautaa tuottaa ja valaa Ruotsissa että pannun pitää maksaa 140€.

 

[OskuK]

Ja tuolle mun panulle taisi olla muuten halvin kauppa...

 

[Pertti3]

Mahtavaa. Oliko Skeppshultissa koneistettu pohja vai valun jäljiltä? Oon itekkin ihmetellyt että miksi toi kahva on sileä ja pyöreä, olisivat edes jotain muotoa tehneet. Jos en ihan väärin muista niin samaa pannua saa puukahvalla mutta se ei sitten mene uuniin.

Saman tyylinen homma kävi De Buyerin Carbon sarjan kanssa (sama kuin Mineral B mutta kahva ei ole epoksia) kun uusivat sen karkean polttomaalauksen tilalle emaloinnin. Tuli melkoisen liukas

Ulkopohja on koneistettu ja istuu jämptisti tasolla. Paistopintahan on karkea. Mulla on Skeppshulttia metallikahvoilla ja yksi lettupannu puisella.

En vaihtais metallisia puisiin, mutta tuossa lettupannussa se on ollut ihan jees. Sen puukahvan saa kyllä kierrettyä aika helposti irti, mutta ei huvittaisi sitä irrotella ennen uuniin tai grilliin laittoa kuumasta pannusta, eikä kyllä kylmästäkään.

Tuo tynkä metallinen on ihan hyvä mun mielestä, ei lämpiä liikaa ainakaan mun induktioliedellä, eikä vie sitten niin paljon tilaa. Nämähän on painavia pannuja, jos tuota ruokapöytään lähtee kantamaan, niin voi käyttää sitä pikku apukorvaa hanskan tai jonkun lapun kanssa jos ote huolettaa.

Kitcheonesta varmaan löytää parhaat hinnat näille, hinnat elää siellä. Sain sieltä esim 28cm "syvä/suorareunainen" mallin itelle hintaan 72€ vuosi sitten:

Tilaa Suorareunainen paistinpannu, 28 cm merkiltä Skeppshult

Skeppshult Suorareunainen paistinpannu, 28 cm · Selkeälinjainen ja tyylipuhdas muotoilu ja Kätevä ja helppo suora reuna - ✓ Laajat ja monipuoliset valikoimat

www.kitchenone.fi

ja 26cm perus mallia 64€ lahjaksi. Tuo 28cm suorareunainen mallikin on hyvä, siinä on enemmän tilaa pohjankin puolesta, mutta siitä ei ole esim lettupannuksi, johon taas perusmalli on oikein hyvä muodoltaan. 25cm syvä malli taas on sitten korkeampi

 

[PannuPoro]

Mikä on tässä valurautapannun pinnalla vikana? Käytössä ollut 5kk. Yhdessä vaiheessa oli varmaan 1.5kk ajan vaihe, että en rasvannut pannua käytön jälkeen. (En tiedä miksi näin tein, idiootti minä) Noin kuukausi sitten huomasin, että pinnalla on joku outo karhea kohta, joka ei lähde tiskiharjalla ainakaan. Se oli suunnilleen tuossa kohtaa, missä nyt on nuo jäljet pinnalla. En koskaan tiskiainetta käyttänyt, tai mitään tomaattiruokia paistanut pannulla. Mielestäni nuo keskellä olevat jäljet ei vielä eilen ollut noin selviä. Eilen illalla kun puristin sitruunasta sitruunamehua ruokaani, niin vahingossa ruipsahti jokunen pisara pannuun. Pyyhin heti kostealla paperilla pois kohdan, johon mielestäni se / ne pisarat osui. Osumakohta ei ollut tuo, missä nyt on nuo erikoiset jäljet pinnalla, vaan ehkä joku 4 cm alempana. En nähnyt muualla pannun alueella kosteita pisaranjälkiä, niin en alkanut koko pannua pesemään. Onko tällä nyt vaarallista kokata ruokaa, irtoaako jotain paskaa ruokaan tästä nyt? Ja olen pitänyt esim. jauhelihaa paistaessa pannun jonkin aikaa hella vitosella (asteikko 1-6), onko se liian kuuma?

Lodgen pannu.

 

[jonesky12345]

Näyttää vähän siltä, että pannun rasvakerros voi olla kasvanut liian suureksi ja lohkeilee, ainakin hiiliteräspannuissa, missä pannun pinta on sileä tuota tapahtuu helpommin. Tossa vaiheessa taitaa olla parasta ottaa jotain patapataa, teräsvillaa, nylon hiontapädiä tms ja hankailla tollanen hilseilevä kohta puhtaaksi, koska tossa voi olla ihan ruostettakin periaatteessa, mitä ei kuvasta pysty varmuudella sanomaan. Sit vaan pannu kuumaksi, kärytät vähän öljyä siinä ja jatkat käyttöä normaaliin tapaan. Itse en koskaan rasvaa valurautapannua käytön jälkeen. Joskus jos pannu jää tiskialtaaseen likoamaan, voi osa pannusta olla vähän sellasta mattatekstuuria niin ennen käyttöä vaan hinkkailen puhtaaksi teräsmateriaalisella hankaushommalla ja sit vaan normaalia käyttöä taas.

 

[Paskisti]

Mikä on tässä valurautapannun pinnalla vikana? Käytössä ollut 5kk. Yhdessä vaiheessa oli varmaan 1.5kk ajan vaihe, että en rasvannut pannua käytön jälkeen. (En tiedä miksi näin tein, idiootti minä) Noin kuukausi sitten huomasin, että pinnalla on joku outo karhea kohta, joka ei lähde tiskiharjalla ainakaan. Se oli suunnilleen tuossa kohtaa, missä nyt on nuo jäljet pinnalla. En koskaan tiskiainetta käyttänyt, tai mitään tomaattiruokia paistanut pannulla. Mielestäni nuo keskellä olevat jäljet ei vielä eilen ollut noin selviä. Eilen illalla kun puristin sitruunasta sitruunamehua ruokaani, niin vahingossa ruipsahti jokunen pisara pannuun. Pyyhin heti kostealla paperilla pois kohdan, johon mielestäni se / ne pisarat osui. Osumakohta ei ollut tuo, missä nyt on nuo erikoiset jäljet pinnalla, vaan ehkä joku 4 cm alempana. En nähnyt muualla pannun alueella kosteita pisaranjälkiä, niin en alkanut koko pannua pesemään. Onko tällä nyt vaarallista kokata ruokaa, irtoaako jotain paskaa ruokaan tästä nyt? Ja olen pitänyt esim. jauhelihaa paistaessa pannun jonkin aikaa hella vitosella (asteikko 1-6), onko se liian kuuma?

Lodgen pannu.

Kuten edellä sanottiinkin, niin näyttää kiinnipalaneelta/rasvapoltetulta kerrokselta joka lähtee lohkeilemaan. Valurautahan on ihan puhtaana harmahtavaa, ei mustaa. Itse vetäisin teräsharjalla pintaa sen mitä lähtee tavaraa irti, ja sitten yksi rasvapoltto ja uutta kovaa ajoa (käyttöä siis). Valurautaa voi käyttää tomaattipohjaisen padan hauduttamisessa, näinhän pataruokia tehdessä on pakkokin tehdä, eikä se siitä pilalle mene. Pitää vain kevyesti öljytyllä talouspaperilla öljytä sisäpinta pesun jälkeen.

Valurautaa ei tarvitse rasvata pesun jälkeen jos siinä ei ole tehnyt hapokkaita soosseja tai ole palanut kunnolla ruoka kiinni jolloin pitää jynssätä pannu/pata tosissaan puhtaaksi. Tuo ylimääräinen rasvaus aiheuttaa pikkuhiljaa paksuuntuvaa kerrosta jolle sitten voi käydä kuten kuvassa.

Huomiona että ennen muinoin kun nuo paskakerrokset pannun sisällä ja etenkin ulkona kasvoivat riittävästi niin ne poltettiin saunan pesässä hiilloksella puhtaaksi jonka jälkeen jynssäys teräsharjalla. Pinta tulee harmaan puhtaaksi ja vaatii rasvapolton tai alkaa tosi nopeasti ruostumaan, eikä sillä ruokaakaan oikein onnistu tekemään kun kaikki ainekset räjähtää pannuun kiinni.

Pannua ei saa pilalle kuin ruostuttamalla (esim vintillä) niin että syöpyy kuoppia, ja nykyään ehkä halkaisemalla se induktiolla P asennolla, jos silloinkaan.

 

[PannuPoro]

Näyttää vähän siltä, että pannun rasvakerros voi olla kasvanut liian suureksi ja lohkeilee, ainakin hiiliteräspannuissa, missä pannun pinta on sileä tuota tapahtuu helpommin. Tossa vaiheessa taitaa olla parasta ottaa jotain patapataa, teräsvillaa, nylon hiontapädiä tms ja hankailla tollanen hilseilevä kohta puhtaaksi, koska tossa voi olla ihan ruostettakin periaatteessa, mitä ei kuvasta pysty varmuudella sanomaan. Sit vaan pannu kuumaksi, kärytät vähän öljyä siinä ja jatkat käyttöä normaaliin tapaan. Itse en koskaan rasvaa valurautapannua käytön jälkeen. Joskus jos pannu jää tiskialtaaseen likoamaan, voi osa pannusta olla vähän sellasta mattatekstuuria niin ennen käyttöä vaan hinkkailen puhtaaksi teräsmateriaalisella hankaushommalla ja sit vaan normaalia käyttöä taas.

Kuten edellä sanottiinkin, niin näyttää kiinnipalaneelta/rasvapoltetulta kerrokselta joka lähtee lohkeilemaan. Valurautahan on ihan puhtaana harmahtavaa, ei mustaa. Itse vetäisin teräsharjalla pintaa sen mitä lähtee tavaraa irti, ja sitten yksi rasvapoltto ja uutta kovaa ajoa (käyttöä siis). Valurautaa voi käyttää tomaattipohjaisen padan hauduttamisessa, näinhän pataruokia tehdessä on pakkokin tehdä, eikä se siitä pilalle mene. Pitää vain kevyesti öljytyllä talouspaperilla öljytä sisäpinta pesun jälkeen.

Valurautaa ei tarvitse rasvata pesun jälkeen jos siinä ei ole tehnyt hapokkaita soosseja tai ole palanut kunnolla ruoka kiinni jolloin pitää jynssätä pannu/pata tosissaan puhtaaksi. Tuo ylimääräinen rasvaus aiheuttaa pikkuhiljaa paksuuntuvaa kerrosta jolle sitten voi käydä kuten kuvassa.

Huomiona että ennen muinoin kun nuo paskakerrokset pannun sisällä ja etenkin ulkona kasvoivat riittävästi niin ne poltettiin saunan pesässä hiilloksella puhtaaksi jonka jälkeen jynssäys teräsharjalla. Pinta tulee harmaan puhtaaksi ja vaatii rasvapolton tai alkaa tosi nopeasti ruostumaan, eikä sillä ruokaakaan oikein onnistu tekemään kun kaikki ainekset räjähtää pannuun kiinni.

Pannua ei saa pilalle kuin ruostuttamalla (esim vintillä) niin että syöpyy kuoppia, ja nykyään ehkä halkaisemalla se induktiolla P asennolla, jos silloinkaan.

Kiitos neuvoista! Lähti tänään ostokoriin patapata, pitänee tänään tai huomenna kokeilla sitä tuohon. Ja ihan oikeassa taidatte olla, nimittäin olen melkein aina (pl. se 1.5kk aika) ruoan ja pesun jälkeen rasvannut pannun oliiviöljyllä. Lisäksi käytän aina ruokaa laittaessakin runsaasti oliiviöljyä sekaan, etenkin viime aikoina. Ruosteesta sen verran, että 3kk sitten huomasin, että pohjaan (sinne puolelle joka on kosketuksessa keittolevyyn) oli hieman muodostunut ruostetta. Ennen sitäkin olin ollut suht. tarkka siitä, että kuivaan aina pannun kunnolla käytön jälkeen, mutta ruostetta huomatessani aloin olla ekstrana tarkka siitä.

 

[jonesky12345]

Kiitos neuvoista! Lähti tänään ostokoriin patapata, pitänee tänään tai huomenna kokeilla sitä tuohon. Ja ihan oikeassa taidatte olla, nimittäin olen melkein aina (pl. se 1.5kk aika) ruoan ja pesun jälkeen rasvannut pannun oliiviöljyllä. Lisäksi käytän aina ruokaa laittaessakin runsaasti oliiviöljyä sekaan, etenkin viime aikoina. Ruosteesta sen verran, että 3kk sitten huomasin, että pohjaan (sinne puolelle joka on kosketuksessa keittolevyyn) oli hieman muodostunut ruostetta. Ennen sitäkin olin ollut suht. tarkka siitä, että kuivaan aina pannun kunnolla käytön jälkeen, mutta ruostetta huomatessani aloin olla ekstrana tarkka siitä.

Pohjan ruosteet ei nyt oo mikään mahdoton ongelma, mutta voihan senkin putsailla ja rasvapolttaa.