Teräksiset paistinpannut (ruostumaton, hiiliteräs, valurauta)

Tämä ei nyt ollut se mitä haettiiin. Hiiliteräspannut ja teräspannut ovat kaksi erillistä kategoriaa, ja ne on ihan tarkoituksella yleensä mm. kaupoissa eroteltuna omiksi kategorioikseen. Eli ei nyt lähdetä sekoittamaan kahta kategoriaa joille on ihan vakiintuneet omat nimensä olemassa, vaikka sinällään terästä se hiiliteräskin on.

Kysymys oli, onko olemassa teräspannuja mitkä ei ole ruostumatonta terästä. Hiiliteräspannut ei nyt kiinnosta tässä kontekstissa. Jos puhutaan "teräspannusta", se ei yleisesti ottaen tarkoita hiiliteräspannuja.
No kyllähän se tarkottaa. Teräs on terästä ja hiiliteräs sekä rst on molemmat terästä. Vai mikä tossa sulla nyt on ongelmana? Jos teräs ruostuu niin se ei ole ruostumatonta :lol:

Teräspannuja on hiiliteräs ja RST ja toi hiiliteräshän ei sinänsä tarkoita mitään sen kummallisempaa, kuin että siinä teräksen seassa on hiiltä. Jos puhuu rosterista niin tarkentaa sitten että siitä kyse.
 
No kyllähän se tarkottaa. Teräs on terästä ja hiiliteräs sekä rst on molemmat terästä. Vai mikä tossa sulla nyt on ongelmana? Jos teräs ruostuu niin se ei ole ruostumatonta :lol:

Teräspannuja on hiiliteräs ja RST ja toi hiiliteräshän ei sinänsä tarkoita mitään sen kummallisempaa, kuin että siinä teräksen seassa on hiiltä. Jos puhuu rosterista niin tarkentaa sitten että siitä kyse.

Juu, niinhän minä sanoin että teknisesti ottaen terästä se hiiliteräskin on. Se ei vain poista sitä tosiasiaa että keittiövälineistä puhuttaessa teräspannu ja hiiliteräspannu kategoriat ovat toisistaan erillisiä kategorioita. Tuosta idioottimaisesta termien käytöstä saat syyttää pannujen valmistajia. niiden myyjiä ja kokkeja, mutta se tarkoitus ei sillä muutu että alkaa viilaamaan pilkkua siitä mikä teknisesti ottaen on totta materiaalin suhteen.

Ja nyt se kysymys edelleen on, onko olemassa teräspannuja jotka ei ole ruostumatonta terästä (tai hiiliterästä).
 
Juu, niinhän minä sanoin että teknisesti ottaen terästä se hiiliteräskin on. Se ei vain poista sitä tosiasiaa että keittiövälineistä puhuttaessa teräspannu ja hiiliteräspannu kategoriat ovat toisistaan erillisiä kategorioita. Ja nyt se kysymys edelleen on, onko olemassa teräspannuja jotka ei ole ruostumatonta terästä (tai hiiliterästä).

Onpas omituinen ajattelutapa sulla. Hiiliteräspannut on teräspannuja ja rosteripannut on teräspannuja. Hiiliteräspannut ei ole tehty ruostumattomasta teräksestä. Jos ne ei kiinnosta, niin sitten ei ole vaihtoehtoja.

Vai ruvetaanko viilaamaan pilkkua vaikka siitä, että esim. 316L teräs on oikeastaan enemmänkin happaria ja 306 on enemmänkin sitä rosteria. En tiedä tehdäänkä 316L:stä pannuja. Onhan noita teräslaatuja vaikka millä mitalla, mutta oman kokemukseni mukaan on olemassa ,ainakin käytännöllisestä näkökulmasta, kaksi teräspannuluokkaa, hiiliteräs ja rosteri.

Mitä muuta kaipaat? Mitä ominaisuuksia jostain kolmannesta teräksestä voisi löytyä, jota rosteri ja hiiliteräs ei täytä? Tietysti jos tykkäät vaikka vahvoja happoja käyttää kokkailussa niin voithan sä soittaa Outokummulle jos ne suostuisi tekemään sulle superduplexista pannun.
 
Onpas omituinen ajattelutapa sulla. Hiiliteräspannut on teräspannuja ja rosteripannut on teräspannuja. Hiiliteräspannut ei ole tehty ruostumattomasta teräksestä. Jos ne ei kiinnosta, niin sitten ei ole vaihtoehtoja.

Vai ruvetaanko viilaamaan pilkkua vaikka siitä, että esim. 316L teräs on oikeastaan enemmänkin happaria ja 306 on enemmänkin sitä rosteria. En tiedä tehdäänkä 316L:stä pannuja. Onhan noita teräslaatuja vaikka millä mitalla, mutta oman kokemukseni mukaan on olemassa ,ainakin käytännöllisestä näkökulmasta, kaksi teräspannuluokkaa, hiiliteräs ja rosteri.

Mitä muuta kaipaat? Mitä ominaisuuksia jostain kolmannesta teräksestä voisi löytyä, jota rosteri ja hiiliteräs ei täytä? Tietysti jos tykkäät vaikka vahvoja happoja käyttää kokkailussa niin voithan sä soittaa Outokummulle jos ne suostuisi tekemään sulle superduplexista pannun.

En minä kaipaa mitään muuta kuin että puhutaan asioista niiden vakiintuneilla nimillä, koska ilman sitä seuraa täysin tarpeettomia väärinkäsityksiä. Ja siitähän tämä koko keskustelu lähti kun joku ohjeisti lähtemään rasvapolttamaan teräspannua (siis rosteripannua, kuten "teräspannu" vakiintuneesti tarkoittaa), mikä nyt on ihan älytöntä. Ja jos nyt sitten kuuluisikin ihmisiin joille teräspannu tarkoittaa sekä rosteria että hiiliterästä, niin silloinkin toki pitäisi ennen rasvapolton suosittelua kysellä siitä että mitäs terästä se nyt tällä kertaa olikaan.

En jaksa vängätä itsestäänselvyydestä tämän enempää. Jos joku ehdottaa (rst)-teräspannulle rasvapolttoa, niin ketuiksi menee. Hiiliteräspannu sitten eri asia.
 
Viimeksi muokattu:
En minä kaipaa mitään muuta kuin että puhutaan asioista niiden vakiintuneilla nimillä, koska ilman sitä seuraa täysin tarpeettomia väärinkäsityksiä. Ja siitähän tämä koko keskustelu lähti kun joku ohjeisti lähtemään rasvapolttamaan teräspannua (siis rosteripannua, kuten "teräspannu" vakiintuneesti tarkoittaa), mikä nyt on ihan älytöntä. Ja jos nyt sitten kuuluisikin ihmisiin joille teräspannu tarkoittaa sekä rosteria että hiiliterästä, niin silloinkin toki pitäisi ennen rasvapolton suosittelua kysellä siitä että mitäs terästä se nyt tällä kertaa olikaan.

En jaksa vängätä itsestäänselvyydestä tämän enempää. Jos joku ehdottaa (rst)-teräspannulle rasvapolttoa, niin ketuiksi menee. Hiiliteräspannu sitten eri asia.
No pitäskö sitten puhua vaan rosteripannusta ja hiiliteräspannusta, koska mulle ainakin teräs tarkoittaa terästä ja rosteri ruostumatonta sellaista. En tiedä mihin perustuen päättelet teräksen vakiintuneen tarkoittamaan rosteria mutta itse en oo tuohon törmännyt. Päinvastoin ainakin englanninkielisissä tubevideoissa mainitaan aina stainless steel kun rosterista puhutaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Jva
No pitäskö sitten puhua vaan rosteripannusta ja hiiliteräspannusta, koska mulle ainakin teräs tarkoittaa terästä ja rosteri ruostumatonta sellaista. En tiedä mihin perustuen päättelet teräksen vakiintuneen tarkoittamaan rosteria mutta itse en oo tuohon törmännyt. Päinvastoin ainakin englanninkielisissä tubevideoissa mainitaan aina stainless steel kun rosterista puhutaan.

Aina on parempi jos puhutaan täsmällisillä termeillä, niin ei jää väärinkäsityksille sijaa. Suomenkielisissä liikkeissä ja sivustoilla tuo jako näyttää menevän pääsääntöisesti niin että teräspannu = rosteri, ja hiiliteräs = hiiliteräs, joskus harvoin ne saattaa olla kaikki niputettuna teräspannujen alle. Ja englanniksihan tuo koko homma saa ihan uuden ulottuvuuden, sillä pelkkä "steel pan" on soitin (rumpu) eikä suinkaan paistinpannu. :D

Jos joku puhuu tietyssä mielessä epätäsmällisesti teräspannusta, niin ei ainakaan kuitenkaan voi olettaa että kyse on juuri hiiliteräspannusta.

Mutta, palataanpa itse as(t)iaan. Pitäisi varmaan uusia hiiliteräspannun (De Buyerin Mineral B Element Pro 28") rasvapoltto kotona. Kaasugrillissä tuo homma onnistuu helposti kun ollaan ulkotiloissa ja lämpötilan saa korkeaksi niin että silava palaa hyvin kiinni. Kotona uunissa/levyllä tuon tekeminen on osoittautunut haastavaksi, sillä lämpötila tuntuu jäävän ihan aavistuksen turhan matalaksi että silavalla saisi hyvän mustan pinnan. Erityisesti pannun reunojen kanssa tuntuu olevan ongelma saada polttopinta aikaiseksi, vaikka kuinka yrittäisi pannua siirrellä levyllä. Millaisia muita matalamman savuamispisteen rasvoja olette rasvapolttoon käyttäneet?
 
Viimeksi muokattu:
Mulla oli joskus paljon hypetetty debuyerin hiiliteräspannu enkä saanut sitä toimimaan. Monista rasvapolttokokeiluista huolimatta kaikki paloi kiinni. Pannu oli jo alun alkaenkin aavistuksen kupera pohjasta, millä saattoi olla tekemistä asian kanssa (hot spotit), mutta se ei paranna yhtään käsitystä kyseistä valmistajasta. Heitin sen lopulta roskiin, ostin tilalle ruotsalaisen valuraudan ja siihen loppui ongelmat.
On se kiva lukea, että muillakin on ollut ongelmia näiden hiiliteräspannujen kanssa. Joskus muutama vuosi sitten möin omani pois, kun ei alkanut rasvapoltto toimia. Käsittääkseni hiiliteräs tehtä vain siksi korvaamaan valurauta, että haluttu kevyempi pannu. Hiiliteräs kallista valaa muottiin kuten rauta ja joudutaan tekemään useista kerroksista prässäämällä. Kahva niitattu yleensä kiinni kun taas valuraudassa yhtenäinen osa. Toki olen netissä nähnyt kuvia kauniisti rasvapoltetuista hiiliteräspannuista, hyvä heille.
Niin pikku hiljaa olen alkanut keräileen eri kokoisia valuratapannuja, nyt niitä on kolmea eri kokoa (pieni, keskikoko, iso) + yksi iso mutta matala + parila mallinen pannut (tää olikin aika turha). Ovat kyllä loistavia pannuja ja uskon että loppu elämän käytän nyt valurautaa ruuanlaitosssa, saakoon tulla mitä vaan markkinamiesten pannutrendejä. Nuo sopii hyvin omaan ruuanlaitto tyyliin. Ei ole ollut ongelmia rasvapolton kanssa.
Tietääkö joku onko sileillä valurautapannuilla jotain parempaa? Mulla Lodge ja jotain muuta, joissa pieni hiekkakuvio. Onko kellään kokemusta Jenkkeissä valmistetuista kalliimmista malleista ja saako niitä Suomeen jotenkin tilattua? Esim. youtubessa törmännyt stargazeriin ja Fieldiin (näissä just sileet pohjat). On kyllä osa pannuista aika komeita, herättää omistamisen halua.
 
Rosteripannua etsivälle suosittelen Ikean 20€ paistokasaria: OUMBÄRLIG Kannellinen paistokasari - IKEA

Naurettavan halpa noin hyväksi tuotteeksi. Korkeat reunat ja kansi antaa mahdollisuuksia kaikenlaisten soossien ja haudutusten tekoon myös. Pannun ruokineen voi myöhemmin laittaa myös suoraan jääkaappiin. Pesukoneessakin tuon pannun voi pestä jos laiskottaa. Käytän tuota pannua about puoleen kaikista kokkailuistani ja toinen puoli menee hiiliteräksellä. Munakaskin tuolla on onnistunut ja ainoa raaka-aine minkä kanssa on ollut ongelmia on suomalainen ruokamakkara, paloiteltuna se jää aina kiinni. Kalaa en ole kokeillut.

Kun pinnoitetuista pannuista siirrytään hiiliteräkseen ja rosteriin, niin samalla täytyy muuttaa hieman tekniikkaa. Teflonilla liukuu ruoka kuin ruoka, mutta vaikka olisi miten hyvin patinoitunut hiiliteräspannu niin ruoka tarttuu aina vähän kiinni. Tähän auttaa kun ei töki niitä lihanpalasia koko aikaa vaan antaa niiden ruskistua rauhassa ja sitten vasta kääntö. Pannua ei tarvitse myöskään kuumentaa täydellä teholla, sähköliedellä yleensä paras on 6-7/9. Täyttä tehoa käytetään vasta kun pannu ui nesteessä ja se halutaan haihduttaa nopeasti pois.
 
Erityisesti pannun reunojen kanssa tuntuu olevan ongelma saada polttopinta aikaiseksi, vaikka kuinka yrittäisi pannua siirrellä levyllä. Millaisia muita matalamman savuamispisteen rasvoja olette rasvapolttoon käyttäneet?
Rypsiöljyä. Levy täysille pannu siihen. Paperin palaan öljyä ja pihtien avulla levitetään öljy kuumalle pannulle (öljyn pitäisi heti alkaa savuta) ohueksi kerrokseksi. Heti levityksen jälkeen otetaan puhdas paperin pala ja taas pihtien avulla "pyyhitään" öljy pois. Tämä toistetaan 3-5 kertaa. Näin olen itse omat pannut polttanut ja hyvin on toiminut.
 
Mulla taas hiiliteräspannu toimii kun unelma. En ole tehnyt mitään kummempaa rasvapolttoa ennen käyttöönottoa, vaan normikäytössä pannun pohja on mustunut eikä mikään tartu kiinni. Toi musta kerros kyllä irtoaa jos metallilastalla tms. raapii. Paistaessa pikku nippi voita riittää. Pesen pannun veden alla, ja pikku sattumat lähtee tiskiharjan hamarapuolella pyyhkäisemällä. Käytön jälkeen laitan snadisti öljyä pannulle ja lämmitän sitä niin että käry nousee ja pyyhkäisen öljyn pitkin pannun pohjaa.
 
Itse huomasin, että paras rasvapoltto hiiliteräkseen tuli ihan kasvirasvoilla ja kun oliiviöljyllä yleensä paistan niin sillä tein rasvapolton. Aluksi pari kertaa rasvapolttoa ja sitten vaan kokkailua eikä oo sen kummemmin koskaan korkkaillut irti.
 
Saamassa luultavasti lahjaksi Opan hiiliteräspannun. Onkos muilla kokemuksia? Hieman jänskättää se rasvapoltto, ainakin firma itse suosittelee silavalla sen tekemään.
 
Saamassa luultavasti lahjaksi Opan hiiliteräspannun. Onkos muilla kokemuksia? Hieman jänskättää se rasvapoltto, ainakin firma itse suosittelee silavalla sen tekemään.
Ei varmaan oo hirveesti merkillä väliä tuon rasvapolton suhteen. Omat kokemukset on sellaset, että silavalla toi rasvapoltto oli vaikea saada onnistumaan, kun rypsi/oliiviöljyllä onnistui suht helposti ja myöskään sellasta youtubevideoiden tasaisen mustaa 10+ kerran rasvapolttoa ei kannata tehdä, koska se ei A) onnistu kuitenkaan niinkun videoissa ja B) parin rasvapolttokierroksen jälkeen ruuanlaitto on parasta hoitoa pannulle. Pidä vaan mielessä se, että rasvapoltetulla hiiliteräksellä ei sinänsä kannata tehdä kaikenmaailman kastikkeita vaan käyttää sitä paistamiseen ja sitten sellaseen sekalaisempaan ruuanlaittoon esim rosteria.
 
Valurautapata tuli juuri rasvapolteltua uudelleen, kun vaimonpentele oli raivolla ja tiskiaineella saanut pinnan pois. :rage:

Kunhan pyyhkäisin mahdollisimman ohuen kerroksen rypsiöljyä talouspaperia käyttäen, sitten induktioliesi täydelle teholle ja olisiko viitisen minuuttia siinä savustunut. Tuloksena liukas musta pinta. Olettaisin, että hiiliteräspannulle onnistuu aivan yhtä helposti. Ei ole mitään rakettikirurgiaa. Liesituuletin tuli kyllä tarpeeseen.
 
Rosteripannua etsivälle suosittelen Ikean 20€ paistokasaria: OUMBÄRLIG Kannellinen paistokasari - IKEA

Naurettavan halpa noin hyväksi tuotteeksi. Korkeat reunat ja kansi antaa mahdollisuuksia kaikenlaisten soossien ja haudutusten tekoon myös. Pannun ruokineen voi myöhemmin laittaa myös suoraan jääkaappiin. Pesukoneessakin tuon pannun voi pestä jos laiskottaa. Käytän tuota pannua about puoleen kaikista kokkailuistani ja toinen puoli menee hiiliteräksellä. Munakaskin tuolla on onnistunut ja ainoa raaka-aine minkä kanssa on ollut ongelmia on suomalainen ruokamakkara, paloiteltuna se jää aina kiinni. Kalaa en ole kokeillut.

Kun pinnoitetuista pannuista siirrytään hiiliteräkseen ja rosteriin, niin samalla täytyy muuttaa hieman tekniikkaa. Teflonilla liukuu ruoka kuin ruoka, mutta vaikka olisi miten hyvin patinoitunut hiiliteräspannu niin ruoka tarttuu aina vähän kiinni. Tähän auttaa kun ei töki niitä lihanpalasia koko aikaa vaan antaa niiden ruskistua rauhassa ja sitten vasta kääntö. Pannua ei tarvitse myöskään kuumentaa täydellä teholla, sähköliedellä yleensä paras on 6-7/9. Täyttä tehoa käytetään vasta kun pannu ui nesteessä ja se halutaan haihduttaa nopeasti pois.
Kuinka paksu pohja tossa ikean pannussa on aka onko lähelläkään hiiliteräs/valurautapannua lämmönvaraamiskyvyltään? Tollanen järkevän kokonen rst astia puuttuu omasta kotikeittiöstä niin siksi kyselen.
 
Kuinka paksu pohja tossa ikean pannussa on aka onko lähelläkään hiiliteräs/valurautapannua lämmönvaraamiskyvyltään? Tollanen järkevän kokonen rst astia puuttuu omasta kotikeittiöstä niin siksi kyselen.
On siinä alumiinilevy RST:n välissä, että ihan kunnon pannu eikä mikään kattila. Mutulla ei ihan yhtä hyvä lämmönvarauskyky kuin toisessa hiiliteräspannussani. Pari viikkoa sitten just ruskistelin lihanpalasia samaan aikaan molemmilla pannuilla ja tuo Ikean pannu jäähtyi nopeammin. MUTTA todennäköisesti lykkäsin siihen myös enemmän tavaraa koska pohjan ala on suurempi.
 
On siinä alumiinilevy RST:n välissä, että ihan kunnon pannu eikä mikään kattila. Mutulla ei ihan yhtä hyvä lämmönvarauskyky kuin toisessa hiiliteräspannussani. Pari viikkoa sitten just ruskistelin lihanpalasia samaan aikaan molemmilla pannuilla ja tuo Ikean pannu jäähtyi nopeammin. MUTTA todennäköisesti lykkäsin siihen myös enemmän tavaraa koska pohjan ala on suurempi.
Oolrait, hyvää feedbackia!
 
De Buyerin isolla pannulla oli kyllä alkuun tosi nihkeää, paljon aikaa ja vaivaa tuhraantui rasvapolttoihin joiden vaikutus oli vähäinen. Etenkin kun pääkokki laiskuuttaan huuhtoi pannua jatkuvasti happamilla kastikkeilla. Pinnan muodostuminen on kuitenkin jatkuvalla kokkauksella vääjäämätöntä.

Jossain välissä muutettiin pienempään kämppään jossa on pienempi suurin lieden levy, joten nyt tilanne on se että keskellä on pikimusta pinta jossa voi paistaa kananmunan eikä tartu millään kiinni, mutta reunoilta jotka ei enää kuumene tarpeeksi on hapot huuhtoneet pinnan pois. Väärästä koostaan huolimatta pannu on niin hyvä, että käyttö on vaan jatkunut eikä ole tullut mieleen vaihtaa sitä mihinkään.
 
Itse otin tässä härkää sarvista ja polttelin tosissaan tuota De Buyerin hiiliterästä. Sain siihen nyt mielestäni ok pinnan. Teflon pannu hajosi niin piti tähän nyt ottautua kunnolla.

Onko porukalla kuvia pannuista jotka saatu kokonaan mustaksi? Ja ohjeita myös.
IMG-20201103-WA0012.jpeg
 
Itse otin tässä härkää sarvista ja polttelin tosissaan tuota De Buyerin hiiliterästä. Sain siihen nyt mielestäni ok pinnan. Teflon pannu hajosi niin piti tähän nyt ottautua kunnolla.

Onko porukalla kuvia pannuista jotka saatu kokonaan mustaksi? Ja ohjeita myös.
Ei ole itellä enää hiiliterästä, mutta noita valurautaisia on. Sanoisin että itselläni on aika paska induktioliesi ja epätasaisesti lämmittää, siksi enimmäkseen uunissa tehnyt. Kun liedellä tekee niin melkein pitäis hommata jonku optinen lämpömittari (vai mitä ne on) ja sillä tarkistat että pannu on oikeasti siitä pinnasta jotain 230-250C joka kohdasta, eikä vaan keskeltä. Siis lämpötila riippuu käytetystä öljystä ja sen savuamispisteestä. Esim. itselläni isolla pannulla jää helposti reunoista tahmeaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Saamassa luultavasti lahjaksi Opan hiiliteräspannun. Onkos muilla kokemuksia? Hieman jänskättää se rasvapoltto, ainakin firma itse suosittelee silavalla sen tekemään.
Silava on ollut ennen vanhaan hyvä, mutta nyky possujen ruoka ei sisällä juurikaan omega3:a, niin siksi se ei ole mikään ylivertainen enää. Pellavansiemenöljy pitäisi olla paras (siis se syötävä versio), mutta rypsiöljykin käy.
 
Silava on ollut ennen vanhaan hyvä, mutta nyky possujen ruoka ei sisällä juurikaan omega3:a, niin siksi se ei ole mikään ylivertainen enää. Pellavansiemenöljy pitäisi olla paras (siis se syötävä versio), mutta rypsiöljykin käy.
AInakin Opa-Muurikan silava tuubi on 70% silavaa, 30% rypsiöljyä. Onkohan ne poltto ominaisuudet sitten minkälaiset, jos vertaa ehtaan silavaan? Kun kuitenkin silava tulee köntteinä, ainakin mitä olen nähny.
 
Ostin Prismasta NDK Swiss hiiliteräspannun. Poltto onnistu ihan hyvin rypsiöljyllä ja huonolla keraamisella liedellä. Olisinko 7 kertaa tehnyt tuon polton (eli öljyä pannulle, poltto, pyyhkäisy talouspaperilla ja sitten taas uusiksi). Ja nyt kun on n. 6kk käyttänyt pannua niin pinta on tietenkin parantunut jo lähes täydelliseksi.
 
De Buyer kreppipannun mukana tulleessa ohjeessa tehtiin rasvapoltto perunankuorilla ja rasvalla. Ihan parsa pannu lättyjen paistoon viä ikinä. Isompi 28 " De Buyer on ollut nyt pari vuotta ollut käytössä ja jo kuukauden käyutön jälkeen pintaan ei tarttunut enää pahemmin.
 
AInakin Opa-Muurikan silava tuubi on 70% silavaa, 30% rypsiöljyä. Onkohan ne poltto ominaisuudet sitten minkälaiset, jos vertaa ehtaan silavaan? Kun kuitenkin silava tulee köntteinä, ainakin mitä olen nähny.
Joo, mulla on itseasiassa samaa. Aikanaan kun de buyerin hiiliterästä sillä ja/tai rypsillä rasvapoltin, niin risottoa tehdessä ja lämpimän kanalieminesteen nakatesa kuumalle pannulle lähti suurin osa rasvapoltosta hilseillen pois (ruoka meni roskiin). Tosin taisin olla kokematon ja tein liian paksulla kerroksella. Mieluiten toisella paperilla pyhkii kuivaksi pannun, niin että tulee mahdollisimman ohuita kerroksia.
Nyt taas yhteen valurautaseen tein tuolla muurikalla, niin ei mielestäni eronnut lopputulos paljoa rypsiöljystä.
Ehdasta silavasta ei siis mullakaan ole kokemusta. Mutta kyllähän sitä pekonia paistaessa huomaa, että vähän parantaa pannua. En tosin itse syö kovin usein pekonia.
 
Joo, mulla on itseasiassa samaa. Aikanaan kun de buyerin hiiliterästä sillä ja/tai rypsillä rasvapoltin, niin risottoa tehdessä ja lämpimän kanalieminesteen nakatesa kuumalle pannulle lähti suurin osa rasvapoltosta hilseillen pois (ruoka meni roskiin). Tosin taisin olla kokematon ja tein liian paksulla kerroksella. Mieluiten toisella paperilla pyhkii kuivaksi pannun, niin että tulee mahdollisimman ohuita kerroksia.
Nyt taas yhteen valurautaseen tein tuolla muurikalla, niin ei mielestäni eronnut lopputulos paljoa rypsiöljystä.
Ehdasta silavasta ei siis mullakaan ole kokemusta. Mutta kyllähän sitä pekonia paistaessa huomaa, että vähän parantaa pannua. En tosin itse syö kovin usein pekonia.
Valuraudalla rasvapoltto onnistuu huomattavasti helpommin, koska se pannun pinta on sellanen "huokonen" ja rosoinen, hiiliteräs on niin sileää, että vaatii vähän enemmän vaivaa ja oma resepti mitä nyt vuosien käytön aikana pariin kertaan olen uusinut/huoltanut rasvapolttoa, että jynssään jollain karhealla sienellä kunnolla puhtaaksi ja sitten ihan 1-2 rasvapolttoa tosi ohuella öljykerroksella ja sitten taas kokaten niin tulee hyvä pinta hiiliteräkseen.
 
Ja nyt kun on n. 6kk käyttänyt pannua niin pinta on tietenkin parantunut jo lähes täydelliseksi.

Tän takia tuosta rasvapoltosta on turha huolehtia liikaa, normikäytössä siihen saa suht nopeasti tuon pinnan joka tapauksessa.
 
Tuli hankittua Ikean Vardagen-hiiliteräspannu ja olen yrittänyt tehdä rasvapolttoa uunissa rapsiöljyllä, pannun omissa ohjeissa käsketään pitämään uunissa tunnin ajan 150 asteessa eikä pannuun ainakaan ekalla yrityksellä syntynyt juuri minkäänlaista pintaa, eikö tuo ohje ole ihan väärässä kun öljyn savustumislämpötila on reilu 200 astetta ja muualla käsketään lämpötilaksi 250 astetta?
 
Tuolta löytyy eri öljyjen savuamispisteet ja toki uunin lämpötilaa voi pikkuhiljaa nostaa ja katsoa missä se alkaa savuamaan, niin ei tarvitse turhan kuumalla käyttää, jos siis käyttää aina samaa öljyä.

 
Smoke point ei tarkoita aina samaa kuin polymeroitumislämpö eli sen perusteella ei voi täysin tehdä päätelmiä
 
Vanhemmille harkitaan laadukkaamman pannun hankkimista ja Opa-Muurikalla olisi näitä kevyitä valurautoja tarjoukessa viikonlopun.

Onko kellään kokemusta? Eniten itseä arveluttaa nuo reunat, kun aika matalalta näyttää, melkein wokki pannu tulee mieleen.
 
Vanhemmille harkitaan laadukkaamman pannun hankkimista ja Opa-Muurikalla olisi näitä kevyitä valurautoja tarjoukessa viikonlopun.

Onko kellään kokemusta? Eniten itseä arveluttaa nuo reunat, kun aika matalalta näyttää, melkein wokki pannu tulee mieleen.

Vähän käy mielessä että "kevyt" ja "valurauta" ei oikein sovi yhteen. Tuollakin sanotaan ominaisuuksissa, että "valurauta varaa lämpöä erittäin hyvin". Mutta kun se varaaminen perustuu lähinnä vain valurautapannun massaan. Valuraudan ominaislämpökapasiteetti on puolet alumiinin ominaislämpökapaisteetista. Tiheytensä vuoksi toki pannun kokoiseen raudasta tehtyyn kappaleeseen varautuu lämpöä paremmin kuin alumiiniseen, mutta jos siitä pannusta tehdään tahallaan kevyt, niin tuota hyötyä menetetään.
 
Ai ai, tuo Vardagen näyttää hyvältä, mutta 13, 20 ja 28 cm. Ois nyt ollut se 24 nin olisi muijalle hyvä kompromissi painon ja tilavuuden välillä. Tykkäisi teflonista enemmän mutta ne kestää sen puoli vuotta ja alkaa hilseilemään pinta. En ole rasvapoltoja jaksanut uunissa tehdä, kun liedellä niin helppoa: tuukilla killoitan öljyllä pinnan, kuumentaa, jäähdyttää, uusiksi. Kolmeen kertaa kun tekee niin taas mennään monta kuukautta. Mitä tule tarttumisiin, niin yleisin syy on liian matala lämpö, ei liian korkea. Mutta joku kala, ei voi oikein paistaaa tarpeeksi kuumalla pannulla. Sille on jippo: ripsautetaan suolaa panulle ja fisu sitten, se on irti sen kriittiset 10s. Sama vinkki toimii perunillakin hyvin, kannattaa ainakin kertoa niille perheenjäsenille, jotka ei meinaa uskaltaa lämmittää pannuuaan, vaan perunoiden paahtamisen sijaan keittävät nitä rasvassa ;-)
Ja tuo Ikean rosteri paistokasari näyttää myös hyvältä! Ainoa että itse en tykkää kytätä kastiketta ihan niin tarkkaan, kastikkeille suosin kyllä pinnoitettua vempainta. Joku pastan vetelyyn olisi tuo omiaan, mutta jos vaikka kahden tunnin kastikkeenhauduttaminen niin kiitos ei, siinä pitä kuitenkin ola rosterisen vieressä parin minuutin välein sotkottamassa...pinnoitetulla voi ottaa rennommin.
 
Viimeksi muokattu:
Itse otin tässä härkää sarvista ja polttelin tosissaan tuota De Buyerin hiiliterästä. Sain siihen nyt mielestäni ok pinnan. Teflon pannu hajosi niin piti tähän nyt ottautua kunnolla.

Onko porukalla kuvia pannuista jotka saatu kokonaan mustaksi? Ja ohjeita myös.
IMG-20201103-WA0012.jpeg

Itse olen luovuttanut. Pilaan pinnan aina kun tykkään tehdä siihen kastikkeen sitten samalla, siellä se maku nimittäin lilluu.
Mutta ei huolta, kyllä tilkka öljyä tai rasvaa tekee aina tuloksesta maukkaampaa muutenkin.

Vaan eipähän ole ollut suussa muovia tai muuta kökköä.
 
Ja tuo Ikean rosteri paistokasari näyttää myös hyvältä! Ainoa että itse en tykkää kytätä kastiketta ihan niin tarkkaan, kastikkeille suosin kyllä pinnoitettua vempainta. Joku pastan vetelyyn olisi tuo omiaan, mutta jos vaikka kahden tunnin kastikkeenhauduttaminen niin kiitos ei, siinä pitä kuitenkin ola rosterisen vieressä parin minuutin välein sotkottamassa...pinnoitetulla voi ottaa rennommin.
Eihän keittoakaan tarvitse minuutin välein rosterikattilassa sekoitella. :rolleyes:
 
Harvalla on tosiaan keitto pohjaan palanut, eikä tosiaan teevettäkään tarvitse kytätä. Kyllä kastike on vähän eri juttu. Mutta ehkä, mietitääs: pistäs kunnon hernesoppa kolmeksi tunniksi rosteriin muhimaan ...mutta niin tai näin, puhuin vain itsestäni. ;-)
 
Itse olen luovuttanut. Pilaan pinnan aina kun tykkään tehdä siihen kastikkeen sitten samalla, siellä se maku nimittäin lilluu.
Mutta ei huolta, kyllä tilkka öljyä tai rasvaa tekee aina tuloksesta maukkaampaa muutenkin.

Joo, ilman muuta paistamisen jälkeen pitää saada maut mukaan! Ei kai hiiliteräksen ominaisuudet ehdi kastikkesta huonontua? Ja joka tapauksessa kyllähän siihen taas yhden kerroksen viidessä minuutissa tekee jos näin sattuu käymään.
 
Joo, ilman muuta paistamisen jälkeen pitää saada maut mukaan! Ei kai hiiliteräksen ominaisuudet ehdi kastikkesta huonontua? Ja joka tapauksessa kyllähän siihen taas yhden kerroksen viidessä minuutissa tekee jos näin sattuu käymään.

Se rasvapoltto ei hirveästi tykkää happamista aineista, kuten tomaatti.
 
Tuollaisesta en ole koskaan kullutkaan, muta mainitaan kyllä ettei valurautapainnuissa kannattaisi happamia kokkailla. Itse en ole koskaan huomannut mitään erikoista, muta harvoin sitä tomaatteja paisteleekaan, jollei nyt munakkaan sekaan heittele. Tosin jos mulla olisi iso hiiliteräsvokityyppinen, tms, niin toki pastakastikkeet menisi siinä, mutta nii tai näin, aika hyvä tapahan se kuitenkin olisi aloittaa joka sessio uudella rasvakerroksella.
 
Itse otin tässä härkää sarvista ja polttelin tosissaan tuota De Buyerin hiiliterästä. Sain siihen nyt mielestäni ok pinnan. Teflon pannu hajosi niin piti tähän nyt ottautua kunnolla.

Onko porukalla kuvia pannuista jotka saatu kokonaan mustaksi? Ja ohjeita myös.
IMG-20201103-WA0012.jpeg


Miulla on kolmisen vuotta ollut alla oleva setti pannuja käytössä:

pannut.jpg

Alussa tuli tehtyä pintaa polttamalla useita ohuita kerroksia päällekäin, mutta ainakaan itsellä se pinta ei kovin kauaa kestänyt ilman huoltoa. Helpoin tapa on oikeastaan alkupolttojen jälkeen jatkaa käyttöä niin, että heti ruoanvalmistuksen alkuvaiheessa laittaa pannun kuumenemaan liedelle, sipaisee ohuen kerroksen öljyä tai silavaa pintaan ja antaa sen siinä omia aikojaan kärytä kuivaksi. Sitten pari minuuttia jäähdyttelyä, loraus öljyä tai mitä tahansa rasvaa ja ei kun paistamaan.

Tuossa alkupoltossa riittää ihan ohut kerros öljyä, joten kovin sankkaa savua ei tule. Paiston jälkeen vesipesu, kuivaus ja naftisti öljyä pintaan varastorasvaksi.

Näillä toimilla pannut ovat toimineet tosi hyvin. Tuon alkupolton oppii kyllä nopeasti tekemään niin, että se menee ruokaa valmistaessa ihan itsestään siinä muita valmisteluja tehdessä ja homma ei tunnu vaivalloiselta.
 
Lidlissä ois taas 24- ja 28-senttisiä rosteripannuja tyrkyllä torstaista alkaen. Hinnat 14,99 ja 16,99. Hintaisikseen loistavia, suosittelen. Noihin kun tottuu niin hiiliteräksien rasvapolttelut tuntuu ihan turhalta duunilta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 176
Viestejä
4 488 685
Jäsenet
74 164
Uusin jäsen
wesseli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom