Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

[BNo1]

Suomessa "korjattiin" valtiotaloutta niin useasti 60-, 70- ja 80-luvuilla devalvaatiolla uhraamalla kansalaisten ostovoimaa vientiyritysten hyväksi valtiontalouden korjaamiseksi, että jotenkin joillekin on jäänyt mieleen kuva, että tuo valuutan arvon lasku olisi hyvä asia.
Todellisuudessahan homma on paljon monimutkaisempi, etenkin nykyään kun kyse ei ole enää siitä, että vain metsäteollisuus puskee ulkomaille tavaraa kotimaisista raaka-aineista.

Silloin maailma oli hyvin erillainen, elinvoimainen metsäteollisuus takasi töitä, tuloja ja verotuloja suomelle joten hyödyt olivat selkeämpiä. Tuonti ulkomailta kuluttajille oli vähäisempää kun maailma oli huomattavasti yksinkertaisempi ja suomalaiset olivat huomattavasti köyhempiä.
Nykyään homma on enemmän korporaatioiden hallussa, työpaikat on automatisoitu, koneet siirretty ulkomaille ja verotus optimoidaan konsernisiirtoina veroparatiiseihin, joten miten devalvaatiolla saadaan kansalaisten voittajiksi?

Eiköhän nuo bulkkioluet tehdä Ruotsissa lisenssillä paikallisessa panimossa. Siinä ei varmaan kovin montaa prosenttia hinnassa ole sitä lisenssimaksua joka voi olla sidottu euroihin.
Oluen hinnassa suurin osa on veroja ja veroluonteisia maksuja Ruotsissa. Vielä isompi osa viinan hinnasta on Ruotsissa veroja ja veroluonteisia maksuja kuin oluen hinnassa. Hatusta vetämällä 80 prosenttia on veroja.
Sehän on Ruotsin kansantaloudelle ja valtiolle todellinen rahasampo jos suomalaiset ostavat viinaksia Ruotsista. Ja en ymmärrä mikseivät ostaisi kun lienee kymmeniä prosentteja halvemmat hinnat siellä nyt kuin Suomessa viinaksissa.

Olut nyt oli vain esimerkki, vaihda vaikka X sen tilalle niin voidaan puhua yleisemmin.

Luultavasti Suomessa markkaa olisi devaltoitu ties miten monta kertaa vuoden 2007 jälkeen, jos Suomessa olisi edelleen markka valuuttana. Varmaan nytkin osa odottaisi kovasti taas uutta D-vitamiiniruisketta jos markka olisi Suomessa valuuttana. Sillä devalvaatiolla on todella helppo leikata ihmisten palkkoja kun taas sopimalla euroaikana sellainen on äärimmäisen vaikeaa. Voisi siinä olla huuli pyöreänä monellakin jos Orpon porvarihallitus alkaisi esittää, että sovitaan että kaikkien palkkoja leikataan 20 prosenttia vapaaehtoisesti sopimalla. Sama taas onnistui devalvaation kautta yhdessä hallituksen kokouksessa nuijaa kopauttamalla.

Kenen etu tämä nyt sitten on? Kovasti tätä yritetään myydän kansalaisten etuna mutta minun on vähän vaikea nähdä sitä niin.

Omalla valuutalla se palkkakuri on vaikeampaa, ehkä sitä kurittomuutta kaivataankin.

Sinänsä huvittavaa kun joka toinen kirjoittaja valittaa että suomessa on niin paskat palkat ettei tänne saa ammattilaisia ja nykyisetkin lähtee pois, ja loput kirjoittajista on sitä mieltä että palkat on lähteneet käsistä ja tarvitaan AY-liikkeen tuhoaminen, oma valuutta ja devalvaatioita että saadaan suomi pelastettua. Kumpi se sitten on, palkat on liian kovia vai pieniä?

 

[Paapaa]

Sinänsä huvittavaa kun joka toinen kirjoittaja valittaa että suomessa on niin paskat palkat ettei tänne saa ammattilaisia ja nykyisetkin lähtee pois, ja loput kirjoittajista on sitä mieltä että palkat on lähteneet käsistä ja tarvitaan AY-liikkeen tuhoaminen, oma valuutta ja devalvaatioita että saadaan suomi pelastettua. Kumpi se sitten on, palkat on liian kovia vai pieniä?

Meinaat että kyseessä on samat kirjoittajat? Ja voisiko olla, että on ammatteja, joissa palkat ovat liian pieniä ja työvoimasta valtava pula, ja on ammatteja joissa palkat ovat liian korkeita ja työvoimaa olisi saatavilla alemmallakin palkalla? Voisiko se olla mahdollista, että eri aloilla on erilainen tilanne työvoiman tarjonnan kanssan?

Ja uskallan väittää, että kukaan ei ole ehdottanut "AY-liikkeen tuhoamista".

 

[BNo1]

Meinaat että kyseessä on samat kirjoittajat?.

?

Siis puolet kirjoittajista on sitä mieltä että palkat on liian pieniä ja toinen puoli valittaa että ne on liian suuria. Itse väitän että se että ovatko palkat liian suuria vai pieniä riippuu kenen näkökulmasta asiaa katsoo ja että puhutaanko omasta vai muiden palkoista.

Ja voisiko olla, että on ammatteja, joissa palkat ovat liian pieniä ja työvoimasta valtava pula, ja on ammatteja joissa palkat ovat liian korkeita ja työvoimaa olisi saatavilla alemmallakin palkalla? Voisiko se olla mahdollista, että eri aloilla on erilainen tilanne työvoiman tarjonnan kanssan?.

Voihan se olla, mutta jostain syystä tämä mekanismi ei tunnu toimivan. Työvoimapulan pitäisi nostaa palkkoja, mutta käytännössä korkeampia palkkoja ei haluta maksaa vaan halutaan porukkaa työvoimapulasta kärsiville aloille jotka tekee samalla hintaa tai halvemmalla. (Tähän halutaan maahanmuutoa maista joissa ollaan totuttu orjatyöhön).

 

[potero]

Työvoimapula ratkeaa jos työstä maksetaan tarpeeksi palkkaa. Näin se menee markkinataloudessa. Sosiaaliturvan takia ei tietenkään ole vallalla aivan täysin vapaa markkina.

Tietysti joillekkin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi porukkaa, mutta tuokin ratkeaa jollain aikavälillä jos työstä saa tarpeeksi hyvän kompensaation.

 

[BNo1]

Työvoimapula ratkeaa jos työstä maksetaan tarpeeksi palkkaa. Näin se menee markkinataloudessa. Sosiaaliturvan takia ei tietenkään ole vallalla aivan täysin vapaa markkina.
Tietysti joillekkin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi porukkaa, mutta tuokin ratkeaa jollain aikavälillä jos työstä saa tarpeeksi hyvän kompensaation.

Tuo on vähän liian yksinkertaistettua, tunnen pari hoitoalan henkilöä jotka jätti alan työolosuhteiden vuoksi (tästä on kyllä jo vuosia aikaa) eli ei pelkkä raha aina ratkaise.

Mitä tekemistä sosiaaliturvalla on tämän asian kanssa, kukaan kunnollista palkkaa ansaitseva ei saa sosiaaliturvaa. Ainoa asia mihin se vaikuttaa on niin huonosti palkanut alat että sosiaaliturva on käytännössä osa palkkaa, mutta markkinataloudessa näillä aloilla ei pitäisi olla tekijöitä huonon palkan takia, jolloin palkat nousevat tekijöiden puutteen takia jolloin sosiaaliturvaa ei tarvita. Haluatko selvittää mitä tarkoitat?

 

[potero]

Tuo on vähän liian yksinkertaistettua, tunnen pari hoitoalan henkilöä jotka jätti alan työolosuhteiden vuoksi (tästä on kyllä jo vuosia aikaa) eli ei pelkkä raha aina ratkaise.

Niin eli siis palkka ei ollut tarpeeksi hyvä työn vaativuuteen ja työoloihin nähden. Eli joko työolojen tulisi parantua tai palkan nousta. Varmaan olisivat jatkaneet töissä jos palkka olisi riittävän hyvä.

Mitä tekemistä sosiaaliturvalla on tämän asian kanssa, kukaan kunnollista palkkaa ansaitseva ei saa sosiaaliturvaa. Ainoa asia mihin se vaikuttaa on niin huonosti palkanut alat että sosiaaliturva on käytännössä osa palkkaa, mutta markkinataloudessa näillä aloilla ei pitäisi olla tekijöitä huonon palkan takia, jolloin palkat nousevat tekijöiden puutteen takia jolloin sosiaaliturvaa ei tarvita. Haluatko selvittää mitä tarkoitat?

Sosiaaliturva asettaa tavallaan alarajan palkalle, ei kukaan järkevä ihminen halua alkaa tekemään töitä jos tekemättä mitään saa käytännössä saman.

 

[BNo1]

Sosiaaliturva asettaa tavallaan alarajan palkalle, ei kukaan järkevä ihminen halua alkaa tekemään töitä jos tekemättä mitään saa käytännössä saman.

Mutta jos sosiaaliturva eli alaraja poistetaan niin silti voi olla tilanne että palkalla ei tule toimeen, joten mikä järki tehdä työtä jolla ei voi elää?

 

[timppeli]

Tästä on jonkin verran keskustelu, mutta miksi automaattisesti valuutan heikkeneminen tarkoittaa kasvanutta etua (kenelle? kansalaisille? kansantaloudelle? vain vientiyrityksille?) ja lasketaanko tässä mukaan siitä aiheutuvia kustannuksia / elintason heikkenemistä?

Enemmän se pointti taitaa olla että kansallinen (Ruotsin) valuutta heikkenee silloin kun markkinat (kelluva valuutta) tai valtio on itse sitä mieltä että valuutta on liian vahva ja aiheuttaa ongelmia juuri Ruotsille.

Euron tapauksessa näin ei ole, se ei mukaudu Suomen valtiotalouden tilan mukaan, aivan kuten se ei mukautunut Kreikankaan tapauksessa Kreikan todellisen talouden mukaan. Kreikalle oli lopulta myrkkyä se että heillä oli taloutensa kuntoon nähden aivan liian vahva valuutta ja alhaiset korot käytössään. Kivaa oli niin kauan kunnes seinä tuli vastaan.

Silloin ennesvanhaan kun Suomen valtio välillä devalvoi itse valuuttaansa, eniten parahtivat muut eurooppalaiset maat (luultavasti esim. Ruotsi) jotka kokivat sen epäreiluksi että Suomi paransi vientinsä kilpailukykyä tuollaisella suht helpolla tempulla.

Suomen pysyminen kansantalouteensa nähden ehkä liian vahvassa eurovaluutassa muistuttaa 90-luvun alun keinotekoista ja Suomelle lopulta haitallista vahvan markan politiikkaa:

Kovan markan politiikka – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Useiden arvioiden mukaan Suomi ajautui ns. "kovan markan politiikan" seurauksena 1991 kriisiin eli 1990-luvun lamaan, koska Suomella oli liian vahva valuutta verrattuna sen todelliseen arvoon. Vahvan valuutan politiikka keinotekoisine kurssikytköksineen ei piittaa vaihtotaseen tai valtiontalouden kokonaistilanteesta ja voi siksi johtaa talouden entistä jyrkempään syöksyyn.

Toki, ei oman kansallisen valuutan devalvoiminen tai devalvoituminen ainoa keino lisätä viennin kilpailukykyä ole. Toinen vaihtoehto on esim. leikata palkkoja ja muita menoja... mutta se puolestaan tuntuu olevan poliittisesti mahdotonta toteuttaa, ainakaan keskitetysti. Siitä pitää vähintään AY-liike huolen. Valuutan devalvoituminen on sitä kautta helppo kiertotie koska siihen AY-liike ei voi suoraan vaikuttaa... no, voivat kyllä pahentaa tilannetta entisestään vaatimalla entistä suurempia palkankorotuksia perustuen devalvoitumisen aiheuttamaan ostovoiman heikkenemiseen.

Jos esim. AY-liike suostuisi järjestelyihin missä palkat joustavat huonoina aikoina alaspäin automaattisesti, sitten kansallisen valuutan devalvoitumiselle on vähemmän tarvetta.

 

[Paapaa]

Voihan se olla, mutta jostain syystä tämä mekanismi ei tunnu toimivan. Työvoimapulan pitäisi nostaa palkkoja, mutta käytännössä korkeampia palkkoja ei haluta maksaa vaan halutaan porukkaa työvoimapulasta kärsiville aloille jotka tekee samalla hintaa tai halvemmalla.

No tuokin tosiaan riippuu ihan tilanteesta. Joillain aloilla ainoa keino saada työvoimaa on nostaa niitä palkkoja ja niin on myös käynyt. Tämä on nähty niin lääkärien kuin vaikka (kokeneempien) softakehittäjien kohdalla. Kukaan ei saa TES-palkkoja ja isolla rahalla saadaan houkuteltua porukkaa töihin.

Mutta sitten on töitä, joista ei voida maksaa korkeampaa palkkaa, jos marginaalit on kapeita ja homma muuttuu tappiolliseksi pienestäkin kustannuslisästä. Silloin tilanne johtaa siihen, että joko saadaan sitä työvoimaa lisää tai sitten jätetään työ tekemättä ja tuote myymättä. Ja se tuotanto siirtyy jonnekin muualle. Toikin riippuu niin alasta. Tässä AY on se ongelma kun palkkoja nostetaan, eikä anneta niiden joustaa alas tilanteessa jossa sille olisi tarvetta. Lääkärien ja softanörttien kohdalla se jousto toimii, sillä kukaan ei saa TES-palkkoja ja ne palkat joustavat myös alas. Eli ei jokainen lekuri saa 10k/kk kuten vaikka keikkalekurit.

Musta AY:n takia puuttuu se mekanismi laskea palkkoja kun tarjontaa olisi. Samaan menee myös esim. sunnuntaikorvaukset. Eli vaikka olisi tulijoita 90% sunnuntaikorvauksella niin laki ei tähän anna mahdollisuutta. Se on musta ongelma - ja johtaa siihen että esim. moni ravintola pysyy sunnuntaisin kiinni ja työt jää tekemättä ja rahat keräämättä.

Mutta ehkä tää ei enää niin liity EU:hun.

 

[timppeli]

Osaisiko joku selittää minulle miksi valuutan heikkeneminen on niin helvetin hyvä asia?

Se on helvetin hyvä asia silloin jos ja kun valuutta on liian vahva verrattuna valtion ja kansantalouden kuntoon. Kuten se oli 90-luvun alussa Suomen vahvan markan politiikan aikana, tai euro Kreikalle.

 

[timppeli]

Suomelle oma valuutta olisi melkoinen itsemurha. Onneksi sitä haluaa vain aika pieni ja merkityksetön hörhömarginaali.

Kreikan ongelmat ja haluttomuus sopeuttaa talouttaan johtuu pitkälti heidän talouteensa nähden liian vahvasta eurosta.

 

[Joku_242]

Mutta sitten on töitä, joista ei voida maksaa korkeampaa palkkaa, jos marginaalit on kapeita ja homma muuttuu tappiolliseksi pienestäkin kustannuslisästä. Silloin tilanne johtaa siihen, että joko saadaan sitä työvoimaa lisää tai sitten jätetään työ tekemättä ja tuote myymättä. Ja se tuotanto siirtyy jonnekin muualle.

Tosin yleensä teollisuus ei kai muutenkaan ole niitä matalapalkka-aloja. Palvelualoilta niitä löytyy selvästi enemmän, eikä niitä voi oikein siirtää ulkomaille...

 

[potero]

Mutta jos sosiaaliturva eli alaraja poistetaan niin silti voi olla tilanne että palkalla ei tule toimeen, joten mikä järki tehdä työtä jolla ei voi elää?

En siis kannnata sosiaaliturvan poistoa, kaikkien pitäisi pystyä jollain elämään. Kunhan vain huomautin että tuo vaikuttaa asiaan.

Tietenkin jostain köyhemmistä maista löytyy ihmisiä jotka ovat tottuneet vähempään ja suostuvat sen takia tekemään töitä halvemmalla. Ja luomalla tuolla tavalla ylitarjontaa työvoimasta palkkoja saadaan alaspäin. Mutta kuinka kestävää tuokaan sitten on, jossain välissä hekin pääsevät länsimaisen elintason makuun. Muutenkin tuntuu irvokkaalta että tänne pitäisi roudata jotain orjatyövoimaa tekemään työt joita meidän elintasoon tottuneet ihmiset ei suostu tekemään.

 

[kustaa_vaasa]

Selittääkö täysin järjetön populismi myös sen että Norja ja Sveitsi ovat pysytelleet EU:n ulkopuolella, eikä Ruotsi halua sitten millään liittyä eurojärjestelmään, vaikka periaateessa jokaisen EU:n jäsenmaan pitäisi sääntöjen mukaan ottaa euro käyttöön "jollain aikavälillä"?

Onneksi elintarvikkeiden, polttoaineiden ja energian hinta eivät kuitenkaan ole nousseet täällä EU-maissa, eiku...

Jos oikeasti ihmettelet miksi Norja tai Sveitsi ei ole liittynyt EU:een kannattaa googlata Sveitsin pankkisektoria koskevia artikkeleita ja Norjan kaasu sekä öljyvarantoja.

Mitä tulee yhteisvaluuttaan, Ruotsi ei käytännössä täytä EMU kriiteriä koska ei kuulu euroon. Mainitsemasi "jollain aikavälillä" on kuitenkin ihan relevantti koska liittymisen todennäköisyys on ollut tasaisessa nousussa Kruunun syöksystä johtuen.

Mainitsemasi hintojen nousu on itseasiassa ollut Suomessa vähäisempää kuin Norjassa tai Ruotsissa (march 2023, statista). Pahin tilanne euroopan alueella on ollut Euron ulkopuolisissa maissa Norjaa tai Sveitsiä lukuunottamatta.

 

[timppeli]

Jos oikeasti ihmettelet miksi Norja tai Sveitsi ei ole liittynyt EU:een kannattaa googlata Sveitsin pankkisektoria koskevia artikkeleita ja Norjan kaasu sekä öljyvarantoja.

Selitätkö vielä miten Norjan öljyvarat ja Sveitsin pankkisektori selittävät etteivät Norja ja Sveitsi, eikä myöskään Ruotsi, halua ja kannata liittyä eurojärjestelmään?

Kannattaako euroon liittyä lähinnä vain silloin jos on heikko talous, esim. Kreikka?

 

[inexcess]

Tästä on jonkin verran keskustelu, mutta miksi automaattisesti valuutan heikkeneminen tarkoittaa kasvanutta etua (kenelle? kansalaisille? kansantaloudelle? vain vientiyrityksille?) ja lasketaanko tässä mukaan siitä aiheutuvia kustannuksia / elintason heikkenemistä?

Jos Ruotsalainen yritys nyt halventuneen kruunun myötä myy haaparannassa suomalaiselle ostajalle Heineken olutta halvennuksella niin mistä se hinta ale tulee? Ruotsalaiset joutuvat ostamaan sen oluen euroissa joten ne joutuvat maksamaan siitä enenmmän kuin aikaisemmin, mutta jos ne myy sen samaan kruunuhintaan eli sen 11% halvemmalla niin se tarkoittaa että ne joutuu leikkaamaan tuon 11% katteestaan joka tarkoittaa yritykselle pienentynyttä voittoa, jos ne nostaa hintaa sen 11% pitääkseen katteen kohdillaan se tarkoittaa inflaation kiihtymistä Ruotsissa.
Kumpi tässä nyt on se taloudellinen voitto ruotsalaisille, se että tuotot laskevat vai että inflaatio nousee?

Tietysti jos myynti kasvaa niin kasvanut voluumi voi tilkitä katteen vähenemisen, mutta tämä skenaariohan toimii tietysti vain haaparannan kaltaisissa paikoissa, jossain keskiruotsissa joudutaan valitsemaan inflaation tai pienentyneiden voittojen välillä.

Valuutan heikkenemisestä on hyötyjä. On hyvä asia, että maan valuutta elää maan omien suhdanteiden mukaan, eikä ole kiveen hakattu euron tavoin.

Vientiyritykset, joiden tuottamasta arvosta suurehko osa tuotetaan kotimaassa, hyötyvät valuutan heikkenemisestä. Monet asiat halpenevat kilpailijoihin verrattuna: kotimaassa sijaitsevat alihankintaketjut, kotimaiset konsultit ja alihankkijat, omat palkkakustannukset halpenevat tehdassiivoojista tuotekehittäjiin ja managereihin jne.

Kansantalous myös hyötyy viennin kasvusta seuraavan kauppataseen paranemisen myötä.

Kotimaan kysyntä alkaa kohdistua enemmän kotimaisiin tuotteisiin, ulkomaisten tuotteiden kallistuttua.

Investointihalukkuus kotimaahan kasvaa.

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

 

[ojisama]

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

Toimiiko tämä myös s.e. helpompi ostaa paikalliset yritykset ulkomaiseen omistukseen?

 

[draco76]

Valuutan heikkenemisestä on hyötyjä. On hyvä asia, että maan valuutta elää maan omien suhdanteiden mukaan, eikä ole kiveen hakattu euron tavoin.

Vientiyritykset, joiden tuottamasta arvosta suurehko osa tuotetaan kotimaassa, hyötyvät valuutan heikkenemisestä. Monet asiat halpenevat kilpailijoihin verrattuna: kotimaassa sijaitsevat alihankintaketjut, kotimaiset konsultit ja alihankkijat, omat palkkakustannukset halpenevat tehdassiivoojista tuotekehittäjiin ja managereihin jne.

Kansantalous myös hyötyy viennin kasvusta seuraavan kauppataseen paranemisen myötä.

Kotimaan kysyntä alkaa kohdistua enemmän kotimaisiin tuotteisiin, ulkomaisten tuotteiden kallistuttua.

Investointihalukkuus kotimaahan kasvaa.

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

Mitä devalvaatio tekisi valtion lainalle?

 

[timppeli]

Mitä devalvaatio tekisi valtion lainalle?

Rajoittaisi tahtia millä valtio voi velkaantua, ennenkuin on sitten oikeasti liian myöhäistä.

Kreikassa nautittiin pitkään euron kautta halvasta valtionlainasta... kunnes sitten lopulta ei enää nautittukaan vaan kärsittiin.

 

[timppeli]

Toimiiko tämä myös s.e. helpompi ostaa paikalliset yritykset ulkomaiseen omistukseen?

En näe suoraa kohtalonyhteyttä valuutan arvon ja yritysten ostamisen "ulkomaiseen omistukseen" kanssa. Esim. jos USD halpenee, tarkoittaisiko se mielestäsi automaattisesti että Tesla tai Apple tai Alphabet tai Meta on helpompi ostaa "ulkomaiseen omistukseen"?

Lisäksi, pörssiyhtiöiden kohdalla on muutenkin hieman outoa puhua siitä ovatko ne "kotimaisessa" vai "ulkomaisessa" omistuksessa. Mites Nokia, onko se suomalainen vai minkämaalainen firma, missä sen osakkeenomistajat asuvat? Tässä vaiheessa yrityksen kotimaalla taidetaan viitata lähinnä vain siihen missä maassa sen nykyinen pääkonttori sijaitsee (tuotanto ja tuotekehitys voivat olla ihan muualla), ei niinkään siihen missä päin maailmaa sen osakkeenomistajat asuvat.

 

[draco76]

Rajoittaisi tahtia millä valtio voi velkaantua, ennenkuin on sitten oikeasti liian myöhäistä.

Kreikassa nautittiin pitkään euron kautta halvasta valtionlainasta... kunnes sitten lopulta ei enää nautittukaan vaan kärsittiin.

Mutta mitä se tekisi lainanmaksulle ja korkomenoille?

 

[timppeli]

Mutta mitä se tekisi lainanmaksulle ja korkomenoille?

Ei mitään merkittävää, kunhan valtio on ymmärtänyt olla ylivelkaantumatta.

Onko Ruotsi nyt kusessa valtionvelkansa kanssa kun kruunu on halventunut? Katsotaanpa tuore uutinen:

Ruotsin valtionvelka laski toukokuussa alle tuhannen miljardin kruunun rajan – Suomen suunta on toinen
Ruotsilla on velkaa vähiten vuosikymmeniin. Miksi Suomen velka kehittyy toiseen suuntaan?

Valtionvelka | Ruotsin valtionvelka laski toukokuussa alle tuhannen miljardin kruunun rajan – Suomen suunta on toinen

Ruotsilla on velkaa vähiten vuosikymmeniin. Miksi Suomen velka kehittyy toiseen suuntaan?

www.hs.fi

Huvittavaa että tuossa syiksi Ruotsin paremmalle pärjäämiselle esitetään lähinnä maahanmuuttoa (vaikka tosiasiassa Ruotsissa on monelta osin Suomea tiukempi maahanmuuttopolitiikka, esim. sen suhteen miten helposti pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saa; tämä on se syy miksi niin monet irakilaiset, somalit, afghaanit yms. hakevat turvapaikkaa mieluummin Suomesta kuin Ruotsista, saati sitten Tanskasta), eikä esim.:
- Ruotsin joustavampi työvoimapolitiikka
- oma valuutta, joka auttaa taantumasta selviämisessä

 

[draco76]

Ei mitään merkittävää, kunhan valtio on ymmärtänyt olla ylivelkaantumatta.

Onko Ruotsi nyt kusessa valtionvelkansa kanssa kun kruunu on halventunut? Katsotaanpa tuore uutinen:

Valtionvelka | Ruotsin valtionvelka laski toukokuussa alle tuhannen miljardin kruunun rajan – Suomen suunta on toinen

Ruotsilla on velkaa vähiten vuosikymmeniin. Miksi Suomen velka kehittyy toiseen suuntaan?

www.hs.fi

Huvittavaa että tuossa syiksi Ruotsin paremmalle pärjäämiselle esitetään lähinnä maahanmuuttoa (vaikka tosiasiassa Ruotsissa on monelta osin Suomea tiukempi maahanmuuttopolitiikka, esim. sen suhteen miten helposti pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saa; tämä on se syy miksi niin monet irakilaiset, somalit, afghaanit yms. hakevat turvapaikkaa mieluummin Suomesta kuin Ruotsista, saati sitten Tanskasta), eikä esim.:
- Ruotsin joustavampi työvoimapolitiikka
- oma valuutta, joka auttaa taantumasta selviämisessä

Ajattelinkin Suomea jos ei olisi euro käytössä. Oma valuutta ei taitaisi auttaa tässä tilanteessa

 

[timppeli]

Ajattelinkin Suomea jos ei olisi euro käytössä. Oma valuutta ei taitaisi auttaa tässä tilanteessa

Eli kysyt mitä tehdä kun maito on jo kaatunut? Vähän kuten Kreikka silloin kun ei voinutkaan enää ottaa halpaa lisälainaa? Outoa ettei vahva euro pelastanutkaan Kreikkaa, pikemminkin muodostui sille ongelmaksi. Aivan kuten 90-luvun alun vahvan markan politiikka oli Suomelle myrkkyä.

 

[draco76]

Eli kysyt mitä tehdä kun maito on jo kaatunut? Vähän kuten Kreikka silloin kun ei voinutkaan enää ottaa halpaa lisälainaa? Outoa ettei vahva euro pelastanutkaan Kreikkaa, pikemminkin muodostui sille ongelmaksi. Aivan kuten 90-luvun alun vahvan markan politiikka oli Suomelle myrkkyä.

Hyödyt ovat tulleet EU:sta eikä eurosta.

Tutkimustulos: EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Suomelle haittoja suuremmat

EU-jäsenyyden ansiosta kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut Suomen elintasoa.

www.salkunrakentaja.fi

En kuitenkaan tiedä olisiko oma valuutta tuonut hyötyjä, tuon mukaan vaikutus on ollut neutraali. Nykyisellä lainamäärällä devalvaatio ei taitaisi kannattaa vaikka olisi yhä oma markka. Kotitalousten veloille se tekisi hyvää mutta polttoaineiden hinnoille ei ja ne ovat yksi hallituskysymyksistä.

 

[pulatunnus]

Kreikan ongelmat ja haluttomuus sopeuttaa talouttaan johtuu pitkälti heidän talouteensa nähden liian vahvasta eurosta.

Kreikasta voi tarinoida, mutta Kreikka tuskin on esimerkki Suomi markan plussia miettiessä.

Selitätkö vielä miten Norjan öljyvarat ja Sveitsin pankkisektori selittävät etteivät Norja ja Sveitsi, eikä myöskään Ruotsi, halua ja kannata liittyä eurojärjestelmään?

Kannattaako euroon liittyä lähinnä vain silloin jos on heikko talous, esim. Kreikka?

Se kannattaako vai eikä kannata noiden maiden liittyy yhteisvaluuttaan on eriasia kuin se että miten nuo maat selviävät yhteisvaluutan ulkopuolella.

Norjalla on kassa kunnossa, satunneesta syystä, ja Sveitsillä taasen pitkähistoria.

Valuutan heikkenemisestä on hyötyjä. On hyvä asia, että maan valuutta elää maan omien suhdanteiden mukaan, eikä ole kiveen hakattu euron tavoin.

Valuutan heikkenemistä voi olla hyötyjä, mutta se ei tarkoita että se olisi nettona hyödyllistä. ja silloinkin kun se olisi, niin ei tarkoita että se olisi hintansa värtti.

Euro ei ole kiveen hakattu.

Vientiyritykset, joiden tuottamasta arvosta suurehko osa tuotetaan kotimaassa, hyötyvät valuutan heikkenemisestä. Monet asiat halpenevat kilpailijoihin verrattuna: kotimaassa sijaitsevat alihankintaketjut, kotimaiset konsultit ja alihankkijat, omat palkkakustannukset halpenevat tehdassiivoojista tuotekehittäjiin ja managereihin jne.

öö, miten niin.

Ne asiat voivat halventua mistä on kiinteät määräaikaiset sopparit omassa valuutassa. Mutta menopuolella on sitten valuutta riskien suojaamis kustannukset.

Investointihalukkuus kotimaahan kasvaa.

Heikomman valuutan maa on houkutteleva sijoituskohde investointeja suunnitteleville ulkomaisille yrityksille ja sijoitusyhtiöille.

Tuota, etkä näy kuin positiivisia asioita.

Heikkovaluutta monesti kyllä pidetään riskinä, joka nostaa korkoja, korkovaatimusta.
Korkea infalaatio ei myöskään ole hyvä juttu.
Ja eikö valuuttariski, devalvointuimis kierre oli hallaa kotimaisille investoinneille.

Jos tässä nyt haetaan sitä että se pitäisi velkaantumis asteen alempana, niin onko se hyvä vai huono, eikö se ole huono jos se on alempi lähinnä setakia että ei kannata ottaa enempää.

Jostain syystä tästä halutaa keskustella EU hajoamis ketjussa, aasin silta ei ole oikein auennut.

 

[timppeli]

Hyödyt ovat tulleet EU:sta eikä eurosta.

Tutkimustulos: EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Suomelle haittoja suuremmat

EU-jäsenyyden ansiosta kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut Suomen elintasoa.

www.salkunrakentaja.fi

En kuitenkaan tiedä olisiko oma valuutta tuonut hyötyjä, tuon mukaan vaikutus on ollut neutraali. Nykyisellä lainamäärällä devalvaatio ei taitaisi kannattaa vaikka olisi yhä oma markka. Kotitalousten veloille se tekisi hyvää mutta polttoaineiden hinnoille ei ja ne ovat yksi hallituskysymyksistä.

Aiemmin puhuttiin nimenomaan euron tuomasta väitetystä hyödystä, ei EU:n. EU:ssa on selvästikin mahdollista olla omallakin valuutalla, mistä Ruotsi ja aiemmin britit esimerkkinä.

EU:sta on hyötyä Suomelle sisämarkkinoiden takia, mutta haittaa (sisämarkkinoihin suoraan liittymättömistä) päätöksistä jotka survotaan läpi Suomen vastahangasta huolimatta, metsien ennallistamisvaatimukset, päästöoikeushumppa, yhteisvelka ja "pelastuspaketit", ja yleisesti Suomen päätäntävallan siirtyminen enenevässä määrin Suomesta EU-parlamentille.

Eli toisin kuin EU-evankelistit väittävät, EU ei ole yksinomaan positiivinen asia Suomelle, se monien kansanedustajien ja ministerien väite että kaikki mikä on hyväksi EU:lle, on muka hyväksi Suomelle.

Siksi omasta mielestäni Suomelle olisi parempi jos EU redusoituisi lähinnä vain vapaakauppa-alueeksi, ja muu päätäntävalta jäisi kansallisvaltioille. Sitä ei valitettavasti tule tapahtumaan koska EU:hun on rakennettu sisään ajatus jatkuvasta päätäntävallan kasvusta yli kansallisvaltioiden, sitä ei tulla näkemään että EU-parlamentti ja komissio päättäisivätkin vähentää omaa toimivaltaansa ja byrokratiaansa.

Jos EU:n liittovaltiokehitys jatkuu, silloin olen mahdollisesti jopa sitä mieltä että ehkä Suomen tulisi erota EU:sta. Vielä ei ole sen aika.

 

[draco76]

Aiemmin puhuttiin nimenomaan euron tuomasta väitetystä hyödystä, ei EU:n. EU:ssa on selvästikin mahdollista olla omallakin valuutalla, mistä Ruotsi ja aiemmin britit esimerkkinä.

EU:sta on hyötyä Suomelle sisämarkkinoiden takia, mutta haittaa (sisämarkkinoihin suoraan liittymättömistä) päätöksistä jotka survotaan läpi Suomen vastahangasta huolimatta, metsien ennallistamisvaatimukset, päästöoikeushumppa, yhteisvelka ja "pelastuspaketit", ja yleisesti Suomen päätäntävallan siirtyminen enenevässä määrin Suomesta EU-parlamentille.

Eli toisin kuin EU-evankelistit väittävät, EU ei ole yksinomaan positiivinen asia Suomelle, se monien kansanedustajien ja ministerien väite että kaikki mikä on hyväksi EU:lle, on muka hyväksi Suomelle.

Siksi omasta mielestäni Suomelle olisi parempi jos EU redusoituisi lähinnä vain vapaakauppa-alueeksi, ja muu päätäntävalta jäisi kansallisvaltioille. Sitä ei valitettavasti tule tapahtumaan koska EU:hun on rakennettu sisään ajatus jatkuvasta päätäntävallan kasvusta yli kansallisvaltioiden, sitä ei tulla näkemään että EU-parlamentti ja komissio päättäisivätkin vähentää omaa toimivaltaansa ja byrokratiaansa.

Jos EU:n liittovaltiokehitys jatkuu, silloin olen mahdollisesti jopa sitä mieltä että ehkä Suomen tulisi erota EU:sta. Vielä ei ole sen aika.

Tuon EU vs Euro eron halusinkin tuoda esiin kun katsotaan hyötyjä. Jos meillä olisi pieni valtionvelka niin oma valuutta olisi hyödyllinen. Etua siitä tulee lähinnä tavan kuluttajalle kun hintavertailu on helpompaa eikä tarvitse vaihtaa rahaa matkustaessa. Jälkimmäinen hyötykin pienenee kun yhä enemmän voi maksaa kortilla. Euro on tuonut niin hyötyjä kuin haittoja kansantaloudelle, kokonaishyöty on aikalailla neutraali. Euro tuo vakautta mutta tuo vakaus on myös haitta.

EU itsessään ei ole kokonaan positiivinen mutta kokonaisuutena se selkeästi on. Hyödyt ylittävät haitat kirkkaasti. Liittovaltiosta riippuu millainen se olisi. En itse näe muiden maiden taloudellista takaamisia/avustamista kovinkaan hyvänä mutta osa säännöistä on ollut hyviä. Pohjoismainen syvä yhteistyö on tärkeämpää kuin EU:n, niin se on nykyään käytännössäkin.

 

[pulatunnus]

Tuon EU vs Euro eron halusinkin tuoda esiin kun katsotaan hyötyjä. Jos meillä olisi pieni valtionvelka niin oma valuutta olisi hyödyllinen.

Ymmärrän että kärjistit, mutta mikä on se ajatus että se olisi nimenomaan silloin hyödyllinen , eikä vain vähemmen ongelmallinen, vs iso velka.

Pienivaltion velkka, niin siinä varmaan ajattelit jotain öljymaata tai vastaava jolla iso öljykassa.

 

[sahaaja]

Etua siitä tulee lähinnä tavan kuluttajalle kun hintavertailu on helpompaa eikä tarvitse vaihtaa rahaa matkustaessa.

On tuosta yhteisvaluutasta ollut yrityksille siltä kannalta hyötyä, että ainakin EU-alueen sisällä toimiessa valuuttariski poistuu kokonaan, ja EU-alueen ulkopuolellakin riski on kertaluokkaa pienempi, kun euro on kuitenkin huomattavasti vakaampi valuutta kuin markka oli.

 

[Paapaa]

On tuosta yhteisvaluutasta ollut yrityksille siltä kannalta hyötyä, että ainakin EU-alueen sisällä toimiessa valuuttariski poistuu kokonaan, ja EU-alueen ulkopuolellakin riski on kertaluokkaa pienempi, kun euro on kuitenkin huomattavasti vakaampi valuutta kuin markka oli.

Näinpä. Ja siis valuutan vakaus yleensä tekee yrityksille toiminnasta paljon helpompaa ja riskittömämpää. Pienen valuutan arvon lasku voi toki helpottaa joitain vientiyrityksiä - tätä tuskin kukaan kiistää. Mutta se alttius heilunnalle lisää kaikkien investointien riskejä ja kasvattaa kynnystä tehdä niitä. Vakaus on varmaan euron yksi suurimmista eduista.

Itse näen niin, että omaan valuuttaan palaaminen olisi idiotismia. Oman valuutan yksi etu olisi se, että voidaan romahduttaa kustannuskilpailukyky ja ostovoima kysymättä AY-liikkeeltä (eli laskea kaikkien palkkoja). Mutta, uskon että tiukassa paikassa lainsäädäntö ja AY kyllä joustavat ja euron hyödyt ovat voimakkaasti haittoja suuremmat.

 

[timppeli]

Mutta, uskon että tiukassa paikassa lainsäädäntö ja AY kyllä joustavat ja euron hyödyt ovat voimakkaasti haittoja suuremmat.

Joustavatko? Mikä on "tiukka paikka", onko jo nyt kun Suomi velkaantuu vauhdilla verrattuna Ruotsiin, vaiko vasta sitten kun IMF ottaa yhteyttä ja ottaa meidät samanlaiseen kontrolliin kuin Kreikan?

 

[Paapaa]

Joustavatko? Mikä on "tiukka paikka", onko jo nyt kun Suomi velkaantuu vauhdilla verrattuna Ruotsiin, vaiko vasta sitten kun IMF ottaa yhteyttä ja ottaa meidät samanlaiseen kontrolliin kuin Kreikan?

Esim. 90-luvun alussa saatiin sovituksi tupo, joka oliis laskenut palkkoja. Ei ollut käsittääkseni IMF:ää eikä ketään otettu kontrolliin. Sama onnistuu jatkossakin.

 

[pulatunnus]

Näinpä. Ja siis valuutan vakaus yleensä tekee yrityksille toiminnasta paljon helpompaa ja riskittömämpää. Pienen valuutan arvon lasku voi toki helpottaa joitain vientiyrityksiä - tätä tuskin kukaan kiistää. Mutta se alttius heilunnalle lisää kaikkien investointien riskejä ja kasvattaa kynnystä tehdä niitä. Vakaus on varmaan euron yksi suurimmista eduista.

Jos yritys joutuu tekemään valuutta riskistä kauppaa, niin niistä suojautumiseen tulee hintalappu.

Raha on kalliimpaa. Jotta se voi kilpailla markkinoilla niin käytännössä kohonneet kustannukset valuu myös sinne palkanmaksu kykyyn.

Palkansaajalle jää vähemmän käteen, ja palkansaaja kun hakee rahoitusta omille investoinneille, niin rahoitus on kalliimpaa, eli se sitten valuuttasuojattua, tai jos ilman suojausta valuuttalainaa, niin lainapääoma voi heitellä enemmän tai vähemmän rajummin.

Julkkisenpuolen rahoituksen hintalappu on isompi, eli sekin on pois veronmaksajilta.

Yhteisvaluutan edun haitta on se että se ei ole yksittäisen maakunnan talouden mukaan, mutta se on vähän se mikä siinä on idea. Jokaisen, maakunnan, osavalion, valtion, kunnan jne. pitää se oma talous hoitaa, ja siihen on paremmat edellytykset jos osa riskeistä on huomattavasti pienemmät.

Toinen yhteisvaluutan haitta kolkutteli eurokriisin aikaan ja se on ehkä kriisin akuutein hetki, oli se ainoa hetki jolloin oli pohdintoja olisko omalla valuutan edut siinä tilanteessa haittoja suuremmat. No nopeasti kriisi helpotti ja ne jäi taustalle.

Yhteisvaluutta ei tarkoita että sen alla voisi touhuta mitä vain, vaan siitä on pidettävä huolta yhteisesti, ja silläkin voi hölmöillä.

 

[draco76]

Joustavatko? Mikä on "tiukka paikka", onko jo nyt kun Suomi velkaantuu vauhdilla verrattuna Ruotsiin, vaiko vasta sitten kun IMF ottaa yhteyttä ja ottaa meidät samanlaiseen kontrolliin kuin Kreikan?

Paapaan mainitseman lisäksi Sipilän kiky.

 

[timppeli]

Ruotsissa on Suomea kannattavampaa tuottaa lignodea sellusta, ja tietyt myös sen sellun tuottaminen? Ei kai johdu osittain myös kruunun heikkoudesta, eihän? Tuntuu ettei Suomelle tunnu olevan euro ainakaan mikään kilpailukykyetu Ruotsiin verrattuna.

Kommentti | Akkumateriaalihaaveet valuivat tehtaan sulun myötä Ruotsiin

Stora Enson päätös sulkea Sunilan sellutehdas on surkea päätös Kotkalle, mutta se on surkea päätös myös odotetulle akkumateriaalitehtaalle.

www.hs.fi

 

[JLM]

Esim. 90-luvun alussa saatiin sovituksi tupo, joka oliis laskenut palkkoja. Ei ollut käsittääkseni IMF:ää eikä ketään otettu kontrolliin. Sama onnistuu jatkossakin.

Sehän saatiin aikaan vasta kun demarit olivat hallitusvastuussa toteuttamassa asiat, mitä oppositiosta vastustettiin henkeen ja vereen yleislakon uhallakin.

Se nyt on vähän niin että kelluva valuutta peilaa kohtalaisen hyvin talouden tilaa ja joustaa, siinä missä muuten joustot tulevat suoraan työpaikkojen määrässä. Suomen talous ei lähtenyt kunnolla korjaantumaan ennen devalvaatiota ja markan kelluttamista. Euroon liityttäessä oli kyllä jonkinlainen poliittinen konsensus siitä, että jatkossa pitäisi sitten pystyä tekemään tarvittaessa sisäisiä devalvaatioita ja muuttamaan järjestelmää notkeammaksi, mutta Nokian yllättävä nousu synnytti tilanteen missä ne muutokset jäivät piippuun. Nyt niistä sitten joudutaan riitelemään vähän isommin.

 

[inexcess]

Ruotsissa on Suomea kannattavampaa tuottaa lignodea sellusta, ja tietyt myös sen sellun tuottaminen? Ei kai johdu osittain myös kruunun heikkoudesta, eihän? Tuntuu ettei Suomelle tunnu olevan euro ainakaan mikään kilpailukykyetu Ruotsiin verrattuna.

Kommentti | Akkumateriaalihaaveet valuivat tehtaan sulun myötä Ruotsiin

Stora Enson päätös sulkea Sunilan sellutehdas on surkea päätös Kotkalle, mutta se on surkea päätös myös odotetulle akkumateriaalitehtaalle.

www.hs.fi

Se on mielenkiintoista, miten ne oikeat ja konkreettiset tehdashankkeet menevät kruunulla pelaavaan Ruotsiin. Suomi maksoi Stora Ensolle tuotekehitystuet, nyt tehdas rakennetaan Ruotsiin. Akkutehtaankin saivat pykättyä Ruotsiin.

Suomeen on näillä näkymin tulossa pelkkä litium-kaivos Kaustisille, mistä tavara lähtee raaka-aineena Ranskassa sijaitsevalle akkutehdasklusterille.

Koska konkreettisia oikeita tehdasprojekteja ei tahdo Suomeen tulla, yrittää maasutetut poliitikkomme hehkuttaa Wittusen pöytälaatikkofirman 4 miljardin euron vetyterästehdas hankkeita, vuodesta 1997 lähtien pers'nettoa tehnyttä jenkkifirmaa ja muita hullutuksia. Kaikkia näitä luultavasti yhdistää se, että Suomeen tullaan mikäli Suomen valtio ja veronmaksajat avaavat tukihanat.

 

[JCSH]

Koska konkreettisia oikeita tehdasprojekteja ei tahdo Suomeen tulla, yrittää maasutetut poliitikkomme hehkuttaa Wittusen pöytälaatikkofirman 4 miljardin euron vetyterästehdas hankkeita, vuodesta 1997 lähtien pers'nettoa tehnyttä jenkkifirmaa ja muita hullutuksia. Kaikkia näitä luultavasti yhdistää se, että Suomeen tullaan mikäli Suomen valtio ja veronmaksajat avaavat tukihanat.

Juuri pari päivää sitten oli uutinen Metsä Groupin 300 miljoonan investoinnista uuteen tehtaaseen, joka tulee työllistämään 150 henkeä.

Mitä tulee vuosikausia tappiota tehneiden jenkkifirmojen investointeihin, noh, sä varmaan olisit sanonut ”Ei kiitos” jos Tesla olisi ilmoittanut vuonna 2019, että Teslan ensimmäinen Euroopan gigafactory rakennetaan Suomeen.

 

[ChatGPT]

Juuri pari päivää sitten oli uutinen Metsä Groupin 300 miljoonan investoinnista uuteen tehtaaseen, joka tulee työllistämään 150 henkeä.

Mitä tulee vuosikausia tappiota tehneiden jenkkifirmojen investointeihin, noh, sä varmaan olisit sanonut ”Ei kiitos” jos Tesla olisi ilmoittanut vuonna 2019, että Teslan ensimmäinen Euroopan gigafactory rakennetaan Suomeen.

Hieno vertaus, Wittusen pöytälaatikkofirma vs Tesla vuonna 2019

 

[JCSH]

Hieno vertaus, Wittusen pöytälaatikkofirma vs Tesla vuonna 2019

No vertaisin Teslaa tuohon Plug Poweriin. Molemmat amerikkalaisia cleantech firmoja. Molemmat ensin kehittelivät vuosikausia pienellä liekillä teknologiaansa, kunnes sitten saivat hommat siihen pisteeseen, että kannatti alkaa skaalaamaan hommaa isolla rahalla. Molemmat tekivät ensin vuosikausien ajan pientä tappioita. Sitten kun aloittivat skaalaauksen, niin tekivät hulluna tappiota. Etenkin tuossa skaalausvaiheessa, Teslan selviytyminen oli erittäin veitsenterällä kun se poltti ihan hulluna käteistä. Mutta lopulta Tesla siitä sitten vuoden 2020 paikkeilla pääsi vihdoin voitolliseksi, sellaiset 17 vuotta firman perustamisen jälkeen.
Plug Power on nyt suurin piirtein samoilla paikkeilla kuin Tesla oli joskus vuonna 2016-2019, ehkä lähempänä vuotta 2016. Eli aloittanut massiivisen liiketoiminnan skaalauksen ja polttaa käteistä aika perkeleesti. Tavoitteena, että onnistuu rakentamaan suuren ja toimivan liiketoiminnan ennen kuin rahat loppuu.

Tesla onnistui tuossa, Plug Powerin kohdalla nähdään mitä tapahtuu.

 

[timppeli]

Mitä tulee vuosikausia tappiota tehneiden jenkkifirmojen investointeihin, noh, sä varmaan olisit sanonut ”Ei kiitos” jos Tesla olisi ilmoittanut vuonna 2019, että Teslan ensimmäinen Euroopan gigafactory rakennetaan Suomeen.

Jos Tesla olisi esim. vaatinut Suomen valtiota ja veronmaksajia päärahoittajiksi, niin mahdollisesti olisin sanonut ei kiitos. ihan varovaisuuttani.

Toisaalta vertaus Plug Poweriin ei toimi koska Teslan tappiollisuus perustui juuri suuriin tehdasinvestointeihin ja käynnissä olevaan tuotekehittelyyn. Siinä vaiheessa monesti tehdäänkin tarkoituksella tappiota, ja voitot revitään myöhemmin, kuten Tesla on tehnyt.

Plug Power puolestaan tekee tappiota ihan nykyisen leipätyönsä puitteissa, heidän sopimansa sähkötrukkien huoltosopimukset ovat ilmeisesti tappiollista bisnestä.

Vetyinvestoinnit | Salkunhoitaja: ”Plug Power lupaa aika paljon ja toimittaa aika vähän”

Asilo Asset Management -yhtiön salkunhoitaja Henri Blomster sanoo, että luottamus miljardien vetyinvestointeja Suomeen suunnittelevan Plug Powerin johtoon ei ole erityisen vahva.

www.hs.fi

Eli ainakin Plug Powerin pitäisi kovin uskottavasti selittää, miten heidän suunnitelmansa tulevat olemaan kannattavaa bisnestä, ainakin jos haluavat Suomen valtiota sen toiminnan rahoittajiksi. Eri asia jos omilla tai muiden yksityisten rahalla investoinnin aikovat tehdä, sitten se ja sama, tervetuloa vaan.

Se vaan että "lopullinen investointipäätös" sanotaan tehtävän vasta parin vuoden kuluttua, luo kuvan että tässä tosiaan ollaan valtion rahoituskalastusreissulla Suomessa, semminkin kun jo nyt pidetään niin suurta älämölöä. aivan kuten vihreän teräksen valmistaja. Paljonko ollaan valmiita maksamaan jos tultaisiin Suomeen?

 

[JCSH]

Jos Tesla olisi esim. vaatinut Suomen valtiota ja veronmaksajia päärahoittajiksi, niin mahdollisesti olisin sanonut ei kiitos. ihan varovaisuuttani.

Toisaalta vertaus Plug Poweriin ei toimi koska Teslan tappiollisuus perustui juuri suuriin tehdasinvestointeihin ja käynnissä olevaan tuotekehittelyyn. Siinä vaiheessa monesti tehdäänkin tarkoituksella tappiota, ja voitot revitään myöhemmin, kuten Tesla on tehnyt.

Plug Power puolestaan tekee tappiota ihan nykyisen leipätyönsä puitteissa, heidän sopimansa sähkötrukkien huoltosopimukset ovat ilmeisesti tappiollista bisnestä.

Vetyinvestoinnit | Salkunhoitaja: ”Plug Power lupaa aika paljon ja toimittaa aika vähän”

Asilo Asset Management -yhtiön salkunhoitaja Henri Blomster sanoo, että luottamus miljardien vetyinvestointeja Suomeen suunnittelevan Plug Powerin johtoon ei ole erityisen vahva.

www.hs.fi

Eli ainakin Plug Powerin pitäisi kovin uskottavasti selittää, miten heidän suunnitelmansa tulevat olemaan kannattavaa bisnestä, ainakin jos haluavat Suomen valtiota sen toiminnan rahoittajiksi. Eri asia jos omilla tai muiden yksityisten rahalla investoinnin aikovat tehdä, sitten se ja sama, tervetuloa vaan.

Se vaan että "lopullinen investointipäätös" sanotaan tehtävän vasta parin vuoden kuluttua, luo kuvan että tässä tosiaan ollaan valtion rahoituskalastusreissulla Suomessa, semminkin kun jo nyt pidetään niin suurta älämölöä. aivan kuten vihreän teräksen valmistaja. Paljonko ollaan valmiita maksamaan jos tultaisiin Suomeen?

Mistä ihmeestä on tullut tämä harhaluulo, että tuossa haluttaisiin Suomen valtiota tai veronmaksajia päärahoittajiksi?

 

[pulatunnus]

Ruotsissa on Suomea kannattavampaa tuottaa lignodea sellusta, ja tietyt myös sen sellun tuottaminen? Ei kai johdu osittain myös kruunun heikkoudesta, eihän?

Jos Ruotsin kruunu on heikko, niin eikö se ennemmin lisää kustannuksia ?

Linkin kun lukasee, niin siinä juttu lähtenyt Stora Enson Kotkan Sunilan sellutehtaan sulkemis päätöksestä (jälleen). ja pohdittu miten se vaikutta liqnode kuvioihin.

Jälkimmäisen kehitystä ollut Kotkassa, ja sellutehtaan alasajo ihan perustellusti vaikuttaa sen tulevaisuus näkymiin, mutta se tuskin on syy ajaa sellustehdas alas, vaan päinvastoin.

Yhtiö on julkisesti kertonut perusteluita sellutehtaan alasajosta, jotka ainakin osittan ihan uskottavia. Venäjä, venäjä, taisi nousta pinnalle, eli raaka-aine saatavuus sieltä. Nyt ei kyse enään siitä että voisiko Enso tuke vänäjän hyökkäystä, vaan se ei ole enään yhtiön oma valinta, vaan valtio tasolla asetettuja pakotteita. Eli halpa ruplakaan ei auta.

Liqnode tehtaan sijoitukseen varmaan vaikuttaa raaka-aineen saanti, ja siksi tuo Sunilan sellutehtaan sulkeminen vähäntee ko seudun pisteitä yhtiön kartalla. Jos tarkoitus jatkojalostaa oman konsernin tuotteita, niin ymmärrettävää että sijoituspaikaksi arvuutellaan kuljetusten kannalta potenttiaalisia paikkoja. Kotkan pitää olla muissa asioissa riittävän ylivoimanen että ylittää se että sinne rahdataan raaka-aina ja lopputuote paluukyyydissä takaisin, ja että voidaan luottaa satamien ym lokistiikan toimintaan

 

[timppeli]

Jos Ruotsin kruunu on heikko, niin eikö se ennemmin lisää kustannuksia ?

Riippuu siitä tuodaanko tarvittavat raaka-aineet lähinnä muualta vai ei. Vaikka tuotaisiinkin, jatkojalostettu tuote kuitenkin voidaan myydä muualle maailmaan halvemmalla hinnalla, tai paremmalla katteella. Kumpi sitten katsotaan bisnekselle paremmaksi, se että raaka-aine on mahdollisimman halpaa, vai se että jalostettu lopputuote voidaan siitä huolimatta myydä kilpailijoita paremmalla katteella? Veikkaan jälkimmäistä.

Linkin kun lukasee, niin siinä juttu lähtenyt Stora Enson Kotkan Sunilan sellutehtaan sulkemis päätöksestä (jälleen). ja pohdittu miten se vaikutta liqnode kuvioihin.

Jälkimmäisen kehitystä ollut Kotkassa, ja sellutehtaan alasajo ihan perustellusti vaikuttaa sen tulevaisuus näkymiin, mutta se tuskin on syy ajaa sellustehdas alas, vaan päinvastoin.

Huomioitavaa onkin että Ruotsin sellutehdasta ei olla sulkemassa. Onko siellä Suomea halvempaa puuta vai mistä on kyse?

 

[timppeli]

Mistä ihmeestä on tullut tämä harhaluulo, että tuossa haluttaisiin Suomen valtiota tai veronmaksajia päärahoittajiksi?

Ihan arkijärki sen sanoo.

Onko sinulla sitten tietoa etteivät he ole havittelemassa Suomen valtiota (osa)rahoittajaksi? Vai miksi he tulivat Suomeen tuollaiselle esittelyreissulle, monia vuosia ennenkuin aikovat edes tehdä investointipäätöstä? Suomessa asia uutisoitiin ikäänkuin he olisivat jo tehneet biljardien investointipäätöksen Suomeen, vaikka selväsanaisesti toteavat että se päätös tehdään vasta parin vuoden kuluttua, tämä on vasta tiedustelu- ja mainostusmatka.

Kuten sanoin, JOS he pitäytyvät vain yksityisissä rahoittajissa, sitten tervetuloa. Pahasti vaan haiskahtaa että julkista rahoittajaakin tässä haetaan mukaan, siksi tällainen mainoskäynti ennakkoon.

 

[pulatunnus]

Riippuu siitä tuodaanko tarvittavat raaka-aineet lähinnä muualta vai ei. Vaikka tuotaisiinkin, jatkojalostettu tuote kuitenkin voidaan myydä muualle maailmaan halvemmalla hinnalla, tai paremmalla katteella. Kumpi sitten katsotaan bisnekselle paremmaksi, se että raaka-aine on mahdollisimman halpaa, vai se että jalostettu lopputuote voidaan siitä huolimatta myydä kilpailijoita paremmalla katteella? Veikkaan jälkimmäistä.

Heikkovaluutta yleensä lisää valuutta kustannuksia.

Kehittyvät, halpatyövoimamaat, niin niissä voi olla heikko valuutta, jonka riskejä sitten kompensoi se halpatyövoima.

Huomioitavaa onkin että Ruotsin sellutehdasta ei olla sulkemassa. Onko siellä Suomea halvempaa puuta vai mistä on kyse?

Linkin jutussa käsiteltiin yhden monessa maassa toimivan yrityksen toimintaa,

Jos sellu alaa on seurannut, niin nimenomaan viimeaikoina on Suomeen tehty suuri selluinvestointeja, ja niiden raaka-aine hankinta pohjaa osittain tuontiin. mm Ruotsista. Ja kaikki varmaan seuranneet putinin touhua, niin siinä uutisvirrassa on näkynyt myös se että venäjältä ei enään puu kulje vanhaan malliin. Ei vaikka joku haluaisi venäläistä kuitupuuta kovasti ostaa, niin ei onnistu vanhaan malliin.
Havu/koivukuitua on muuallakkin, mutta ei se ruotsin kruunu siinä ruotsalaisesta kuidusta halpaa tee.

 

[JLM]

Havu/koivukuitua on muuallakkin, mutta ei se ruotsin kruunu siinä ruotsalaisesta kuidusta halpaa tee.

Sen se tekee, että vientiin menevä tavara pystytään myymään kilpailukykyisemmällä hinnalla silloin, kun työ ja raaka-aine tulee Ruotsista ja maksetaan kruunuilla. Suomen osalta selluinvestointeja on tehty ja tuo viimeisin sulkeminen on sikäli looginen, ettei sinne taida pystyä tällä hetkellä tuomaan tavaraa kovin kustannustehokkaasti kun Venäjän tuonti loppui. Oma osansa on myös tällä viimeisellä oikeuden ratkaisulla, missä metsän omistaja riitautti ja voitti metsäyhtiön. Kun olivat laittaneet sopimuksen vastaisesti tukkipuuta selluksi, mikä tuotti metsän omistajalle tietysti tappiota. Näitä tapauksia on todennäköisesti ollut paljon, joten sillä voi olla seurauksena kuitupuun hankintahinnan nousu tai saatavuuden heikkeneminen.

 

[JCSH]

Ihan arkijärki sen sanoo.

Onko sinulla sitten tietoa etteivät he ole havittelemassa Suomen valtiota (osa)rahoittajaksi? Vai miksi he tulivat Suomeen tuollaiselle esittelyreissulle, monia vuosia ennenkuin aikovat edes tehdä investointipäätöstä? Suomessa asia uutisoitiin ikäänkuin he olisivat jo tehneet biljardien investointipäätöksen Suomeen, vaikka selväsanaisesti toteavat että se päätös tehdään vasta parin vuoden kuluttua, tämä on vasta tiedustelu- ja mainostusmatka.

Kuten sanoin, JOS he pitäytyvät vain yksityisissä rahoittajissa, sitten tervetuloa. Pahasti vaan haiskahtaa että julkista rahoittajaakin tässä haetaan mukaan, siksi tällainen mainoskäynti ennakkoon.

No ei ole mitään merkkiä siitä, että hakisivat valtiota rahoittajaksi. Ja ne tulivat Suomeen "esittelyreissulle", koska olivat valinneet Suomen, ja tarkalleen ottaen nuo kolme kuntaa, noiden laitosten sijainneiksi. Joka tarkoittaa, että niiden pitää sopia noiden kuntien kanssa maakäyttöoikeuksista yms. Ja ne myös tekivät myös erilaisia aiesopimuksia Fingridin ja Gasgridin kanssa, jotta saadaan valmiudet kuntoon noiden laitosten tarvitsemalle infralle.
Kaikki nuo ovat asioita, joita tehdään tuossa valmisteluvaiheessa ennen sitä lopullista investointipäätöstä.
Eli pääsivät siihen pisteeseen tuossa projektissa, että siitä tulee pakostikin julkinen. Jolloin tietenkin haluavat avata niitä suunnitelmia enemmän, osittain nyt ihan pakostakin pörssiyhtiönä.

 

[pulatunnus]

Sen se tekee, että vientiin menevä tavara pystytään myymään kilpailukykyisemmällä hinnalla silloin, kun työ ja raaka-aine tulee Ruotsista ja maksetaan kruunuilla.

Eikä silloin ole kyse halvemmasta työstä ja halvemmasta raaka-aineesta, eikä niinkään valuutasta.

Heikko valuutta luo epävarmuutta, ja devalvaatiot on yleensä merkki päinvastaisesta (ei kilpailukykyinen).

Jos kuitu ja sellu halpaa jollain markkinalla, niin se ei ehkä riipuu valuutasta, vaan siitä tarjonansta ja kysynnästä ja ero toiseen markkinaan tulee siitä että toiselle markkinalla vienti maksaa jotain.